Sivun näyttöjä yhteensä

14. lokakuuta 2015

Jälkiviisaus


Olisi mielenkiintoista nähdä televisio-ohjelma, jonka nimi olisi ”Jälkiviisaat”. Tuota sanaa käytetään käytetään väärin, myös tätä nykyä.

Poistin hetki sitten kaksi blogin kommenttia, joissa ehdotettiin pään katkaisemista islamin uskoisilta ynnä muuta.

Trollit eivät ole vieläkään huomanneet, että heidän tunnistamiseensa riittää kellonaika. Se ei ole sattuma, että tulee aika usein kaksi tai useita hengeltään samanlaisia anonyymejä kommentteja minuutin kahden sisällä.

Tämä voi olla sairaalloista epäluuloisuutta ja hylättävää kansanvihaa, mutta epäilen vakavissani, että Putinin Venäjä pyrkii jatkuvasti lisäämään epäluuloisuutta ja levottomuutta lännessä. Siten selittäisin myös nyt alkaneet Syyrian pommitukset.

Tämä on suuri ongelma, koska erimielisyys on voimaa.

Kollegiaaliset elimet, kuten valtuustot ja ylemmät tuomioistuimet, miellyttävät minua suuresti. Muistan edelleen lämmöllä moniakin korkeimman oikeuden ratkaisuja, joissa äänet jakautuivat viiteen toisistaan poikkeavaan kannanottoon, ja kuudentena esittelijä jätti eriävän mielipiteensä.

Otavan vähän takaisin: joissakin tapauksissa tuollainen lopputulos osoitti kuitenkin huonoa puheenjohtoa ja ratkaisijoiden kyvyttömyyttä kuunnella toisiaan ja sovitella.

En pidä vieläkään tuomareista, jotka luulevat olevansa oikeassa. Kyllä se riittää, että ratkaisu on oikea.

Luin juuri kirjan, jossa selvitetään, että Lapin sota 1944-1945 oli tarpeeton ja etteivät saksalaiset olisi hävittäneet Lappia elleivät olisi olleet varmoja, että Neuvostoliitto tämän miehittää aivan heti niin ettei puna-armeijalle pidä jättää suojaa (Jätetyt kodit, tuhotut sillat. Otava 2015).

Olen yrittänyt perehtyä Petsamon – Kirkkoniemen suurtaisteluun, josta näyttää olevan tarjolla vai huonoa tietoa. Jopa saksalainen, myös suomeksi käännetty selvitys on huono pääasiassa. Taistelujen kuvaus on luultavasti tosi. Olisi hienoa päästä sanomaan, että Saksa pelasti Suomen vetäytymällä Lapista niinkin hitaasti. Toisin sanoen jos saksalaiset olisivat suorineet tiehensä Ruijanmeren rannalle kiireimmän kaupalla, puna-armeija olisi miehittänyt Lapin. Suomalaisista ei olisi ollut vastusta.

Tuo mielenkiintoinen ajatus on puolitotuus. Ilmiö on historiatieteessä tavallinen. Olen itse kinannut tässä blogissa usein, pysäyttikö Suomi neuvostohyökkäyksen Karjalan kannaksella ja Laatokan rannassa U-asemassa kesällä 1944 (”torjuntavoitto”) vai lähtivätkö neuvostojoukot vapaaehtoisesti valloittaman Berliiniä. Olen kiivaillut edellisen vaihtoehdon puolesta.

Tuollaisessa väittelyssä ja myös kysymyksessä miksi Lappi poltettiin on looginen virhe. Virhe on kysymyksessä.

Juuri Neuvostoliitosta tiedetään, että sillä oli aina useita sotilaspoliittisia vaihtoehtoja. Luuloni mukaan vaihtoehtojen harkitseminen opetetaan sotilaille viimeistään kadettikoulussa, koska ne kuuluvat myös jalkaväen taktiikkaan.

