Sivun näyttöjä yhteensä

8. toukokuuta 2012

Tasa-arvon maa


Jatkaakseni Nokiasta Suomi näyttää eroavan kaikista muista Euroopan maista näissä kohdin: maa oli tasa-arvoisen, oikeastaan viheliäisen köyhä. Varakas tai rikas yläluokka oli tavattoman pieni ja vieraskielinen tai vierasperäinen. Euroopan viimeinen nälkäkatastrofi oli sattunut juuri täällä 1868 – 1869.

Seuraavalla vuosisadalla eli 1900-luvulla maa kävi kolme sotaa. Inhimillinen kärsimys on sama asia kuin sota. Silti: espanjantauti tappoi 1918 – 1919 hiukan enemmän ihmisiä kuin kansalaissota ja vankileirit.

Toisen maailmansodan seurauksista saa olla eri mieltä. Itse väitän olevani järjellisin perusteluin sillä kannalla, että lopputulos oli paljon parempi kuin se, jonka vihollisemme Neuvostoliitto oli meille miettinyt. Sotatuhot olivat suuret – paitsi jos niitä vertaa. Suomi 2,6 %, Viro 4,4, Liettua 14,3, Latvia 11,8, Puola 16, Saksa 10 % (U.K. 0,9 ja U.S.A. 0,3 – Neuvostoliitto 13,9.) Nämä ovat Wikipediasta poimittuja lukuja, jotka voi laskea monella tavalla.

Sekä kommunistit että porvarit olivat aivan samaa mieltä siitä, että suuret liikeomaisuudet ja niiden jakaminen ovat erittäin kiinnostavia kysymyksiä. Poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen eliitti koostui henkilöistä (aluksi melkein pelkästään miehistä), jotka olivat majailleet samoissa korsuissa vuosia; eräät olivat majailleet samoissa toimistoparakeissa. Tuleva SAK:n puheenjohtaja (Niilo Hämäläinen) oli ollut tulevan STK:n puheenjohtajan (Päiviö Hetemäki) luottomies rintamalla. Helsingin uusien lähiöiden papeista monet, kuten Paavo Arhinmäen isoisä (Munkkivuori) olivat voittaneet kirjavan ja herravihaisen miehistön luottamuksen teoilla eivätkä sanoilla. Esimerkiksi myöhempi merkittävä kommunistijohtaja Aarne Saarinen sai tiettävästi kokemusta myös herrojen kanssa pelaamisesta huoltopuolen aliupseerina. Niistä tehtävistä ei ole lauluja kirjoitettu, mutta erittäin hankalia ne osasivat olla.

Katsoin vasiten tätä kirjoitusta varten vuoden 1969 kohulaulun ”Laulu 20 perheestä”. Väitteen mukaan nuo perheet olivat perineet omaisuutensa eli saaneet sen epäoikeudenmukaisesti ja kilpailematta. Olin jo vuonna 1969 sitä mieltä, että lista oli aivan asiantuntematon. Juuri tänä päivänä nimiluettelo kertoo kaiken, esimerkiksi Erkko, Frenckell, Donner, Björnberg, Rettig…

Petri Revon 2000-luvun uudistetussa versiossa ovat sitten kärjessä Wahlroos, Ollila ja Vainio.

Rahamiesten ja valtiovallan eli ihanteellisessa tapauksessa poliitikkojen mielipiteet ja painotukset eivät hevin kohtaa. Taloudellinen kasvu on välttämätöntä. Siitä ei ole syytä riidellä. Mutta taloudellisen kasvun tuolla puolen on ”painolasti”, jonka näkyvin ja kuuluvin osa on nuoret työttömät. Ja niitä on muitakin ryhmiä ehkä yhteensä kolmannes kansasta on tuomittu tuottamattomuuteen.

Siinä ei ole ihmettelemistä, että rahapuolen miehet ja naiset eivät kiinnostu näistä ihmisistä, mutta kovin monella heistä on äänioikeus. Äänioikeuden leikkaaminen, joka on mainittu kukaties provokaatiomielessä käynnistämään keskustelua, on keino, josta Saksassa saatiin laajat kokemukset 1930-luvulla.

