Sivun näyttöjä yhteensä

19. marraskuuta 2011

Juoruilun puolesta



Pelottavat tietomurrot (salasanojen vieminen), valelääkärit ja henkilötietojen suoja ovat saman kuvion osia.

Ihmisille on nyt opetettu, että varsinkin henkilötiedot ovat salainen aarre. Näin ei asia ole, ainakaan näin suoraviivaisesti.

Kirjoitin kirjassani informaatio-oikeudesta eri lakien yhteentörmäyksistä sivuuttamatta oikeudenalojenkaan ongelmallista päällekkäisyyttä. Alkeisesimerkki on viranomaistoiminnan julkisuus < > yksityisyyden suoja.

Joku kommentoi tässä, ettei oikeusneuvos sejase ollut markkinatuomioistuimen ylituomari. Valitettavasti olen heittänyt paperinkeräykseen vanhat lakimiesmatrikkelit. Olisi ollut nopeaa katsoa, että niinkös se oli, että tuo elin täytettiin perustamisen yhteydessä 1970-luvulla sivutoimisilla jäsenillä, jolloin mainitsemani henkilö oli kukaties puheenjohtaja.

Menen lääkäriin. Kymmenen vuotta sitten olisin katsonut lääkärimatrikkelista tuntemattoman lääkärini henkilötietoja, koska mielistelen hanakasti tärkeitä ihmisiä, ja yhteinen tuttava murtaa usein jäätä.

Matrikkeleissa ei ole enää juuri mitään. Lakimiesmatrikkelissa suuri osa korkeimman oikeuden jäsenistä on jättänyt lomakkeensa palauttamatta, joten heistä on tekstiä noin kaksi riviä.

Hallinto on pirstoutunut. Tarpeellinen lainsäädäntö on liian usein ristiriitaista tai tasoltaan kelvotonta. Tilanteesta hyötyvät rikolliset ja hämäräperäiset henkilöt, joihin luen joukon omatekoisia eettisiä järjestelmiään edistävistä ryhmäkunnista.

Poliisimies Paatero näkyi paheksuneen, että sadat poliisit olivat käyneet viranomaisen tietojärjestelmässä katsomassa tarkempia tietoja kuuluisa hiihtäjän kuolemasta. Paatero suksikoon suolle. On käytännössä mahdotonta valvoa, oliko kaikilla tiedon lukijoilla pätevä syy uteliaisuuteensa. Sairaalatoiminta on aivan eri asia. Tietääkseni potilastiedot on jo hoidettu siten, että nimetyn potilaan tietojen tutkimisesta jää selkeä lokimerkintä. Sairaaloissa ja laitoksissa hoitotoimiin osallistuvat henkilöt on määritelty selkeästi, ja muilla ei ole asiaa potilastietoihin.

Kannatan juoruilua, tai oikeastaan tiedon hankkimista sinänsä luvallisesta lähteestä uteliaisuuden tyydyttämiseksi. Taipumusta tuollaiseen nimitetään tavallisemmin aktiivisuudeksi tai oma-aloitteisuudeksi. On pelkästään hyvä, että järjestyspoliisi seuraa rikospoliisin tutkinnassa olevia tapauksia; aina voi ilmetä mielenkiintoisia, hyödyllisiä kytkentöjä. Poliiseille on opetettu, mitä tällaisista tiedoista saa puhua kotona ja mitä kahvipöydässä. Jos poliisimies hoksaa, että naapurin auto on ilmoitettu varastetuksi, on pelkästään hyvä levittää asiasta tietoa tuttaville.

Valelääkäriasia on selvitettävänä. Mielestäni perustiedot lääkäreistä, papeista, lakimiehistä ja etenkin kauppiaista olisi pantava verkkoon. Perustietoihin ei kuulu kotiosoite mutta sen sijaan julkinen puhelinnumero ja pätevyyden ja opinnot osoittava maininta.

Tämä ei estä väärennettyjen paperien käyttämistä. Sitä on hyvin vaikea estää. Suunnattomista turvatoimista huolimatta markkinoilla on jatkuvasti jopa väärennettyjä seteleitä.