Talvisotaan johtaneissa neuvotteluissa Neuvostoliitolla oli salkullinen lisävaatimuksia sen tilanteen varalta, että Suomi olisi suostunut ensimmäisiin aluevaatimuksiin, kuten muuten Mannerheim ja Paasikivi ehdottivat. Jos tämä on lukijalle uusi tieto, viittaan hyvin yleisesti Kimmo Rentolan lukuisiin kirjoihin. Sodan loppuvaiheessa Suomen pelasti armeijan lisäksi se, että Ranska ja Englanti ryhtyivät – hölmöyksissään – marssittamaan sotaväkeä laivoille päämääränä Narvik ja tarkoituksena miehittää Ruotsin kaivokset Suomen auttaminen verukkeena. Stalinin ongelma oli jatkaako nyt vai myöhemmin. Ratkaisu oli jälkimmäinen.

Syyskuun 1944 aselepo ei johtunut tarpeesta saada joukkoja operaatio Bagrationiin. Kova sota jatkui Virossa Narvan seudulla vielä kauan. Nykyisin käytettävissä olevien asiakirjatietojen mukaan Neuvostoliiton hivutuspolitiikka eri vivahteineen oli peräisin viimeistään vuodelta 1943. Suurin ongelma oli Puola tai siis tuossa tilanteessa puolalaiset, joista osa, niin valitettavaa kuin se olikin, ei ollut kommunisteja.

Mainitsemani uuden kirjan mukaan Neuvostoliitolla oli Kiestingissä itsensä Meretshkovskin johdolla erittäin huomattava voimakeskittymä ja valmis hyökkäyssuunnitelma Kuusamon – Taivalkosken kautta Ouluun. Siis syyskuussa 1944. Suomella oli koko armeija rajalla. Kotiuttaminen alkoi toden teolla vasta marraskuussa.

Se suunnitelma oli siis olemassa, että Pohjois-Suomi miehitetään vähin äänin, sikäli kuin Englanti ja Yhdysvallat eivät suutu asiasta liikaa. Valinta oli kuitenkin toinen: järjestettiin suomalaisille muita murheita hoputtamalla saksalaisten karkottamista, joka oli välirauhan ehdoissa mahdottomaksi tarkoitettu vaatimus. Kaksisataa tuhatta saksalaista riisuttava aseista kahdessa viikossa tilanteessa, jossa nämä tiesivät, että aseiden luovuttamisesta seuraa sotavankeus Neuvostoliitossa. (Lopulta muuten saksalaisista sotavangeista palasi hengissä neuvostovankeudesta alle kolmannes.)

Valvontakomissio jatkoi saksalaisten ahdistamiselle varattua aikaa, ja yllättäen tämä ehto onnistuttiin täyttämään. Kiestingin joukot siirrettiin Petsamoon, jossa käytiin lokakuussa suurtaistelu saksalaisia vastaan. Venäläisillä oli 130 000 miestä, 110 panssarivaunua ja kaksi tuhatta tykkiä. Offensiivi epäonnistui. Saksalaiset eivät jääneet saarroksiin vaan vetäytyivät melkein ehjin nahoin Keski-Norjaan ja antautuivat iloisina amerikkalaisille. Tiettävästi suuritöistä hyökkäystä jäljellä olleilla sadalla tuhannella miehellä pohjoisesta Suomen Lappiin ei suunniteltu. Siinä tilanteessa Lapille ei ollut sanottavaa käyttöä.

Mutta kirja herättää kiinnostavan kysymyksen: jos Lapissa olisi ollut rakennukset, kuljettavat tiet ja ehjät sillat, eikä houkutus marssia vartioimaan kalannousua Tornionjoessa olisi ollut kovin suuri?

Isäni kanssa mietin muutaman kerran, oliko Saariselän tuntureilla ketään syksyllä 1944, kun isäni lensi siellä pommittamassa saksalaisten asemia. Nyt johtopäätös on selvä – mutta todisteita ei tietääkseni ole. Oli siellä ainakin pataljoona puna-armeijaa. Venäläisillä oli kenttävartio Ivalossa ja Nellimissä.

 

39 kommenttia:

  1. Kemppinen menettelisi, jos hän ei vähä väliä sortuisi käymään uudelleen noita menneitä sotia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Opittaisiinko erehdyksistä?

      Poista
    2. Niinpä. Olisiko ylipäänsä helpompaa mennä eteenpäin jos ei jumittaisi? Äkkiseltään tuntuu että olisi. Mutta toisaalta kun tekee mieli ymmärtää aina vaan enemmän. Missä sen raja?

      Poista
    3. Tukanrajansiirtorauta l. partapuukko.