Ajatus osoittautui huonoksi. Selitän tämän viittaamalla ”Tuntemattoman sotilaan” tunnettuun kohtaukseen. Hullu eversti Karjula saa raivokohtauksen kuultuaan, että haavoittuneet on kannettu soitten läpi motista mutta konekiväärit on jätetty. Linna kommentoi, että jopa Karjulan himmeä ymmärrys kertoi, että nyt tuli sanotuksi jotain liikaa, koska ympärillä omat miehet alkoivat vedellä liikkuvia taakse.

Jalkaväkimies, jolla sanotaan suoraan, että haavoittuneita ei tuoda tulesta, lähtee ensimmäisenä montustaan.

Samoin käy teollisessa ja jälkiteollisessa yhteiskunnassa. Kun huono-osaisille ilmoitetaan, että teidät jätetään, sangen moni hyväosainenkin irtautuu asemistaan ja lähtee ”Saimaan saarille” ja kovaa.

Tällä tavoittelen eettisiä aatteita mainitsematta järjellistä selitystä liiallisen korskeuden vaarallisuudesta. ”Itkin koko matkan pankkiin”, sanoi entinen mies kuultuaan perintötätinsä viimein kuolleen. Moni on itkenyt. Mutta ei pitäisi mainostaa. Jopa niin kunniallisella asialla kuin pankkiin mennessä voi kävellä nyrkkiin.

29 kommenttia:

  1. Ei se porvari aina ihan lapityhma ole!

    Saksalainen talousministeri Schaeuble nayttaa ehdottaneet yxkax palkankorotuksia Saksaan. Tama lienee sita eurokriisin hoitoa. Parempi jakaa rahaa omalle sakille, kun epatasapaino on niin paha kuin kuuluu. -- Ei ole ennen taittu kuulla, etta tyonantaja-porvaripuolen ministeri ehdottaa yxkax palkanlisakorotuksia. Se voi olla hyva saksalaisille, ja se voi olla hyva myos espanjalaisille; alkavat naas parjata edes joskus kilpailussa!

    Eli aletaankpo Euroopassa olla niinkuin Summan tai Vuosalmen taisteluhaudoissa, missa vaihtoehdot alkoivat olla vahissa.

    VastaaPoista
  2. Bloginpitaja tahtoo aina vaan puhua tuosta rahasta ja mammonasta...? Hyvapa niinkin.

    Mutta olettekos nahneet kaverit, jotka naissa Kemppisen lainaamissa ymparistoissa olivat katsoneet pelon, kauhun ja kuoleman helvetin esikartanot. Siina ei aina ollut raha ja mammona ja puheen polpotys paallimmaisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ad Anonyymi: - nyt en arvaa, kenen blogia olet lukenut. Tuohon edelle on kirjoitettu tilanteista (kolmesta sodasta), joissa raha ja mammona eivät todellakaan paljon auta.

      Jos viittauksesi tarkoittaa noissa tilanteissa mukana olleita ihmisiä, olen kasvanut heidän keskellään ja tapaan heitä hyvin usein (Kaunialassa, jossa hiipuu isäni, armeijan leivissä vuoden alusta 1939 vuoden loppuun 1944).

      Poista
    2. Toteat muuten Jukka kauniisti, että isäsi hiipuu. Se on todella kauniisti sanottu, runollisesti. Kun aaisi itsekin hiipua vähitellen pois, arvokkaasti ja rauhallisesti....

      Poista
  3. Suurin mahdollinen rikos nuorta ja syrjäytymisvaarassa olevaa kohtaan on ehdollistaa hänet yhteiskunnan apuun ja sossun taikaseinään. Antaa se kuva, että olemalla avuton ja aloitteeton pääsee valtion ikuiseen virkaan - tosin melko pienipakkaiseen sellaiseen. TEKES muuten tekee tätä aivan samaa Suomen pk-yrityksille - touhutaan hankkeessa tukiaisten toivossa sen sijaan, että tehtäisiin apinan raivolla ja palo sielussa jotakin todellisille markkinoille kelpaavaa.

