Sivun näyttöjä yhteensä

26. maaliskuuta 2010

Tota niin



Aamutelevisiossa on sanottu kello yhdeksään mennessä 97 kertaa ”tota noin”. Ei se tota noin mitään. Televisio on parempi kuin radio, varsinkin suora lähetys. Oli onnenpotku ostaa ja asentaa pieni televisio tuohon tietokoneen näytön lähelle vasemmalle. Enimmäkseen kuuntelen televisiota ja osaan nyt parin vuoden kokemuksella sanoa, että puheet ja pärstä (katseet, ruumiin kieli) ovat enimmäkseen eri paria. Uskottavuus syntyy ristiriidasta.

Olen sama mieltä monen kommentoijan kanssa rangaistustasosta. Suomi on vähä vähältä hilautunut vanhan yhteiskunnan arvoista. Ennen kajoaminen toisen omaisuuteen esimerkiksi varastamalla tukko heiniä ladosta, oli raskas rikos. Sen sijaan perheenjäsenten mukiloiminen ei ollut rikos ollenkaan ja tuntemattomien hakkaaminen aidan seiväksillä ja makkarahaloilla oli hyväksytty tapa alleviivata sanottavaansa. Sellaisen jutun viemistä käräjille pidettiin kummallisena, ja tuomarikin osoitti sen tyytymällä sakkorangaistuksiin, mikäli lyödylle ei ollut aiheutettu luunvikaa.

Rikolliset ovat yhteiskunnan eliittiä. Heidän kykynsä verkostoitua on ihmeteltävä ja heidän taitonsa tuoda innovatiivisia menetelmiä muun yhteisön käytettäväksi on korvaamaton. Lisäksi he työllistävät sangen pienin kustannuksin poliisit ja tuomarit. Hattu päästä, hyvät rouvat ja herrat!

Tuon äskeisen voi sanoa akateemisemmin: oikeus määritellä tekoja ja menettelytapoja rikollisiksi on taistelula hegemoniasta. Vain osa rikoksista on perinteisesti ja eettisesti selvästi hylättäviä. Esimerkiksi nuorten miesten murhauttaminen maan puolustamisen vuoksi on ollut perinteisesti myös uhrien mielestä oikein ja autuaallista. Hegemoniataistelua on Suomessa selvittänyt hyvin Heikki Ylikangas. Heikillä on huonompiakin kirjoja, mutta hänen selostuksensa hovioikeuden perustamisesta maahan kuninkaan ja aatelin valtataistelun tuloksena ja kansanomaisen tuomiovallan ohjaamisesta vähäpätöisiin asioihin, kuten joutaviin kiinteistö- ja perintöriitoihin, on täyttä asiaa.

Nyt on käsillä tilanne, jossa auktoriteetit paukkuvat taas. Olen tietenkin samaa mieltä kuin poliisit. Verkkorikollisuus on erittäin vakava uhka. Verkkohyökkäykset ovat lisäksi kansallisen painostuksen väline ( Venäjä  Viro) ja niillä on yhä suurempi merkitys kuumassa sodassa.

”Hakkerietiikan” aika on ohi. Se ei ehtinyt täysi-ikäiseksi eli 18 ikävuoteen. Luulen että ystäväni Himanen ei ole valmis allekirjoittamaan tätä väitettä. Tietokantojen ravisteleminen pelkästä tekemisen ilosta ei käy päinsä, kun toiminnan seurauksena alkaa olla mittavia taloudellisia vahinkoja myös yksityisille. Hakkerien menetelmin tyhjennettään pankkitilejä.

Tappouhkaukset ja kunnianloukkaukset on toistaiseksi merkitykseltään vähäisempi asia, vaikka ennen pitkää uhkailu alkaa johtaa tekoihin ja esimerkiksi nahkaliivimiehet ryhtyvät harrastamaan suurimittaista kiristämistä sähköisiiin välineisiin tukeutuen.

Elinkeinoelämä toimii jo verkossa tavalla, joka on uusfeodalismia. Joidenkin vuosien kuluttua olemme uus-maaorjia joka sorkka. Tämä on ennustus, eikä mikään iloinen ennustus.

