Sivun näyttöjä yhteensä

14. marraskuuta 2011

Isien puolueet


Muistaakseni isä pani välit poikki rehtoriin, kuorokaveriinsa, syntymäoikeistolaisen pikajuoksijan kanssa, joka osoitti varttuneilla päivillään yllättävää lahjakkuutta estejuoksussa ja liittyi maalaisliittoon. Hänen tavoittelemansa virka ei ollut tarkoitettu asiaankuulumattomille.

Kommentoija mainitsi valtion ja kuntien viroista, kun olin itse ensin väittänyt, ettei esimerkiksi juristien mahdollisesti poikkeavia puoluekantoja tiedetty ennen vuotta 1970.

Hän on aivan oikeassa. Jääköön tämäkin juorun alhaiseen kategoriaan, mutta uskoni mukaan perheeni yritti karata Kauhavalta jo aikaisemmin eli ennen vuotta 1963. Isä haki verojohtajaksi jännittäviin kaupunkeihin tyyppiä Jyväskylä ja Hämeenlinna ja oli silloinkin käytettyjen virkaylennysperusteiden mukaan ylivoimainen hakija. Tehtäviin valittiin demari tai maalaisliittolainen – eikä vero-oikeus ole asiantuntija-ala. Ellei johtaja ymmärrä asioita, aina voi kysyä alaisiltaan. Monet verovalmistelijat ovat taitavuudessaan aivan pistämättömiä.

Maan tapa oli kuitenkin jo 1950-luvulla jakaa virkoja lähinnä demareiden ja maalaisliiton kesken.  Taustalla oli varmaan sekin ajatus, että kommunistille ei voinut vastuullista virkaa antaa ja että jos kokoomukselainen havitteli eteenpäin elämässä, käytettävissä olivat mainiot tehtävät liikepankeissa ja merkittävissä yrityksissä.

Ilmiö ei ole toistaiseksi herättänyt tutkijoiden kiinnostusta. Minulta meni monta kymmentä vuotta ennen kuin ymmärsin, että poliittiset virkanimitykset olivat hyvä ja tarpeellinen asia.

Isääni minun on helppo kyttää esimerkkinä, koska hän tuskin olisi viihtynyt verojohtajana enkä usko, että hän olisi edes jäänyt niihin tehtäviin. Asianajajana eli vapaan ammatin harjoittajana tai yrittäjänä, miten vain, hän oli varmaan tosissaan sanoessaan, että meni joka ilta nukkumaan odottaen innostuneena seuraavaa päivää ja kaikkea jännittävää ja mielenkiintoista, mitä se toisi tullessaan.

Mutta maa oli käynyt sodat sotiessaan vanhanaikaiseksi. Rehellinen työ – duunarityö – sujui je kehittyi. Liiketoiminta kehittyi. Sitä vastoin niin sanottu henkinen ilmapiiri oli seisova. Tavattoman monet asiat hoidettiin vetoamalla perinteeseen. Muistan itsekin hiukan pelästyneenä, kun kiukkuinen oikeusneuvos halusi tietää, miksi olin kirjoittanut tuomion alkuun jotain omituista, kun siihen piti riipustaa:” Korkein oikeus on esittelyttänyt itselleen jutun kirjat ja saanut niistä tietää, sikäli kuin vielä on kysymys, seuraavaa…”

Tässä asiassa tienraivaaja oli kaunokirjallisuus. Oli Linna, josta käytiin iso väittely, oli Waltari, joka oli Suomessa harvinaisella tavalla sydänjuuria myöten liberaali ja humaani ihminen, ja sitten olivat modernistit, jotka kolistelivat kansakunnan kaapin päälle nostettuja kipsikuvia reippaastikin.

Hyvin nuorena miehenä sain jatkuvasti kuulla, että Rintala, Meri ja Hyry olivat erikoisuuden tavoittelijoita ja oman pesän likaajia, ja sellaiset tyypit kuin Haavikko ja Saarikoski kirjailijoina selviä huijareita. Ennen kulttuuriradikaaleja – joukkoa jossa itse liikuin, olivat jo modernistit, joiden kellokkaita olivat Anhavan lisäksi Pekka Lounela ja Jouko Tyyri.

