Sivun näyttöjä yhteensä

18. lokakuuta 2015

Kukoistavien tyttöjen siimeksessä

 

Teollisuusvartijalta kysyin, mitä nämä lapset jonottavat. Se oli rokkiyhtye, joka oli esiintynyt livenä Kampin lattioilla ja jakeli nyt nimikirjoituksia. Ajattelin millä se näyttäisi, jos menisin samaan jonoon. Se olisi näyttänyt keskitason ranskalaiselta elokuvakomedialta. Jos paikallani olisi ollut pirtsakka mummeli, siis minua selvästi nuorempi naishenkilö, näky olisi ollut huvittava.

Muistelin miten lyhyeen oli katkennut Mummojen Kansallinen Vapautusliike. Brecht kirjoitti tekstin, joka lienee ollut väärennetty muistelma. Elokuvan ”Vanha hävytön nainen” ohjasi Ranskassa Allio, ja sen olen nähnyt.

Pääosan esittäjä oli mainio. Elokuva sai kiitosta. Mummu ei tyytynyt osaansa eikä suostunut majoittamaan sukulaisiaan saati puhumaan aikanaan tulossa olevasta pikku perinnöstä. Sen sijaan hän alkoi käydä elokuvissa ja pyysi kerran vanhukselle lohtua tuomaan tullutta pappiakin mukaansa.

Lisäksi mummu istuskeli iltapäivät hyvin huonomaineisessa syrjäkujan kapakassa ja lähti kerran siellä tapaamansa, mahdollisesti hiukan heikkomielisen naisihmisen kanssa toiseen kaupunkiin katsomaan raveja, hän kun ei ollut sitäkään ihmettä ennen nähnyt. Ja vähät rahat löysivät tiensä viinaan menevälle rajasuutarille, joka ei ollut edes sukua!

Kaikeksi onneksi mummo sitten kuolla kupsahti, siitä asiasta numeroa tekemättä. Brecht ja elokuva eivät mainitse sitä, mutta taivaaseen tällaisella tädillä tuskin oli asiaa, kun hän ei huolehtinut elämän syvemmistä arvoista, joihin on luettava ennen kaikkea passaaminen ja pokkuroiminen.

Brecht oli vastanmielinen ja meluisa henkilö, aivan loistava lyyrikko ja parhaimmillaan vuosisadan näytelmäkirjailija. Sitä jää miettimään, että kun Saksan kansan kummallista mielitekoa natsismin ikeen alle ja naapurikansojen sortamiseen on mietitty niin suurella joukolla, miten ei ole katsottu Brechtin näytelmiä, etenkin niitä, joissa hän esitti Itä-Saksan käsityksen Länsi-Saksasta. Tuo käsitys osoittautui tietenkin vääräksi, mutta juuri siksi se on kiinnostava. Itä-Saksasta voi paeta, Länsi-Saksasta ei.

Kyläpaikassa tuntui eilen olevan ainakin sata kukoistavaa nuorta tyttöä, iät kahden puolen kymmentä. Vietettiin syntymäpäiviä. Nautittiin einettä. En oikein tiedä, miten päädyin kadulle, mutta luultavasti kuitenkin omata aloitteestani ja omin voimin.

Yleensä olen varonut aikamme suosituinta kansanhuvia eli ”laatuaikaa”, joka tarkoittaa holtitonta kuljeskelua marketeissa ja gallerioissa. Niissä on myös paikkoja, joihin vähäväkiset voi sijoittaa. Kaltaisilleni väistötila bussia odottaessa on kirjakauppa. Kymmenestä eniten tyrkyllä olevasta teoksesta yhdeksän oli erilaisten jääkiekkoilijoiden ja jalkapallojen elämäntarinoita, sisällöltään varmaan vavahduttavia.

Silti: tarkemmin penkomalla löysin toiset kymmenen kirjaa, jotka vaikuttivat laadukkailta tai ainakin kiinnostavilta. Lähiaikoina saatte lukeaksenne esittelyn Jantusen ”Infosodasta”.

Linja-autoasemalla istuskelemista ei ennen pidetty kunnioitettavana ajanviettotapana – matkahuollon puolella tietenkin voi oleilla muka odottamassa ristisidettä tai muuta lähetystä. Kiitotavarastahan vastasivat rautatiet, joten se noudettiin aseman makasiinista.

Muistelin muistossa autuaan Turtiaisen runonsäettä, sitaattia jossa Helsinkiin joutunut mummoihminen kauhistelee ihmisiä, kun kaikilla on kiire ”piä eillä helevettiin”.

