Sivun näyttöjä yhteensä

25. marraskuuta 2011

Pohjanmaan laakeus


Tunnen hyvin 60 vuoden ajalta ne kolme paikkaa, joista Pohjanmaan laakeudet kovasti näkyvät , Lapuan Raamatunkylästä (kylän nimi on todella Raamattu), Kauhavan Saarimaasta tai Härmästä Liinamaan sillan paikkeilta. Myös isolta tieltä näkee, kunhan varoo jäämästä auton alle.

Maiseman tekee mielenkiintoiseksi horisontin puuttuminen. Juuri samanlaista on Tshuktsien niemimaalla, jossa asukkaatkin ovat kuulemma saman hengen lapsia. Niillä on siellä meri, joka on aina pilven piirtämä.

Kauhava, joka on nyt Suomen toiseksi eniten kirjallisuudessa kuvattu paikkakunta heti Taivalkosken jälkeen, löytyy kartalta vähällä vaivalla. Tshuktshien niemimaa on tämän jutun kartan kuva, vasemmalla. Salmi on Beringin salmi ja oikealla puolella alkaa Alaska.

Pohjanmaan laakeus on niin paha, että sieltä ei selviä sotkematta rintamuksiaan. Aina se läikähtää. Nuoruudessani koko seutu läikkyi keväisin tulvan aikaa. Seudulla puhuttiin paisunnasta. Tulvat saatiin kuriin luullakseni merkittävin kustannuksin rakentamalla kahden puolen jokea tulevavallit, jotka nyt katkaisevat näköalan.

Ehkä niiden rakentaminen oli viisasta, ehkä ei. En osaa arvioida.  Mutta nuo edellä luettelemani paikat eivät avaa näkyviin peltoja, vaan niittyjä. Onhan siellä peltoja, mutta ei sen veroisia kuin etelämpänä. Suurten aukeiden suosikkikasvi oli heinä.

Kun taivaanrannan metsän musta kynnenalunen puuttuu, vaakasuora on makuasia. Niinpä ihmiset eivät ole vatupassissa. Kukin kenaa lajiinsa.

Maisemasta nyt kadonneet ladot olivat omituisia. Niiden seinät olivat vinot, sisään suippenevat. Sama ilmiö toistui aittarakennuksissa.

Pohjalaistalon nimitys on tuparati. Sellaisen ikkunasta ei näe mitään erikoista, mutta ei ole paljon katseltavaakaan, kun talot ovat vierekkäin rivissä jokirannassa tai tien varressa. Ikkunoista ei näe sisään, koska kivijalat on tehty kunnolla. Niin rakennuksen tärkein elementti on sama kuin goottilaisissa kirkoissa keskiajalla: lasi. Ikkuna-aukkojen lukumäärä oli kuin pankkikirjan saldo. Siitä voi laskea omistajan vaurauden.

Kaksitoista ikkunaa kahdessa rivissä oli vielä tavallinen. Kyrössä on isompiakin. Talon päädyssä oli vaatimattomat viisi isoa ikkunaa. Kuin noin rakennettiin, kukaan ei jaksanut hankkia huoneiden lämmittämiseen tarvittavaa halkomäärää. Suurin osa rakennuksesta oli kireimmän talven kylmillään.

Snellman, joka oli siis syntynyt laivalla Tukholmassa ja asunut lapsena Kokkolassa vietti nuorukaisena aikaa isänsä talossa Alahärmässä. Hän julkaisi 1840-luvulla kirjoituksen, jossa hän kertoi, että pohjalainen saa hävetä silmät päästään kotiseutunsa rumuutta. Tarkemmin miettien väljissä näkymissä voi, kirjoitti Snellman, kyllä olla tiettyä viehätystäkin. Sitä sopii sitten uskotella ulkopaikkakuntalaisille.

Uudestakaarlepyystä ollut Topelius ei ollut sokea viljapelloille, mutta en ole huomannut hänen innostuneen erikoisesti ylistämään Pohjanmaata, toisin kuin pitkien kotikulmilla käyntiensä Kangasalaa ja erinäisiä muita paikkoja.