      Poista
    4. Tukanrajansiirtorauta l. partapuukko.

      Poista
    5. Tällaiset trollit voisi välittömästi editoida sivustolta. Jos ei sota miellytä, minköön suomi24-sivuille.

      Poista
    6. Ei aivan hyvä idea. Julmaa.sunnuntaina, 18 lokakuuta, 2015

      Sotikoon siviilissä !

      (.. satans underbara sak är krig det är ju nogaste nog som det skulle vara mutt nyt se kesttä seitsemänsata vuatt aluks enne ku kaikki saa jottai työtä!)

      Kärpänen pääs. Korjattu versio tämä.

      Poista
  2. ""

    Olisiko "torjuntavoitto" kuitenkin myytti?
    Jo Tali-Ihantalan taisteluiden alkaessa ja Viipurin tastelun aikana venäläiset alkoivat vetää joukojaan suuressa määrin pois.
    Suomalaisten kaappaama sähke tuolloin: "Ps. prikaati 35 kuormausasema Karhusuo ja Ps. prikaati 41 Kämärä. Kuormaus klo 11.00"
    Nenonen suuntasi tykkinsä noihin paikkoihin antaen poistujille lisää vauhtia.
    Lisäksi Leningradin varessa oleva kaukopartio "Matti" ilmoitti kokonaisia tyhjiä junia matkalla Viipuria kohden.
    Lukuisat muut yksityiskohdat kertonevat "torjuntavoiton" olleen vain myytin.
    [sarkasmivaroitus]

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekstissäsi on aika ihmeellisiä väitteitä. Itselläni pistää silmään väite "Nenonen suuntasi tykkinsä". Väite on aika outo. Mihinhän se perustuu?

      Nenonen oli vuonna 1944 kenraali ja tykistön tarkastaja. Hän oli kyllä kehittänyt Suomen tykistöstä ainutlaatuisen tehokkaan asejärjestelmän, jonka nerokkuus perustui juuri siihen, ettei Nenonen tehnyt päätöksiä tulenkäytöstä.

      Tulenkäytöstä päätti rintamavastuussa olevan joukon tulenjohtaja ylempien portaiden myöntämien tulenkäyttövaltuuksien rajoissa. Parhaimmillaan Tali-Ihantalassa yksi tulenjohtaja johti noin tusinan tuliyksikön keskitettyä tulta.

      Toinen seikka oli, että tulenkäyttö oli aika tarkkaa. Suomessa ei ammuttu kovin paljoa tähystämätöntä tulta. Haluaisin todella kuulla, minkä lähteen mukaan Tali-Ihantalassa olisi suunnattu tulta radiotiedustelun antaman tiedon perusteella. Eihän sellaista tulta voi tähystää! Lisäksi suomalaisen tykistön kantomatka oli sen verran lyhyt, ettei tuon tapaiseen tulenkäyttöön ollut kovin monella tuliyksiköllä edes mahdollisuutta.

      Jos siis sinulla on perusteet tuolle väitteellesi radiotiedustelulla johdetusta tulesta, olisin kiitollinen kuulemaan. Silloin voisimme keskustella torjuntavoittoon liittyvistä rohkeista väitteistäsikin varmemmalta pohjalta.

      Poista
    2. Myytti? Mitä helvettiä, taisteluko, jossa 50 000 suomalaista (mukana mm. isäni) torjui 150 000 venäläisen hyökkäyksen, olisi tarua?

      Jos tarkoitat, että torjuntavoitto on myytti siinä mielessä, että venäläiset olisivat voittaessaankin lopettaneet sotimisensa siihen ja lähteneet Berliiniin, olet päästäsi vialla.

      Todennäköisesti kuitenkin tarkoitat vain sitä, että kun eivät päässeet vimmatusta yrityksestään huolimatta läpi, venäläiset luovuttivat. Mutta ei se torjuntavoitosta myyttiä tee, päinvastoin.

      Poista
    3. Erastotenes, kuulepa. Tuo on samanlainen sanonta kuin että "Marski ruokki poikansa".
      Ei Mannerhein itse ketään ruokkinut, vai väitätkö toisin.
      Mitä olen Nenosesta lukenut hän ainakin henkilökohtaisesti kiirehti tuolloin hankkimaan kauaskantoisia tykkejä, koska kuormauspaikka ja -aika tiedettiin. Huom. kuomauspakka ja -aika tiedettiin. Ja tulta sinne.