Ja siitä muodostui kuvio. Nämä tuhannet ihmiset eivät olleet näkevinään toisiaan, koska he tarkkailivat tavaroita ja käyttivät ahkerasti Kone Oyj:n tuotteita siirtyäkseen kerroksesta toiseen.

Kyläpaikassa ihmiset tapasivat toisiaan ja olivat vananaikaisen hyväntapaisia. Kuulumisia vaihdettiin, tulevaisuudensuunnitelmia arvioitiin jopa joukolla ja erään toisen ikämiehen kanssa pohdiskelimme, että kyllä Taka-Eira olisi miellyttävämpi seutukunnan nimi kuin Rööperi, Punavuori.

En ole edes varma, mikä se punainen vuori on. Ehkä se on Sinebrychoffin puisto. Ainakin Kivenhakkaajankadun kohdalla on komeaa graniittia.

Kurillani väitin tällaisessa kirjoituksessani äskettäin, että elokuvateatterista tunnettu ”Tuulensuu” on hieno nimi mutta merkitykseltään salaperäinen. Kommentoija kertoi aivan oikein, että nimeä kantoi Tampereella aikoinaan lähistön kallio, joka oli tuulinen paikka.

En siinä vaiheessa kertonut perehtyneeni asiaan. Tuo kallio, joka on melkein kokonaan louhittu pois, oli vaimovainajani kotitalon (Säästöpankin talo) piha-alueella Näsilinnankadulla. Siitä ja laajemminkin seudun muotoutumisesta on Tampereen historiassa selvitys ja valokuviakin. Kukaties Eila Pennasen Himmu-romaaneissa käydään sillä kalliolla, koska Himmu oli selvästikin piikana Tirkkosen talossa, jossa oli saman niminen liike vielä omankin muistoni aikana. Ja se on samoja Tirkkosia kuin monile lakimiespolville muistossa kirottu Tirkkosen prosessioikeus, neljä äärettömän pitkää ja luvalla sanoen hiukan sekavaa tiiliskiveä, jotka oli tentittävä.

Koska olen edelleen kova kiinalaismielisyyden vallassa toimin etiketin mukaisesti ja vein kyläpaikkaan mukanani laatimani runon, joka on kaikkien taiteen sääntöjen mukainen. (Sekä viini että kevät ovat valetta.)

Li Baon tapaan

 

Lipitin viiniä kuin Punavuoressa

ja nukuin niin kuin toukka tammen kuoressa.

Aamu vai ilta, kysyn. Rastaat helisevät:

ei kumpikaan. Yöllä tuli kevät!

 

 

31 kommenttia:

  1. Olin minäkin taannoin isolla kirkolla ja sitten teki mieli pistäytyä Akateemisessa ja siellä osui käteen kirja Järnrör inte min kompis.
    Tässä muutamia vitsejä sunnuntain ratoksi: Vad använder sverigedemokrater när de städar?
    Vanligt renGöringsmedel.
    Vilken typ av hudutslag drabbar bara sverigedemokrater?
    Högerexem
    Vad är sverigedemokraters favoritmat?
    Natzi-goreng.

    Vilken sjukdom är sverigedemokrater mest rädda för?
    Arabies.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin uskallan yrittää: miksi jotkut suhtautuvat sianlihaan niin ehdottomasti ? se ei mene päähän.

      Poista
    2. Onks nämä hauskoja vitsejä vaiko vihapuhetta?

      Kelan tutkija: Tukien leikkaaminen voisi ajaa turvapaikanhakijoita leipäjonoon.

      Turvapaikanhakijat leipäjonossa suomalaisten kanssa. Huh huh, mitä meistä ulkomailla oikein ajateltaisiin?

      Ja Jussi Halla-aho se vain jaksaa:

      http://www.halla-aho.com/scripta/kertausta_kesan_ja_syksyn_tapahtumista.html

      Kyllä nyt blogi-isäntämme suuttuu.

      Poista
    3. "Kukoistavien tyttöjen siimeksessä" sopiikin aivan loistavasti Halla-ahon kronikan otsikoksi.

      Poista
  2. Infosodassa taidettiin keksiä pyörä uudestaan.

    http://www.nytimes.com/books/98/08/16/reviews/980816.16chernot.html

    He was audacious enough to try to make the color green the vogue in women's clothing because it harmonized with the Lucky Strike package, then green where it's white today.
    Bernays lined up ''neutral'' experts, many of them doctors, to applaud the benefits of smoking, all the while concealing the tobacco company's sponsorship of his activity.