Kaikilla asioilla on kolme puolta, etu-, taka ja sisäpuoli, ja sisältä ei näe kunnolla. Muutos antaa myös suuria mahdollisuuksia. Ajatelin ehdottaa, että tietotekniikan peruskurssiin liitettäisiin tämän antiikin runon ulkoa osaaminen:

”Vaaliaksene ystävyyden lakeja/ keksi Luonto välineet, joiden / avulla erossa olevat saavat / mahdollisuuden jakaa elämänsä / sattumukset: kynän, papyrusarkin, / musteen ja kullekin ominaisen / käsialan, kaukaa kaipaavan / sielun tunnusmerkit.” (”Anthologia Graeca 9, 401, suom. Tiina Purola, teoksessa Kirjallisuus antiikin maailmassa.)

Lähdeteos tunnetaan myös nimellä Anthologia Palatina; se on sama kirja, jota Pentti Saarikoski ja Ezra Pound ovat kääntäneet huonosti ja omavaltaisesti.
En ehdota teosta oheislukemiseksi, koska monet sen pikku runot ovat epätavallisen arvoituksellisia ja monimielisiä. ”Palatina” on Pfaltz latinaksi ja Palatine englanniksi ja tarkoittaa erään käsikirjoituksen säilytyspaikkaa.

Kreikkalainen arvoituksellisuus iski viimeksi Anneli Jäätteenmäkeen. Hän siteerasi televisiossa täsmälleen väärin Herakleitosta, tätä ”panta rhei” –miestä sanomalla, ettei pidä astua kahdesti samaan virtaan. Herakleitoksen väitetään sanoneen, ettei voi, vaikka mikä olisi.

22 kommenttia:

  1. ...tota noin, toi Kant oli aina edellä sanomassa mitää pitää ja pitää ja should ja sould ja niin tästä deontologiasta kärsmme vielä. Herakleitos on muutenkin sanonut paljon älykästä ja sitä ei kukaa siteeraa. On tapana ottaa jutska sieltä ja jutska tuolta koska se on hyvä kielipelissä. Saa voiton Himaan.

    ...sanoja näpsäköille (Fiat Lux)
    http://www.uta.fi/~maija.e.aalto/Sanontoja.html

    VastaaPoista
  2. Sanottakoon, että minäkin olen oppitieni sillä lailla tehnyt koska kukaan ei missään muuten kertonut mistä elämässä näyttää olevan kyse: ja sen snaijaa kun alkaa siinä missä Jäätteenmäkikin: ei mene samaan virtaan enää koska se on hylkinyt. On jotain muuta löydettävänä ja toivokaamme, että Jäätteenmäki hakee myös meille jotain. Itse olisin monenlaista asiaa kirjottanut filosofiassa mutta kun luen miten yliopistouudistusta pohditaan niin JPRoosin, Wallgrenin että Raivion osalta (Hbl tänään) niin ymmärrän, että jotain ymmärrän oikeasti heitä paremmin tai kirkkaammin koska kukaan näistä arvokkaista herroista ei ole sitä osannut sanoa. Ja siinä voi olla, että Jäätteenmäki tulee nopeammin asian ytimeen kuin yksikään näistä. Lets see if there is light.
    Pax lux hux flux - vai miten se meni?

    VastaaPoista
  3. Se että hakkerietiikan aika on ohi, johtuu vain siitä että sana hakkeri tarkoittaa nykykäytössä eri asiaa kuin esim. tuossa mainitussa kirjassa. Tuon kirjan käyttämä hakkeri vastaa termiä hacker circa 1970.

    Vähän samaan tapaan kun puhutaan piraateista, pitää tarkentaa ollaanko tekemisissä merellä vai jossain muualla.

    VastaaPoista
  4. Ad Omnia: - joo - olen suomentanut Castellsin ja Himasen yhteisen kirjan ja pohtinut jo silloin sanoja cracker ja hacker.

    Mutta niin kieli kulkee. Korkeakoululla oli kauan erikseen tietotekniikka ja informaatioteknologia. Ja varhaisvaiheessa oli ATK, automaattinen tietojen käsittely.