    Meitä vahvemmat ja paremmin menestyvät yhteiskunnat ovat tämän aina ymmärtäneet(ja jopa Ruotsi kuuluu näihin meitä fiksumpiin tässäkin, vrt. Juhana Vartiainen).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoin äsken 8.30 TV-uutiset. Välkyt aikonevat poistaa ilmaisneuvonnan apteekkitiskeiltä -olisiko sekaan livahtanut joku ei-yhteisvalintayliopiston (harha)opin mukainen vinkki ? No ihan Tekestasoista hyvinvointivaltio-kummajaisen föönipuuteri-rasvaimu -ideapalaveerausta. Ja täytäntöön vängättynä kohta taas uudistyskelpoista virastoagenda-iankaikkisuutta.

      Sitä paitsi matkittu yksityisparkkeerauksesta. Apteekin palvelunumerolipusta tulee perintäkelpoinen arvopaperi. Ja kun apteekkarit ovat juuri se koskeuspinta, joka sairaat ja raihnaiset silmästä tuntoon vielä tavoittaa ja kohtaa. Nyt joku Fimea ent.lääkintöhallitus,ent. sitä sun tätä -ja nyt futurofunktionaaalinen sosiaalimonttööri, kaiken hyvän eli vero/kela säästön, nimissä kokee romuttaa sairaanhoidon ainutta ihmismäisesti toimivaa linkkiä.

      Poista
    2. Ruotsi?! Miten niin? Voitko selittää, mitä tarkoitat?

      Nim. Ruotsissa asuva eläkeikää täysillä odottava kausityöläinen/kausityötön.

      Kansalaispalkka...medborgarlön...grundeinkommen... ja heti!

      Poista
    3. Nimenomaan!

      Kuolemanlaaksoon saapuneelle pk-yritykselle nousee tärkeimmäksi tekijäksi saavuttaa 80% Tekes-suunnitelman kustakin tavoitteesta, jotta jatkorahoitus varmistuu.

      Tekes-tavoitteiden täyttäminen ei auta Kuolemanlaaksosta ulospääsyyn, mutta tätä harva pk-yrityksen putkinäköistyneessä johdossa ymmärtää. Ne harvat jäävät vähemmistöön asioista päätettäessä.

      Poista
    4. Hyvä sosiaaliapu ei tähtääkään ihmisen invalisointiin pysyväisasiakkaaksi vaan hänen voimannuttamiseensa itsenäiseen elämään. Samoin hyvä yritystuki tähtää aidosti markkinakelpoisten yritysten auttamiseen alkuvaikeuksien yli, tosiasia on, että teknologiayritysten tuotekehittely vaatii alussa enemmän rahaa kuin mitä toiminnasta alussa tulee. Hyvässä yritystuen myöntämisessä huomioidaan myös tuen hakijan apinan raivo ja palo eli yrittäjähenkisyys.

      Eri asia on, että ihmisen toiminassa noissa tarkoituksissa voidaan epäonnistua: toimeentulotuen saajasta tuleekin syrjäytynyt - tai syrjäytetty - ja lupaava idea ei vain kanna kaupalliseksi innovaatioksi asti. Se ei kuitenkaan ole este yrittämästä pyrkien seuraavalla kerralla löytämään toimivammat tavat.

      Poista
    5. Tähtää, juu, kyllä. Mutta vain tuloksilla on merkitystä. Rekordi taitaa olla heikonlainen sekä sosiaali- että "tekes"-puolella. Hankkeita ja tukimuotoja kyllä piisaa, mutta pysyvää jälkeä ei juuri synny.

      => No, ehkä sentään jatkohanke "syrjäytymisen estämiseen" tai "innovaatiotoiminnan edistämiseen" tai "verkostoitumiseen fasilitointiin".
      => "Toivoton hankehelvetti" sanoi eräskin ely-keskuksen johtaja.

