12. maaliskuuta 2010

Tuomioiden arvosteleminen



Edellinen lakimiessukupolvi luuli, että tuomoiden arvosteleminen on sopimatonta. Sitä edellinen sukupolvi käsitti väärin laissa tuohon aikaan vielä olleen käsitteen ”tuomion rikkominen” ja arveli, ettei tuomioistuimen ratkaisusta saa sanoa poikkipuolista sanaa.

Nykyinen kansa kuvittelee, että EU:n ihmisoikeustuomioistuin on kotimaisia etevämpi elin, johon valitetaan, kun ei saada oikeutta kotimaassa. Tämä on väärinkäsitys. Etenkin rikosasiat ratkaistaan kansallisen lain mukaan, lopullisesti.

Ihmisoikeustuomioistuimen keskeinen tehtävä on nimensä mukaisesti ihmisoikeuksien valvominen. Jos kansallinen tuomioistuin on poikennut niistä, asiaan voidan tarttua.

Esimerkiksi liian lievä rangaistus ei ole ihmisoikeusasia. Myöskään liian ankara rangaistus ei ole sitä. Kuolemanrangaistus puolestaan on – siitä on säädetty ja sovittu erikseen.

Taannoinen tapaus, jossa Suomen korkein oikeus pantiin peräytymään myötävaikutusasiassa, oli hieno. Moni on huomauttanut, että myös kansallinen laki turvaa syytetylle oikeuden olla avustamatta tuomituksi tulemistaan.

Olin näkevinäni lehdessä muka ihmisoikeuskysymyksen, että onko rangaistavan teon tekijä saatettava edesvastuuseen ja onko rikoksen uhrin todisteltava syyttömyyttään. Näin esitettynä kysymykset ovat naurettava selviä.

Julkinen keskustelu on kuitenkin ongelmallista, kun juristit vaikenevat. Jotkut toimittajat ja useat mielipiteensä esittävät tietävät muutamia yksittäisiä rikostapauksia ja esiintyvät suurella sielunvarmuudella asiantuntijoina.

Seksuaalirikosten tutkinta on muuttunut hyvään suuntaan ja lakia on muutettu. Samaa tietä on jatkettava.

Keskustelussa on kuitenkin suuri ongelma: nämä asiat käsitellään melkein aina suljettujen ovien takana eli salaisina. Tuomio on melkein aina julkinen, mutta tapahtumatietoja ei kerrota. Niinpä maassa ei juuri muilla kuin tuomareilla, asianajajilla ja muutamalla harvalla tutkijalla ole todellista tietoa näistä asioista. Sama koskee lapsiin kohdistuneita tekoja.

Koska salassapitovelvollisuus velvoittaa myös toisiin tehtäviin siirtynyttä, en kirjoita tämän enempää. Esitän vain silloin tällöin toistamani ajatuksen, että suuri varmuus ja havaittava mielipiteiden kiihkeys herättävät ainakin minussa epäilyjä.

Kysymys rangaistustasosta ja rangaistusten vertaaminen toisiinsa – tämän verran verorikoksesta ja tuo kuolemantuottamuksesta – ovat mielestäni vaikeita.

Rangaistusten vaikutusta on pohdittu sata tai tuhat vuotta ja ratkaisuja on monia. Itse olen juristina kasvanut pehmoajatteluun ja väitän tietäväni, ettei ankarillakaan rangaistuksilla ole tehoa vaarallisiin ihmisiin.

Niinpä minulla ei enimmäkseen ole mielipiteitä periaatteellisista rikosoikeudellisista kysymyksistä. Itse asiassa olen ryhtynyt yhä enemmän ajattelemaan niitä kulttuuri-ilmiöinä. Tuossa samassa hengessä olen niistä kirjoittanutkin.

Rankaiseminen on rituaali, ja oikeudenmukaisuuden käsitteessä on mukana selvä irrationaalinen, jopa myyttinen osa. En osaa perustella, miksi pahantekijää on rangaistava, eikä minulta kannata kysyä, miten ankara rangaistuksen olisi oltava.