Demareilla ja maalaisliitolle oli pitkään puutetta herroista. Jouduttiin tekemään aika räikeänkin väärämielisiä nimityksiä. Sitten aikanaan alkoi tulla herroiksi opetettuja eri taustoista ja vakaumuksen suunnista ja Suuri Suomalainen Luokkaretki alkoi. Pelkään että se on jo päättynyt.

Ei tule heti mieleen esimerkkiä henkilöistä, jotka olisivat kohonneet nopeasti asemiin suurella lahjakkuudella. He ovat kohonneet, koska heidän on ollut helppo olla lahjakkaita. Yliopistomaailma on asia erikseen. Siellä joutuu usein kauhistelemaan omia oppilaitaan, kun näkee, että tuostahan tulee vaikka mitä, ellei mitään oikeasti merkittävää, niin professori ainakin.

Oikaiskaa luuloani – kuvittelen, että tällä vuosituhannella puolueet ovat menettäneet suuren osan merkitystään ihmisten uravalinnoissa. Ja kun niin kävi, seuraavaksi niiltä meni maine. Paras keino populismia vastaan on muuten panna ihmiset töihin. Perussuomalaisia hoito- ja hoiva-alan hallintoon ja sosiaalitoimeen myös! Siellä on paljon työtehtäviä, jotka takaavat toimeentulon mutta eivät mielenrauhaa.


21 kommenttia:

  1. Timo Soini rupesi Millwall futisjoukkueen kannattajaksi heidän sinivalkoisten väriensä
    vuoksi. Katolisena Suomessa hän kokee
    tajuavansa vähemmistö-identiteettisten
    ihmisten ahdinkoja. Rivien välissä Soini
    väittää virkamies-joulupukki-kaiken hyvän suoja -valtiota epäjumalaksi. Ja että katollisessa Euroopassa häntä viehättää
    valtionvastaisuus,esimerkiksi verojen ei-rakastaminen. (Berlusconin yksi synti oli
    hymähdellä verokurille ; sama henki
    onkin Italian itseyrittelijäisyyden ja rikkauden perusta.)

    Tosipommin Soini lataa miinoittaessaan uusien teknokraattihallitusten ensiaskeleita
    Italiassa ja Kreikassa,ilmoittamalla että
    ainakin Suomen parlamentti voi milloin hyvänsä peruttaa tukensa ja vetää maton
    Euroopan 440mrd välineen alta.

    Sitten Soini muistaa Guardianin haastattelun
    lopuksi su 13.11.2011 ihmisen toivon. Kaleeriorjat soutavat rummutuksen tahtiin ja
    pursi haaksirikkoutuu karille. Soutajat pelastuvat. Anna kansani lähteä,sanoi Mooses Faaraolle. Kyllä, päästä ihmiset, huoahtaa Soini. Miksipä ei ?

    Haastattelu on ohi. Vaan otanpa sen alusta
    esiin vielä yhden kohdan. Että mistäkö ihmiset pitäisi päästää,pelastaa. On se siellä. "Soini julistautuu tavalliseksi työväenluokan kaveriksi,jolla nyt vain on lahjaa
    nokkeliin, mieleenpainuviin sutkauksiin ja
    huulenheittoon. Ne saavat vastakaikua ja sydänten myötäsykintää viljelijöiden ja tehdastyöläisten taholta,jotka on pudotettu Suomen teknologiavetoisen talouden takapajulle."
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  2. "He ovat kohonneet, koska heidän on ollut helppo olla lahjakkaita."
    Kohalleen sattuu, sanoisi Korpiloukon Riika.
    Todella lahjakas tiensä raivaa, sanotaan kerkeästi. - Usein pitkän tien kautta, huonosti huollettu jälkeläisistään hyvin huolehtimalla.

    VastaaPoista
  3. "Oikaiskaa luuloani – kuvittelen, että tällä vuosituhannella puolueet ovat menettäneet suuren osan merkitystään ihmisten uravalinnoissa."

    Enpä usko. Meillähän on nykyään sellaisia alempia poliittisia "virkoja", joihin ei ole muuta vaatimusta kuin puolueen jäsenyys, nuori ikä ja sille tyypillinen ulkonäkö. On 200 eduskunta-avustajaa, 40-50 (mutu-arvio) ministerien erityisavustajien tehtävää ja euroedustajien apulaiset sen päälle.

    Kyllä näihin hommiin tunkua on. Puolueen perus- ja piiritasolta ei tarvita kokemusta vaan tehtäviin rekrytoidaan em. perusteilla. Ei ihme, että nämä nuoret kellokkaat eivät tunne lainkaan puolueensa kenttäväen ajattelua.