      Poista
    6. Dear Anon "Hyvä sosiaaliapu..."

      Käytät sanaa "tähtää". Niin, puhut tavoitteista ja ideaaleista mitä Tekes-tukeen liittyy. Ne voi suoraan lukea Tekesin sivuilta.

      Matias K. kiteytti äärettömän hyvin Tekes-tuen mahdollisen ongelman. Ongelman, jonka minä tunnistan prikulleen edellisessä start-up:issa, jossa olin osakesitoutettu johtaja. Eikä se ollut todellakaan ensimmäinen alkuvaiheen yritys urahistoriassani.

      Tästä ongelmasta ei vain haluta kovasti puhua. "Me nyt tässä kovasti kampaviinerin ääressä kaikki toivomme että tästä tästä tulee nokiangrybird..." Ja kun se paperityöllä saatava monen vuoden raha on vain yksinkertaisesti niin paljon helpompaa kuin mennä töräyttämään hilavitkutin todellisen maksajan eteen ja sanoa, että ostatko nyt vai mitä teen ennen kuin ostat?

      Tekesiltä saat rahaa kun a) hakemus on oikein ja b) kvartaaliraportti on oikein. Ei kukaan ole silti ostamassa sitä markkinoilla. Koska Tekes ei ole Mekes eikä ymmärrä muusta kuin teknisestä innovaatiosta. Joka on jota kuinkin yhtä kuin pikkuisen edistystä edelliseen rapsaan verrattuna.

      NIY yritti jotain askelta johonkin suuntaan joo, mutta kun lähtökohta on edelleen se, että kehitetään teknologiaa eikä liiketoimintaa, niin teknologia se kehittyy a katse voidaan pitää kivasti pois liiketoiminnan kehittymisestä... joka varmasti "alkaa seuraavan puolen vuoden aikana kehittymään" kunhan taas laitetaan vähän lisää fyrkkaa tuotekehitykseen. Jossa perusinnovaatio on jo toteutettu ja liiketoiminnan alikehittymisen arvellaan olevan featureiden puutteen syytä.

      Vaikka kyse on siitä, että Tekes ei osaa laittaa yhtään toimialakohtaista myyntimittaria kasaan, näkemys ei riitä. Kunhan saadaan 20% lisää featseja kasaan vrt. edellinen puolivuosi, niin kehitys on varmaan "ihan hyvää ja oikean suuntaista".

      Tekesillä ratkaisee oikea suunta, ei todelliset saavutukset. Kas kun muiden rahoja jaetaan, niin sehän se on helpompaa sillain.

      Että - nyt Nokian realististen vuoden lopun markkinaosuusennusteiden ollessa 3% - olisiko aika vaikka herätä?

      Poista
  4. Minkä alueen kuolleisuus espanjantautiin 1918-19 vertautuu ajan sodissa ja vankileireillä kuolleiden määrään, Suomessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomen. Lukumäärä on n. 25 000 (espanjantauti). Tuo epidemia vei kaikkialla erikoisen paljon nuoria aikuisia.

      Poista
  5. Malliesimerkki teennäisestä sossufiktiosta:

    "Hullu eversti Karjula saa raivokohtauksen kuultuaan, että haavoittuneet on kannettu soitten läpi motista mutta konekiväärit on jätetty."

    Motista (täydellisestä) tullaan läpi vain taistelemalla, haavoittuneita saati kaatuneita ei ole jää paljon raahattavaksi tai ollenkaan.

    Tehtäviensä tasalla oleva eversti on tuskin hullu, jos moittii perääntyviä joukkoja aseistuksen hylkäämisestä.

    Paitsi milloin hänen keksitään moittineen haavoituneiden pelastamista. Aika hyvä selitys karkurilta ja työläiskirjailijalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistapa tama tyolaiskirjailija oli karannut?