    Eikä sana "tietokone" ole sekään aivan asianmkainen, mutta "tyhmäkone" ei ehkä olisi myyvä.

    VastaaPoista
  5. JK:
    "Tietokantojen ravisteleminen pelkästä tekemisen ilosta ei käy päinsä, kun toiminnan seurauksena alkaa olla mittavia taloudellisia vahinkoja myös yksityisille. Hakkerien menetelmin tyhjennettään pankkitilejä."

    Eiku, kato niillä ei oo mitän tekemistä keskenään palvelunestolla ja pankkimurrolla. Tai suunnilleen saman verran kuin polkupyörällä ja panssarivaunulla ajelulla ruuhkassa.
    Hösäätte niin kuin kaikki, joilla ei ole tietotekniikan koulutusta, puhutte asioista joista ette mitään ymmärrä.

    VastaaPoista
  6. Ilmatorjuntaosasto on korvannut ATK-osaston lähes joka firmassa

    VastaaPoista
  7. Tietokone on aivan käypä sana vastaaman esimerkiksi ruotsin kielen datamaskinia tai englannin computing machinea. Tyhmä sana on englannin sana polygraph siinä yhteydessä kuin sillä tarkoitetaan suomen valheenpaljastinlaitetta. Polygraph (kreik. polugraphos) kun tarkoittaa monipiirtäjää.

    Eihän tässä mitään mieltä ollut, siis tässä kirjoituksessa. Halusin vain kömplelösti ilmaista sen, että kaikissa kielissä on omat hölmöilynsä.

    Tiesittekö muuten että englannin kielen sanaa "significant" ei saa enää kääntää käyttämällä suomen sanaa "merkittävä". Oikea sana on "merkitsevä".

    Ei siis puhuta enää merkittävästä henkilöstä tai keksinnöstä. Käytetään reilusti merkitsevä henkilö tai keksintö. Onhan tuo hieman kielenvastaista ja sana on väärä ja taivutusmuoto myös. Lisäksi tuo on svetisismi.

    VastaaPoista
  8. Oma ratkaisuni näytön vasemmalle puolelle on kymmentuumaisella näytöllä varustettu pikkuläppäri. Toimii se tietysti varakoneenakin, mutta lähinnä katselen siitä televisiota, kun nettiyhteyden ohessa tuli tällainen nettitv-mahdollisuus.

    Koska rutiiniluonteisemmat työt ja suurin osa television tarjonnasta vaativat kumpikin vain puolet keskittymiskyvystä, hyvän työpäivän aikana saa katsottua edellisillan tv-valinnat ja pari pitkää elokuvaa kaupan päälle.

    Ratkaisu toimii kotona työskennellessä, mutta en suosittelisi avokonttoriin.

    VastaaPoista
  9. Totta niin! Jätteenmäen sammakko on saanut uida yllättävän kauan, tämä teksti oli ensimmäinen havaitsemani kommentti, joka vastaa omaa käsitystäni väärinkäsityksestä. Ensin luulin sitaattia mukahauskaksi vitsiksi, mutta tosissaanhan hän taisi olla; Irak-asioissa hän aikanaan moitti suuria korviaan, nyt voisi valittaa suunsa kokoa, kun pitää yrittää esittää.

    Vastaava sekaannus on kai (Väärinkäsitysten sanakirjassa aikanaan mainittu) nykytulkinta Juvenaliuksen (Thaleelta käännetyn?) Mens sana in corpore sano -sitaatin laita. Mehän näemme siinä kausaalisuhteen kuvauksen, vaikka ilmaisu kuulemma alunperin oli vain maininta tavoiteltavista hyvistä.

    VastaaPoista
  10. Ad Omnia: - Jussi Keinoinen kirjoitti Ilkka Remeksestä arvellet, että myydyin suomalainen kirja on myös paras.

    Kannattaisi liittyä Paavalin synodiin, sillä myydyin suomalainen kirja on Raamattu.