      Tapsa: Ehkä ei pitäisi kommentoida laisellesi haukkujalle. Pääni viasta en tiedä. Kävikö isäsi varmasti lääkärissä?
      Esimerkiksi U.A. Käkönen muistelmissaan kertoo, ettei Tali-Ihantalan taisteluille millään voida antaa sitä arvoa, mikä sille nyt sotahistoriassa annetaan.
      Hänen mukaansa ne muistuttavat Nevelin mottitaisteluita. Eli saapuvien reservien tuhoaminen tykistöin ja ilmavoimin. Ansa.
      "Jos tarkoituksena olisi ollut etenemisen jatkaminen, olisi siihen voitu esimerkiksi käyttää Pölläkkälässä olleita joukkoja ja suunnata - kuten Nevelissä tapahtui - hyökkäys meikäläisen, motitusta yrittävän divisioonan selkään ja sivustaan."

      "Merkillistä taistelujen tässä vaiheessa oli myös, että venäläiset komentajat käyttivät viimeiseen sakka niitä joukkoja, jotka heidän oli luovutettava, ja säästivät niitä, jotka heille jäisivät."

      Epäselvää ei pitäisi olla siinä, että venäläiset aloittivat joukkojensa vetämisen rintamilta jo Tali-Ihantala taistelujen alkaessa.

      [sarkasmivaroitus]

      Poista
    4. Erastotenes, lukaisin vielä Matti Alajoen kirjaa Nenosesta. Kyllä siinä useissa kohdin mainitaan tykistön oman tiedustelupalvelun saaneen korvaamatonta apua ja hyviä tuloksia menestyksellisestä puhelinkuuntelusta. Rukajärven suunnalla puhelin ym. -kuuntelun tulokset olivat erittäin menestyksellisiä ja sitä hyödynnettiin koko ajan.
      Nenonen ei antanut mitään ohjeita tiedustelulle, joten ne poikkesivat toisistaan eri rintamaosilla.
      [sarkassmivaroitus]

      Poista
    5. Ohoh, miten ihminen jonka puumerkki on "sarkasmivaroitus" on noin umpitosikko, kun kyse on hänen mielipiteensä leikkiäksystä arvostelusta?

      Kommentoin kirjoitustasi ärhäkkäästi siksi, että a) käytit myytti-termiä päin prinkkalaa ja b) perustelit näkemyksesi epämääräisesti.

      Olemme kai yksimielisiä siitä, että Tali-Ihantalassa käytiin kesällä 1944 suurtaistelu, joka eräiden lähteiden mukaan oli suurin Pohjoismaissa käyty taistelu kautta aikain?

      Olemme kai yksimielisiä siitäkin, että venäläisten tarkoitus oli murtaa Suomen puolustuslinja ja edetä Helsinkiin asti?

      Toisin sanoen suomalaiset taistelivat vapaudestaan ja ehkä jopa olemassaolostaan. Sen sijaan on toki ihan toinen asia, millä mielellä venäläiset taistelivat ja mitä Stalin asiasta tuumaili ja mitä putinistit nyt siitä ajattelevat. Heidän näkökulmastaan talvisotakin on myytti.

      Poista
    6. Käsitykseni mukaan, mitä olen nettikeskusteluja seurannut, Tali-Ihantalassa oli 340.000 suomalaista sotilasta vastaanottamassa venäläisiä ja varsinkin Kollaajoella aikoinaan noin 390.000 suomalaista sotilasta kahdensadan metrin alueella vastaanottamassa venäläisten hyökkäystä. Jos uskoo nettikeskustelujen kertomuksia missä isät ja isoisät taistelivat. Ja jokainenhan oli vähintään 5 vuotta sodassa.
      [sarkasmivaroitus]

      Poista
    7. [trollausvaroitus]

      Poista
  3. Väljästi päivän teemaan liittyen palaa mieleeni kun näin ensi kerran Kirkkoniemen rajamuseossa pienoismallin Kirkkoniemen keskustassa olevasta venäläisen sotilaan patsaasta. Pienoismallissa oli - toisin kun kaupungissa olevassa- konkurssikotka(Adler), jonka päällä oli neuvostosotilaan saapas. Ensi näkemältä se vähän hätkäytti. Tiesin kyllä, että jotkut norjalaiset olivat auttaneet neuvostosotilaita natsien häädössä Norjasta.
    http://www.reseguiden.se/forum/bilder/norge/kirkenes