      Poista
  6. Opettaja, opettaja! Mihin suuntaan sisäällissodan dementoimassa kulttuurikäsityksessä pitäisi nyt suunnistaa kun suuri ankkuri on poissa?

    VastaaPoista
  7. Yksi näkökulma tasa-arvoon: sen olennaista edellytystä nakertaa suuruustehokkuuden harha. Seurauksena on tämä usein mainittu kasvottomuus. Omistajat eivät tunne työntekijöitään, maatalousyrittäjät eläimiään. Nimettömyys korvataan numeroilla. Numerot ovat rahaa. Järkyttävä esimerkki tästä on eilen esitetty dokumentti maailman suurista elintarvikeyrityksistä.

    VastaaPoista
  8. Blogi-isäntämme ei tainnut katsoa eilen illalla teeveestä amerikkalaista dokumenttia ruuan tuotannosta Yhdysvalloissa. Siinä olisi ollut hyviä aineksia keskusteluun liiallisen korskeuden vaaroista.
    Vielä nyt jenkkifirmojen korskeus aiheuttaa vaaroja lähinnä kuluttajille. Ruuan alkutuottajista, farmareista, on tehty orjia, ja kauppojen asiakkaat ovat koe-eläimiä, joihin testataan uusia ja taas uusia kemikaaleja. Teurastamoihin raahattavat naudat ovat yltä päältä sonnassa. Siitä taas aiheutuu jatkuvasti ruokamyrkytyksiä, joihin kuolee kymmenittäin ihmisiä joka vuosi. Kaiken huipuksi muutamissa osavaltioissa laki kieltää ruuan suurtuottajien julkisen arvostelun!
    Tässä on jotain tuttua. meidän pohjoisessa maassammekin pyritään kiireesti säätämään lakeja, joissa kielletään tietyistä asioista puhuminen. Lakeja ehkä tarvitaan kun EU:n tuella kotimainen ruuantuotanto on ajettu alas ja korvattu monikansallisella tuonnilla. Jo nyt valtaosa markettiemme tarjonnasta taitaa olla tuontitavaraa. Ensi alkuun saattaa tuntua oudolta, kun "Monsanto"-sanasta saa yhtä isot sakot kuin n******ukostakin. Mutta pianhan me totumme. Olemme jo valmiiksi hiljainen ja aktoriteetteja totteleva kansa.

    VastaaPoista
  9. Onkohan nyky-yhteiskunnan ongelma juuri JK:n kuvaaman eri yhteiskuntaluokkien sosiaalisen koheesion rapautuminen, jota Wahlroosin julkilausumien ajatus korskeus kuvaa. Kuitenkin yhteiskunta, joka kohtelee huono-osaisia kovasti ei ole pitkällä juoksulla hyväosaisille mukava: menee kaikki rahat aitoihin ja vartiointiliikeisiin; entäs se pelko? (vrt Wahlroosin pojan kidnappaussuunnitelma)

    VastaaPoista
  10. Non niin, kuvasta päätelleen Matti Vanhasen paljon puhuttu lautakasa näyttää nyt löytyneen...

    VastaaPoista
  11. Pelolla hallitseminen ei kait voi olla kunnon kuria? Oikea kuri on opastava, ohjaava, neuvova. Terroristit kovin tuota ovat lukeneet ja eivätkö tietäne jotakin psykologisperäistä vaan sepä meillä H. Taanila jo ehti männävuoden puolella lanseeraamaan tämäntämän [t]errorismin... Suosi Suomalaista. Älä osta ulkomaista [t]errorismia.
    -yksityisajattelija-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toveri Stalin oli muuten tasta asiasta toista mielta!

      Poista
  12. Koska täällä ymmärretään vanhojen karttojen päälle, niin tässä niitä oikein niputtain ja rainakuvina. Euroopan rajojen kehitys viimeisen tuhannen vuoden ajalta:

    > http://www.youtube.com/watch?v=a_uFYgdf7Jk&feature=related

    (Vähän suttuinen, mutta aika mielenkiintoinen. Rajatko muka pyhiä ja pysyäviä?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Insinööri, tämä ei toimi, kutsu seppä avuksisi!

