Isä kävi ahkerasti katsomassa äitiään palvelutalossa. Yhtenä päivänä oli kunniapaikalla lusikka, aitoa alpakkaa. Mummu kertoi ylpeänä voittaneensa sen (entisen työpaikan) hiihtokilpailuissa.
”Oliko muita osanottajia”, isäni kysyi.
”Ei ol’t.”
Sarja lienee ollut naiset yli 85.
Äidinisäni harmistui kun muurarit pitivät Kauhavan kirkon ristin oikaisemista mahdottomana työnä. Se oli vinksahtanut havaittavasti vinoon. Niinpä hän kiipesi itse, viimeisen välin ukkosenjohdatinta pitkin, kirkon torniin ja löi mukana kantamansa laastit paikoilleen. Mittarissa oli yli 80.
Tällaisia juttuja on hauska kertoa. Vähemmän hauska on kertoa opiskelukavereista, jotka ostivat valmistuttuaan Kuusiselta kriminkoipihatun (suikkamalli eli ”Pushkin”) ja rupesivat vanhoiksi. Se onnistuu alle kolmekymppiseltä mainiosti.
Vielä ikävämpi on muistella niitä tapauksia, joissa muistisairaus on iskenyt alle 60-vuotiaaseen, eräässä tietämässäni tilanteessa vasta 50 täyttäneeseen. Ennen puhuttiin dementiasta tai seniiliydestä. Nyt olen ymmärtänyt, että syynä voi olla mekanismeiltaan hiukan epäselvä Altzheimer – eräänlainen kalkkiutuminen ja luultavasti jossain määrin perinnöllinen.
Tämän hetken mielen alaista ajattelua hallitsee paniikinomainen kuolemanpelko. Sen yksi ilmentymä on epäilyjä herättävä lumoutuminen toisten kuolemisesta, etenkin onnettomuuksista ja rikoksista.
Yhtä kammottu asia on vanhuus. Jokin osa jatkuvista puheista vanhusten huonosta kohtelusta ja kamalista laitoksista johtuu haluttomuudesta nähdä asiaa. Meillähän on päinvastoin suuri määrä hyvinvoivia vanhoja ihmisiä laitoksissa ja kotihoidossa. En ilmoittaudu todistajaksi, koska olen luokkayhteiskunnassamme etuoikeutettu. Kunhan sanon, että runsaan kokemuksen perusteella arvostan syvästi hoitohenkilökuntaa. Pahoittelen heidän puolestaan, etteivät hienoperseet käsitä työn luonnetta. Tietysti porukat joutuvat aamulla odottelemaan märissään. On mahdotonta saada kaikkia potilaita paraatikuntoon kymmenessä minuutissa.
Vanhuuden kammo näkyy tosiasioiden kieltämisenä.
En ole vastannut kommentteihin, joissa on kirottu oopperan ja klassisen musiikin kalleutta. Se tuntuu loukkaavan nuorempaa väkeä.
Katselin viimeksi perjantaina, että Musiikkitalon noin 2000-päisen konserttiyleisön keski-ikä oli silmämääräisen arvioni mukaan 70 vuotta virhemarginaalilla 2. Eräät poikkeukset olivat ilmiselviä musiikin opiskelijoita.
Eli ooppera ja konsertit ovat eläkeläisviihdettä.
Vanhuus on aika monille kliinisen depression ongelma. Yksi myötä vaikuttava syy on tuttavapiirin lakoontuminen.
Eikö tämä ole kuitenkin aika halpa ratkaisu? Musiikkitalossa istuttu ilta lykkää laitoshoitoa ainakin kuukaudella, ja tiedätte varmaan, mitä laitoshoito todellisuudessa maksaa?
Olen ollut itse naureskelemassa mummukuormille, jotka purkautuvat linja-autoilla erilaisten teatterien, konserttisalien ja oopperajuhlien parkkipaikalle. Täten perun virnuiluni. Siperia on opettanut. Kannatettava käytäntö. Ja ovathan mummut ainakin poissa muusta pahanteosta.
Kuvassa mummu, kuvausvuosi 1967.
Mehiläinen Osakeyhtiön nimi tuli hunaisesta voitehesta ja Kalevasta muutoinkin. Olipa suomiäidinkielisten lääkäreiden vastaveto toiskielisille
VastaaPoistaja komeammille.
CapMan, Huurre Paaavo Suomisen vävy Ari Tolppanen, osti Mehiläisen arvatenkin työeläkeyhtiöiden hedgesiiville. Sittemmin Mehiläinen
ahkeroi mettä pesään toisensa jälkeen. Transaktioissa hinta aina kohosi. Nyt se näkyy olevan
legendaarisen KKR yritysvaltaus-junk bond -operaattorin jäähdyttelykierrosten nakkeja.
