Sivun näyttöjä yhteensä

1. maaliskuuta 2010

Suomalaisia suurmiehiä LXIX



Martti Mäntylä on nimitetty isoksi herraksi. Hän on nyt Chief Science and Technology Officer. Uuden instituutin verkko-osoite on www.eitictlabs.eu . Ainakin minut mykistävät rahamäärät (EU ja yrityksiä) ja mukana olijat – maineikkaimpia laitoksia Euroopasta.

Terveys ja hyvinvointi ovat ykkössijalla. Tieto- ja tietoliikennetekniikka on nimetty välineeksi – key enabler.

Martin nimitys on erittäin merkittävä myötäkäyminen.

Julkaisen tässä muistion, jollaisia Martti on oppinut minulta odottamaan.

Kuten Lucien Febvre osoitti 1930-luvulla ja englantia puhuva maailma luki Elizbeth Eisensteinin kirjasta 1960-luvulla, kirjapaino oli ainakin yhtä paljon maailmaa muuttava keksintö kuin ruuti tai ydinase. Mutta muutos oli erilainen.

Asia ei ole tieteellisesti selvä, mutta hyvin luultavasti islamin maiden putoaminen tieteen ja insinööritaidon kärjestä ja sitten myös puolivälistä liittyi niiden vihamieliseen suhtautumiseen kirjapainoon.

Koraanin painaminen loukkasi mahtavan papillisen luokan etuja – he saivat elantonsa jäljentämisestä. Kuten Euroopassa, heilläkin keksittiin pitävät teologiset perustelut. Korkean Jumalan sanaa ei saa runnella tyhmillä metallin palasilla.

Tämän kirjoituksen kuvan 1500-luvun ja 1600-luvun Euroopassa painetut koraanit saisivat kuulemma kenet tahansa imaamin pyörtymään kauhusta, koska kirjainmerkit ovat niin törkeän rumia. En osaa tätä asiaa arvioida.

Kuvataiteessa kilpaileminen Korkean Jumalan kanssa oli synti. Siksi kuvaavaa taidetta ei harrastettu. Käsikirjoituksia kopioitaessa tähdennettiin pieniä virheitä ja epätäydellisyyksiä. Ihmisen käsi ei ole erehtymätön.

Sanomalehdessä kirjoitettiin, että Helsingin Suurkirkon räystäällä oleva Jumalan nimi on ehkä kirjoitettu väärin tai ainakin huolimattomasti. Kommentoivat professorit siinä vieressä olevasta yliopistosta eivät ottaneet huomioon sitä vaihtoehto, että tuon nimen (JHW) kirjoittaminen on aika arka kysymys.

Toisin kuin islam juutalainen yhteisö alkoi painaa kirjoja, ja kabbalan ja kirjapainotaidon yhteys sietäisi tutkimista. Onhan kabbala tietotekniikan kiistattomia juuria – kirjoitusta pyritään dekoodaamaan eli olettamus on, että kirjanmerkit eivät kuitenkaan tarkoita sitä mitä luulisi.

Eräs ystäväni kysyi, voiko pikkulapsia koulia eteviksi läksynlukijoiksi, ja miten muistiinpainamiskykyä harjoitetaan. Tunnustin etten tiedä muuta kuin että muisti on osoittautunut nykytutkimuksessa hyvin mutkikkaaksi asiaksi, mutta sanoin maallikon mielipiteenä, että mitallinen runous on luullakseni mainiota harjoitusaineistoa lapsille ja vanhuksille ja kaikille, jotka kamppailevat muistisairauksia vastaan. Lorut, lasten sadut, Suomen Runotar – mitä vain.

Kaikki kolme Kirjan uskontoa opettavat välttämättä ulkomuistista osattavia tekstejä. Ilman Isämeitää ei pääse ripille. Islamiin kuuluu viisi pakollista rukousta, joiden sanamuodosta ei saa poiketa.

