Tolkun ihminen kiertää kaukaa eräät aiheet. Miksi mennä
hyppimään ilman housuja mehiläispesille? - On siinä joskus ajatusta.
Tämä muuan Heikkilä väittelee ”kielellisestä esihistoriasta
ajassa ja paikassa”. Luin väitöskirjan ymmärtääkseni otsikon, mutta en
valitettavasti onnistunut. Johdannon kahdessa ensimmäisessä kappaleessa
vyöryvät sanat ”maa”, ”valtio”, ”valtakunta” (rike), ”kansa”, ”kansakunta”
(nation), ”historia” ja ”esihistoria”.
Kielen esihistoria voisi tarkoittaa päätelmiin perustuvia
menneisyyden kielimuotoja, kun historia olisi havaittuja eli kuultuja tai
luettuja muotoja. Luulin että ”kielihistoria” tarkoittaisi juuri tuota.
Esihistoriallisen ajan kieli tai kielet tarkoittaisi
nykyisen Suomen tapauksessa kieliä ennen vuotta 1150. Tuo vuosiluku on tietysti
mielivaltainen. Pian sen jälkeen Snorri Sturluson kertoo Egilin saagassa miten
norjalaiset ja kveenit taistelivat karjalaisia vastaan pohjoisen tuntureilla ja
saivat paljon saalista.
Pidän kyllä enemmän siitä kertomuksesta, jossa muuan
mahtimies ryypiskeltyään kuselle mennessään astuu aitan vintillä harhaan,
tipahtaa ja hukkuu olutsammioon. Jos saisin vielä kerran osallistua
raittiuskilpakirjoituksiin, ottaisin kenties otsikokseni tämän tarinan
alkoholin vaaroista.
Kuten oli jo puhe, tämä kielitieteilijä perustelee sen minua
miellyttävän kannan että ”lappi” viittaa erillään eläjiin, ei nykyisten
saamelaisten esi-isiin. Hänen huomautuksensa, etteivät sen enempää suomalaiset
kuin saamelaisetkaan ole asuneet tällä niemellä ”ikimuistoisista ajoista”,
pitää luultavasti paikkansa. Saamelaisten yhteys jääkauden aikaiseen Komsan
kulttuuriin on hyvinkin mahdollinen, mutta ei todistettu. Tutkijan
kielitieteellisiä perusteluja, varsinkaan etymologioita, en ole pätevä
arvioimaan. Hänen luullakseni uusi korostuksensa, nimittäin balttilaisten ja
germaanisten kielten (kantakielten) suurempi vaikutus mm. täkäläisiin
paikannimiin, tuntuu erittäin hyvältä. Kaipaamaan jään suurempaa selvitystä
slaavilaisvaikutuksista. Novgorodista käytiin Perämerellä ja Lapissa taajaan jo
ennen historiallista aikaa, siis noin vuodesta 900. Sitä ennen seudulla kaiketi
pitivät jöötä kielisukulaisemme.
Enbusken Lapin asutusta ja maanomistusoloja koskeva tutkimus
ei herätä vastaväitteitä. Nykyjuristi ei ehkä välttämättä ymmärrä
luonnonoikeuden ongelmaa puhuessaan oikeudesta johonkin esi-isien ehkä
asuttamaan alueeseen. Väkivalta on vahvempi tekijä kuin omistusoikeus. Sekä
feodaalinen että myöhempi järjestelmä perustuivat sotilasjoukkoihin, joilla oli
voimaa tappaa tai karkottaa asukkaat ja siten myös mahdollisuus antaa heidän
asettua johonkin.
Sekaantumatta keskusteluun Pohjoisen maanomistusoloista
ennen ja nyt toistan vain taas kerran, että välillä kuulemani keskustelu esimerkiksi
suomalaisten evakkojen ja heidän jälkeläistensä oikeuteen luovutetun Karjalan
kiinteistöihin ei oikein kolahda. Miksi miettiä sellaista, mikä ei kaikkien
oikeudellisten keinojen puuttuessa voi toteutua? Ainoa mieleen tuleva keino
Laatokan rantatonttien saamiseksi olisi hyökkäyssota. Se ajatus ei tunnu
minusta hyvältä.