    VastaaPoista
  4. Kas täältä voi katsella Jälkiviisaita. :) http://areena.yle.fi/1-1479835

    VastaaPoista
  5. Paljon on Suomen sodista kirjoitettu. Ilahduttavaa, että Oeschia on taas muistettu kirjan verran. Valo Nihtilästä voisi myös lukea jotain. Olivat monessa mukana.

    VastaaPoista
  6. Niin, "salkullinen uusia vaatimuksia", aina ja alati: syksystä 1939 vähintään hamaan Beljakoviin 1970 tai Ustinoviin 1978. Ja kuitenkin: vuoden 1940 rajavaatimus oli ja pysyi maksimina myös Suomen aloittaman hyökkäyssodan kaikissa vaiheissa 1941 - 1944 (Vorošilovin laatimaa epämääräistä, joka tapauksessa toteuttatta jäänyttä Kymijoki-suunnitelmaa lukuun ottamatta). - Porkkalankin ("Helsinki kuin tarjottimella") menivät "hölmöyksissään" (J. Tarkka) lipsauttamaan takaisin 1956.

    Onko professorille tullut koskaan näistä asioista puheen ollen, vaikkapa aamuisin partaveistä hioessa, mieleen Runoilijan säkeet "Niin monta kertaa jos, niin harvoin kun" - vaikkapa sitten vähän väärinkäytettynäkin?

    PS
    Olisiko kohtuuton vaiva, jos siitä salkullisesta saisi hieman sivunumeroa Rentolan kirjoihin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On mielenkiintoista nähdä, miten Kemppisen blogi kerää Kremlin orjia. Valehdella voi puolitotuuksinkin. Totta on, että Neuvostoöliitto ei virallisesti esittänyt Suomelle Moskovan rauhaa kovempia aluevaatimuksia. Sen sijaan Neuvostoliitto edellytti Suomelta kesäkuusa 1944 ehdotontsa antautumista eli täydellistä alistumista miehitykseen. Tämä vaatimus torjuttiin kesän 1944 voitollisissa taisteluisssa. Torjuntavoitto on oikea temi.

      Poista
    2. Arvoisa Herra: sen sijaan, että ilmeisen "isänmaallisessa" kiihkossanne heti turvaudutte teikäläisten tapaan nimittelyihin ja syytöksiin "valehtelusta", voisitte perehtyä asiaan ajantasaisen tutkimuskirjallisuuden avulla.

      Otetaan vaikkapa Rentola (2001); häneenhän prof. Kemppinenkin tuntuu ainakin joissakin asioissa lujasti luottavan. Lyhyt luonnostelu:

      - kesäkuun 1944 kriisin aikana Moskovaan välitettiin Gripenbergin nimiin pantu tieto, että Helsingissä oli muodostettu uusi hallitus, ja sen tehtävänä oli pyytää rauhaa "millä hyvänsä ehdoilla" (na ljubyb uslovijah)
      - vastauksena tähän ja muihin sähkeisiin, erityisesti Suomen tiedusteluun valtuuskunnan lähettämisestä Moskovaan, Molotov sähkötti antautumisvaatimuksen (23.6.1944)
      - Rentolan mukaan "Helsingissä näytti vallitsevan sellainen kaaos, että suomalaiset voitaisiin säikäyttää antautumaan"
      - kun sitten samana päivänä Ryti lähetti sitoutumiskirjeen Hitlerille, Moskova tajusi, että sen sähke, epämääräisille tiedoille perustunut koepallo, olikin ollut, kuten Rentola sanoo, "munaus"
      - "Moskova siis päätti SAMAN TIEN jättää antautumisen sikseen ja palata ehdollisen sopimuksen kannalle"

      Näin hanke niveltyy luontevasti NL:n muihin vuonna 1944 harjoittamiin "rauhanpakottamistoimiin" eli yrityksiin saada Suomi irti Hitlerin sotakoneesta. Keinot vain vaihtelivat.