    Pidän mahdottomana, että 26-27 -vuotias avustaja voisi oikeasti auttaa ministeriään politiikan sisältökysymyksissä. Kyse onkin puolueiden tulevien "kaadereiden" kouluttamisesta valtion varoin.

    VastaaPoista
  4. Poliittiset virkanimitykset lienevät OK silloin kun ne ovat määräaikaisia ja nimityksen poliittinen perusta on avoin.

    Kuulin kerran tv:stä hassun jutun: 70-luvulla Jyväskylän kaupunginteatteriin pääsi kansandemokraattinen ohjaaja kun samalla vastapainoksi otettiin yksi sosialidemokraattinen näyttelijä! Että semmoisia poliittisia virkanimityksiä.

    VastaaPoista
  5. "Paras keino populismia vastaan on muuten panna ihmiset töihin."
    Tämähän on vallankäytössä aina osattu, jo 1700-luvulla sanottiin jostain vallankumouksellisesta, että hirttääkää tai aateloikaa tämä niin kummassakin tapauksessa hän vaikenee kun kiltti lapsi. Sama sääntö soveltuu myös onnistuneisiin vallankumouksiin (bolshevikit).

    VastaaPoista
  6. "Sitä vastoin niin sanottu henkinen ilmapiiri oli seisova."
    Pikemminkin voi sanoa, että silloin oli vielä jäänteitä itsenäisen Suomen parhaista vuosista 1920-30-luvuista. Siten tulivat modernistit ja 60-luvun roskajoukko.

    VastaaPoista
  7. 1960-ja 1970-luvuilta lähtien maan tapa on ollut jakaa tärkeimmät kulttuurivirat ja -palkinnot kommunisteille ja äärivasemmistolle (Käkelä, Helakisa, Saisio, Rossi jne jne) ja nyt Vasemmistoliitolle kuin valmiilta listalta. Miksi vieläkin?

    VastaaPoista
  8. Vihje blogistille.

    Haluaisin ostaa kirjamuodossa blogejasi. Uskoisin, että olisi paljon muitakin halukkaita. Voisit ehkäpä koostaa valituista ns. yleiskiinnostavista aiheista kokoelman ja julkaista sen kirjana.

    VastaaPoista
  9. Mihin perustuu blogistin näkemys, että persut eivät olisi töissä - tai olisivat vähemmän töissä kuin muut ?

    Ettei vain perustuisi aivan putipuhtaaseen ennakkoluuloon ja asenteellisuuteen ?

    Sitaatti tutkimuksesta (http://www.stakes.fi/yp/2011/4/rahkonen.pdf ):

    "Vaikka perussuomalaisten kannattajat protestoivat nykymenoa vastaan, ei heillä itsellään näytä – keskimäärin – olevan hätäpäivää. Toisin sanoen, eivät perussuomalaisten kannattajat ole sen köyhempiä kuin muutkaan suomalaiset. Tuloluokissa
    he itse asiassa sijoittuvat hieman korkeammalle
    kuin toisen työväenpuolueen SDP:n
    kannattajat (taulukko 3)."

    Yrittäjiä persuissa on toiseksi eniten heti kokoomuksen jälkeen.

    VastaaPoista
  10. Kosti Rasinperä, Kauhavan Visa, oli Suomen Olympiakomitean pääsihteeri 1977-96. Oliko tuo muka maalaisliitolle kuulunut poliittinen vakanssi?

    VastaaPoista
  11. Olin tipahtaa kengiltäni kun luin, että "vero-oikeus ei ole asiantuntija-ala". Kun luin jatkon kiitoksen verovalmistelijoista sekä kertasin jutun ajan ja paikan, ymmärsin Kemppisen puhuvan vanhasta verohallinnosta paikallistasolla. Tunnen korkea-arvoisia verottajia, ovat ensimmäisiä puhumaan itsestään entisinä juristeina. Varsinainen vero-oikeus on tänään juridiikan suurin yksittäinen erikoistumisala, satojen ihmisten ja ehkä liki sadan miljoonan business. Me "yritysoikeuden" tyypit taas olemme vähän kuin laillisuuden (laillistamattomia) yleislääkäreitä, harvemmin tiukasti erikoistuneita.