Omista töistäni esitin eilen seuraavan ajatuksen. Olen
oikeastaan tyrmistynyt, miten vähän ja miten myöhään nykyisen maamme
pohjoisosaa on tutkittu. Hetkittäin tulee sellainen tunne, että tieteellisen
tutkimuksen kohteeksi on valikoitunut etenkin aiheita, joista tutkijoilla on
ollut mihinkään perustumaton käsitys etukäteen. Paljonko Lapissa oli asukkaita
ja paljonko puuta vuonna 1900?
Miksi nämä Kihlmanit ja Ramsayt saivat niin helposti rahaa
kalliisiin tutkimusmatkoihin Pohjoiseen? Kyllä vastaukseksi tarjoutuu:
löytämättömät luonnonvarat, etenkin jalometallit ja vähä vähältä muukin, minkä
voisi muuttaa rahaksi. Puutavara alkoi saada arvoa 1860-luvulla, enkä usko
sattumaksi, että A. Osw. Kihlman oli ensin kasvitieteen tutkija ja ylimääräinen
professori ja kohta sen jälkeen poliitikko ja talousmies ja sitten
metsäteollisuusmies sekä omistajana että liikkeenjohtajana.
Metsätieteilijöistä etevin oli ensin professori ja sitten
pääministeri (A.K. Cajander). (Nämä tunnetut Kalelat ovat muuten tämän
Cajanderin jälkeläisiä).
Tällä viikolla olen kallistumassa sellaiseenkin ajatukseen,
että Suomi on huonosti tutkittu. Näyttää olevan todella paljon asioita, joita
emme ole halunneet tietää. Saamelaiset ovat huomion kohteena kansainvälisesti
tunnustettuna alkuperäiskansana. Esihistoria ei siihen vaikuta. Metsistä joudun
murehtimaan, mihin katosivat kommunistien hyvät esimerkit riistosta. Nyt tietämäni
perusteella olisin valmis sanomaan, että nimitykseen ”jätkä” kiteytyvät aika n.
1890 – 1970 oli suureksi osaksi ihmisten mitä julminta riistoa osittain ja
ajoittain ala-arvoisissa olosuhteissa. Ansiokehitys ei ole alkuunkaan samaa
paria kantohintojen ja metsäteollisuuden liikevoittojen kanssa.
Tosin taisi Kekkonenkin puhua tähän suuntaan.
Ennen raittiuskilpakirjoituksia 50-luvulla opiskeltiin läpi vihkonen. Muistaakseni ne kerättiin tarkkaan pois. Sisällössä oli viina kaiken pahan alku ja juuri. Olisi hieno päästä lukemaan näitä vihkosia, voisi arvailla miksei sanoma mennyt täysin perille.
VastaaPoistaLankoni kertoi tutunsa tuomarin tarinan käräjillä olleesta tapauksesta jossain Savon perukoilla. Syytettynä oli kansaakoulun (lyhyt oppimäärä) käynyt metsuri. Hän oli jäänyt kiinni pontikankeitosta. Tuomari oli ihmetellyt kuinka metsuri oli osannut rakentaa viimeisen päälle hienot pannut. Syytetty oli kertonut voittaneensa koulussa raittiuskilpakirjoituksen ja saaneensa palkinnoksi kirjan, jossa kauhisteltiin viinan kirousta. Mutta siinä oli ollut myös tarkka kuvaus pontikkapannuista ja pontikan keittämisestä. Ilmeinen tarkoitus oli osoittaa kuinka epäterveelistä pontikka on. Kirjasta oli selvästi käytännön hyötyä.
PoistaKalevi Kantele
Ei meillä mitään vihkosia opiskeltu. Opettaja luki tarinan, jossa viinaa juonut mies hyppäsi kamalaksi lopuksi jyrkänteeltä alas pullot kilisten ja viina maahan liruen.
PoistaSitten tarina kirjoitettiin omin sanoin.
Köyhän perheen lapsena muistan ihmetelleeni miksei mies juonut kaikkia viinojaan, sillä opettajan tarinassa sitä tärvääntyi pullon rikkoutuessa maahan.