Erikoinen kannanotto henkilöltä, joka on puuhannut näitä ammatikseen yli 40 vuotta, eikö olekin?

25 kommenttia:

  1. Nykyinen kansa kuvittelee, että EU:n ihmisoikeustuomioistuin on kotimaisia etevämpi elin, johon valitetaan, kun ei saada oikeutta kotimaassa. Tämä on väärinkäsitys.

    Väärinkäsitys on myös se, että Euroopan Neuvoston Ihmisoikeustuomioistuin olisi EU:n elin.

    VastaaPoista
  2. Ehdolliset tuomiot, kuten tämä äskettäinen valintamyymälän kassan tuomio ovat naurettavia ja tuomioistuimet voisivat lakata nolaamasta itseään. Todellinen rangaistus josta tuo tuomittu nainen ei ikinä selviä ovat vahingonkorvaukset ja niiden korko. Laitetaan ämmä kuukaudeksi koppiin vedelle ja leivälle, mutta ei rangaista sitä loppuelämää jatkuvalla rangaistuksena toimivalla vahingonkorvauksella. Jookos.


    Toinen juttu on tuo Lehdon ja kumppanin farssioikeudenkäynti, jossa Ilman toimi omassa asiassaan syyttäjänä. Lehtohan oli vittuillut äijälle oikein kunnolla. Sen Lehdon kumppanin oikeudenkäynti oli vieläkin perseempi, koska oikeuksia selvästi poljettiin. Ja Ilmanni taas syyttäjänä. Kosto on huono syyttämisen lähtökohta.

    VastaaPoista
  3. Voi olla erikoinen, nutta ihan järkevä ja perusteltu kommentti silti.

    VastaaPoista
  4. Jokainen meistä elää aikansa ja jokainen meistä kuolee ennemmin tai myöhemmin, ja että se on kaikki mitä oikeudenmukaisuudelta voi odottaa.

    Viattomuuttaan voi unelmoida paremmasta maailmasta, maailmassa jossa ihmisistä on tullut esineitä - rikkaiden leikkikaluja. Vai onko odotettavissa, että esimerkiksi se Erkko ei saisi sitä oikeutta. Tai asteikon toisesta päästä, onko odotettavissa, että joku terroristi - kuten kouluampuja - ei saisi sitä oikeutta.

    Saako silloin oikeutta jos kuolee sen puolesta mihin uskoo? Ja saako silloin oikeutta jos ei sen takia kuole? Tarkemmin - kuinka hyvin itse kukin tuntee sen mihin uskoo?

    Apostoli Paavali sanoo: "Jos kuolleita ei herätetä, niin 'syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme'" 1 Kor. 15:32

    Se siis tarkoittaa, että kaikki arvot ovat subjektiivisia käytännöllisessä mielessä. Ja samalla voi kysyä, että miten materialisti tuon luultavasti haluaa ymmärtää? Siis niinkö, että ihminen ei ole sitä, mitä hän näkee, vaan sitä mitä hän syö. (Ja) Onko hän silloin huonompi kuin Paavali?

    Nietzscen mukaan kristillisyys oli voimattomien henkistä kapinaa.

    Ihminen kadehtii luonnostaan vain sellaisia johon voi verrata itseään - eli työnorja voi kadehtia niitä kupongin leikkaajia, jos sen kaltaiseen vertailuun avautuu mahdollisuus - (mitä tosin ei siis kovin usein tapahdu). Bertnand Russell sanoi, että demokratian sielullinen pohja on kateus.

    Se saattaa heijastua vaikka lauseeseen, laki on kaikille sama, vain tuomiot vaihtelevat.

    Maximilien François Marie Isidore de Robespierre käveli se Rousseaun Yhteiskuntasopimus kainalossa jakelemassa oikeutta. (Sehän oli se vallankumouksen evankeliumi siihen aikaan.)

