Sivun näyttöjä yhteensä

30. marraskuuta 2011

Kirjoitus II


Eilinen teksti oli tietysti johdanto johonkin muuhun. Jos tietokoneiden käyttö sallittaisiin ylioppilaskirjoituksissa ja tenteissä, oppimistulokset mullistuisivat täydellisesti. Pelkään että karmea totuus paljastuisi. Havaittaisiin ettei taidoissa ole aihetta rallatteluun.

Oma kokemuspiirini on tälläkin alalla aika vähäinen. Olen lukenut tenttipapereita vain tuollaiset 20 vuotta ja pahimmillaan vain parin sadan opiskelijan vastaukset kerralla. Poikani tiettävästi ponnistelee jatkuvasti tenttipaperien kimpussa. Kun tilanne on päällä, sen kuulee äänestä puhelimessa. Esseevastausten syväauraaminen ei ole varsinainen ilo.

Oman kokemukseni mukaan käsialan luettavuus vaikuttaa erittäin paljon tenttivastauksen arvosteluun. Himmeällä eli liian kovalla kynällä suttuisesti raapusteltu vastaus suorastaan pyytää peräänsä nollaa. Jämpti ja helppolukuinen paperi saa nuokkuvan professorin hyvälle mielelle ja voi virittää piirtämään sen nollan eteen ykkösen.

Edelle kirjoittamani on turhanaikaista löpinää. Paljon tärkeämpi on oivallus, jonka Lasse Lehtinen mainitsi eilen radiossa. Oivallus ei ole hänen, vaikka hän onkin viisas mies.


Hän puhui televisiosta ja sanoi, ettei se ole tärkeää, mitä ihminen sanoo, vaan miten hän sen sanoo. Sama koskee kirjoittamista.


Televisiossa melkein kaikki kuulijat ovat pudonneet kärryiltä jo 15 sekunnin kuluttua, varsinkin jos ruudussa poliitikot puhuvat taloudesta. Ihmiset eivät ole kiinnostuneita taloudesta. Yleensä he eivät edes tunne sanan merkitystä eivätkä ole tulleet ajatelleeksi, että kolikoita, seteleitä ja muita vaihdannan välineitä verrattomasti merkityksellisempi on vaihdantaan liittymä uskomusjärjestelmä, joka ei perustu testattaviin tosiasioihin.


Ihmiset eivät ole erikoisen kiinnostuneita edes omista rahoistaan ennen kuin ne loppuvat. Ansioton arvonnousu kiinnostaa sekin.

Kuinka moni yksityishenkilö pitää edes alkeellista kassakirjaa ja hahmottelee edes suuntaa antavia budjetteja? Luullakseni ei juuri kukaan. Silti ainakin asuntolainan ottajan olisi hyvä olla selvillä käytettävistä olevista varoista ja lyhennysmaksujen ja korkojen suuruudesta.


Tässä on kysymyksessä vanha perinne. Luin hiljan, miten kummissaan K.A. Paloheimo (tuttavilleen Kapaloheimo) oli, kun vuonna 1929 kävi ilmi, ettei hän ollutkaan Suomen rikkain mies, vaikka oli Pohjolan pääjohtaja ja lukemattomien liikeyritysten omistaja. Olen itse tuntenut rakennusurakoitsijoita, jotka luulivat, että lompakko ja kassakone on sama keksintö. Numeroitten kanssa näperteleminen oli halveksittavaa askartelua, jonka hoiti siihen toimeen asetettu prokuristi. Vieläköhän prokuristeja on olemassa? Itse sana tarkoittaa oikeutta kirjoittaa yrityksen tai yhtiön toiminimi kaupparekisteristä ilmenevin tavoin.


Ihmiset haluavat olla jotain mieltä. Mediassa puhetapa, asennot ja ilmeet auttavat muodostamaan mielipiteen, ei esitetty asia. Edes älymystön väline ääniradio ei ole vapaa tästä taakasta. Kälättävä dosentti, joka lisäksi puhuu liian nopeasti, herättää pelkkää kiukkua. Hyvin muotoileva ja ääntävä henkilö saa ehkä välitetyksi sisältöäkin.