Kyllä meillä isä aina joi pullon loppuun asti.
Niin, myös korkeinta oikeutta ja sen jäsenistöä on tutkittu todella vähän ja kehnonlaisesti!
VastaaPoistaEdellisiin viitaten, tutkittavaa riittämiin.
PoistaPoliisi on tosiaan ollut huolimaton..
PoistaAiheeseen erittäin löyhästi liittyvänä: Marko Nenosen Lapiolinjalla-työttömät pakkotöissä 1948-1971 oli itselleni lukukokemus, kiinnostava tutkimus puoliunohdetusta aiheesta. Osa pakkotyönä rakennetuista teistä rakennettiin ensin, suunnitelmat valmistuivat vasta myöhemmin.
VastaaPoistaValtaeliitti on aina pyrkinyt siihen, että sen tajunnanmuodostus tapahtuu suomenkielisen kansan ulottumattomissa. On uskomaton saavutus, että se on kyennyt ylläpitämään unelmansa myös EU:ssa, jota luotiin maailman kehittyneimmäksi hallinnoksi.
VastaaPoistaKuriositeetti. Tuttuni, nyt suomenkielenopettaja tutki 70-luvulla Ruijan (Finnmark norjaksi) suomenkileistä paikkannimistöä Vårdön ympäristössä Pohjois-Norjassa ystävänsä kanssa. Reppu selkään, patikoiden ja liftaten. Yöpymiset maalaistaloissa.
VastaaPoistaMerkinnät karttaan. Talvella aikava kortistointi laitoksella.
Markku af Heurlin
Lisää huomioita. Hämeessä, ainakin Lempäälän ympäristössä on paljon flaamilaisperäistä nimistöä (jotenkin näin muistan erään esitelmän). Nimi Fleminghän tarkoittaa flaamilaista.
VastaaPoistaHäme - Tavastland. Mistä Tavastit ova tulleet ja nousseet mahtiasemaan? Tietääkö kukaan?
MafH
"Metsistä joudun murehtimaan, mihin katosivat kommunistien hyvät esimerkit riistosta. Nyt tietämäni perusteella olisin valmis sanomaan, että nimitykseen ”jätkä” kiteytyvät aika n. 1890 – 1970 oli suureksi osaksi ihmisten mitä julminta riistoa osittain ja ajoittain ala-arvoisissa olosuhteissa."
VastaaPoistaEttäkö ihmisten riisto olisi loppunut. Olemme sokeita tämän ajan ilmiöille, no thaimarjanpoimijoista kyllä puhutaan. Eivät kai ne metsätyömiehet tunteneet itseään riistetyiksi. Olosuhteet joita sanotaan nyt ala-arvoisiksi, olivat silloin parempi vaihtoehto kuin vaikkapa nälkäkuolema. Eikä se raha hukkaan ole mennyt, katsokaapa vaikka Serlachiuksen taidemuseon laajennusosaa Mäntässä.
http://www.serlachius.fi/fi/museomme/gostan-paviljonki/
Olen ihmetellyt, miten esim. Euroopassa on niin monia kieliä pienellä alueella. Itsestään selvä selitys on kai, että ihmiset haluavat puhua eri tavalla erottautuakseen ryhmäksi, kansaksi.
Tolkun ihminen saattanee jättää mutta joko en ole tolkun ihminen tai ehkäpä en välitä olla tolkuissani, tilapäisesti. Keksin huijauksen.
VastaaPoistaSuuriin lukuihin mieltyneille laskennon (calculus) harjoitustehtävä, kas tässä:
Työmarkkinatukea ei makseta lauantailta ja sunnuntailta. Työttömän on tehtävä työttömyydestä ilmoitus myös viikonlopun ajalta.
1. Tehtävä
Selvitä kuinka monen tunnin työviikkoa meillä noudatetaan.
Työmarkkinatuen olemassaolon aikana edellä mainituista viikonlopun päivistä kertyy henkilötyötunteja joista ei makseta työmarkkinatukea.
2. Tehtävä
Vastaa valitsemalla vaihtoehto:
a) 100 mrd. tuntia
b) 1000 mrd. tuntia
c) 10 000 mrd. tuntia
Edistyneille lisätehtävä:
d) kaikki edellä luetellut vaihtoehdot yhteenlaskettuna ja kerrottuna x:llä, määritä x:n arvo.