Tiedän hyvin, että kaikki sukulaiseni ja harvat tuttavani pitävät minua tämän kirjoituksen jälkeen todistetusti mielenvikaisena (engl. ”card carrying lunatic), koska heille pohjalaismaisema on hekuman huippu.

Jos vielä ottaisin sanaan kiinni, omituinen ”lakeus” tarkoittaa lähinnä Pohjanmaan tasankoja. Lisäksi se esiintyy vakiintuneesti yhdyssanoissa jäälakeus ja lumilakeus.

Ei nyt tule mieleen, että näistä kumpaakaan olisi kiitetty kauniiksi. Muutoin tasaisen maan tappavan tylsistyttävästä vaikutuksesta on antanut kotikulmiaan kuvaillessaan Anton Tshehov, jonka novelli ”Aro” hirmustuttaa lukijankin sydäntä. Myös Tshehov tuntui surevan puiden puuttumista, ja kun hän oli hiukan rikastunut, hän muutti kiireesti metsään (Mihalkovo, Moskovan seudulla). – Jos Lakeus kutsuu, sanokaa etten ole tavattavissa.

33 kommenttia:

  1. Mikä onni olisikaan kirjallisuudelle ollut, jos Anton Pavlovitsh olisi muuttanutkin Taivalkoskelle! Satamäärin salskeita puita olisi jäänyt kaatamatta yhteisen kansan käsissä kuluviin ja blogeissa ylistettyihin uuvuttavan yksityiskohtaisen jalkarättienlaitto- ja kusellakäyntikuvauksien vaatimiin painosmääriin, vaan homma olisi hoitunut ilman avohakkuita elegantin nasevasti muutamalla iskulla kuten timpuri lyö naulan lautaan.

    VastaaPoista
  2. Tuuri - Mannerheim - Talvisota - Kenraalit - Pohjanmaa/Kauhava -Päätalo...Tuuri - Mannerheim...

    EVVK!

    VastaaPoista
  3. Vanha setäni selitti alaspäin kapenenvan ladon ideaa siten, että pyöreistä hirsistä tehdyn seinän ylemmän hirren alin kohta on hieman alemman hirren korkeimman kohdan ulkopuolella ja siten tippuva vesi ei joudu hirren sisäpuolelle, vaan valuu seinän ulkopintaa pitkin maahan asti.

    VastaaPoista
  4. Oli niitä alas/sisään suippenevia latoja Savossakin. Niiden tarkoitus oli seinänjuuren kastumisen estämisen lisäksi se, että näin kuivat heinät sai poljetuksi paremmin ja tiukempaan. Toki kysymysmerkin voi tuohon laittaa, että onko käytännössä sillä suurta merkitystä ollut sopiiko latoon puoli heinähäkillistä enemmän vai ei.

    Millaisia heinäseipäitä lie Kauhavan seudulla käytetty? Nivalan ja Sievin seudulla näin viimeksi minulle tietämättömän heinäseipään mallin jossa noin 80 cm: päähän alapäästä oli naulattu "linkku" joka käännetään seivästettäessä pystyyn ensikertuus alimman tapin päälle ja sitten poikittain kun siitä ylöspäin jatketaan ja ylhäällä oli vain yhdelle tapille reikä.

    Synnyinseudullani Yläsavossa porattiin n. 15 mm reiät vuorotellen suoraan ja sivusta ja niitä varten vuoltiin tappeja, jotka olivat korkeintaan parikymmentä senttiä pitkiä. Reikiä tuli n. 5 kpl/seiväs.

    Täällä Kainussa on sitten nuo hirvityksen näköiset "kärväät": tapinreikiin pistellään pitkiä oksankarahkoita (uskon kyllä, että on toimiva ja ilmava malli).

    Joskus kun maisemakuvauksia kehuessaan ihmiset sanovat olevansa niiltä ja näiltä mailta kotoisin/lähtöisin, niin kuulostaa siltä, kuin he itse sen maaosan olisivat tehneet. Että se olisi ihmisen ansiota koko tämän planeetan olemassaolo. Suurellisemmat osaavat omistaa maaailmankaikkeudenkin tähtien sotineen. Ihmisen "ansiota" on vain ne jäljet, joita se maisemaan ja aivan kaikkialle ilmakehää myöten, olemisestaan jättää, hyvässä ja pahassa, enimmäkseen pahassa.