Tällä hetkellä suosituin tapa suunnistaa on peritty kovasta kommunismista. Sen käsityksen mukaan rahat kansan hankkimat on menneet kaikki konnain kukkaroon. Pois kansa omansa jo vaatii ja ryöstösaalis tuotakoon. Ajankohtainen versio on ”veronmaksajien rahat” eli ”meidän verovaramme”. Niitä mätetään milloin kreikkalaisille, milloin johonkin muuhun arvottomaan tarkoitukseen.


Suuta murtavilla veronmaksajilla ei yleensä ole käsitystä verovaroin hoidettavista kustannuksista eikä varsinkaan suuruusluokista. Budjettitalouden menot ovat noin neljännes bruttokansantuotteesta. Ympäristöministeriön osuus budjetin määrärahoista oli 2009 0,3 prosenttia ja poikeusministeriän 0.2 %. Miljardiin päsivät työ- ja elinkeinoministeriö, liikenneministeriö ja maatmetsäministeriö. Erittäin kallis on opetusministeriö, 7,8 % ja kaikkein kallein sosiaali- ja terveysministeriö 14,8 %.


Pitäisi lopettaa koulut ja sairaalat niin johan olisi rahaa. Ja eiväthän ne mitään tuotakaan…


Veronmaksajien rahoista päättää eduskunta, eivät veronmaksajat. Ja nykyisin eduskunnan väitetään koostuvan pelkistä hylkiöistä ja loisista. Väittäisin ettei tässä ajattelutavassa kaikki täsmää.

23 kommenttia:

  1. Professorin ei pitäisi toki olla niin hölmö, että lukee itse tenttivastaukset. Assistentitkin kun on keksitty ja käytettävissä.

    VastaaPoista
  2. Xkcd:n näkemys siitä, mitä se fyrkka oikein on, USA:ssa. https://www.xkcd.com/980/

    VastaaPoista
  3. Pelkään, että perimmältään suomalaiset keskimäärin eivät ole niin tyhmiä ja tietämättömiä, kuin blogisti esittää. Perustelen tätä mm. viimeaikaisilla vaalituloksilla ja sillä, miten huonosti "meillä ei ole muuta vaihtoehtoa" -retoriikka kansaan uppoaa.

    Toisaalta pelkään olevani väärässä.

    VastaaPoista
  4. Nehän olisivät käyneet kaupaksi kuin kuumille kiville. Italian valtion obligaatiot nimittäin, ja sillä 1.9 %:in korolla jolla Saksa viime viikolla
    ylenkatsoi bonusmanageri-rahastoja. Kun nämä kieltäytyivät ostamasta,Bundesbank osti
    itse. Eli Saksan keskuspankki rahoitti valtiotaan luomalla ilmasta euroja.

    Italia maksoi velkaerästään eilen 7,9 %. Jos
    milanolaiset ja sisilialaiset olisivat voineet vähittäisostaa pankkien haarakonttoreista tai
    kaupoista näitä bondeja ne olisivat loppuneet kesken tuolla 1,9 prosentillakin.

    Nyt jäi hiukan yli.Eikä IKP tietenkään rohjennut ostaa ylimääräisiä. Ei, nekin pitää
    varata ostajapoolille eli managerirälssille.
    Noille käenpoikasille jotka tekivät pesänsä kristillisen työväenliikkeeen eläkelaitoksiin.
    Nämä kun astuvat omistajiksi entisten sijaan
    kantaakseen eläkevastuut isäntäikeestä
    vapautetuista palkansaaja/eläkeläisistä.

    Italialta vaatittavista absurdeista reformeista yksi on paikallismarkkinoihin tyytyvien laatufirmojen ajaminen fuusioihin ja Kiinoihin
    pääomasijoittajien toimesta. Ensin velkaa
    eläkesäätiöista ja ajan mittaan ne osakkeiksi. Myös money-off optioita kirjoitetaan eli maksuttomia sitoumuksia antaa
    onnistuvasta tuotanto/jakelu-uusketjutuksesta
    osakesiivuja MBA riviupseereille.