Tietoturvan tehostaminen on välttämätöntä, ja keino on ihmisten asenteisiin vaikuttaminen. Mutta tietoturva heikentää hallinnon ja elinkeinotoiminnan läpinäkyvyyttä.

Kehittelen tästä teesin. Yksityisyys on hyvin tärkeä asia, mutta se on yksityisasia.

Vanhan lainopin kehittelemä ja rikoslakiin otettu kahtiajako yksityishenkilöihin ja julkisuuden henkilöihin on muuttunut haitalliseksi. Yksi syy on tietoverkot. Melkein kuka tahansa voi olla välillä julkisuuden henkilö, jopa nimimerkillä. Ei käy laatuun, että tuollainen henkilö vetoaa tiukkaan yksityisyyden suojaan.

10 kommenttia:

  1. Valelääkäreissä on jotain sankarillista. Se, että joku vielä pystyy kusettamaan systeemiä, vaikka ehkä yhteiseksi vahingoksi, tuntuu jotenkin lohdulliselta. Vielä yksilö voi pärjätä kollektiiville, edes hetkellisesti.

    VastaaPoista
  2. Voihan käydä niinkin, että valetuomari antaa tuomion valeläärin luulosairaalle tekemästä hoitovirheestä ja valelääkäri maksaa sakot pimeillä tienesteillä hankkimillaan väärennetyillä seteleillä käteisenä.
    Itse asiassa, kun tarkkaan miettii niin sellaistahan tämä elämämme onkin...yhteiskunnan systeemissä, vaikkei sitä tyhmempi heti huomaa.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  3. Myös yksilöistä muodostunut yhteisö voi me hengeltään muuttua narsistiseksi.Sellaisen yhteisön piirteisiin kuuluu, että se suojelee huonoja yksilöitään.Ei salli ulkop arvostelua.Eristäytyy omaksi keskusteluryhmäksi(muut eivät ymmärrä viisaita) .Pahimpia esim ovat tiiviit uskovaisten yhteisöt.Lääkäri yhteisö suojelee heikkoaan.

    VastaaPoista
  4. En tiedä. Mutta koska te aina puhutte eri asioista kuin minä, niin ilmoita teille että ne on ny kieltäneet maamiinat! (Siis Suomessakin.) Toivottavasti tämä Kielto on taannehtiva: eikä tarvitsisi pelätä että kun bloginpitäjä joskus kävelee Kirkkonummen mantuja hän yhtä'äkkiä singahtaisi kolmena kappaleena Taivaan Tuuliin.

    Se olisi mielestäni Surullista.

    VastaaPoista
  5. Se, että haukut Paateroa, vaikuttaa kritiikiltä ihan kritisoimisen ilosta. Onhan se nyt päivänselvää, että Myllylän tietoja käytiin katsomassa, että sosiaalinen pääoma karttuisi eli että olisi jotain jännää kerrottavaa kotona ja kaveripiirissä.

    Sen nyt vielä ymmärtäisi, että hoitohenkilöstö olisi Myllylän kuolemasta kiinnostunut, mutta poliisi ei niillä tiedoilla kyllä kehitä ammatillista osaamistaan.

    Isäni esiintyy muuten entisen työnsä puolesta matrikkelissa (julkaistu 1980-luvun alussa), josta löytyy myös henkilötunnukset kokonaisuudessaan. Asia vaivaa minua sen verran, että aina kun näen divarissa tuon matrikkelin, ostan sen omaan hyllyyni. Vielä on varat riittäneet.

    VastaaPoista
  6. En malta olla mainostamasta tässä uutta kirjaani Sydän hihassa, jossa on essee juoruilusta nimeltä Käärmeenkieliä.

    VastaaPoista
  7. "Tietoturvan tehostaminen on välttämätöntä…"

    Kun saat sähköpostiisi kuittauksen
    epäonnistuneesta viestin lähetyksestä
    "vastaanottaja tuntematon",
    viestin mitä et ole itse lähettänyt,
    panee pikkasen miettimään..

    Kun luottoyhtiön valvonta soittaa
    "oletko juuri nyt verkossa maksamassa
    ostosta" ja samalla soittajakin kuulee,
    että istut paraikaa auton ratissa,
    panee pikkasen miettimään..