    Syntymäpaikkaansa ja lapsuutensa maisemia ihminen ei voi itse olla päättämässä. Ja se maisema on aikuisenakin se "oikea" sielunmaisema jossa sen ajan viettää. Minulle se on sankka kuusikko jota ei ole enää kuin täällä minun sisälläni ja sitä kaipaan hamaan hautaan saakka ollen vihainen lajitovereilleni, jotka kanssani ovat ne maisemat tuhonneet.

    VastaaPoista
  5. Pohjanmaalla jos missä konkretisoituu "yhdellä silmäyksellä" kuinka yksi ammattiala ja osaaminen on muovannut koko maakunnan näkymän omaksi kuvakseen, kulttuurimaisemakseen.

    Ei ihme, katsoi mihin tahansa, niin silmien edessä on jonkun omaa, niin visuaaliselta ilmeeltään tarkoituksenmukaiseksi muokattua, kuin taloudellisesta asemastakin kertovaa. Se on täysin oman vaikutusvallan ja osaamisen ulkopuolella. Samaan hengenvetoon täytyy ihmetellä kuinka vähän yksityisomistus laajoine peltoaukeamineen, metsineen rantapalstoineen ja muine käyttörajoitteineen on hiertänyt suomalaisessa yhteiskunnassa.

    Jokainen joka ei ole omistanut viljelys- ja metsäalueita voi vain uumoilla sitä kautta syntynyttä suhdetta "isänmaahan", sen erityisyyttä. Arvelisin yleisen kepuvastaisuuden osittain olevan jopa rotusorron ja syrjinnän tapaista sisäistettyä ennakkoluuloa, pelkoa ja vihamielisyyttä.

    VastaaPoista
  6. Hei! Tiedämme kumpikin, että varsinkin tähän aikaan vuodesta lakeus on ankeimmillaan. Ihanimmillaan maisema on juhannuksen tienoilla. Alkukesän auringonlaskut salpaavat hengityksen. Kävin pari vuotta sitten Sipoon Talmassa katsomassa sinne Kauhavalta siirrettyä Varpula-taloa. Sen hirret ovat osaksi peräisin Lapuan vanhasta kirkosta, osaksi eräästä toisesta puretusta, historiallisesti arvokkaasta talosta Kauhavalla. Entisöijät ovat olleet uskollisia vanhalle rakennukselle. Asia, jota ihmettelin, oli hirsien kallistuminen sisäänpäin lähellä katonrajaa. Olen unohtanut, mikä juju siinä oli, vaikka se minulle kerrottiin.
    Terveisä koulumme 90-vuotisjuhlasta 19.11.
    LN

    VastaaPoista
  7. Pohjanmaan lakeus vertautuu vaikkapa Hollannin tasaisiin maisemiin. Niistähän Alankomaiden suuret maalarimestarit saivat innoitustaan. Avarat maisemat, rauhallisesti kaarteleva leveä joki, perinteiset rakennukset ja pilvet taivaalla - siinä pohjalaisen maiseman piirteitä. Lapsenakin koki ne suurena elämyksenä, kun tultiin takaisin matkoilta "korpi-Suomesta".

    Kannattaa muuten vilkaista ähtäriläisen Aarno Isomäen ilmakuvia netistä. Suurin osa niistä on kai otettu motorisoidulla liitovarjolla lentäen eri puolilta maata. Niistäkin voi vakuuttua Pohjanmaan lakeuksien komeudesta; "ei tarvitse hävetä silmiä päästänsä." Mutta onhan niitä kauniita maisemia tietysti muuallakin... "kauneus on katsojan silmässä."

    VastaaPoista
  8. Latojen alaspäin kapenevan hirsiseinä ratkaisun syynä on mielestäni sateella kastunut seinä, josta nyt tipat tippuvat hirren uloimmasta kohtaa maahan eikä alla olevalle hirrelle. Tällöin seinän kaikkien hirsien saama sademäärä on lähes sama eikä kertaudu alaspäin mennessä.

