Sivun näyttöjä yhteensä

4. elokuuta 2014

Nato





Tervetuloa syksyn todellisuuteen, jahka helteistä päästään. Ja olihan silmät pesty? Sitten kaikki Natoon.

Näiden ajatusten yksi tausta on viimeksi kuluneen ajan kaikkein parhaimpiin kuuluva tutkimus, akateemikko Anna-Leena Siikalan ”Itämerensuomalainen mytologia” (SKS, 2012, 3. painos 2014).

Tuo teos muuten antaa lujaa luottamusta kirjaan, tutkimukseen ja humanistisiin aineisiin.

Voisiko kukaan sivullinen keksiä tyhmempää oppiaineitta kuin kansanrunouden tutkimus? Mitä ihmeen järkeä on Krohnien, Setälän, Haavion ja Kuusen jälkeen vielä kerran kulkea miehensyöjille sijoille?

Vastaan härnämielin esittämääni kysymykseen: tuo ala on ollut Suomessa ainakin sata vuotta tasoltaan kansainvälistä kärkeä ja sen kuin parantaa. Hän joka vierastaa epämääräisten porukoiden tutkiskelemista, ajatelkoon esimerkiksi Jared Diamondin isoja kirjoja käsittääkseen, että aivan sekavan globalisaatio-pölötyksen takana on innostava tapa esittää kysymyksiä ja hankkia kenties vastauksiakin, tämä eräänlainen historiallinen etnografia tai antropologia.

Mytologia on sen esittäjillekin aina muuttuva tulkinta peruskysymyksistä, joiden ei tarvitse olla filosofisia. Miten tulisi edes jotenkin toimeen maailmassa? Mitä esimerkiksi meillä perusteellisesti pohdittu rahanahneuden todella kertoo meistä ja muista? Eikö tunnukin ikävältä, kun vastataan, että tiettyjen hyvin suhteellisten rajojen jälkeen kysymyksessä näyttää olevan pelkkä myytti, sanan eräässä, halventavassa merkityksessä. Ihmiset juoksevat päänsä puhki tavoittaakseen oman mielensä harhan.

Osaan vain joitakin historiantutkimuksen nykymetodeja ja ymmärrän ehkä kirjallisuutta; oikea tapa ymmärtää kirjallisuutta on ymmärtää se väärin. Noiden keinovarastojen käyttäminen Siikalan tavoin taitavasti ja varmasti ei osaa olla innostamatta lukijaa. Heiveröinen historia muuten olikin Setälän, Haavion ja Kuusen kompastuskivi. Se ei ollut heidän syynsä. Historia kasvoi satuilusta tieteeksi lähinnä fysiikan, kemian, geotieteiden ja tietojenkäsittelytieteen auttamana. Mitä muuta kertoo arkeologian sensaatiomainen, vanhat oletukset kaatanut kehitys viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana?

Uudessa tutkimuksessa virkistää kovin myös sana ”poliittinen”. Sitä kaihdettiin kovin tai sitten se pintapolitiikan vuosikymmenellä käsitettiin kovin suoraviivaisesti, kuten esimerkiksi Otto-Ville Kuusisen mielipide Kalevalan rikkauden lähteestä, sammosta, ja sen särkmisestä.

Siikala lähtee itsestään selvänä asiana siitä, että kansakunta veistää itsestään kuvaa luomalla itselleen poliittista menneisyyttä. Kalevalamittainen runosta oli tähän käyttöön vallan erinomainen. Se näytti todistavan, että juuri me olimme jotain vallan suurta ja ainutlaatuista maailmassa.

Kysymys veneestä ja sen veistämisestä, joka lienee tapahtunut tässä takavuosina Juvalla eikä missään Vienan Karjalassa, näyttää sisältävän näiden vuosituhansien poliittisen ongelman. Ei meidän sisäjärvillämme melomiseen tarvita hääviä kopukkaa, ei edes Saimaalla tai Päijänteellä. Mahdollinen kulttuurisen alkukotimme sisäjärvi Laatokka on sekin omiaan rannikkoliikenteeseen.