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskuntasopimus

    Kirjoitat mm: Rankaiseminen on rituaali, ja oikeudenmukaisuuden käsitteessä on mukana selvä irrationaalinen, jopa myyttinen osa. En osaa perustella, miksi pahantekijää on rangaistava, eikä minulta kannata kysyä, miten ankara rangaistuksen olisi oltava.

    Ja kysyt; Erikoinen kannanotto henkilöltä, joka on puuhannut näitä ammatikseen yli 40 vuotta, eikö olekin?

    Ehkä se olisi sitä, jos et olisi tehnyt mitään muuta. Putosipa tuolta yhdestä hyllystä kukkaruukkuun kirja Piruparka, jonka nimi siis on alunpitäen Jailbird - en tiedä aukeaisiko sielulliseen maisemaasi uusi ikkuna jos lukisin ne peräkkäin, kun se englannin kielinen laitoskin tuolla jossakin käsittääkseni on. Mutta kai tuostakin voi jotakin päätellä - vai keksikö sen nimen joku muu?

    Siis huomaan että siinä K.V:n esipuheen toisella ja kolmannella rivillä lukee: Monikaan kunnon ihminen ei jaksa pysyä ulkopuolella. (Kai se tähänkin sopii).

    VastaaPoista
  5. MIKSI PAHANTEKIJAA ON RANGAISTAVA?

    Jukka kirjoittaa, ettei osaa perustella tata.
    Eiko blogin kirjoittajalta todella loydy mitaan perustelua, miksi murhamies pitaa panna vankilaan? Tarkoittaako tama sita, etta blogin pitajan mielesta murhamies voisi heti oikeudenkaynnin jalkeen kulkea vapaana kaduilla ja kujulla-- ilman rangaistusta?

    VastaaPoista
  6. SALASSAPITO: Miksei salassapidettavista tuomioita voida peittaa nimet ja paikkakunnat,
    niin etta salassapidettavaa asiaa ei pysty kohdistamaan mihinkaan eika keneenkaan?
    Talloin paasisi nakemaan perustelut ja perustelujen kehittymisen tapauksesta toiseen.

    SUURIARVOISTA on tama Kemppisen blogin ja Jyrki Virolaisen blogin tekema tyo, jolla tuodaan ilmi tarvetta tuomioitten ymmarrettaviin perusteluihin ja selkeyteen. Taman tyon soisi alkavan "purra" yha enemman!

    VastaaPoista
  7. K:
    En osaa perustella, miksi pahantekijää on rangaistava, eikä minulta kannata kysyä, miten ankara rangaistuksen olisi oltava.

    Tätä tutkiaksemme meidän onkin mentävä 3700 v. ajassa taaksepäin, siellä se on perusteltu: Hammurabin laki rangaistuksista, ja tuomioiden (ankarien) säälimätön toimeenpano vähentää rikollisuutta, tai siinä muodossa teki niin.
    En tiedä, hillitseekö sitten esim. Guantanamo Bayn todellinen merkitys reservinä, josta otetaan ja kuitataan omat menetykset, absurdia sotaa Al-Quaidaa vastaan. mutta se on meidän aikanamme elävä muistutus primitiivisen oikeuskäytännön pysymisestä rinnalla, siellä missä peli on kovaa - myös liivijengien ja mafioiden maailmassa.
    Poliisien väitetty salainen koodi kostaa suoraan lähitoveriensa menetykset kuuluu tähän sarjaan.
    Tuttua, liiankin.
    Elokuvat tosiaan ovat saaneet aikaan sen, että jonkun totaalisen järjettömän liikennepaon päättyessä autosta saadaan ulos kloppi, joka vaatii poliisia lukemaan hänelle oikeutensa amerikkalaisen oikeuskäytännön mukaan.

    VastaaPoista
  8. Ad Anonyymi et alii: - murhamiehiä ja muita on rangaistava. Tämä on käsitykseni ja mielipiteeni. En vain osaa perustella sitä.