    VastaaPoista
  9. Lakeuksilla ei voi elää ellei ole sinut itsensä kanssa. Siellä näkyy ja näkee.
    Mutta lapsuudenmaisemista me ei päästä irti ikinä, ne seuraa aina mukana, hyvässä ja pahassa, hyvästi ja pahasti.

    Pirkko A

    VastaaPoista
  10. Käy ny kumminkin kaffilla!

    VastaaPoista
  11. >>Kaksitoista ikkunaa kahdessa rivissä oli vielä tavallinen. Kyrössä on isompiakin. Talon päädyssä oli vaatimattomat viisi isoa ikkunaa.<<

    Kyllä nyt arvoisa Kemppinen on kuin se eräs pappi, jopa aloitti saarnapuheensa: "Kun mina viime yöna nain nakuja..."


    Kyllä taitaa olla 6 ikkunaa kahdessa kerroksessa se normaali "ISO" malli. Laihialla sanovat ison talon merkiksi, että "Kolme klasia pääryssä ja voimavirta."

    VastaaPoista
  12. Asiaan mitenkään liittymättä: luin juuri bloginpitäjän kääntämän teoksen Pelätä ja tappaa. Erittäin toimiva käännös - tilanteen sävy tuli tekstistä hyvin ilmi.

    Bloggausta Vietnamin sodasta odotellessa. :D

    VastaaPoista
  13. Ad Omnia: - näin vaikeaa on kirjoittaminen: yhteensä 12 ikkunaa, kahdessa kerroksesssa. Siis 6 + 6.

    Viisi päätyikkunaa näkyy esim. Google kuvahaulla "pohjalaistaloo". Muistelen tietäväni sen talon Kuurtaneella.

    VastaaPoista
  14. Jukka! Entäs Kyröön Pitkä-Perttilä, muistelen että ikkunoita on enempi.

    Olen ollut siellä sisälläkin, mutta en tietenkään sen jälkeen kun autosta piti luopua (siis rahanmenon vuoksi, mutta kyllä vähän periaatteestakin), nimittäin linja-autot eivät juuri kuljettele enää ihmisiä.

    Eikähän sitä voi olla jatkuvasti ruinaamassa kyytiä. Ennen kulkeminen Nurmosta Isoonkyröön sukulaisten luo oli yksinkertaista. Vaasa-Virrat -linja kulki monta kertaa päivässä.

    Pirkko tuolla sanoi että ei ole nättiä nyt, mutta minusta on. Ehkä siihen vaikuttaa se, että merenlahdet tässä rannikolla muuttavat valoa päivittäin sen kuuden tunnin ajan kun sitä valoa jossain pilvien takana on. Ja on minulla Seinäjoelta tännepäin tullessa olo kuin tulisi kotiinsa, aina ja vain. Varsinkin jos on täytynyt olla etelän hulinassa.

    VastaaPoista
  15. Perttilän talossa Kyrönjoen rannassa saattaa olla vieläkin enemmän kuin kaksitoista ikkunaa rivissä. Talohan on mainittu Välskärin kertomuksissa. Sen vieressä on Perttilän riippusilta, jonka kunnostamiseen on nyt myönnetty rahat. Lukion voimistelutunneilla piti kiertää kävelylenkki ko. sillan kautta, voimistelunope tuli autolla perässä.

    VastaaPoista
  16. Esitin joskus kirjallisuudentutkimisen aiheeksi verrata Itä-Unkarin, Pohjois-Saksan ja Pohjanmaan kirjalijoita. Nykyäänhän Kauhava on saastutettu liittämällä siihen osia Savosta.

    VastaaPoista
  17. Pohjalaistaloissapa on lasia ikkunoina niin paljon, että vähän lisää ja asumusta voisikin kutsua kasvihuoneeksi.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  18. >>Laihialla sanovat ison talon merkiksi, että "Kolme klasia pääryssä ja voimavirta."<<

    Tuossa on kaikkiaan 5 klasia "pääryssä", MUTTA isoimmissa on ollut päädyssä 3 ikkunaa vieretysten ja jopa 2:ssa kerroksessa, siis 6 kaikkiaan. Sivuseinillä on tietty 2*6 ikkunaa kuin kerrostalossa konsaan.