Luuloni mukaan islamissa – jota on monenlaista monissa maissa – ääneen luku ja ulkoa opetteleminen ovat hyvin tärkeitä. Etenkin protestanttisissa kristinuskon muodoissa painetuilla kirjoilla on ollut hyvin tärkeä sija, ja niitä luetaan ääneti, huulia liikuttelematta.

Euroopassa lukutaito on käytännössä 100 %. Irakissa, Iranissa, Egyptissä ja monissa vastaavissa maissa se on miehillä hiukan uyli 70 %, naisilla n. 50 %. Afganistanissa lukutaitoisia on 28,1 % väestöstä, naisista 12,6 %.

13 kommenttia:

  1. RAHAMAARISTA

    Isojen, yhta hyvin yhteiskunnan tai yksityisten organisaatioiden rahamaarista puhuttaessa olis syyta kiinnittaa huomiota siihen, onko input vai output rahaa.

    Input tarkoittaa panostuksia ja output tarkoittais aikaansaannoksia. Minulla on sellainen olo, etta naitten suurien yhteisojen input rahat on todella suuria, mutta output:ista eli aikaansaannoksista ei juuri haluta puhua, saati etta olis nahtavissa aikaansaannosten rahallinen arvo per paiva, viikko, kk, vuosi ja alusta alkaen.

    VastaaPoista
  2. Jorma Routti on edelleen komeimmalla tiedepostilla EY/EU:ssa ollut suomalainen. Paljonko vaikutusta sillä oli Euroopalle, hänelle tai Suomelle on epäselvää lukuunottamatta vaikutusta, jonka hänen lähtönsä Sitrasta toi, Aatto Prihti näet tuli tilalle.

    VastaaPoista
  3. Alakoulussa on ulkolukua edelleen yllättävän paljon, luulen että moni luokanopettaja saa siten uskonnossa korvattua kiusallisen sisällön opettamisen asiallisenoloisella kinkerimeiningillä. Kymmenvuotiaat opettelevat rukouksia, käskyt ja suku- ja kirjeluetteloita kuin silloin joskus, 1970-luvun peruskoulussa ei tullut kyseeseenkään. Rippikoulun ulkoluvut ovat siihen nähden kesyjä: Apostolinen uskontunnustus ja siunaus, Isä meidän, käskyt, pienoisevankeliumi ja lähetyskäsky.

    Edes lukiokurssissa ei taideta mainita, että kuvakielto on yksi (järjestyksessä toinen) dekalogista. Kymmenen käskyn rooli Tooran sadoissa normeissa on muuten yllättävän pieni, kai se on samanlainen lite-versio niistä kuin Apostolinen kastetunnustus on oikeastaan vasta for Dummies -versio dogmatiikan alaportaista. Katolista käytäntöä seuraten Luther tietyin perustein jätti kuvakiellon pois katekismuksesta, Länsi-Euroopan kuvataiteet kiittävät (Itä-Roomassa ennen ja reformaation sveitsiläis-skottilaisissa versoissa sittemmin oli toisin). Kymmenes käsky jaettiin kahtia, jotta käskyjä oli edelleen oikea määrä. Vaimon, karjan ja muun omaisuuden rooli on siten erikoisen korostunut, sanamuodoissa on Raamatun käännöksissä ja niitä varovasti mukailevissa opetusteksteissä onkin luovittu tarkasti keskellä suuta.

    VastaaPoista
  4. niin, luku- ja kirjoitustaidon hallitsivat vain munkit, kuniinkaatkin heistä riippuvaisia..

    VastaaPoista
  5. Kyllä Otto Wille Kuusinenkin... oli iso viskaali. Aikanaan. Ja Laukaassa syntynyt.

    VastaaPoista
  6. Täällä meillä päin istuu iso kyrpä eräänkin kioskin luukulla myymässä niitä sananvapauden monopolin tuotteita, sekä pornolehtiä, Coca Colaa ja purukumia - toistaiseksi vielä tupakkaakin - sekä niitä julkisen liikenteen lippuja. (kova kaveri mielistelemään niitä varakkaan näköisiä ihmisiä).