    No, mikäs tässä.
    Kortit saksilla kahtia.
    Sähköpostitunnukset lopetetaan.

    Se jolla tarpeen tavoittaa
    tietää kyllä numeron johon soittaa
    tai laittaa viestiä.

    Hyvin pärjää, nou hätä.

    Vasta lopettelin
    Synkän 1. painoksen Yksinpuhelun.
    Harmitti vain, että ei ollut käsillä
    noin neljääsataa vähempää sivua,
    so. myöhemmin julkaistu painos.

    Verkko,
    sen parissa puuhailevat ahertelijat
    tekevät välineen tarpeettomaksi,
    yhä tarpeettomammaksi käyttää
    meille itse kenellekin
    kiihtyvällä vauhdilla.

    VastaaPoista
  8. Arvoisa professori,
    ”Paatero suksikoon suolle. On käytännössä mahdotonta valvoa..”
    Hiihtämisen suhteen olen samoilla linjoilla, mutta uteliaisuuden tyydyttämisseikassa kelkkailen Teihin nähden vastavirtaan. Olen voimallisesti eri mieltä tuosta poliisin (tai tulli- tahi rajamiehen) oikeudesta katsella ihmisten tietoja vain uteliaisuuden vuoksi. En vaivaa lakitekstillä, tyydyn motkottamaan.

    Jo pelkästään perusrekisterioikeuksilla varustettu lainvalvontaviranomainen pääsee käsiksi huomattavaan tietomäärään. Varsinkin poliisiasiain tietojärjestelmä sisältää tarkkaa informaatiota tavallisten ihmisten elämän hankalista ja vaikeimmista tilanteista. Niiden penkominen pelkän uteliaisuuden vuoksi ei voi olla mikään peruste.

    Rekisterit ovat virkamiehen työkaluja, eihän muitakaan välineitä saisi käyttää ajanvietteeksi tai huvin vuoksi.

    Ja valvonta on hyvin yksinkertaista ja toimivaa. Täysin aukotonta systeemiä ei olekaan, mutta puheena olleen tapaiset uteliaisuuden tyydyttämiset on ainakin karsittavissa. Ainakin voidaan kysyä syytä tietojen katsomiseen. Tiettyjen rekisterien osalta pitää vastaus pystyä antamaan myös kansalaiselle itselleen omien tietojen osalta.

    ”On pelkästään hyvä, että järjestyspoliisi seuraa rikospoliisin tutkinnassa olevia tapauksia; aina voi ilmetä mielenkiintoisia, hyödyllisiä kytkentöjä...” Tästä olen varauksin samaa mieltä. Kysehän on oman lähialueen rikostilannekuvan ylläpitämisestä ja myös rikostiedustelusta. Näin on kaivettu esiin ja selvitetty monia juttuja.
    Terveisin, tutkinnanjohtaja.

    VastaaPoista
  9. "...rikoslakiin otettu kahtiajako yksityishenkilöihin ja julkisuuden henkilöihin on muuttunut haitalliseksi"
    Onko ongelma se, että on hylätty kunnon käsite henkilön "julkinen toiminta" (toiminta politiikassa, kansalaistoiminnassa, elinkeino- tai virkatoiminnassa sekä käyttäytyminen julkisella paikalla). Vaikka ihminen yksityiselämässään (ts kodin seinien sisällä) nauttii yksityisyyden suojaa, hän em. julkisessa toiminnassaan on velvollinen alistumaan julkisuudelle ja yleisele arvioinnille (esim. kauppias, joka myy vajaapainoisia makkaroita). Samasta syystä myöskään henkilön rikokset eivät ole "yksityisasioita".

    VastaaPoista
  10. "...kusettamaan systeemiä, vaikka ehkä yhteiseksi vahingoksi, tuntuu jotenkin lohdulliselta."
    Minusta tällainen henkilö "kusettaa" paitsi systeemiä, myös ennenkaikkea potilaitaan, tässä tapauksesa kaikkein avuttomimpia ts vanhuksia ja kehitysvammaisia. En osaa nähdä siinä mittän lohdullista.

    VastaaPoista