    Tätä iljetystä vastaan Eurooppa käy. 2 - 007
    kriisiä ei saa päästä käsistä tai tuosta MBA
    terrorista ollaan pääsemättömissä. Schäuble
    ja Merkozy ovat vihanvimmoissaan ja aikovat
    voittaa. Taisteluhanskan Sarkozy viskasi Davosväen eteen heti alkutalvesta 2009.
    (Youtubessa on käännökselläni varustettua pätkää)

    Suomelle on kunniaksi seurata pyörätuolia.
    Jyrkihän jo etuajassa rehvastelikin virkakuntaisin kokoomussanoin markkinavoimien kukistamisesta. Ja Jutta on
    tomeraa. Ministerimme todella profiloituvat vaikka tietysti vain soinilaisten säikäyttäminä.
    Mutta hyvä näinkin.

    Sitä paitsi jos ihan läskiksi menee eli Kiinan-Wall Streetin aseveliakseli voittaa, niin pula ja
    korttitalous olisi läskeille hyvästä ja mielelle hunajaa,totaalinen yhdenvertaisuus Ruokavarastoissa (kaupan nimi ?) ja asumisneliöissä. Nokian ent. toimitusjohtaja,
    leskimieheksi jäänyt eleli Kaivopuiston asunnossan, kun evakkojunat höyrysivät Helsingin asemalle. Firmahistorioitsija Bunsdorff kertoon vanhuksen tyynesti muuttaneen huoneiston peräkamariin kahden
    kolmen eloisan vilkkaan karjalaisperheen tieltä !
    Jorma Ollilan kartanolle voisi kuokia perunapalstoja.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  5. Näyttää siltä että julkisen talouden liikekirjanpidon panos/tuotos menettely on tuottanut tyhmähköä kansaa.

    Auttaiko asiaa jos siirtomenojen osuus pudotettaisii vaikkapa 10 %. Asunto olisi hankittava myyntituloilla (työtaito), jokainen maksaisi koulutuksestaan, sairaanhoidostaan ja yleisestä turvallisuudestaan myös sen siirtoveron osuuden.

    VastaaPoista
  6. Tulostin verohallinnon sivuilta itselleni verokuitin. En isommin ollut eri mieltä siitä, miten maksamani verot oli jaettu. Jostain pienestä oli huomautettavaa, mutten jaksanut siitä kovinkaan vauhkoontua. Keski-ikäisyyttäni kai.

    VastaaPoista
  7. Ei, vaan pitäisi siirtyä koulutuksessa Ruotsin freeskolor-malliin radikalisoituna (enemmän vapautta opetussuunnitelmiin ja hinnoitteluun) ja terveydenhuollossa Soininvaaran ehdottamaan Singaporen terveystilimalliin.

    Ilman hintasignaalia, niin kauan kuin maksaja on eri taho kuin asiakas, mikään ei toimi. Sanoo Kemppisen edellä pilkkaama neoklassinen taloustiede, joka tunnistaa toki "markkinaepäonnistumisen" ja "ulkoisvaikutuksen" käsitteet, joita kuitenkin itse pidän marginaalisina ongelmina Suomen vapaassa ja kehittyneessä maassa, jossa instituutiot ja sopimus- ja omaisuuslsindäädäntö vat jotakuinkin kunnossa.

    VastaaPoista
  8. "Kälättävä dosentti, joka lisäksi puhuu liian nopeasti, herättää pelkkää kiukkua."

    dock på andra inhemska, dess gör tvärtom.
    Långsamhet är av djävulen.

    VastaaPoista
  9. Ajattelu verovaroista "meidän rahoinamme" tai peräti "minun rahoinani" on tismalleen oikein. Juuri näin pitääkin ajatella.

    Ongelmahan vain on, että suurin osa julkisesta rahankäytöstä sisältyy Milton Friedmanin neljänteen rahankäytön kategoriaan, s.o. käytetään muiden rahoja muihin ihmisiin. In which case, who gives a shit.