      Voisin vielä jatkaa referoimalla aihepiirin muita johtavia tutkijoita, esim. Jokisipilää (2004), Apusta & Wolffia (2009), Meinanderia (2012) tai Visuria (2013). Eipä kuitenkaan maksa vaivaa. On yleisesti tunnettu kokemus, että "isänmaalliset" myytit ja uskonkappaleet ne sisäistäneillä piireillä voittavat aina tutkimuksen esiin uuttamat tosiasiat. Leon Festinger olisi aikanaan ansainnut nykyään paljon hoetusta "kognitiivisen dissonanssin" käsitteen kehittelystään jonkinlaisen pikkunobelin.


      Poista
    3. Kysymys kuuluukin, että miksi NL sitten tyhmällä politiikallaan ajoi Suomen hakemaan turvaa Hitlerin sotakoneesta, kun raja jo talvisodan jälkeen oli siinä missä NL sen halusikin olevan?

      Ja mitä varten Molotov pyysi Hitleriltä Suomen suhteen vapaita käsiä marraskuussa 1940?



      Poista
    4. Kun kirjoittamisen aloittaa suoltamalla neuvostopropagandan pitkän linjan mukaista tulkintaa toisesta maailmansodasta, menettää samalla oikeutensa tulla otetuksi vakavasti. Niiden ihmisten, jotka ovat omaksuneet Kremlin propagandan sillä tavalla kuin sinä, voi olettaa nykyisen informaatiosodan olosuhteissa olevan Venäjän tietoisia tai höynäytettyjä palvelijoita. Heidän kanssaan keskustelu on tarpeetonta ja pelkästään vahingollista. Venäjän kanssa ei nykytilanteessa voi käydä mielekästä dialogia, sillä sellaiseen ei ole halua vastapuolella. Ei ole myöskään syytä lähteä oikomaan tietoisia väärintulkintoja asiallisista lähteistä

      Sinun laistesi kanssa en siis keskustele. Jos kirjoitan vastatakseni, kirjoitan osoittaakseni valheesi muille lukijoille, en käydäksesi kanssasi vastavuoroiseen keskusteluun. En keskustele maanpetturien tai vihamielisen vieraan vallan agenttien kanssa.

      Poista
    5. "Kommenttisi" herättää vain yhden kysymyksen: Mahtanetko olla ihan älylläsikään?

      Poista
  7. Islamistit katkovat päitä oikeasti. Mitä teet heille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. He luultavasti eivät yritä kommentoida tähän blogiin.

      Poista
    2. "Kaksisuuntainen kotoutus" tarkoittaa että suomalaisten tulee myötäillä heidän tapojaan.

      Poista
    3. Melkoisen näsäviisas ensimmäinen vastaus. Epäilen, että kyseinen vastaaja on tekopyhä.

      Poista
  8. Vaikuttaa, että lähi-itä on kurkkua myöten täynnä Yhdysvaltain kaaospolitiikkaa. Reutersin uutisesta saa sen kuvan, että Iranin Soleimani on laatinut suunnitelman Syyrian rauhoittamiseksi. Venäjältä pyydettiin ilmatukea, johon se pitkään harkittuaan suostui. Nyt saa lehdistöstä sen käsityksen, että Putin on kaiken takana.
    http://www.reuters.com/article/2015/10/06/us-mideast-crisis-syria-soleimani-insigh-idUSKCN0S02BV20151006

    Vaikuttaa, että Venäjä on taas hovikelpoinen. Hollanti pyytää Venäjää yhteistyöhön matkustajakoneen alasampujan selvittämisessä. Venäjä pystyy auttamaan pakolaiskaaoksessa Länsi Eurooppaa ja se kummasti muuttaa asenteita.

    http://uk.reuters.com/article/2015/10/13/uk-ukraine-crisis-mh17-rutte-idUKKCN0S71JG20151013

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pietarin trollikeskuksen tuotantoa..
      Venjä voisi myöntää osallisuutensa MH 17 joukkomurhaan..

      Poista
  9. Sotilaallisessa mielessä Lappi koostui vuonna 1944 kahdesta pohjois –etelä-suuntaisesta tiestä.Niiden välillä ei ollut oikein mitään. Toinen tie vei Kemistä Rovaniemen kautta Ivaloon ja toinen kulki Torniosta Käsivarteen.