    Sivuutan yhdellä lauseella ihmiset, jotka on pantava telkien taakse, koska he luultavasti tekisivät lisää pahaa. Yllättävän suuri osa vankeuteen tuomituista on joko ensimmäisen ja ainoan rikoksensa tehneitä tai vähäpätöisiä taparikollisia.

    Keskiajalla murhaa ja tappoa pidettiin sukujen yksityisasiana, jonka sai myös sopia tai hoitaa rahalla.

    VastaaPoista
  9. Ad Omnia: - salassapito - seksuaalirikoksissa on arvioitu, että tapahtumatiedot riittävät uhrin tunnistamiseen. Uhrit syyllistävät muutenkin itseään, jolloin tekotietojen saatavilla oleminen lisää uhrin kärsimystä.

    VastaaPoista
  10. "Kysymys rangaistustasosta ja rangaistusten vertaaminen toisiinsa – tämän verran verorikoksesta ja tuo kuolemantuottamuksesta – ovat mielestäni vaikeita."
    Epäilemättä on, mutta mm. siksi meillä on inhimilliset tuomarit eikä tuomiorobotti/-ohjelma: jotta voidaan punnita eri oikeushyvien eriasteisten loukkausten keskinäinen suhde - siltä osin kuin lainsäätäjä ei sitä jo ole tehnyt. Ammattitaitoa on kyky aistia, milloin zeitgeist oikeusyhteisössä on muuttunut, kuten nkyisin, jolloin ruumillisen koskemattomuuden ja seksuaalisen itsemääräämisoikeuden merkitys on suhteessa varallisuusrikoksiin noussut arvoon arvaamattomaan.

    VastaaPoista
  11. Olen ollut siinä uskossa, että rangaistus on muille varoitukseksi ja tekijälle ojennukseksi.

    VastaaPoista
  12. Rangaistuksilla on kai vielä ajateltu olevan myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Suomessa tämä on taidettu unohtaa...

    Tosiaalta, jos vankeusrangaistus menee sellaiseen malliin, että avovankilan ja koevapauden avulla tuomittu käy vain kääntymässä sellissään, niin onhan koko systeemi vailla mitään järkeä.

    http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2010/02/27/tj-groupin-jyrki-salmista-ei-vankila-rajoita/20102958/12

    VastaaPoista
  13. Yhteisön arvoja vastaan rikkonutta on rangaistava yhteisön kostonhimon tyydyttämiseksi. Tämä on ihan perusteltu ja hyväksyttävä syy.

    Halu kostaa pahat teot on ihmiselle luontainen, sisäsyntyinen halu. Rangaistuskäytännöt ovat vain koston institutionalisointia. Mitään muuta todellista funktiota niillä ei ole, paitsi ehkä silloin, kun rikoksella tavoitellaan taloudellista hyötyä. Silloinkaan ei paljoa, koska monet fiksutkin ihmiset pelaavat rikastumisen toivossa onnenpelejä, joissa keskimäärin vain menettää rahaa.

    Se murhaaja tai raiskaaja tai huumekauppias tai veronkiertäjä on kuitenkin aika lailla samanlainen ihminen kuin me kaikki muutkin.

    VastaaPoista
  14. Osaammeko edes erottaa pahuutta, heikkoutta ja alttiutta toisistaan? Sadan vuoden kuluttua tuomiot annetaan reseptillä apteekin kautta.
    Tai, kun kerran valtio tuomarina sallii alkoholin käytön, niin "alkoholirikoksen" osavastuu on myös valtiolla. Tai, kun kerran valtio ei pysty antamaan heikolle yksilölle säällistä elämän lähtökohtaa, on osavastuu valtiolla.
    Siksi lempeä sharia-laki on parempi kuin nykyisin käyttämämme. Perustuen siihen, että yhteisöllisyys yhteiskunnassamme lisääntyy.
    Mitä enemmän yhteisöllisyys lisääntyy, sitä vähemmäksi käyvät kostonomaisen oikeuden ja tuomioiden vaikutukset ja tarve.