    No meitä oli jonossa ainakin neljä, joista ensimmäisen tunsin, vaikka se ei minua tuntenutkaan enää - kun on juopotellut kolmekymmentä vuotta + huumeet. Oli aikanaan Suomen mestari eräässäkin urheilulajissa. Aromaa oli kai ostamassa. No iso-k sanoo sille että ei tämä ole mikään puliukkojen palvelulaitos - että mene ulos. Suomen mestari siihen (oli selvinpäin) että en minä mikään pultsari ole. Ennen poistumistaan kysyi minulta, että muuttaisitko sinä tässä maassa jotakin jos voisit.

    Siinä sitten kotiinkävellessä tuli mieleen muutama mielikuva siitä mitä sille isolle -k:lle pitäisi tehdä. Se hiukan lohdutti.

    Eino Kaila kirjoittaa kirjassaan Persoonallisuus: "Kun olemme kosketuksissa riittävästi varttuneen ja riittävästi normaalisen ihmisen kanssa, on meille hänessä tärkeintä se, mitä hän tietoisesti taqrkoittaa, mitä hän aikoo, tahtoo, mitä hän tarkoittaa sillä, mitä hän sanoo tai tekee. Tätä tietoista tarkoittamista, joka siis on eräs varttuneen inhimillisen sielunelämän keskeisiä ilmiöitä, on tapana nimittää intentionaalisuudeksi. Siinä, missä intentionaalisuus herää, alkaa henkinen elämä."

    Seikka joka saattaa vaikuttaa joistakin mitättömältä.

    "Liiallinen arvoskeptisismi on johtanut arvonihilismiin ja liioiteltu usko järjen voimaan on rohkaissut skientististä fundamentalismia. Länsimaisessa kulttuurissa vallinnut kahden kulttuuriperinteen (juutalais-kristillinen ja helleeninen) dialektinen vastakkaisuus on lopulta saanut aikaan hajaannuksen, jonka seurauksena länsimaista kulttuuria uhkaavat kaaos ja rappio."
    Georg Henrik von Wright Minervan pöllö (eseitä vuosilta 1987-1991)

    "Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi", sanoi Herra 1 Moos 3:3

    Siis toisaalla se kyselemätön auktoriteetin hyväksyminen, toisaalla usko - vai luottamus - ihmisen kykyyn löytää se totuus.

    Koraanin ainoa oikeana pidetty kieli on arabia. Kansankieliset versiot on yleensä painettu arabiankielisellä rinnakkaistekstillä varustettuna. (Koska uskonpuhdistusta ei ole islamin piirissä tapahtunut. Josta herää kysymys, että eikö se Jumala osaa kuin yhtä kieltä - jos kerran kyseessä on tällainen yleismaailmalliseksi itseään kutsuva uskonto).

    Esim. arabian kielessä konsonantit b ja t erotetaan toisistaan pisteiden avulla - kielen alkumuodossa lyhyille vokaaleille ei ollut merkkiä lainkaan - arabian kirjoitus vakioitiin vasta 800-luvulla - minkä seurauksena pisteetön ja oudosti vokalisoitu Koraani oli selitetty hyvinkin monella eri tavalla.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Hadith
    http://en.wikipedia.org/wiki/Isnad#The_sanad_and_the_matn

    VastaaPoista
  7. "Alakoulussa on ulkolukua edelleen yllättävän paljon, luulen että moni luokanopettaja saa siten uskonnossa korvattua kiusallisen sisällön opettamisen asiallisenoloisella kinkerimeiningillä."

    Aikamoista yleistystä, luulen ja ehkä tiedänkin.

    Toisaalta tämä ulkoaluku on erinomaista muistiharjoitusta ja koettelee lyhytjännitteistä hetimullekaikkinyt-nettinuorisoa ohjaamalla kärsivälliseen työntekoon. Niin kuin Kemppinen tuossa kirjoitteli.

    Ei myöskään sovi vähätellä noiden ulkoa opittujen liturgisten riittien ns. herätysvaikutusta kesken unettavan Jumalanpalveluksen.

    Esim. Yhteen ääneen lausuttu Isä Meidän-rukous tuo jonkinlaista vaihtelua tappavan tylsään, puuduttavaan ja ikiaikaiseen J.p.-kaavaan.