    VastaaPoista
  12. Minusta Kullervo Kemppinen olisi sopinut hyvin ensimmäiseksi asianajajakunnasta nimitettäväksi KKO:n jäseneksi. Nyt tuon "kunnian" sai v. 1972 Kemppistä kolme vuotta nuorempi Eero Takala, joka piti toimistoa lähellä Kauhavaa eli Seinäjoella.

    Sitten kun tämä poika-Kemppinen hakeutui 70-luvulla luomaan omaa uraansa KKO:een, ei isä-K. tietenkään enää voinut hakeutua oikeusneuvoksen virkaan.

    Kaksi Kemppistä KKO:ssa olisi näet ollut kaikkien oikeusneuvosten mielestä sentään aivan liikaa!

    VastaaPoista
  13. "... esittelyttänyt itselleen asian kirjat, ja saanut niistä tietää, mikäli nyt on kysymys, seuraavaa..."

    VastaaPoista
  14. Ad Omnia: - joku on lukenut väärin. En ole mielestäni kirjoittanut enkä kuvittele, etteivät perussomalaiset tekisi töitä siinä kuin muutkin. Kirjoitin nimittämisestä toisenlaisiin töihin.

    Ennen oli sanonta "heittää limpulla jalat alta", kun römeääänisiä työväenliikkeen miehiä kiinnitettiin virkoihin ja toimiin.

    VastaaPoista
  15. Ad rienzi: - oikein luettu. Puhe oli vero-poikeudesta verotuksen suorittamisen kannalta.

    Kun siirrytään puhumaan verotuksesta esimerkiksi yrityskauppojen yhteydessä, tullaan alueelle, jossa todellakin tarvitaan tosijuristeja.

    VastaaPoista
  16. Ad Anonyymi: Olympiakomitean vakanssi kuulunee edelleen kepulle. - Puhemiehnä mainitussa tapauksessa toimi Jukka Uunila. Kostin alkuperäinen seura oli Kuortaneen Kunto.

    VastaaPoista
  17. Ad Omnia: - kai Kullervoa ja Boreniusta kyseltiinkin ylhäisiin oikeuksiin.

    Monella asianajajallaoli sama ongelma. Ylituomareiden palkat eivät olleet kehuttavia. Parhaissa voimissaan oleva advokaatti saattoi olla - isäni ainakin oli - rajuissa veloissa ostettuaan puolikkaan toimistoa ja asunnon 7 hengen perheelle. - Maaseutuasianajajalle ei rikastuminen ollut vaara.

    Eero Takala oli hyvä mies. Kyvykkkyydestä kertoo ekin, että hän oli välillä markkinatuomioistuimen ensimmäinen presidentti.

    Se ei tähän asiaan kuulu, mutta Takala sattui olemaan yksi niistä harvoista, joka pääsi Viipurinlahden Teikarin saaresta haavoittuneena pois.

    VastaaPoista
  18. Takalan asianajotoimisto toimii edelleen Seinäjoella.
    Helsingissä toiminutta Borenius & Kemppinen -nimistä toimistoa ei sen sijaan enää ole. Onhan vain Borenius.

    VastaaPoista
  19. Kosti Rasinperän junaili Olympiakomitean pääsihteeriksi entinen Kuortaneen urheiluopiston johtaja Jukka Uunila, kaveripohjalta. Sitoutumaton Uunila ei puoluekirjoista piittaa. Nykyisellä OK:n pääsihteerillä Jouko Purontakasella on kokoomuslainen tausta, eikä silläkään liene tässä yhteydessä muuta merkitystä kuin osoittaa ettei toimi ole Kepun läänitys. Uutta pääsihteeriä haetaan parhaillaan.

    VastaaPoista
  20. Markkinatuomioistuimen, jonka toimintaa jatkaa nykyisin v. 2002 perustettu markkinaoikeus, päällikkötuomari ei ollut presidentti vaan ylituomari.
    Eero Takala ei ole ollut markkinatuomioistuimen ylituomarina.

    VastaaPoista
  21. Ad Anonyymi: - mikä vimma eräillä on tehdä virheellisiä korjauksia. Takala lienee ollut virallisesti markkinatuomioistuimen puheenjohtaja.

    Oikaisu on harhaanjohtava. Takala veti MT:tä sen perustamisesta alkaen. Vanhat ratkaisut löytyvät mm. Edilexistä.

    VastaaPoista