Vihollinen tulee mereltä. Vihollinen tarkoittaa kauppakumppania tai muuta ystävää. Tänäkin päivänä Suomessa tapetaan lähinnä ystäviä.

Merellä liikkumiseen tarvitaan vene, ja sellainen on veistettävä. Veneen veistäjän nimi on tyypillisesti Väinö. Hyvin vanhat esinelöydöt todistavat, että sisämeren yli on liikuttu vaivattomasti. Kivikauden murros, sotakirveskulttuuri eli entisaikaisin termein vasarakirveskansan tulo, voi tuskin olla muuta kuin todiste itämereläisyydestä. ”Itämerensuomalaisuus” on käypä nimitys, koska alueemme kielien muinaishistoria viittaa tähän. Balttien ja erilaisten pommerilaisten kielet tuntuvat joen tuomilta, kun taas me täällä ylhäällä olemme vaivaiskoivun sukua.

Jossain vaiheessa näissä nykyisissä maisemissamme on ollut kaksi kulttuuria. Toinen on ollut esineiltään ja elinkeinoiltaan edistyneempi eli siis itämereläinen. Toinen, geeneihimme kirjoittunut, on takapajun kantaa. Erään mielenkiintoisen ajatuksen mukaan ”lappi” ei ole ennen tarkoittanut nyt saamelaisiksi sanottuja ihmisiä ja heidän asumaansa aluetta, vaan kaikenlaisia erillään eläjiä ja syrjämaita.

Suomen nykyhistoria alkaa vuodesta 1871, kuten kirjoissa ei aina kerrota. Tuona vuonna perustettu Saksan keisarikunta siirtyi Brownin liikkeestä Lévyn liikkeeseen (katso lähemmin päivän lehdestä) ja ryhtyi taas tavoitteleman sisämerekseen Itämerta.  Välimerelle pääsyn tukkivat ikävät vuoristot, joita Itävalta-Unkari ja Italia olivat joutilaita vahtimaan, Atlantin rannasta Ranskalla ja Englannilla oli sanansa sanottavana, ja Mustanmeren ahdasta suuaukkoa vartioi Turkki ja valitettavasti myös Venäjä. Tässä kuviossa on ollut vain vähän muutoksia. Saksan sisämeriaate toteutui muun muassa 1914, 1941 ja 1991.

Sotilaallinen ja poliittinen ilmiö Nato on epäajanmukainen jo nimeltään, Pohjois-Atlantin puolustusliitto. Hittoako meille tai sen paremmin muillekaan Pohjois-Atlantti kuuluu? Siinä kai kierreltiin nimitystä Yhdysaltaihn ja Ison Britannian liitto. Etenkin Yhdysvalloilla ajatus oli vanhastaan aika epäsuosittu.

Myös Euroopan unioni joutui turvautumaan maantieteelliseen nimitykseen, joka ilman muuta käsittää oleellisen osan Venäjää. Sitä ei ole kumminkaan pyydetty jäseneksi.  Tämä näyttää käyvän V. Putimen luonnolle.

Ja mitä tekemistä on itämerensuomalaisella mytologialla ja Nato-kysymyksen selvittelyllä? Tämä:  puhe ei ole järjen asioista. Natosta varoittava Venäjän pelko on myyttinen. Me tarvitsemme Pohjolan, jonka aikaisempi tutkimus vaivihkaa samaisti Venäjään. Itse suuntaisin tässä vaikeassa poliittisessa asiassa katseeni lähinnä saarelaisepiikkaan, länteen. Arvelen että poliitikot eivät ymmärrä tätä. Ehkä toivonkin.