    VastaaPoista
  3. Odotankin kommenttiasi Jantusen kirjaan. Mua nimittäin on alkanut pelottaa näiden nuorten hesalaisliberaalien vyörytys ja voitonhurma.. Ensin Isänmaallinen Enemmistö-niminen somen kurituskomppania, sitten tämä uusi väite tavallisista suomalaista Putinin tahdottomina "resenaattoreina."

    EU-kriittisyys onkin Putinin kannattamista? Natoon liittymisen vastustaminen tai ainakin sen rauhassa miettiminen on tiedotonta ja tahdotonta resonaattoriksi tyhmyttään joutuneen ihmisen harhaa?
    Venäjä-paniikin mukana hyperventiloimattomuus ei olekaan mielen malttia ja kohtuutta vaan isänmaanpetosta?

    Hitto, usot sie, myö hävitää tää sota!

    Hävitään jo kotirintamalla mikä se "sota" sitten onkin, jos tämä salaiset kansiot -tyyppinen musta ja nihilistinen arvailu ja säikyttely kehottaa epäilemään jo kaikkea mikä liikkuu ja puhuu, sanoo, kirjoittaa.

    Trolleja totta kai on, idällä ja lännellä, Venäjällä varsinkin, Putinin hallinolla varsinkin, se on ihan selvä, mutta tavallisten kanssasuomalaisten näkeminen joinakin Putinin tahdottomina zombeina hipoo jo kollektiivisen mielen häiriötilan oireita.

    Tätäkin joku luulee varmaan nyt trolliksi. Avoimesti voinkin kertoa että en pidä tästä laajentuneesta EU:sta, en eurosta enkä Nato-laajentumisesta. En vaikka olen vakaasti länsimielinen ihminen. Oikeastaan tätä rajusti ja pakkomielteisesti laajentuvaa EU:ta ja NATO:a en edes pidä l ä n t e n ä. Se on, oli, jotain muuta. Olenko nyt tälläisenä vakavakin uhka isänmaalle? Tai siis valtaeliitin ja median "edelläkävijöiden" isänmaalle varaamille suunnitelmille? Huh huh.

    Rauhoittukaa hyvät ihmiset. Joku kirjoitti että informaatiosotaa ovat myös väitteet informaatiosodasta. Voi olla, mutta en sitä allekirjoita. Totta kai meihin yritetään törkeästi vaikuttaa Moskovasta. Mutta samaan aikaan emme huomaa miten ed. kuvaamani ryhmät ja hurmahenget yrittävät vaikuttaa meihin suomalaisiin, jotta lopettaisimme jo ihan demokraattisen kyselemisen.
    Jos pitää syyllistyä siitä etten vieläkään osaa pelätä Venäjää, en pelkää että se tuolta Vuoksen yli tulee, niin mitä tämä oikein on? Joku fobioi sitä etteivät kaikki fobioi? Onhan tämä jo eräänlaista hulluutta...!? Kirjoittakaa viisaammat. Mä en enää tiedä mitä suomalaisille on tapahtunut, ja tapahtumassa. Tämä ei ole enää kovin reilua eikä finskiä.


    jk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Putin on hyvä tyyppi, laittaa fasistisen Lännen kuriin.

      Poista
    2. On se yhtä.. Onneks ei kahta.sunnuntaina, 18 lokakuuta, 2015

      Hätä bois...

      Stadin pultsari jeesaa aina. Hivele juutuupeloa ja älähdä!

      Tämmötviisii, kassoha sie:
      - J. Leskinen et jätkät skraitta Sivilisaatio. Styge: Atomisuoja.

      Ehkä pari kaljaa.

      Sit aletaan: Freukkarit. Hittihökkeli. Volat tappiin ja: Valon mä näin. Ynnä A & O.

      Tätäpäin, syöksy syksyllä saa rintakarvoihin aromikkaan rankkuuden.

      Suppilovahveroita voi olla syytä väistellä.

      Poista
    3. Trolli on kuin ebola; ei näy, eikä kuulu, mutta tappava tarttuessaan. Antirakkaus, kotimaisen turvallisuuspolitiikkan tarpeisiin tuotettu omana tekona.

      Poista
    4. Turffaus olisi mukavampaa... "Jukka TekoNurmi"

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Astroturfing

      Poista
    5. Lonkkaa puistossa ja zetaa kuugeliin.