    Ihan sivuston alareunassa on päädyssä sellainen "Kemppisen viitonen" ja sivuilla niitä kuutosia...

    Knuuttilan taloryhmä Kuortaneella.

    http://koskenrannalta.blogspot.com/2010_11_01_archive.html

    VastaaPoista
  19. "Muistelen tietäväni sen talon Kuurtaneella."

    Taitaa olla, että E-Pohjanmaan suurimmat talot on olleet juuri Laihialla. Ainakin siellä niitä on ollut paljon ja on vieläkin. Sanoin että olleet, koska Svensk-Finlandia, tuota Suomen ruotsalaisten autonomista märkää unta, tavoittelevat "reikäleipä-ruohtalaaset" on mulkanneet maakuntarajoja niin, ettei Laihia enää kuulu etelä-Pohjanmaahan. Kirottua!

    VastaaPoista
  20. Saksassa Berliinin alapuolella Leipzigin seudulla on Suomeen verrattuna huikean laajoja tasaisia peltoaukeita. Kun ennen vanhaan liikuttiin paikasta toiseen jalan, niin Leipzigin seudulla oli sanonta, että "siellä tiedettiin jo maanantaina, ketä on perjantaina tulossa kylään"

    VastaaPoista
  21. Jaahas, katsoin juuri Teemalta sen ohjelman suomalaisten osuudesta Hitlerin sotaretkiin - eikä se nyt, kun etukäteen oli peloteltu, niin kauhean surkea ja suututtava ollutkaan.

    Jonkin verran oikomista, muutama outo tulkinta ja tekstin ja kuvan suhde tietysti hämää asiaa tuntematonta katsojaa, ainakin ulkomaalaisia. Puhutaan 30-luvun Suomesta, mutta näytetään saksalaisia hurraamassa Hitlerille jne.

    Ryti ja Rangell näkyi pari kertaa menevän kuvissa sekaisin, mutta väliäkö tuolla.

    Aika onnetonta propagandaa oli todellakin suomalaisen SS-divisioonan "todistaminen" osalliseksi SS-miesten hirmutekoihin. Kuulemma yksi (!) suomalainen SS-mies oli kesällä 1941 (!!) nähnyt (!!!) kun saksalaiset teloittivat juutalaisia.

    Jos suomalainen on silminnäkijäkin syyllinen, niin herra jumala sentään... Eikö silminnäkijät yleensä ole todistajia?

    VastaaPoista
  22. Piti muistuttamani, että jos joku saa tilaisuuden nähdä Sakari Pälsin dokkarin 1900-luvun alusta, Tshuksien maasta ja muistaakseni vähän Kamtshatkastakin, niin rynnätköön katsomaan.

    Upea kansantieteellinen dokumentti! Ei sellaista siitä maasta saa enää yrittämälläkään.

    VastaaPoista
  23. Ad Omnia: - maaailman ihme Pitkä-Perttilä: kuva
    http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1736

    tai Google:

    Museovirasto pitkä-perttilä

    VastaaPoista
  24. Jostain syystä V.A. Koskenniemi on sotkenut synnyinseutunsa Limingan lakeudet käännökseensä de Vigny - La mort du loup.

    http://www.youtube.com/watch?v=an4_fPZmhws

    Vai kuvastaako pohjalaista susiluonnetta:

    " Se sanoi: jos sen voinet, sydämes
    tee kovaks voimalla sa aatokses,
    se ylpeyteen nosta, minne vain
    oon noussut minä, metsäin asujain.
    On halpaa itku, pyyntö, nyyhkytys,
    tee tehtäväs, tee mik' on täytymys,
    ja kärsi, kun oot luotu kärsimään
    ja kuole päästämättä ääntäkään."