21 kommenttia:

  1. Ad Omnia: tämä avariennäkymien järvi on muuten Pohjois-Konnevesi valokuvattuna tänään Neiturin kanavan seudulta.

    VastaaPoista
  2. Vinkit ulkojärven löytymisestä voi lähettää maanmittauslaitokselle. Olisivat varmaan kovin kiinnostuneita. Sana "sisäjärvi" on höpsismiä, koska järvet ovat aina sisävesiä. Ja edelleenkin erotetellaan esihistoria ja historia dokumenttien perusteella.

    VastaaPoista
    Vastaukset


    1. Niin höpsismistä, Kun pyydetään luettelemaan espoolaiset järvet, moni unohtaa Espoon ulkojärven joka sijaitsee meren saaressa. Pentalanjärvi.

      Poista
  3. Professori on hyvä ja käy vielä tänä suvena Neiturin vastarannalla, Kiesimän kanavan maisemat on mukavia nekin. Onhan siinä vielä Kerkonkoskikin lähellä....nämä seudut ovat Sisä-Suomen salattuja aarteita!

    VastaaPoista
  4. Heinäkiireitten hellitettyä huomasin taas selaimen suosikeissa Kemppisen entisellä paikallaan, edellään Kelikamerat ja jäljessään Kissinger. Siinä välissähän blogien aiheetkin näyttävät ilahduttavasti viime aikoina liikkuneen, lipputangon nupista laajakaistaan, Packerista Putiniin, Natoa kaihtamatta, tuoden vilvoitusta ja vipinää pääkopan sisälle.

    Kiitokset taas liiankin monista hyvistä lukuvihjeistä, pitää pimeän tullen paneutua joihinkin. Kun aiemmassa blogissa Kazantzakis kehotettiin kiertämään, niin toivoisin tähänkin blogiin enemmän valistuneita tai muuten vain kiinnostavia näkemyksiä siitä, mitä ei pitäisi lukea julkisuuden tai muun auktoriteetin painostuksesta huolimatta. Tämä säästäisi vähemmän sivistyneitten aikaa/hermoja/rahoja aiheellisimpiin lukemisiin ja harrasteisiin.

    Ilman mitään asiantuntemusta tai auktorisointia lisäisin omasta puolestani Kazantzakisin perään vältettävien luettavien listalle Halldor Laxnessin, Knut Hamsunin ja Harry Martinssonin. Näitten viestit ja sanonta tuntuvat jotenkin väljähtyneiltä tai pinttyneiltä, Lieneekö osayynä sekin, että suomen opettaja pani lukemaan näitä jo nuorella iällä. Samallahan tuossa tulee mukavasti napautettua vaarattomia naapurimaita.

    P.S. Kun Lévyn liike blogissa mainittiin, niin reissussa ollen satunnaisen matkailijan päämäärätön harhailu ja flaneeraus tuntemattoman kaupungin katuja pitkin korttelista ja risteyksestä toiseen lienee eräs Lévyn liikkeen erikoistapaus

    VastaaPoista
  5. Itämeren suomalaiseen mytologiaan pitää tutustua. Tämä blogi meni hieman yli hilseen, odottelen viisaampien kommentteja. Saarnaajan kirja muistaakseni muuten varoitti viisaista teksteistä, ne väsyttävät. " Denn es gehet..."

    VastaaPoista
  6. Aika vaikea on määritellä mikä se Venäjä on. Maantiede ei auta tässä ollenkaan. Se on minusta kulttuuriilmiö jolla on ydinase, 1000 vuotta siistimätön navetta missä ovat vierekkäin luinen ja kännissä mutta erittäin kestävä lehmä ja upouusi panssarivaunu. Vaunu hankittiin lehmän paskaa myydessä. Kuten tiedämme paska on lantaa ja hyväksi kasveille. Mutta nukkua sen päällää pitää pitkään tottua. Se paska on Venäjän kulttuuri, lehmä on sen kansa. Se on ainutlaatuinen, sitä on niin paljon, että Herakles olisi vaikeuksissa. Ja sitten siellä on vielä tämä panssarivaunu. Panssarivaunua venäläinen käyttää navettansa laajentamiseen. Haluan siis sanoa, että Venäjää määrittelee ainoastaan se paska, kulttuuri. Siksi rajat on sille vain epämiellyttävät ja toissijaiset rajoitukset. Se pystyy olemaan vain navetassa, mutta tuntee, että paska ja lähmä eivät mahdu kun on vielä tämä vaunukin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melko mahtava kielikuva!