      Poista
  13. Kuinka monta opt. miljonääriä riittää
    katkaisemaan työttömien armeijan kamelin.

    Kysyn vaan.

    Kyllä kansa panee tietämään, kun sikseen tulee.
    (siteeraus 60-luvulta).

    ps. munkki*niemi*.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se selkä on joillakin ainakin murtunut. Näistä on konkreettisia esimerkkejä pienillä paikkakunnilla, kun ulkopuolelta tulee käsky supistaa tuotantoa ja töihin jäävät ne harvat (parhaat) ja valitut sekä työnjohto. Ikäviä tilanteita kassajonossa, tönimistä ja huutelua - paikallislehden palstalla pahaa tekstiä, netistä puhumattakaan. Näissä tilanteissa kaikilla on vielä leipää ja perunaa, työttömyyskorvaus kuopaisee taskusta lasten harrastukset ja jatkokoulutuksen sekä pakottaa tyytymään vanhaan autoon ja halpoihin huvituksiin. Mitä sitten, kun alkaa oikeasti olla nälkä ja kiukku yht'aikaa?

      Poista
  14. Minusta "Anonyymin" ajatukseen sisältyy koko joukko yhteiskunnallisesti merkittäviä kysymyksiä.

    Yrittäjyyden rajaton ja kahlitsematon suosiminen on luonut aivan uuden yrittäjyyden luokan, epäeettiset yrittäjät. "Yrittäjät", jotka käyttävät estottomasti hyödykseen yhteiskunnan yrittäjäuskollisuutta, jossa mikä tahansa yrittäjyys on parempi kuin "ei mitään".

    Kaikkein kovin juttu on kouluttautumattoman ja taloudellisessa ahdingossa olevan "massan" työllistäminen määräämättömäksi ajaksi – tai edes vuodeksi. Siksi ajaksi, mihin ulottuvat tai riittävät valtiolliset tai kunnalliset tukitoimet.

    Ns. vanhan rahan edustajat eivät ole reagoineet millään tavoin esiin nousseisiin lahjusraha spekulatioihin, koska se ei heitä koske, koska kysymyshän on näistä oman onnensa bisnesenkeleistä. Ihmisistä, joille oma taloudellinen menestyminen on ollut eettisesti kunnianhimoisempaa.

    Liberaali järjestelmä on ollut omiaan luomaan joltisen paljon epätervettä kehitystä, joka johtuu epätietoisuudesta tulevaisuuden suhteen. Tilanteensta on kärsinyt eniten koulutuspolitiikka sen kaikilla tasoilla. On koettanut aivan oikea konsensus, koheesio on kadonnut.

    Ei ihme, että "Napoleon" Buntta Wahlroosin poika on kohonnut tuon, ansiottoman vanhan rahan, edustajien ulkopuoliseksi edusmieheksi, vaikka sittä arvoasetelmaa hänelle ei suotaisikaan. Hän on sentään tehnyt selvän pesäeron "maakuntien Suomi" miljönääreihin ja rahvaan ansaintalogiikkaan.

    Blogistin oma kulttuurimyönteisyys ja todentamaton kompetensnssi moniosaamiiseen on riidanalainen ja luokittelematon, mutta asettaa, yhtäkaikki, samalle viivalle taloudellisten intressien ajavien kanssa, haluammeko olla jonkun puolesta ja jotain vastaan?

    VastaaPoista
  15. Elämmekö tietyn ajan taitetta?Työttömyyskorvauksella ei pääse mm-kisoihin, ei ole varaa ostaa i-padiä cv:n päivitykseen ja armeija tai valtio ei takaa työtä kuin seuraavaan yt-neuvotteluun. Tosin harva saari Saimaalta vielä myyty venäläisille. Kohta siirtolaiset voittaa ammattiliittojen onkikisatkin.

    VastaaPoista