    VastaaPoista
  15. Rh kirjoitti:"Tätä tutkiaksemme meidän onkin mentävä 3700 v. ajassa taaksepäin, siellä se on perusteltu: Hammurabin laki rangaistuksista, ja tuomioiden (ankarien) säälimätön toimeenpano vähentää rikollisuutta, tai siinä muodossa teki niin."

    Eikun nyt sattui väärinkäsitys. Mikäli Hammurabin laki oli ensimmäinen lakikokoelma kuten väitetään, niin se nimenomaan lisäsi rikollisuutta. Jos ei ole lakeja, ei ole rikollisuuttakaan (kvw).

    Usein unohdetaan, että lakien keskeisenä tarkoituksena on vallan monopolisointi ja tätä kautta järjestäytyneen yhteiskunnan rakentaminen. Ennen kuin oli lakeja, asiat hoidettiin keskinäisen kostamisen avulla. Tällaisissa olosuhteissa ei järjestäytyneen yhteiskunnan kehittäminen ole mahdollista.

    VastaaPoista
  16. "Rankaiseminen on rituaali, ja oikeudenmukaisuuden käsitteessä on mukana selvä irrationaalinen, jopa myyttinen osa. En osaa perustella, miksi pahantekijää on rangaistava, eikä minulta kannata kysyä, miten ankara rangaistuksen olisi oltava."

    Näin, koska tuomari on yhteisöllisyyden puhemies (Lagman eli se joka osaa lain ulkoa kertoakseen sen kokoontuneelle väelle); tuomari osaa selittää teorian ja tulkita yhteisön tunnot taas tekstiin päin, avustaa yhteisöä johonkin päätökseen. Tuomari on päätöksen kätilö. Tämä tuppaa henkilöpalvaajilta unohtumaan.

    VastaaPoista
  17. Palaan vielä tähän: En osaa perustella, miksi pahantekijää on rangaistava, eikä minulta kannata kysyä, miten ankara rangaistuksen olisi oltava.

    Mieleen tuli, että miksi hyväntekijää sitten pitää kiittää tuossa samassa mielessä, ja minkälaisen sen kiitoksen sitten pitäisi olla? (siis voinhan minäkin tuomita mielessäni jonkin pahantekijän vaikka helvettiin, tai sitten kiittää jotakin jostakin - ja ääneenkin tarvittaessa - ja ihailla vaikka kuinka paljon, kuten vihatakin).

    Esimerkiksi niissä USA:ssa tehdyissä erilaisissa Late Night Showssa on muistettu kiittää kameroiden eteen kutsuttuja hyväntekijöitä hyvistä teoistaan sen Haitin maanjäristyksen uhrien avustamisen suhteen, ja nämä hyväntekijät ovat sitten siellä näin ansaitsemassaan julkisuudessa korostaneet sitä kuinka pientä se kaikki tehty oli ja ettei heitä sen takia tarvitse kiittäää ja että he tekisivät sen uudestaan mielellään ja tekevätkin heti kun seuraava tilaisuus sellaiseen tulee.

    Siis jos tuomioiden arvosteleminen on ollut sopimatonta, niin eikö myös näiden julkisten kiitostenkin arvosteleminen ole ollut sopimatonta. Globaalisti ajatellen; Ihmisoikeustuomioistuin jakelee niitä tuomioita ja Nobelkomitea niitä kiitoksia. Kummassakin tapauksessa niitä yhtä suurella sielunvarmuudella varustettuja asiantuntijoita tuntuu riittävän jakamaan kumpiakin - siis myös täällä internetissä.

    Pitäisikö atomipommin keksimisestä kiittää vai tuomita? Mikä olisi ollut sopiva tuomio - entä mikä olisi ollut sopiva kiitos?

    Olisiko Hitler sitten pitänyt hirttää, vai kenties panna sähkötuoliin - ehkä joku nopea ja kivuton myrkkyruiske - jottei hän olisi voinut uusia tekojaan, vai sen takia mitä hän teki. Vai olisiko hänet pitänyt tuomita vain siitä osallisuudestaan Geli Raubalin kuolemaan, (vai oliko teko jo rikoksena vanhentunut - vai oliko sekään edes rikos?)