      5 - 7 terabittiä/d on fullsatt, blong. Infoähky. Jotkut käy metällä, järvellä soutelemassa jnpp. Jotkut hiffaa mitä kandee ja mikä maksaa vs. millä on arvoa. Siinä ero.

      Poista
    6. Nyyh jos ei ole mobilisoida mummoenergiaa tai tätityyppistä sienestysratkaisua mutta epätoivo ei ole tämän näköinen, oltuani kokeilemassa havaitsin että lampunkaan laadulla ei ole väliä. Otsalamppu ei ole otsalla kovin hyvä. Kädessä pideltävä. Kuuraisesta maasta ne tyhmät tötteröt herttaisesti erottuvat. Aamuinen reissu määrittää referenssipisteen. Sienet ovat yäks. En syö enkä suostu kokeilemaan. Niiden ylenmääräinen nautinta on jokin outo vimma johon en lankea. Raskasmetallikumulaatiosta en edes ala puhua. Metsästys, kalastus ja sienestys ovat reliikkejä, atavistista kivaa! Itsepelastuslajeja.

      Maiharimarssi hangessa keksittiin eräällä espoolaisella työmaaparakilla viitisen vuotta sitten. Tilavahkot housut, villapaita ja juomarakko. Maihareista viis, kaikillahan on jo vähintään viisi paria hilpeitä turvajalkineita? Varttuneemmilla saattaa olla jopa saappaita mutta niiden käyttöä katsotaan hiukan vinosti, vähän kuten katsottaneen nokian kumisaappaita golfradalla. Sitäkään en ole ymmärtävinäni.

      Doping oli rooibosteetä. Nordqvistin luomu on parasta. Helvetin hyvää ja kovaa touhua. Naamat loisti ja ihot silisi.
      Älkää ihmeessä luulko että lupia metsissä reippailuun myönnetään ilman perusteltua syytä. Netistä ette löydä tästä hiutaleen huitaletta...

      Lunta sopii olla kahdeksisen tuumaa tai senttiä, kunhan nyt on. Vyötäisiin saakka on tyypillistä kunniantavoittelua eikä sovi kuin sotilaskoulutetuille mummoille. "Vorwärts!" Seutu peittyy pyryyn siinä justiinsa standardoitu supermummo kun kipasee liiteriltä klapeja. Outoja ovat, varottavia varsin.

      Vaimokin saattaa olla hyvä jos sellainen vielä tai taas on. Ei saa koskaan olla liian ennakkoluuloinen. Paitsi sieniasioiden suhteen, tietysti.

      Poista
    7. Aika outoja, leikkisiä, vastauksia alkuperäiseen kommenttiini. Puhutaan asian vierestä, ei asiasta. Laitetaan leikiksi.
      Taisin osua johonkin?
      Suomalaisen russofobian- ja vihan ( se on siis sitä aina luvallista, korrektin koodin mukaista, muukalaisvihaa, ei siis niin kuin se toinen ksenofobia, joka on aina patologista ja tuomittavaa) sylttytehtaalle, siihen todellisuuteen että niin ikävä, laiton ja väärä kuin Putin hoveineen onkin, ei se silti muodosta meille todellista uhkaa?
      Natoon pitäisi nopeasti mennä venäläisiä karkuun ja piiloon, vaikka ei ole uhkana idän suunnalta toistaiseksi kuin oma vilkas mielikuvitus?

      jk


      jk

      Poista
    8. Luiksä Kuukausliitteestä kenr. Hägglundin kaffeklatch-jutelmat?

      Mitä pidit?

      Poista
  4. Nätti runo. Tykkäsin varsinkin sanasta "lipitin". Ja toukka-vertaus hyvä.
    "Rastaat helisevät” kuvannee iloa kevään tulosta. Muutenhan rastaat harvoin helisevät.

    Oman elämäni olen kääntänyt ainakin joksikin aikaa juoksemaan taaksepäin. Luen vanhoja
    päiväkirjamerkintöjä.
    Ne ovat jokseenkin tähän tapaan:

    24.4.- 87 Kävin kaupassa. Tänään syötiin jamssia lounaaksi. Loppupäivä rouskuteltiin pelkkiä porkkanoita vesimaidon kera.

    9.3.-87 (on runo, en ole runoilija). Tuon Kemppisen runon innoittamana se näkee nyt auringon valon.