      Poista
    2. Kuulitoukaja, polkupyöräilin Venäjän Karjalan "halki" Kostamuksesta Rukajärvelle, Porajärvelle, Suojärvelle, Petroskoihin, Aunukseen, Laatokanrantaa Sortavalaan, laivalla Valamoon ja Valamosta Käkisalmeen, loppumatka vielä Antrean kautta Svetogosrskiin ja Imatralle Suomeen josta mutkien kautta Tammisaareen saakka jotta hengitys tasaantuisi. Hullua hurskaammaksi en maailmanpoliittisesta Venäjästä matkallani (ja kielitaidottomana) tullut. Yksilötason, kansalaisen vaikutteita ja tietomääriä laajemmista yhteyksistä globaaleihin tapahtumiin kyllä ihmettelin; ne ovat olemattomat tällaisen suppean otannan perusteella ainakin; sanomalehtiä en kenenkään nähnyt lukevan enkä radiota kuuntelevan kuin erään Nurmoilan Suomea taitavan Ivanin jonka kestitettävänä hetken olin. Lehmät pienissä kylissä olivat edelleen "ulukometässä" kuten lapsuudessani tavattiin sanoa ja se oli mukava kokemus, varsinkin kun sain eräässä paikassa lypsylämmintä maitoa hörpätä ja pulloonkin ostaa. Kaikkialla vaeltelevat koiralaumat taasen toivat ne inhottavimmat ja pelottavimmat lapsuusmuistot mieleen. Retkeni vaiheista löyhän yhteenvedon voi lukea blogistani jos ketä tällaisen pyöräilykokemuksen seuraaminen kiinnostaa.

      Lehmänpaska kulttuurin vertauksena on huono koska se kuitenkin on puhdas luonnontuote. Käyttäisin mieluummin öljyn johdannaistuotetta muovia jota kaikissa olomuodoissa Karjalan teiden varsilla, metsissä, hautausmailla, sotamuistomerkeillä ja järvien rannoilla silmiä ja mieltä särkevässä määrin esiintyy.

      Poista
    3. Tankki? Olisikin: youtube, on tämä saatana työmaa.

      I. H.

      Poista
    4. Sehän tässä on käynyt ilmi ettei Venäjällä ole mitään tunnustettuja rajoja. Mikä tahansa maapala missä tahansa voi kuulua Moskovan suuriruhtinaskuntaan. Putin on syöstävä vallasta maksoi mitä maksoi.

      Poista
    5. Venäjän kulttuuri, se jonka päällä venäläinen asuu onkin minusta sinänsä puhdas. See jotenkin ilmestyy ajan mittaa niin kuin lehmän paskakin. Jokainen meistäkin käyttää sitä puutarhaansa hoitamiseen jos ei suoraan, niin välillisesti kuitenkin. Tämä on paradoksi.
      Putinin henkilöä ei pitää yliarvostaa. Putinin jälkeen ei tule varmasti Gandhi vaan pikemmin Girkin. Internet-kyselyssä tuli ilmi, että Donetskin kapinallisten päämies venäläinen Strelkov, oikealla nimellä Girkin, ammattilainen tappaja ja entinen? FSB-läinen, on kyselyn mukaan Venäjällä suositumpi kuin Putin. Ajatelkaa. Karmea totuus on minusta se, että Putineitä tekee se paska, eikä koskaan ole toisinpäin.