    Siis jaettiinko ne Nürnbergin tuomiot vain siksi, että esimerkiksi sitä Saksan "kansaa" ei tuomittaisi - tai jotakin vieläkin "isompaa" asiaa. Siis että kysymys olikin Nürnbergin sovituksesta.

    Päteekö siinä sitten se Dostojevskin ajatus siitä, että rikoksen tekijä on lähempänä Jumalaa, koska syyllisyys ja sovitus merkitsevät ihmisille käytännössä samaa asiaa. Siis kirjaimellisesti ajatellen tämä; rikollinen ottaa kantaakseen suuremman osan ihmiskunnan yhteisestä syyllisyydestä. Siis olivatko saksalaiset hetken aikaa m-e-l-k-e-i-n sitä mitä juutalaiset ovat olleet lähes koko olemassaolonsa ajan.

    Hulluus on sekä diagnoosi, että tuomio.

    If, while in Leipzig, Lenin ran into Chaim Eitingon, it does not seem unlikely that Lenin sought out Chaim's son upon reaching Switzerland to find out something about psychoanalysis. Did Lenin decide that psychoanalysis deserved study? This question opens frightening possibilities. One begins to wonder to what extent Freud's analysis of the human mind and behavior may have been used by Moscow to destroy opposition during the purges.

    Siis tuo lukee tässä linkissä - joka tarina muutenkin kiehtoo edelleen; http://www.nybooks.com/articles/4396

    Siis aikanaan Literaturnaja gazeta kertoi mm tällaista tuosta Trotski jutusta, että eversti Eitingon sai tuon Trotskin murhan tehtäväkseen isä aurinkoiselta. (Myöhemmin Eitingon joutui 12-vuodeksi työleirille). Ramon Mercader - joka oli nuori espanjalainen - palkattiin ja koulutettiin sitä murhaamista varten ja Ramonin äiti vielä kaupan päälle siihen murharyhmään mukaan. Ja sillä aikaa kun Ramon kävi iskemässä jäähakun Trotskin päähän - Ramonin äiti ja Eitingon naiskentelivat (niin sen ymmärsin)Trotskin asunnon edessä kadulla odottavassa autossa.

    Miten tässä tapauksessa niitä tuomioita pitäisi jaella - siis muidenkin kuin isä aurinkoisen.

    VastaaPoista
  18. Tavoistani poiketen kommentoin anonyymiä.

    Ei Lehdolla on ollut kyllä kova ja aktiivinen pyrkimys vittuiluun, mutta valitettavasti taidot, yleissivistys ja äly eivät ole riittäneet.

    Lähinnä hänen luomat herjasivustot aiheuttavat myötähäpeää ja sääliä Lehtoa kohtaan, ja se on suurin vitutus mikä niistä syntyy.

    VastaaPoista
  19. Tuomioistuinten diaarit ovat julkisia. Salaiset prosessit olisivat paljon pahempi ongelma kuin (harvinaiset) salaiset aineistot ja tuomioperustelut.

    Minusta Amnestyn ja Rovaniemen ei-juristien "oikeuslaitoksen" raiskausluottamusgalluppi oli niin nolo, että sen keikkuminen radiouutisten ykkösaiheena oli tehdä naistenpäivästä aprillipäivän. Asia sinänsä on todella tärkeä, mutta jokin järkevä analyyttisyys on säilytettävä, tällaista tuulahdusta Teksasin saluunoiden tai sussexilaisten teehuoneiden maailmasta emme kaipaa. En kommentoi Jippii-casea, mutta sen sanon, että HeSarin toimittajankaan ei näemmä olisi kannattanut.

    Ainakin oikeushistorian alkeissa lähdettiin Ylikankaan esittämänä siitä, että talio (silmä silmästä) on itse asiassa jo melkoinen edistys, sillä luonnollinen primitiivireaktio loukkaukseen on rajoittamaton kosto. Let the punishment fit the crime tosin on aihe, josta Gilbert & Sullivan sanoivat jo koko lailla keskeisen.