    Tornion maihinnousu katkaisi Saksan Lapin-armeijan kahtia. Sen jälkeen saksalaisten oli pakko perääntyä Itä-Lapista, koska huoltotie venyi tuhottoman pitkäksi. Saksalaisten tarve estää joukkojensa jääminen mottiin varmisti, etteivät he antaisi Puna-armeijan edetä Suomen alueelle ennen kuin suomalaiset joukot ottaisivat alueen haltuunsa.

    Toisaalta Neuvostoliiton kannalta oli aika turhaa alkaa edes yrittämään miehittää Itä-Lappia, kun suomalaiset olivat edenneet Rovaniemen tasalle. Ruotsin rajalle ei olisi päässyt ilman sotimista, eikä VT4:n pohjoispään haltuunotto olisi maksanut vaivaa tai ollut poliittisen hintansa arvoinen.

    VastaaPoista
  10. Kauhistuin kun eilen eksyin Suomidosentti Johan Bäckmanin fb-sivuille. Siellä yhdenkoon ja yhdenlaidan propaganda karkean kielenkäytön ohella on vallan tavatonta ja suunnattu Suomeen valtiona ja merkittäviin toimijoihin maassa. Miksi sellainen on hänelle sallittua? Eikö hän, vaikka asuukin Moskovassa, kuulu suomalaisen lainkäytön piiriin mitä viha-ym. solvauskirjoituksista laissa sanotaan? Viittaan täälläkin esiintyneeseen debattiin aiheen ympärillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bäckman on Kremlin avoimesti toimiva propagandisti. Hänen syytteeseen laittamisensa kiihotuksesta kansanryhmää vastaan olisi aika hyödytöntö. Saataisiin nälkyvä oikeusjuttu, joka päättyisi sakkotuomioon. Ei maksa vaivaa.

      Bäckmanin voisi varmaan laittaa syytteeseen sodan lietsonnnasta, josta maksimirangaistus on kymmenen vuotta linnaa, mutta tunnusmerkistö edellyttää kahta rajua poliittista tulkintaa. Sodan lietsonta on rangaistavaa vain, jos se
      * tapahtuu Suomea koskettavan kansainvälisen kriisin aikana ja
      * lisää konkreettisesti vaaraa, että Suomi joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

      Näitä arvioita ei voi esittää kovin herkästi. Ei olisi ulkopoliittisen asemamme kannalta erityisen edullista lähteä oikeuteen riitelemään, onko Ukrainan sota ja siihen liittyvä "toimintaympäristön muutos" Itämerellä Suomea koskettava kriisi. Vielä vähemmän olisi eduksi alkaa todistelemaan, että Bäckmanin toiminta olisi kasvattanut konkreettista sodan uhkaa.

      Poista
    2. Onkohan tämä väheksyntä nyt ollenkaan lainkirjaimen kanssa linjassa kun olosuhteista, taustatukijoista tai mistään muistakaan seikoista välittämättä lait ovat kuitenkin kaikkien maan kansalaisten noudatettaviksi tarkoitetut? Vähiten kai etukäteen mahdollista sakkorangaistusta väheksyen. Tuskin kyseinen henkilö Moskovassa asumiseen vedoten ylinopeusakkojen maksamiseltakaan säästyy ajaessaan tutkaan Vaalimaalle kiiruhtaessaan?

      Jos lakia rikotaan, niin rangaistuksiakin määrättäessä eivät Bäckmaninkaan kaltaiset vastuistaan saisi päästä luistamaan vain siksi, että harjoittaa solvauskampanjaansa vieraan valtion rajojen puolelta ja sen mahdollisessa "suojeluksessa". (Se "suojelu" kylläkin voi olla hänellä, sekä meiltä, pelkkää harhaista kuvitelmaa).

      Pantiinhan eräs euroedustajakin vastuuseen kirjoituksistaan vaikka kuinka Brysselistä saakka kirjoittelee.

      Millä tavalla tulevat suhtautumaan mahdolliset rangaistuksen saajat, eli ne nettivihaajat joista bloginpitäjä teki rikosilmoituksen, mutta joku hemmetin dosentti sen kuin saa jatkaa nettivihakampanjaansa?