    Se herättää tylsistyneet ja torkkuvat lapset, jotka kuuntelevat unettavasti narisevaa pappismiestä. Yhteen ääneen lausuttu rukous antaa lisäksi sen valheellisen vaikutelman, että lapset jollakin tasolla jopa osallistuisivat Jumalanpalvelukseen.

    VastaaPoista
  8. Catulux kirjoitti: "herätysvaikutusta kesken unettavan Jumalanpalveluksen."

    Tässäpä sitä aikamoista yleistämistä saatiin lisää.

    Olen tietysti samaa oikeaksi elämääni mieltä siitä, että ulkoluku on hyvä asia, meille uskovillekin (muuten olen sitä mieltä, että runojen ulkoluku pitäisi palauttaa samalla tavalla tai laajemminkin kouluihin; vereen iskostettu säe on parhaita vasta-aineita henkiselle anemialle). Rohkenin vain arvella tuntemieni opettajien todellisia motiiveja luettamiseen; keskustelussa kyllä huomaa, että sisältö ei ole omaksi eletty. Mutta hyväksyn senkin, että tunnustuksellista uskonnonopetusta antaa tunnustukseton, jopa uskonnoton, vasta vakaumuksellisen ateistin kohdalla huolestuttaa.

    VastaaPoista
  9. Meidän luterilaisen Kristinuskon ydinmehu ja opilliset aakkoset löytyvät Katekismuksesta. Nuorille luokanopettajille pitäisi järjestää Katkismuskinkerit, joilla testattaisiin uskon tuntemista ja eräänlaista sisällön hallintaa.

    Tyhmimmät ja osaamattomimmat kytkettäisiin vanhoja perinteitä noudattaen jalkapuuhun.

    Valitettavasti noin 95% kirkkoon kuuluvista suomalaisista tietää uskostaan yhtä paljon kuin sika hopeasta. Kesämökillä viime vuonna väittelin akateemisen naisihmisen kanssa siitä, miten jälleensyntyminen ei oikein kuulu kristilliseen uskoomme. Yritin todistella naiselle kristinuskon ns. lineaarista aikakäsitystä, mutta ilmeisen turhaan.

    Opettamisesta. Aitoon uskoon kuuluu epäily; ilman epäilyä usko ei ole uskoa, vaan fundamentalismia ja fanatismia.

    Ja epäilevä Tuomaskin voi aina tarttua kaksin käsin kiinni kasteen lahjaan ja luottaa siihen, että hänen harharetkistään ja synneistään huolimatta hyvä ja rakastava Isä järjestää juhlat palaavalle pojalleen.

    Ja jopa teurastaa sen kuulun juottovasikan.

    VastaaPoista
  10. Lineaari aikakäsitys ei saa tarkoittaa elävässä elämässä sitä, että kuitataan oleelliset asiat oligarkien politiikalla; öljy elättää ja metalli tapattaa ja koska elämme ja kuolemme teetämme yksisilmäisen, algoritmisen ja johdonmukaisen tarinan miten kaikki ihmiset järjestäytyvät kuin kastit Intiassa tästä ikuisuuteen niin, että ne joilla oli koppi vuonna yksi ja kaksi ovat automaattisesti yläkastissa syömässä lehmiä ja kieltämässä lihansyöntiä niiltä, joiden automaattinen paika on ala-kasteissa.

    Näin se menee jos kyberneettinen laskenta on liian hauskaa ja etenkin liian teknistä. Koska kuva muuttuu kun järjestystä laittaa mutta jos aina suosii ns. 15 suurinta tapahtumaa se ylläpitää vanhaa hierarkiaa ja vanhaa kuvaa.

    Vähän laskentataitoa pitää olla, mutta yhtä paljon viisautta; symboliälyä.

    VastaaPoista
  11. Tapasin Routin kaksi kertaa Brysselissä suomalaisten perjantaisaunassa Scandicin yläkerrassa. Molemmilla kerroilla Routti oli humalassa - heti työajan jälkeen...