    VastaaPoista
  20. Pääsenkö vankilasta pian; en ole ollut missää bailuissa kun olin lapsi (estivät ja se oli rangiastus etten suostunut olemaan mustan pedagogiikan uhri) ja kun siitä osasin puhua tuli uusi tsunami ja tällä kertaa sain syytteen siitä, että olin vapautunut mustasta pedagogiikasta joka on in ja pop näitten samojen mielestä. En ole siitä kun täytin 40 ollut missään enkä pääse minnekään eikä kukaan vastaa puheluihini eikä postiini ja kun olin lähellä seota heille (tuomioitsijoilleni) se oli evidenssi että näkeehänsen, että toi on sairas (johon yhtyi kaikki kateelliset, vihaiset naapurit joiden mielestä huutoa oli liikaa jne) eli ojasta allikkoon moneen otteeseen; kerran lihamyllyssä ei heille ollut riittävä rangaistus vaan se piti toistaa, ja toistaa, ja.....

    ....help. Koska saan tulla ulos vankilasta? Milloin on elinkautinen istuttu?

    Ystäviä ei enää ole, en voi saada työtä, en voi tehdä yksityisyrittäjänä koska linjat ja sähköpostit estetään ja herjataan...ja sikasakki kulkee silkissään ja miettii ihan muuta; vaikkapa mitä laittaisivat seuraavan kerran pöytään kun saavat vieraita.

    ...mutta lupaan etten tapa - olen rauhallinen eläin ja kyllästynyt olemaan häkissä - jos kettu ei kestä ei nainenkaan. Rupeaa menemään hermostoon mutta siinä missä kettu saa sympatiat naista raahataan hourulaan ja laitetaan luultavasti pakkopaitaan tai kahleisiin (olen nähnyt kuvia miten panevat lopulta kädet ja jalat kiinni: mitäs jos ehdotettaisiin samat keinot ketuille ja ahmoille?

    ...kiinni vaan - koska tuomiojaakaan ei voi kritisoida - liian lähellä jotenkin ja samalla liian kaukana olisi Platonin näkemys.

    Nimimerkki
    sylvia platon

    VastaaPoista
  21. Laajentiko 1.12.2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus Unionin tuomioistuimen *toimivaltaa*, vai ei. Siinäpä vasta kysymys, joka hiertää, sillä EU:n tuomioistuimeen sain valitusoikeuden - sopimuksen valossa luonnollinen (henkilö)! Mitä tämä sitten tarkoittaakaan, kun tuomioistuin "tunnustaa" primääreiksi ihmisoikeusyleissopimuksen - perusoikeuskirjan (Nizza 2000) ohella..?

    Mieltäni kiihoittavia kysymyksiä!

    VastaaPoista
  22. Brax tuossa räkyttää että sotasyyllisyysoikeunkäynti oli laiton. Eikä ollut. Siitä säädettiin oikeassa järjestyksessä eduskunnassa. Toinen mikä hämmästyttää mtv3:n toimituksen käyttämä termi sotaoikeus. Eihän se mikään sotakoikeus ollut eikä siviilejä edes voi sellaisessa tuomita.

    Nykyään sanoja saa vääntää ihan siihen merkitykseen miltä itsestä tuntuu.

    VastaaPoista
  23. Ajatella, parhaat vuotensa paskahommissa!

    Kovin on mennyt kesyksi, tuossa iässä näköjään totisesti voi lusaantua.

    VastaaPoista
  24. Kuuntelin hiljan EU-parlamentin keskustelua Lissabonin sopimuksesta ja avoimuuden lisäämisestä (joulukuu 2009), sekä sopimuksen merkityksestä Unionille. Hämmästyin! Puheiden perusteella NYT EU:ssa aletaan kuuntelemaan "ihmistä", kun se vielä ennen oli "instituutio"?

    Toivoisin lainoppineilta kommentteja esittämääni kysymykseen edellä.

    VastaaPoista