      Entäs jos heidänkin taustatukijoistaan löytyy jonkun vieraan valtion suojelupoliisi jonka lonkeroon jo tutkintavaiheessa törmätään?

      Poista
  11. "En pidä vieläkään tuomareista jotka jne."

    Presiis.

    VastaaPoista

  12. Kiihottavia huomioita. Hulluko olen.Mikä tuossa menneessä sodassa niin innostaa. Luulenpa että mielen köyhyys. Muuta seikkailua ei päähäni tunkenut kuin sotakirjat ja niiden kenraalit ja Mikkeli. Näin on mies köyhä.

    Joku eli väkevämmin ja omemmin. Matti Väisänen Lieksa ja Rovaniemi kuoli. Tyttärensä kai laati hänestä kirjoituksen Hesariin 15.10. Mies syntyi liki luonnontaloudellisiin oloihin, meni maailman mukana ankariin palkkatöihin kun ansoittelu sun muu lopultakin kitkettiin pois? No hän kirjoitti korkealla iällä jokusia muistelmia metsien suomalaisen miehen elämästä ja tämän kielellä.

    Kun minulle ei sattunut mitään ellei tätä joutavuuden vahinkoa asiaksi lasketa, kai se fenomenologisessa nyrjähdyksessä tämäkin jama käy asiasta ja postmodernissa taideluomaväännössä vaikka taideteoksesta, minä siis. Noita kenraaleita ja divisiooniaan seurasin kun ei ollut aitoja huumeita eikä pc-pelejäkään. Linus mattiväisänen sellaisia kyllä jo pohjusti, mutta ei korkeampi neuvolakohottuneisuus sellaisista vihjannutkaan. Telkkarikin taisi paasata San Salvadorin kaameista maanomistajista ja kuokkatyövoimasta. Meillä sentään oli Valmet.

    Niin kun Baltia oli Saksaa ja Suomikin germaaninen, vaikka molemmat Sodan 1. jälkeen pintalakaistut, niin Sodan 2. loppunäytöksissä -kaikki hyvä päättyy, olisivatko Saksan sotaosastot Lapissa seisseet turhanpantteina? Josko ne olisi ollut junailtava Suomenlahden rannallemme ja sieltä nenoset sojottamaan puna-armeijan kärkeä kohti, Narvaan siis. Ja olihan Suomen ruotsalaisella laivastolla kalustoa ja Saksalla varsinkin jos vaikka roudata nykyisen Superalkon suuntaan?

    Ihan kivoja juttuja ja aika hyvin on terveenä pysynyt näihin keskitettynä, mikäli kehontila labran mukaan on kritteeri. Ja onhan se, muu olisi napinointia.

    VastaaPoista
  13. Rakastan sinua Bäckman! Vie minut sinne minne tahdot.
    eli nykyisellä äidinkielelläsi:
    Я люблю тебя Бекман! Возьми меня там, где вы хотите.

    VastaaPoista
  14. "joissakin tapauksissa tuollainen lopputulos osoitti kuitenkin huonoa puheenjohtoa ja ratkaisijoiden kyvyttömyyttä kuunnella toisiaan ja sovitella."

    Tässä suhteessa hovioikeudet ovat parempia: eri mieltä ollaan, mutta erimielisyydet pyritään sovittamaan yhteen, joskus paremmin, joskus huonommin. Lopputulos huomattavasti vahvempi kuin yksituomarisen alioikeuden - niin kuin pitääkin. (Onkohan KKO:ssa liian suuria persoonia, vrt taannoinen HUS:n sydänkirurgian osasto).

    VastaaPoista
  15. "pysäyttikö Suomi neuvostohyökkäyksen Karjalan kannaksella ja Laatokan rannassa U-asemassa kesällä 1944 (”torjuntavoitto”) vai lähtivätkö neuvostojoukot vapaaehtoisesti valloittaman Berliiniä."

    Ei kai tässä ole ristiriita: Suomi löi (ts kulutti hyökkäyskyvyttömäksi) operaation ensi vaiheessa varatut joukot. Joukkojen komentaja pyysi lisää, jos olisi saanut olisi (lopulta) voittanut. Tuossa vaiheessa ylijohto (Stalinin) vihelsi pelin poikki ("Sota voitetaan Berliinissä eikä Helsingissä").

    VastaaPoista