    VastaaPoista
  10. "Jos tietokoneiden käyttö sallittaisiin ylioppilaskirjoituksissa ja tenteissä, oppimistulokset mullistuisivat täydellisesti"

    Itse pohdin tätä asiaa blogissani 26.3.2011 ja olen tätä vastaan sen vuoksi (omia mielipiteitäni), että joko tietokone olisi vain kirjoituskone, tai jos olisi rajattu verkko se voisi kaatua, jos taas koko netti olisi käytössä niin se mahdollistaisi tietovarastojen ennalta tekemisen ja keskeustelut netissä.
    Lisäksi sähköiset äänestykset eivät ole onnistuneet. Edelleen oppilaat ovat aloittaneet jo peruskoulun, ja kaikilla ei ole tietotekniikan opetusta.
    Edelleen pitää määritellä mitä haetaan yo-kokeella. Itse vastustan myös graafisten laskimien käyttöä matematiikan kirjoituksissa (nyt sallittuja ja rajoituksia poistetaan kevääksi), koska hankinnat lukiokoulutuksessa ovat jo nytsuuria, ja moni saa toimeentulotukea, lisäksi kokeet vaikeutuu. Yliopiston matematiikan tenteissä laskin on kielletty, eroa voi olla yliopistoissa. Olen kirjoittanut latinan ja silloin sai olla sanakirja, eli apuvälineitä voi olla.
    Kemppisen ajatus käsialan "yhdenmukaistumisena" on toki kannatettava, enkä ole sitä hoksannut :)

    VastaaPoista
  11. Osaako joku nimetä suomalaisen poliitikon, joka ymmärtää kuinka puhe eroaa esitelmästä?

    Unohtiko Kemppinen veronmaksajien osuuden "kuntaveroista" sekä eläkejärjestelmästä?

    Jos Suomessa on kestävyysvaje, niin eikö se tarkoita Suomen eläkejärjestelmän olevan savijaloilla seisova jättiläinen?

    Hups, nyt tuli kolmikko täyteen. Koepallona katsoo saapuvatko lastenkodin telaketjumiehet paikalle......

    VastaaPoista
  12. "Ja nykyisin eduskunnan väitetään koostuvan pelkistä hylkiöistä ja loisista."
    Demokratian lyömätön puoli on siinä, että kansa saa täsmälleen niin hyvät päättäjät kuin on ansainnutkin!
    Muuten JK ei oikein osaa fokusoida kumpaa haluaa haukkua populismia ("veronmaksajien rahat") vai uusoikeistolaisuutta, joka haluaa yksityistää kaiken kuvitellen, ettei myös julkinen palveluntuotanto voisi olla tehokasta. Niinpä sitten punnitaan vanhusten vaippoja, että ovat varmasti riittävän loppuun asti käytettyjä.

    VastaaPoista
  13. Eipä tuo talouden tuntemus tunnu olevan hallinnassa asiantuntijoillakaan.Ymmärrykseni mukaan koko läntinen maailma on talouden osalta sekaisin.Puhutaanko nykyisin niin "sivistyneesti"taloudesta,että puhujatkaan ei ymmärrä puhettaan,mutta sillä saa kovan palkan.Me olemme niin sivistyneitä,että hallien katotkin sortuilevat.Kuulemma tutkitaan miksi sortuvat?

    VastaaPoista
  14. Yhtä asiaa en tässä euroretoriikassa ymmärrä.

    Kas, kun mummoni aikoinaan osti Suomen valtion monivuotisia obligaatioita, joista maksettiin pari prossaa korkoakin, me nuoremmat pidimme häntä ylivarovaisena säästäjänä.

    Mutta kun mummorypäs osti Kreikan valtion monivuotisia obligaatioita, joista maksettiin pari prossaa korkoakin, kaikki syyttivät heitä maailman ahneimmiksi paskiaisiksi.