    Tuulet huuhtelevat taloamme
    joka puolelta.
    Makaamme sen rakosessa
    jalat kohti auringonnousua.

    Nämä ovat autenttisia välähdyksiä menneiltä ajoilta. Saa lytätä.


    VastaaPoista
  5. "Itä-Saksasta voi paeta, Länsi-Saksasta ei."
    Juuri näin. Ja Virosta virolainen ei voi paeta ja siksi ajattelenkin tuhansista muhamedilaisistä mitä mä ajattelen. Isoisäni oli saksalainen, Viron saksalainen. En ole häntä koskaan tavannut koska hän kuoli ampumaonnetomuudessa 1939. Jos ei olisi kuollut, minua ilmeisesti ei olisi, koska kaikki muut suvun jäsenet paitsi isoisäni sisko, äiti, vaimo ja isäni, joka oli silloin parikuinen vauva, seurasivat Hitlerin kutsua lähteä Saksaan. Isoisäni siskon Grete-tätin miehen venäläiset murhasivat heidän kodin läheisessä metsässä heti kun tulivat paikalle 1940, niin että umsiedlung ei olisi ollut typerä päätös ollenkaan. Kerran, 1944, yritti tämä pieni saksalaisnaisten ryhmä sittenkin päästä Tartosta Saksaan. Kotitalon olivat venäläiset just polttaneet maan tasalle, miehet olivat kuolleet tai tapettu (isoisäni isän murhasi joku tuntematon virolainen vihamies joskus 1930 luvun alussa). Viimeiset laivat Saksaan lähtivät Pärnusta. Mutta naiset eivät pystyneet ylittämään Tänassilma jokea, jonka silta oli räjäytetty. Elokuun pimeydessä otti Punaarmeijan trukki naiset mukaansa ja vei takaisin syntymäpaikalle Kõrvekylään. Näin heistä tulivat viimeiset Baltian saksalaiset. Saksassa, Kielin kaupunkista 20km Tanskaan päin, meren rannalla 500 hengen kylässä, jonne naiset aikoivat makustaa, asuvat samassa suvun talossa vieläkin samanimiset sukulaisemme. Pari vuotta ennen sotaa olivat isovanhempani käyneet siellä työharjoittelussa. Isoäitini ihmetteli, että saksalaiset kanat munivat minne sattui, katolle tai ison kiven huipulle ja että kaikki vihasivat juutalaisia. Üksi suvumme miehistä oli 1930 luvulla kylän päällikkö ja joutui vankilaan koska oli Hitlerin kuvalle jossain kylän seinällä suuttunut ja sanonut samassa lauseessa "Hitler" ja "eläin" tai jotain sellaista. En ole tätä itse keksinyt. Meillä on tämän kylän saksankielinen historiakirja. Ostimme sen veljeni kanssa Saksan amazonista. Onkel Heinz kävi 1981 Virossa. Hänen isoisän isä ja minun isoisan isoisä olivat veljet. Saksalaiset näyttävät arvostavaan sukuaan.

    VastaaPoista
  6. "Rödberget on alkuaan ollut Helsingin niemen eteläpäässä kohoavan punertavan graniittikallion nimi." Janne Saarikivi, Helsingin nimistön vaiheita

    VastaaPoista
  7. Tupa jäähtyy kaakkoistuulen lumista

    Niin aina. Helsingin talvessa

    Katson junaa

    Rakennettu ulkomaassa

    Maksetaan Suomessa

    Työttä muttei tupakata

    Illalla puistot hengittävät

    Huokaus kasvutyön päättyessä

    on pitkä ja nautinto väkevä.

    Metsä ei kasva velaksi,

    eikä meri mantereeksi.

    VastaaPoista
  8. Tytöissä on voimaa, monet pojat ovatkin nykyisin heikommilla. Tokenevat kyllä, kunhan aikuistuvat, jos ei sitä ennen ole käynyt liian hullusti..

    Kerjäläisooppera tai kai oikeammin Dreigroschenoper oli vaikuttava, kun sen kuuli ensimmäisen kerran, ihan vaan radiosta. Enemmän se kai kuitenkin oli Weillin ja esittäjien ansiota kuin Brechtin. Ilman alkutekstiä ei tietysti olisi ollut lopputulostakaan.