Industri Kapital (MedOne,Mehiläinen,Ambea) teki rahaa viime vuosikymmenellä täällä itämaassaan ainoalla kasvualallamme eli vaivaisvaalinnassa. Ohimennen se osti (Rosenlew/Ramsey tulenjohtajina)
työväenliikkeen kaupat ja keskustatontit. Tonttien jälleenmyynti Hollantiin maksoi edellisenkin. Jotain Tradekasta on jäljellä, niitä johtaa nuornero Perttu Karinpoika Puro. Tarja Halonen palkitsi Industri Kapitalin perustajan Björn Savénin valtiomme kunniamerkillä
(the Knight Commander´s Cross of the Oder of the
Lion of Finland) keväällä 2008.
Suomesta käsin eläke- ja säästörahastosijoituksin
vivutetut yritysjärjestelyt ovat lääkäripuolella olleet innovatiivisia, ainakin paperilla. Esimerkiksi työtekoa
ruvettiin kutsumaan panoksen sijoittamiseksi tällaiseen Terveystaloon ja siis palkkaa osingoksi ja siis verosta vapaaksi.
Jukka Sjöstedt
Pitäisikö oopperan lisäksi niin sanotuille ikäihmistyville järjestää kansalaisopistoon kursseja "Miten ikäihmistyn tyylikkäästi huomaamatta"?
VastaaPoistaKyllä kuulkaa mikään ei ole kammottavampi näky kuin pirtsakka mummo tyköistuvissa elikkä siis liian pienissä, ihonmyötäisissä strepsils- farkuissaan.
(Blogivaeltaja)
Ooppera ja konsertit ovat "eläkeläisviihdettä" niin kauan kuin esitettävän musiikin pääasialliset tyylilajit ovat jostain toissa vuosisan paremmiston elämänpiiristä. Ikäänkuin maailma ei olisi kehittynyt (tai muuttunut) miksikään sitten noiden aikojen ja olisimme pakotettuja kävelemään loputtomasti Helsingin Bulevardia edestakaisin.
VastaaPoistaAd Mr:- Totta. Me kävelemme Bulevardia edestakaisin emmekä välitä uuden ajan liikennevaloista. - Muuten eksyisimme. Piireissämme kerrotaan kaameaa huhua, että joku olisi kerran hairahtunut Rööperiin!
VastaaPoistaAd Jukka Sjöstedt:- kuvaamasi mehiläinen on maaalattu Gallen-Kallelan "Lemminkäisen äitiin", siis siihen, jossa poika on Tuonelan joen rannassa hengettömänä. Mehiläiseen johtaa kiemurtelevia hopeaviivoja.
VastaaPoistaKuolemanpelko, joka ilmenee käytännössä joko kuoleman kieltämisenä (yleensä) tai paisutteluna (iltapäivälehdissä), lienee suurin seuraus yhteiskuntamme maallistumisesta. Jos ei usko kuolemanjälkeiseen elämään, on kuolema hirvittävä asia.
VastaaPoistaJos on sinut oman kuolemansa kanssa, on erityisesti vanhuksena aika helppo tehdä vaarallisia töitä. Muistan, kun maalattiin erästä taloa. Ongelmaksi tuli katonharjan ylimmän osan otsalaudat, joita ei ylettynyt maalaamaan tikapuilta. Ne piti maalata istuen harjan päällä ja kurottautuen tyhjän päälle. Mietittiin, miten työ tehdään. Paikalla olivat isoisä, hänen kaksi poikaansa ja minä, esimurrosikäinen pojanlupu. Isoisä, silloin jo kahdeksannellakymmenennellään, totesi: "Älkää te nuoremmat menkö. Jos minä tipahdan, tulee vähiten vahinkoa." Mitäpä siihen oli sanomista. Isoisä kiipesi katolle ja maalasi. Ei onneksi tippunut.
JK: "En ole vastannut kommentteihin, joissa on kirottu oopperan ja klassisen musiikin kalleutta. Se tuntuu loukkaavan nuorempaa väkeä. "
VastaaPoistaKoska tunnen piston sydämessäni, niin pitänee hämmentää soppaa osoittaakseni, että luettu on. Jostakin minulle on tullut päähänpinttymä, että (tuettavaksi) kulttuuriksi lasketaan vain sellainen mielen virkistäminen, joka sopii ennen muuta ”luokkayhteiskunnassamme etuoikeutettujen” harrastuspiiriin. Tavallisten massojen mielenvirkistys oletetaan hoituvan edelleen talkooperiaatteella tai järjestelykustannukset hoituvat runsaan kaljanmyynnin kautta.
Niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäyksellä nuoremman väen kohtaamispaikkana tanssipaikat olisivat monin verroin terveellisempiä kuin kaljan voimalla surraavat megakonsertit ja tappelu-urheilutilaisuudet. Eläkeläistanssit ovat hyvin suosittuja ja niitä tuetaan. Se on hyvä se.
Kun rapakon takaa tulleet vaihto-oppilaat valtasivat radion, joutui tanssimusiikki pannaan ja rytmijytä oli ainoa autuaaksi julistettu nuorisomusiikki. Sen nauttimiseen riitti niskan nytkyttäminen ja kaljatölkin pitäminen tukevasti kädessä. Nykyinen vastuusukuolvi ei sen vuoksi osaa tanssia eikä siis arvosta sitä, kun ei uskalla lähteä kävelemään musiikin tahtiin. Meneillään olevat järkyttävät tv-ohjelmat eivät ainakaan lavatanssin suosiota lisää.
"Minulla on unelma", että houkuttelemalla nuoriso tanssilavoille, viinan keskikulutus Suomessa tipahtaisi puoleen ja kansalaisten keskimääräisen terveys paranisi kohisten.
(Nykyään 'oikeilla' tanssipaikoilla ei humalaisia näe, vaikka myyntipisteitä on.)
68+
Mielenkiintoista havaita kuinka Jukkakin joutuu puolustelemaan käyntiään musiikkitalossa. Tulihan sen rakentaminen niin älyttömän kalliiksi ja ylläpitokin maksaa ihan tuhottomasti. Tämä kaikki on suoraan pois muilta kulttuurin aloilta, kuten esim. Paavo Haavikko totesi moneen otteeseen kun tuomitsi hankkeen.
VastaaPoistaNo, nauttikaa te, ketkä siellä käytte. On varmasti hieno kokemus, akustiikka on kuulemma poikkeuksellisen upea. Kuten Jukkakin taisi hiljan todeta.
Kuka muuten onkaan tuon Jukka Sjöstedtin mainitseman Mehiläinen/Ambean-veroparatiisiskandaaliyhtön hallituksen puheenjohtaja? Ihan itse Fortum-puhalluksella palkittu Mikael Lilius.
VastaaPoistaKun luki uutista Englannissa maanvaivaksi yltyneestä kupari- ym varkauksisra, joissa ei säästetä patsaita eikä elintärkeitä kaapeliyhteyksiä, tulee jotenkin mieleen, että mitä isot edellä, sitä pienemmät rosvot perässä. Enkä siis tarkoita että kuparivarkaat tai Lilius olisivat varsinaisesti isoja, pikemmin perässähiihtäjiä.
Arabikevät tulossa?
VastaaPoistaEnää ei tyydytä edes kokoomuksessa odottelemaan hallituksen liikkeitä, vaikka ministeri lupaa pikavippeihin rajoituksia jo keväällä.
Yhtä hyvin kuin Sijoittaja huumaantuu "peliälystään", jää moni nuori kiikkiin Ärrän peleissä. Sillä erolla ettei pysty siirtämään tappioitaan muiden maksettaviksi.
Voihan siellä Tuonelassa olla mehiläisiä, mutta Suomessa mehiläisiä on ollut vasta 1700-luvun lopusta alkaen. Silloinkin ensimmäiset yhdyskunnat kuolivat. Koska Kalevala ainakin otasuttavasti kertoo runoineen "Suomen heimosta muinaisuudessa", niin virheenä on pidettävä tuota maalauksen yksityiskohtaa. Liekö koko mehiläinen (po. mesiläinen) ja mesijuttu Lönkan pilailua? Sitä osaa jota sepitti itse?
VastaaPoista"Vähemmän hauska on kertoa opiskelukavereista, jotka ostivat valmistuttuaan Kuusiselta kriminkoipihatun (suikkamalli eli ”Pushkin”) ja rupesivat vanhoiksi."
VastaaPoistaOnko "Pushkin" tämän 60-luvulla yleisen karvahatun virallinen nimi? Olen taas sellaisen onnellinen omistaja, kun sisaret teettivät minulle "Kyllikin" 60-vuotislahjaksi pari vuotta sitten.
Hakaniemen hallissa hännystakkiherra tiedusteli, miten voisi päästä Eiraan.
VastaaPoistaTulin keittiön ovesta tänne, kun tavanomainen profiilinvalinta ei ole suostunut avautumaan muutamaan viikkoon.
Haapoja kaulannut Kunnaksen Ilkka
Musiikkitalon perjantaista ainakaan 23.9. ei ollut harma, keski-ikä oli varmaan alle 40...Sinänsä perjantai nyt on sellainen ilta, että aktiiviväestö elää perhe-elämää (siivous esimerkiksi on silloin suosittua) tai on vielä matkalla siihen. Mutta eilen (tiistaina) Kansallisoopperassa oli keski-ikä jossain 50 paikkeilla, mitä alan nestori Ilkka Kuusisto nyt hieman kohotti.