      Poista
    6. Kuinkas panssarivaunua lypsetään? Meinaan telaketjuhan on vanha venäläinen keksintö.

      I. H.

      Poista
    7. Kivaniemi blues on se Valto Ension blogi. Eksykääpä käymään.

      I. H.

      Poista

  7. Viikon päästä ti 12.8.2014 kansanrunous elää taas ainakin teeskenneltynä Taaborin vuorella.Minulle se elää oikeasti ja arkeni on teeskentelyä.Liekö sitä syrjäytymistä? Viime kuussakin hain annoksen elämää.Savonlinnassa pauhattiin Kullervoa.Sitä Sallisen oopperaa.Tekstinkin mies oli itse vääntänyt ja siksiköhän melkein päähenkilöksi tulikin Kimmo,ja oliko Kari Heiskasen ohjaussovituksella tulkinnassa isokin osuutensa? Joka tapauksessa naiivin hyväntahtoinen Kimmo hännystakkeilee joukossa, jossa isot kuten Untamo melskaavat silkkisametissa koruompelin kuin MBA:t.

    Parissa laulunlurituksessa Kimmo tuskailee maailman laitaa ja näkyy tietävän oman laatunsa sopimattomuuden. Mutta lopulta rokokoo kuteittensa jo riekaloituessa Kimmo kuolee.Hän tulee jättäneeksi Kullervoon tartunnan jonka sairastuttamana Kullervo avaan oven ulos kostonkierteesta.Getleman voitti väkivallan miehet -kuten Oopperasaleihin sopiikin.

    Olikohan tämä se järisyttävyys jota Tarja Halonen esityksestä löysi kun hän gentelman Aarno Cronwallin jututtamana komentoi edellisillan menoa linnassa.Hyvinkin sillä Halonen tajusi mainita myös juuri sotalinnan muurien edesvaikutuksesta taidepläjäyksen tajutunkevuuteen.
    Kun nyt presidentin perheeseen tukeuduin,niin sanonpa Penastakin.On komeata että mies valitutti itsensä Helsingin kaupunginvaltuustoon.Vaivaa siitä seurasta varmasti on, mutta kyllä järkipuhetta kipeästi kaivataan, ja vielä kun se tulee prestigetasolta niin kuunnellaankin.Gentleman.Kiitän siis kansalaishenkisyydestä, vaikka näitä surkujen hyysäämisjeesaamisia pidänkin liki syntinä,kun pitäisi sallia maailmaan jäävän katajakampiseksi miesten tarttua ja tehdä elämänsä -talostansa perheelleeen alkaen- eikä vain anoa vaikka sitten nettiyhteyden kautta sinne virastojen tätisyliin.

    Nationalismin suomiosastosta onki myös Juha Hurmeen Europeaus Kansallisessa viime keväänä ja jatkaneeko syksyllä peräti isommalle lavalle nostettuna.Se on sydäntäsärkevä näyttämönäyttö originellin ikiaikaisesta kohtalosta kun aatteittensa markinakelpoisemmat osat tuoteistetaan viroiksi ja SKS stipendeiksi katu-uskottampien miesten toimesta,olivatko näitä Nervandereita vai keitä.

    Esityksen lumo tulee Hurmeitten ansiosta.Ohjaajan lisäksi koreogafi ja laulubändiläinen kantaa samaa nimeä ja samaa sielukkuutta.-Huomenna sitten Tampereen teatterikesään,joka kenties on vähän nuukahtanut?,mutta ankaramman ohjelmatarjonnan vähäisyydessä on syytä sieltä noukkia niitä harvoja, joissa taitelijoita ei olla pakotettu juontajiksi.-Parasta että Helsingin kaupunginteatterin remontista tulisi Olkiluoto nelonen,koskaan avaamaton.