    Narrasin vähän...kurillani väitin ...valetta, ei kai tällaisilta aiheesta toiseen leyhähteleviltä pakinamaisilta kirjoituksilta voi edellyttääkään "totuutta" joka sanalta, kuten jotkut tuntuvat vaativan. Runoilija runoilee. Juttu paranee, kun se saa ilmaa alleen. Siinä kurillisuudessa se juju piileekin. EG

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Tytöissä on voimaa, monet pojat ovatkin nykyisin heikommilla."

      Samoin kun huoltosuhteen ja kestävyysvajeen, tulee tämänkin epäsuhdan ja ongelman korjaamaan maahan paraikaa rynnivä uusi nuori suomalaispolvi!

      Poista
    2. Tulee hyvinkin, uusiosuomalaisissa on sähköä! Leimasinmustetta on jo varmasti mennyt muutama tonkka. Katselin vastapäisestä sosiaalivirtsan luovutuskeskuksesta ja ohikulkeissakin sitä työmaata, vapaaehtoisten ilmoittautumista poliisilaitokselle Malmilla, yli viisitoista vuotta. Reippaita veitikoita kadun täydeltä tupsahti tänäänkin vastaan. Pohjoisen kautta saapuneita.

      Mitä aiheen sukupuolipoliittiseen puoleen sanoisi? Kätevästi valmistuu täällä kas kansalaisia kun ensin vähän lisätään yökahviloita ja muita passeleita paikkoja. Kylläpä meidän täytyy tämä hyväksyä. Onko naiivius jokin tavoiteltava arvo tai korkeampi päämäärä?

      Poista
  9. Kemppisen paras opetus meille on vuosien saatossa ollut, että on turvallista ajatella alempiensa puolesta sillä he eivät lyö näpeille, mutta jos ajattelet ylempiesi puolesta vaatien heitä osallistumaan talkoisiin, niin varo kynsiäsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei selvinnyt kuka on ylempi ja kuka alempi mutta ajatuksena esitän hohtimia kynsien edeltäkäypään poistoon kaikille ettei mene turhaan miettimiseen tehollista piruiluaikaa.

      Poista
    2. Esim. asunnottomien puolesta on turvallista ajatella sillä he eivät lyö näpeille, mutta jos ajattelet ylempiesi puolesta vaatien heitä osallistumaan talkoisiin, niin varo kynsiäsi!

      Jos asunnottomen päivää ei olisi, pitäisi keksiä ajattelijoiden päivä. Kemppisen koripallokaverit Arajärvi, Tuomioja, Andersson etc. voisivat otttaa nimiinsä, jos Tamminiemen lastenkututsujen huuruista ovat selviämässä.

      Poista
    3. Hei! Lentopallo, uppopallo ja suopotkupallo...

      Poista
  10. Kävin järjestämässä vuokra-asunnon nuoremmalle matematiikanopiskelijaveljelleni Ullanlinnasta 80-luvun alussa. Vuokraemäntä oli professorinleski; asunto oli surkeassa remontintarpeessa. Velipoika viihtyi entisessä palvelijanalkovissa muutaman viikon, sitten hän onnistui saamaan opiskelijakämpän Koivukylästä Martti Syrjän soluasuntonaapurina. Opiskelijatytär asuu nyt Ullanlinnassa helsinkiläiskaverinsa kanssa jugendtalossa. Eno asui 50-60-luvuilla Tehtaankadulla. Pohjanmaalta kotoisin olevana olen noista vähän hämilläni.

    VastaaPoista
  11. "Rödberg" on myöhäinen, väärä tulkinta alkuperäisestä "Röberg"-nimestä. Tämä tuli aikoinaan läheisestä "Rövik" eli 'ruokolahti' -nimisestä merenlahdesta. Alkuperäinen "Röberg" elää hauskasti suomenkielisessä "rööperi"-asussa yhä. Suomalaisessakin nimistössä on valtavasti vesistöistä maankohoumien määriteosiin siirtyneitä aineksia, esim. nimessä "Haukivuori".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on esitetty kaksi selitystä Rödbergetin alkuperälle. Hyvältä kuulostavat kummatkin. Kuitenkin ehkä mieluummin "Etu"- kuin "Taka-Eiraa"? Keskus kai on nykyisin Kampissa.

      Hauska runo siellä jutun lopussa, varsinkin viittaus Punavuoren viininlipittäjiin. Ja vielä saa lukijatkin runoilemaan. EG

      Poista
    2. Tämä on niin hieno selitys, että toivoisin sen olevan totta.

      Poista
    3. No mitenpä sitten on hampuusien laita? Bushamn junou.

      Poista