VastaaPoistaPS Suomalaiselta pohjalta hoivaan sijoittavat ainakin Terveysrahasto Oy ja Palvelurasto Oy.
Blogivaeltaja,
VastaaPoistaKannatettava hanke, kiitos. Muistathan ilmoitella vaikka tällä samalla foorumilla, kun saat sen kansalaisopistokurssin järjestettyä. Täältä tulee heti bussilastillinen sen tarpeessa olevia, makso mitä makso!
Vanhuuden alhojen kauhisteluun liittyy varmaan sekin, että ajatelemme luontaisesti "lopussa kiitos seisoo". Vihaajat saavat tyydytystä hurmuhallitsijan maakuoppa-/viemäri-/teloituskohtaloista ja saduissa hyvän palkka on onni *loppuun* saakka. Alzheimer sekä yllätykset eläkkeen pienuudesta ja hoitokustannusten korkeasta tasosta (kuntahan voi imeä vähän isommankin eläkkeen kuiviin, omaisuutta pitää realisoida ym) ovat saaneet ihan oikeasti tuttujen, ei vain urbaanilegendojen, kohtalon pelottamaan perässätulijaa.
VastaaPoistaSENIOR CITIZEN
VastaaPoistaMaailmalla tata sakkia nakee ravintoloissa ja cafeterioissa. Katselin juuri klo 10:00 aamulla kun kiinalainen ravintola oli taynna senior citizeneja; ei yhtaan nuorempaa paria.
Poytia oli joku 100-150 kappaletta. Oli siina sakkia ostoskeskuksen (mall) yhteen ravintolaan.
Amerikassa oli moottoritien varren ravintola/kahviloissa varattuna aamiaislista,
lounaslista jne senior citizeneille. MUTTA
se aterian hinta taisi olla kaypalainen naille senioreille. Mitenkahan olis Suomessa?
Ystava, haapoja kaulannut Ilkka;
VastaaPoistaMitenkahan meidan kay? Minakin olen kaulannut satoja haapoja, aika isojakin. Kun haapa on kuollut ja seista jokottaa mustana metsassa,
se on vaarallinen. Se kun kaatua romahtaa sitten yht'akkia. Pitaisko juokaiseen haapaan kiinnittaa varoitus CocaCola pullon tapaan,
VARO tama puu voi kaatua.
Jos sanottua varoitusta ei joka puussa ole, niin
meita kai voidaan syyttaa vamman tai kuoleman aiheuttamisesta/tuottamisesta, jos jokamiehenoikeuksia nauttiva kansalainen sattuu jaamaan kaatuvan haavan alle. -- Mitenkahan tama on ??
"Tavallisten massojen mielenvirkistys oletetaan hoituvan edelleen talkooperiaatteella tai järjestelykustannukset hoituvat runsaan kaljanmyynnin kautta. "
VastaaPoistaOlenko väärässä, mutta maa on väärällään jää-, uima-, keila- ja kuntosaleja; ei tässä ole vikaa, mutta saumaa moneen makuun.
Ad Erastotenes Aleksandrialainen
VastaaPoistaJuuri kuoleman lopullisuus ja ehdottomuus eivät luo, vaan poistavat pelon.
Mitä minä pelkäisin, koska minä kuolen?
"Tavallisten massojen mielenvirkistys oletetaan hoituvan edelleen talkooperiaatteella tai järjestelykustannukset hoituvat runsaan kaljanmyynnin kautta. "
VastaaPoistaMaa on myöskin väärällään kirjastoja, musiikkiopistoja, kansalaisopistoja jne. joihin kaikkiin on melkoinen tunku. Eikä klassista esitetä ainoastaan musiikkitalossa tai oopperassa. Eikä eliittiä riitä täyttämään kaikkea edellämainittua, ja kuoroja päälle, täytyy siellä olla joku tavallinenkin tallaaja joukossa.
Aivan tavallinen aktiivinen puuhastelu jonkun mieluisan asian parissa on ihmiselle terveellistä vanhuudessa. Ei siihen tarvita yhteiskunnan miljoonasatsauksia. Samoin eri uskonnollisten yhteisöjen parissa ihmisistä välitetään.
VastaaPoistaMutta moni liian työikäinenkään ei enää ole kiinnostunut paljon mistään, vaan juoda tissuttelee viikonloput. Ja onhan sanottu, että kuorolaulua harrastavaa suomenruotsalaista ei tapa mikään, paitsi tietenkin kuolema.