    Mutta asiasta toiseen. Tuon EIT:n visio on höpöä, jos edes visio. Itse asiassa missio ja visio ovat vaihtaneet paikkaa!

    Ja tämä kohta on valhe: EIT ICT Labs will...
    ... build on Europe’s leading position in the information and communications systems

    EU:n JRC ei ole tunnettu muusta kuin olemattomista tuloksista ja korkeista palkoista.

    EU:n puitohjelmien input on valtava ja output olematon. Projektien jälkievaluointi ei ole uskallettu suorittaa, vaikka rahaa on palanut varmaan jo 50 miljardia30-vuoden aikana.

    VastaaPoista
  12. Melkoista hopeaa taitaa olla, mulla kyllä oli uskonto ysi (9) kansakoulun eka totarista lukion päästötodistukseen mutten mä tullu hullua hurskaammaksi tästä kirkonopista.

    Epäily taas on mun mielestä hyvä ja tarpeellinen - kysymykset, vastaväitteetkin aina syventävät ymmärrystä, olen huomannut. mutta taas johtaako kehittyvä oma ajattelu dogmatiikan mukaiseen tai edes dogmeja mukailevaan kantaan ontologiasta, on asia erikseen.

    Epäilyn paluu tekee hyvää: eri aikoina se on ollut kiellettyä; viimeksi 1800-luvulla jopa siivottiin virsikirjalaitokset uskonepäilystä kertoneista virsistä.

    btw. Moninaista.
    Juuri tuossa löysin aikuiskasvatustieteen puitteissa kuvauksen, kuinka orjien kristinuskoon pakottaminen kääntyi pakottajia, orjien omistajia vastaan.

    VastaaPoista
  13. Pakko kommentoida Gröhnille, joka niin innokkaasti parjaa vision ja mission väitettyä sekaannusta useammalla palstalla.

    Liiketoiminnan strateginen suunnittelu on työtä, joka suunnitelmallisesti toteutettuna saattaa perustua jonkun viisaan sanoihin ja ajatuksiin. Se ei siis ole tiedettä, vaan kokoelma ajatuksia kokemusperäistä ja koeteltua työtapaa. Ja viisaita on useita ryhmittyneinä siten, että intressit eivät yhtene, niinpä eivät määritelmätkään yhtene. Ei tule viisaaksi, jos katsoo wikipediasta sanan "goal" ja yhdistää sen visioon ja tekee sitten johtopäätökset jonkun tekemän työn laadusta.

    Kuten muissakin osin kurinalaisuutensa takia menestyineissä toimissa, myös liikkeenjohdon suunnittelussa valitaan jokin toimintatapa, kulmakivi, lähtökohta. Tämä tapa voi olla sisäiseltä rakenteeltaan joko missiolähtöinen tai visiolähtöinen (tai jotain muuta)... mutta ei molempia samaan aikaan. Ja näissä lähtökohdiltaan erilaisissa viitekehyksissä missio ja visio eivät ole sama asia, koska alisteisuus on eri. Eikä niillä ole mitään tekemistä yleiskielen sanojen kanssa, vaan valittu viitekehys kertoo mitä missio tahi visio kulloinkin tarkoittaa.

    Sopinee väliin todeta, että monet liikemiehet ovat tehneet miljoonia sen enempää strategiseen suunnitteluun keskittymättä.

    Luulin, että missio/visiosta inttävät vain alle nelikymppiset, mutta kai liikkeenjohdon suunnittelun perusteiden opiskelun laiminlyöntiä voi myöhemmäksikin jatkaa.

    Lisäksi, liikkeenjohdon strategia voi olla joko tarkasti ennalta määriteltyä tai emergenttiä. Samanlainen sauma oppiriitaan ja inttämiseen kuin vision ja mission suhteessa toisiinsa... mutta annetaan sen olla tältä illalta ja toivotaan, että ne, joille strateginen suunnittelu oikeasti merkitsee jotain, osaavat valita yhden viitekehyksen ja myös jaksavat pysyä siinä.

    VastaaPoista