    VastaaPoista
  25. Ystävä, pohjanmaalta lähtöösin,
    sanoi maisemasta:
    Mikään ei ole minkään takana.
    Kaikki on siinä (molemmat kämmenpuolet ylöspäin).

    Ennen navigaattoreita kesällä joskus
    oltiin suunnistamassa perheen kanssa
    jonnekin, ja eihän siitä meinannut mitään tulla.
    Saman näköistä kulmaa ja risteystä
    kaiken aikaa.
    Selvittiin sentään hengissä
    ihimisten ilimoille.

    Kyllä se kohtalosta käy.
    Syntyä siellä.


    A.P. Suomessa ?

    Ei nyt sentään niin huonosti koskaan täällä..
    Vaikka olihan se perinteinen ravinto
    Kainuussa, pettu.

    VastaaPoista
  26. >>maaailman ihme Pitkä-Perttilä<<

    On se imes ja kumma. On vain yksikerroksinen.

    Mutta Laihialla on vieläkin paljon niitä 2 kerroksisia taloja, joissa on on 6 ikkunaa puolellaan 2:ssa kerroksessa. Päädyssä ainakin 5 ja lieneepä voimavirtakin. Ne ei raski purkaa niitä. Vaimo on Laihialta ja siksi tiedän. Nyttemmin jo kuollut isänsä kertoi, että rahaa pantiin paljon ulkoiseen näyttämiseen, vaikka muuhun olisi pitänyt. Komiata piti olla. Näin siis ennenaikaan.

    VastaaPoista
  27. Ripsa, kyllä minä tykkään että nättiä on syksylläkin. Ja óikeastaan juuri syksyllä onkin nättiä. Riisutut puut, taivas matalalla(pääsee melkein koskettamaan, ja pääseekin jos uskoo), levollinen humina, hämäryys ja pimeys. Sitähän on kiedottu ihminen täyteen turvaan.

    Pirkko A

    VastaaPoista
  28. Appi päätyi naimaan Savosta (40-luvulla). Morsian esitteli maisemia höyrylaivasta Kallavedellä:"No mittee nyt sanot?" Sulhanen:"Miksei tämä komiaa oo, mutta kyllä silimä kaipaa kulttuuria."

    Ei Hollannin lakeus ole kaunista lakeutta. Se on jotenkin teollisen näköistä. Vettä piripintaan olevat viivasuorat kanavat jakavat pellot liian säännöllisiin kuvioihin.

    VastaaPoista
  29. Kyllä Pitkä-Perttilä on puoltoista vooninkinen. Olen käynyt asutussa vintissä.

    Kun mennään Järviseudulle tai ruotsinkieliselle alueelle, niin pienempiä puoltoista vooninkisia tulee enemmänkin.

    VastaaPoista
  30. 'Kaikk' oli hiljaa, metsät, lakeus,
    vain viiritangon kuului vingahdus,
    kun tuuli korkealla yli maan
    se torneihin vain koski jaloillaan. '


    Tornit, viiritangot ja viirit, miksei Pohjanmaallakin ja susia myös. Kiitos, hieno runo ja hieno käännös de Vignyn Suden kuolema.

    VastaaPoista
  31. >>Limingan lakeudet<<

    On niitä Limingassa melkoisia lakeuksia ja Tyrnävän Ängeslevällä on kuulemma eräs Suomen suurimmista yhtenäisitä peltoaukeamista. Maisemat on kuin Etelä-Pohjanmaalla. Aukeata on kilometri toisensa perään ja "taivas laskee peltoon" samalla tavoin.


    http://www.igooglemaps.com/europe/finland/province-of-oulu/%C3%A4ngeslev%C3%A4/

    VastaaPoista
  32. Minun on tässä yhteydessä mainittava, että sukuni vanhat seudut siellä Kokkolan tasalla ovat syvältä ja poikittain, ja voin hyvillä mielin sanoa, ettei minulla enää ole mitään syytä sinne mennä.

    Suomen kauneimmat maisemat ovat Lahnajärveltä länteen.

    Päätöksestä ei voi valitta.

    VastaaPoista
  33. Jälkijunas tulin sanomahan, notta mun paappani on kotoosin Raamatusta.

    VastaaPoista