    VastaaPoista
  8. Voiko muuten käydä että venäjä on viellä puskurina kiinan ja euroopanvälillä, miksi yhdysvallatki keskittäs muuten sotilaallista poinopitstettään tyynellemrelle, kuin kiinan takia.
    Toinen on turkki, vaikka turkki onki nyt natonjäsen, niin voi olla että tulevaisuudessa ei jos islam saa entistäenemmänvaltaa turkissa, turkki ja venäjähän on krimistäkin tapellut vissiin vuosisatoja..

    VastaaPoista
  9. Hyvä, Kemppinen! Kun luin edellisen kirjoituksesi, se tuntui laimealta ja kuin helteen pilaamalta vedeltä (en enää muista, mistä siinä puhuit).

    Mutta tämä tässä saa jo pään hiukan nousemaan ja tarästämäänomia helteen vetelöittämiä aivoja. Tulee mieleen pitäisikö nostaa pintaan pirut (omat mieltä rassaavat asiat, joista, tiedän, ei ole korrektia puhua.)

    Jos nyt kuitenkin suoraan sanon, mitä ajattelen, se annettakoon minulle anteeksi.

    1. Minua vaivaa tuo Nato-kysymys. Miksi herrantähden ei olla jo aikoja sitten liitytty tuohon PUOLUSTUSliittoon? Miksi? Eikö se jo riitä syyksi, että emme luota Venäjään rajanaapurina. Vai luotammeko muka? Ok. Onneksi asia ei ole minusta kiinni. Tunnen henkilökohtaisesti muutamia venäläisiä ihmisiä, yhden balettitanssijattaren (entisen, nyt jo eläkkeellä), yhden kirurgin ja heidän tyttärensä. He ovat ystäviäni. He ovat vierailleet meillä. Me olemme vierailleet heillä. He ovat rahaan ihastuneita, mutta se on heidän ainoa näkyvä syntinsä, ja senkin ymmärtää, miksi. Mutta he tietävät (ainakin se mies) kaiken venäläisistä klassikkokirjailijoista ja säveltäjistä ja arvostaa heitä, ovat jopa ylpeitä heistä (ainakin se mies). He ovat ylpeitä myös maastaan (luulen), mutta eivät he ole vastuussa Putineistaan eikä muista politiikassa häärivistä ihmisistä. Tulisiko heistä vihollisiamme, jos Suomi kuuluisi puolustusliittoon? Vai kuuluisiko Suomi mieluummin Venäjään? Sitä luulen meidän pelkäävän. Haluamme olla suomalaisia. Emme pystyisi puolustamaan itseämme ilman vieraan apua. Vai pystymmekö? Minä en usko. Joku muu voi uskoa.

    2. En pidä kiihkomuslimeista. Mutta en pidä myöskään Israelista, tuosta "Jumalan valitsemasta kansasta". Jumalanko valtuuttamina he murskaavat ihmisiä, heidän kotejaan ja surmaavat heidän lapsiaan, eivätkä piittaa yhtään kansainvälisistä sopimuksista. "Pyhämaa". Meidän mummo kävi siellä (Israelissa) kyyneleet silmissä kun sai nähdä Jeesuksen haudan. Kun sanoin kerran hänelle, minä en laskisi lastani tappamaan toisia rintamalle, hän sanoi: "Jos minun poikani ei menisi rintamalle puolustamaan isänmaataan, minä ottaisin luudan ja ajaisin heidät luudalla sinne!" Ystävällinen mummo. Olisi valmis tapattamaan poikansa, minun mieheni. Ei hän vihannut ketään.Hän oli kiltti ihminen. Esimerkillisen kiltti ja hyvä. Ahkerakin.
    USA:ssa on paljon juutalaisia. Heillä on siellä paljon valtaa. Vähän sama kuin Suomessa on paljjon valtaa lestadiolaisilla (joka on ainoa oikea uskonto; minulle eräs lestadiolainen ystävä sanoi, ja lisäsi: "Valitettavastisinä joudut, helvettiin, kun et usko niin kuin me", hän pahoitteli.