    VastaaPoista
  11. Mikä, Jätteenmäen sammakko ?
    Irak-asioissa hän aikanaan otti esille sen Paavo Lipposen toiminnan, joka oli niin suurenluokan katastrofi Suomelta, mennä Bushille lupailemaan sellaisia, ettei sitä ymmerretä vieläkään.

    VastaaPoista
  12. Ad Rienzi: - kokoelmiisi "Sit tibi terra levis" (Martialis) eli "Olkoot ylläsi multa kevyt" tai "kevyet mullat sinulle" jatkuu "ja pehmeä hiekka kun koirat käyvät luittesi kimppuun".

    VastaaPoista
  13. Ad Omnia: - Liittyen äsken Rienzille kirjoittamaani: Seneca sanoi "emme opi elämää, vaan koulua varten", non vitae sed scholae... Joku myöhempi koulumestari käänsi sen sitten toisin päin.

    VastaaPoista
  14. In vino veritas elikä viinissä on verta taas.

    VastaaPoista
  15. En haluaisi pilata hyvää tunnelmaa, mutta haluan tuoda esille lentävien lauseiden tuoreen tulokkaan eli Nordströmien varustamosuvun luottomies Dirk van Assendelftin radiossa käyttämän heiton "Työntekijät ovat lakossa, eivät työt."

    Minusta sitaatti on oikein hyvä, joistakin muista laittoman lakon verran huono. Ymmärrän jälkimmäisen kannan logiikan ay-liikkeeltä, mutta sisällöllisesti sitaatti lienee täysin totta - vai? Tahtovatko työläiset sittenkin omistaa
    kahleensa, siis työnsä silloin kun he itse sen hylkäävät?

    VastaaPoista
  16. Polygraph on paljon parempi ilmaisu kuin valheenpaljastuskone. Ko. laitteen on kaikissa tieteellisissä kokeissa todettu paljastavan lähinnä kaikkea muuta kuin valehtelua

    VastaaPoista
  17. Selvyyden vuoksi: Jäätteenmäen sammakolla tarkoitan hänen mielestäni hieman hienostelevaa ja hyvin epäonnistunutta Herakleitos-kielikuvaansa.

    Jos sana sammakko tällaisessa merkityksessä on vieras ks esimerkiksi urbaanisanakirja.com.

    VastaaPoista
  18. Taisi sama kirjoitustesti tehdä nyt toisenkin kerran koska hyvä ohjaaja ei halunnut ohjata. Olen heille vaarallinen ihminen - huuuuu huuuuuuuuuu miten vaarallinen olenkaan; niin olen jos totuus on vaarallista. Hui kauhistus miten vaarallinen olen kun vaadin, että myös minulla on oikeus kunnioitukseen ja elämään ja nämä sorsat ja Babelia rakentavat sotaisat ihmiset voisivat vähän rauhoittua ja tutustua elämään ja ihmisyyteen.

    VastaaPoista
  19. Käsialani on joskus pitkäveteistä ja rumaa ja joskus pystyynkirjoitettua vähän selkeämpää tekstiä. Yleensä kirjoitan koska se on minulle ns. taktiilinen veto eli käsien liike auttaa minua jäsentämään, ei niinkään muistiinpano johon palaisin. Silti säästän kirjat koska niissä on päivämääriä ja paikkoja - ovat samalla muistinvirkistys missä olen ollut.
    Mutta mitä olen tehnyt? Miksi minua jahdataan jonkun käsialan kautta?

    VastaaPoista
  20. Jos auktoriteetti käyttää väärin omaa paikkaansa ja rikkoo toisen uskottavuuden ja luo yleistä herjaa siksi, että se on vain kivaa tai siitä saa oma klaani lisää rahaa - niin se on ihmisoikeustuomioistuimen asia.

    VastaaPoista
  21. ottaa tikun pilluunsa (naisesta) = pahastua, vetää herne nenäänsä.

    VastaaPoista
  22. Vaikka miten olisi tahtomatta, joutuisi astumaan samaan virtaan, eikä se johdu antiikin runouden tuntemuksen puutteesta. Niin minä kuulin.

    VastaaPoista