    Nyt kun tämä mummorypäs vahingosta viisastuneena ei osta Kreikan valtion monivuotisia obligaatioita millään korolla, kaikki syyttävät heitä nyt vastuuta pakoileviksi paskiaisiksi.

    Tätä en ymmärrä, mutta onneksi täällä viisaammat nyt varmaan selittävät asian minulle.

    (PS. Mummorypäs = ns. yksityiset sijoittajat, esim. pankit ja eläkesäätiöt.)

    VastaaPoista
  15. Kannattaa pistää assistentti lukemaan ja korjaamaan ja itse kerää palkkiot per paperi.

    VastaaPoista
  16. Punainen jakkara on hauska peli.

    Niillä tuli joskus ajettua ympyrää.

    Tuolla jakkaralla ei luultavasti ole ajettu monta kertaa kynnyksen yli,
    koska sen maali on niin hyvässä kunnossa.

    Ehkä muovipyörätkin ovat vielä ehjät.

    Punaisen lisäksi oli ainakin vaaleansinisiä.

    Ei kärryiltä voi pudota kun niille ei voi edes päästä, mikä lienee aika usein tarkoitus.

    VastaaPoista
  17. Ad Omnia: - jutun kuva esittää tietenkin Suomen kattausta Euroopan taloudessa.

    VastaaPoista
  18. Ad Omnia: - kommentti populismin vastustus - uusoikeiston vastustus osui kohdalleen ja kipeästi.

    VastaaPoista
  19. Luuleeko joku vielä oikeasti, että veronmaksajien rahoista päättää eduskunta? Nykyäänhän näyttää siltä, että kansainväliset finanssimarkkinat juoksuttaa poliitikoita ympäri Eurooppaa kokouksesta toiseen, joissa heitä opetetaan ymmärtämään "vastuunsa".

    VastaaPoista
  20. Sakari Topelius oli ylimääräinen historian professori. Elias Lönnrot suomen, mutta varnaankin juuri kirjallisin ansioin. Sosiaalipsykologi Kullervo Rainio runoili, suurjuristi Aulis Aarnio sepitti muutoin.

    Filosofian professoreilla yleistajuista tiedettä ja kaunokirjallisuutta on vaikea erottaa (Eino Kaila, Henrik von Wright). Heikki Ylikankaan näytelmät varmaan ylittivät tietokirjailun?

    Ja jottei unohtuisi: Jukka Kemppinen, olette varmaan kuulleet ja jopa lukeneet?

    VastaaPoista
  21. Ihan mukavia vertailuja kreikkalaisista koroista.
    Vaihdetaan Kreikan tilalle Kainuu. Ja verrataan aluepolitiikkaa ja EU:n aluepolitiikkaa

    "Valtio keräsi Kainuusta verotuloa keskimäärin 5200 euroa asukasta kohti. Valtion menot olivat Kainuussa 8200 euroa asukasta kohti. Vastaavasti valtio sai pääkaupunkiseudun asukkaalta 9500 euroa verotuloja. Menot per asukas olivat 7400 euroa. Lukujen perusteella Kainuu on selvä nettovoittaja ja pääkaupunkiseutu nettohäviäjä. Valtio tukee Kainuun jokaista asukasta noin 3200 eurolla vuodessa."

    VastaaPoista
  22. "Erittäin kallis on opetusministeriö, 7,8 % ja kaikkein kallein sosiaali- ja terveysministeriö 14,8 %.
    Pitäisi lopettaa koulut ja sairaalat niin johan olisi rahaa."

    Eikö em luvut ole valtion budjetista? Kunnathan järjestävät -ja maksavat - opetuksen ja terveydenhuollon...? Jos Espoo lopettaa peruskoulut niin muuttuuko OPMn 7.8%?

    VastaaPoista
  23. Ad Omnia: - huomautus kunnallisverosta on erittäin aiheellinen. Suuruusluokkien osoittamisen tekee vaikeaksi sangen mutkikas valtionosuusjärjestelmä ("valtionapu").

    Joka tapauksessa vero on n. 18 % ansiotuloista.

    VastaaPoista