    Muuten: Minusta olisi hienoa, jos myös Venäjä liittyisi Natoon!

    Jos Kemppinen kaikessa viisaudessaan jättää tämän vuodatuksen julkaisematta, ymmärrän, että hän haluaa suojella minua, ymmärtämätöntä ihmistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juutalaiset tappaa elääkseen, mutta palestinalaiset elää tappakseen. Asiassa on selvä ja suuri ero.ja onko vielä niin,että juutalaisia on vain muutama miljoona Israelissa ja muslimeja ympärillä yli miljardi, kuten olen jonkun kuullut mainitsevan?Johan sosiaalinen paine sellaisella arabi-massalla ja väkivaltaisilla kansanluonteella on jo suuri potentiaalinen väkivallan uhka Isaraelin kansalle.
      Ottaen huomioon, mitä olen kuullut Suomessa asuvien islamilaisten käytöksestä ja tavoista , en yhtään ihmettele juutalaisten tukalaa tilannetta ja asemaa lähi-idässä.
      Juutalaiset joutuvat Lähi-idässä ukkosenjohdattimen asemaan.Eikä minulle merkitse mitään ns. käsitys juutalaisista minään Jumalan valittuna kansana.
      Näin sanoo minun järkeni oikeasta ja väärästä elämässä.

      Poista
  10. Ei suomettuminenkaan niin hirveetä ole kun ottaa vaihtoehdon huomioon, meinaan jos tuo Nato antaa rukkaset...

    VastaaPoista
  11. JK: "Jossain vaiheessa näissä nykyisissä maisemissamme on ollut kaksi kulttuuria."

    Kemppinen viittaa tässä nykyään kai aika yleisesti hyväksyttyyn teoriaan, että rannikolla ja sisämaassa asuvien esi-isiemme kulttuurit ja kielet erkanivat toisistaan muutama tuhat vuotta sitten. Ajoituksesta kai kiistellään.

    Rantasuomalaiset puhuivat suomea ja sisäsuomalaiset saamea. Siksi saamenkielisiä paikannimiä on niin runsaasti aika etelässäkin. Se ei siis tarkoita sitä, kuten kauan on luultu ja moni luulee edelleen, että etniset saamelaiset asustivat näitä nurkkia ihan etelää myöten.

    Tästä esi-isiemme jakautumisesta kertoo tänäkin päivänä geneettinen rajalinja länsi- ja itäsuomalaisten välillä. Se kulkee Pähinäsaaren rajaa myöten.

    Keitä ovat sitten etniset saamelaiset, mistä he ovat tulleet ja miksi he puvuvat sukukieltämme, vaikka geenitutkimusten mukaan he ovat meistä yhtä kaukana kuin kaikista muistakin eurooppalaisista? Ennen luultiin, että he tulivat idästä ja siksi puhuivat ugrilaista kieltä. Nyt tiedetään, että sieltä he eivät tulleet, vaan todennäköisesti lännestä, jääkauden loppuessa Norjan sulanutta rannikkoa myöten. Eivätkä he ikinä ole asuneet kovin etelässä, vaan aina suunnilleen nykyisillä asunsijoillaan.

    He puhuivat jotakin tuntematonta kieltä, jonka he vaihtoivat saameen jouduttuaan kosketuksiin sisämaan suomalaisten kanssa. Rantasuomi (ja viro) taas sai vaikutteita germaanisista ja balttilaisista kielistä, joten itse asiassa saame on puhtainta ja alkuperäisintä suomea.

    Venäläiset astuivat kuvaan vasta paljon paljon myöhemmin, kirjoitetun historian aikana, ajanlaskun alun indogermaanisen ekspansion myötä. He ovat olleet täällä tuhat vuotta, me kymmenen tuhatta ja saamelaiset viisitoista tuhatta, noin suunnilleen.

    VastaaPoista