3. Tehtävä erittäin edistyneille: (tämän ratkaisua saa yrittää mikäli on yrittänyt vastata 2. tehtävään)
Muunna henkilötyötunnit henkilötyövuosiksi ja jaa ne työttömien tämänhetkisellä lukumäärällä. Lisää täten saadut henkilötyövuodet heidän keskimääräiseen eliniänodotteeseeensa. Kuinka vanhoiksi keskimäärin he tulevat elämään? Vastauksessa sadan vuoden tarkkuus on riittävä.
I. H.
Itse luin jostain jotain nykyistä tutkimusta Hämeen historiasta ja siinä oli mielenkiintoinen oletus saamelaisista. Tämän tutkimuksen mukaan saamelaiset olisivat jossain vaiheessa jakautuneet ainakin kahtia. Tämä tunnetumpi osa olisi jostain syystä jatkanut matkaansa pohjoiseen, mutta myös Hämeen alueelle olisi jäänyt melkoinen määrä saamelaisia.
VastaaPoistaHäme itsessään oli kai aikanaan etnisesti melkoinen sekasotku, joka muodostui pikkuhiljaa sinne muuttaneista sekalaisista siirtolaisista. Hämeessä oli jotain, joka takasi sinne tulleille jonkinlaiset paremman elämät ainekset. Ilmeisesti se liittyi jollainlailla metsään ja kasvavaan turkiskauppaan.
Itse Hämeessä puhuttu kielikin oli kai jonkinmoinen saamen ja kantasuomen sekoitus, jossa oli harvinaisen paljon lainasanoja muista kielistä. Tätä taustaa vasten sanan ”lappi” erillään eläjää tarkoittava merkitys kuulostaa jopa varsin todennäköiseltä.
En sitten tiedä mikä merkitys sillä on, että kun puhutaan hämäläisten "verotusmatkoista" pohjoiseen, niin aina puhutaan lappalaisista, mutta kun viitataatan samanismiin ja noituuteen, niin silloin puhutaankin saamelaisista. Ilmeinen selitys voi olla se, että nykyiset kirjailijat ovat asiat erottaneet, mutta yhtä hyvin se voi myös merkitä sitä, että alunperin sanoilla oli eri merkitys.
Muuten mielestäni hyvä teoria/arvaus, kunhan alkukappaleessa sanan "saamelaiset" muuttaa muotoon "saamenkieliset".
PoistaPerusteena se, että Lapin saamelaiset eroavat geneettisesti erittäin paljon kaikista eurooppalaisista, mukaan lukien suomalaiset. Jos osa heistä olisi jäänyt Hämeeseen, se näkyisi geenitutkimuksissa.
Esittääkö Tri Heikkilä väitöksessään edes oletusta etnisten saamelaisten alkuperästä? Hehän ovat baskeihin verrattava mysteeri.
"Ainoa mieleen tuleva keino Laatokan rantatonttien saamiseksi olisi hyökkäyssota. Se ajatus ei tunnu minusta hyvältä."
VastaaPoistaEi onnistu. Pitää olla voittoisa puolustussota, jossa kyetään valtaamaan Karjala. Nykyinen kansainvälinen oikeus käsittääkseni kieltää valloitukset hyökkäyssodassa ja Suomi sitä varmaankin noudattaisi. Puolustussodassa valloittaminen lienee kuitenkin täysin sallittua.
Miten olisi reilu maanvaihtokauppa?
PoistaJohan Venäjän edellinen rakastettu johtaja Stalin sellaista ehdotti, eivätkä venäläiset kai näe ehdotuksessa mitään vikaa edelleenkään. Päinvastoin he pitävät suomalaisia syyllisinä vuoden 1939 rajaselkkaukseen, kun emme tyhmyyttämme vaihtoon suostuneet.
Toteutetaan se vaihto nyt. Molotovin paperit varmaan löytyvät jostakin. Vastineeksi lupaamme olla liittymättä Natoon.
Kunhan kyse on samasta vaihtokaupasta..
Poista