Sivun näyttöjä yhteensä

10. maaliskuuta 2010

Ahtojäissä



Lasse toi valokuva-albumin. Minun olisi pitänyt tietää, mistä aluksesta ja tilanteesta on kysymys. En tiennyt.

Albumin päällä lukee ”Minne från 3:dje finlandsexpeditionen”, muisto kolmannelta Suomen retkikunnalta.

Muissa kuvissa on ruotsalaisissa asepuvuissa olevia merimiehiä ja sotilaita, eräässä käsittelemässä konekivääriä. Eräässä kuvassa esiintyy jäänmurtaja Isbrytaren II. Kuvassa uppoavan laivan nimeä ei näy, mutta savupiipussa on iso S-kirjain. Albumi osoittaa, että matkustajat kävelivät rauhallisen oloisesti ahtojäätä maihin – luultavasti luodolle.

Arvaukseni on Ruotsin suorittama Ahvenanmaan miehitys kansalaissodan aikana 1918. Tietoa uponneesta aluksesta en ole löytänyt; joku kollega tuntee asian varmaan tarkasti ja ulkoa.

Ostin hiljan valmistuvan teossarjan Finlands svenska historia kaksi ensimmäistä nidettä. Kari Tarkiainen on kirjoittanut muinaisuudesta Kustaa Vaasaan ja Nils Erik Villstrand siitä vuoteen 1812. Jatkosta tulevat vastaamaan Max Engman ja Henrik Meinander.

Teokset ovat hätkähdyttävän paljon parempi kuin vertailukohtina mieleen tulevat Suomen historiat. Villstrand on Åbo Akademin professori, tuskin nimeltä tunnettu Turun tuomiokirkon itäpuolella. Mutta koko joukkoa yhdistää ankara ja ahkera työskentely ensisijaislähteiden parissa ja hyvä ja ilmeikäs kieli.

En ryhdy vielä esittämään madonlukuja. Meillä on erinomaisia poliittisen historian tutkijoita ja Suomen ja Pohjoismaiden historiassa ylivoimainen Kuisma – mutta en ole aivan varma, onko meillä päästy todella eroon Koskenniemen ja Talvion kaverin J.J. Mikkolan tyyppisestä historiankirjoituksesta, jossa isänmaallisuus paikkasi tyhmyyden.

Sävyisänä mielipiteenäni mainitsen vain, että Ahvenanmaan liittäminen hyvin ankarien riitojen jälkeen ja vastoin asukkaiden lähes yksimielistä mielipidettä Suomen tasavaltaan oli sekä vääryys että erehdys.

Ruotsinkieliset maanmiehemme ovat olleet luonteenomaisen sävyisiä. Kukaan ei ole sanonut kovalla äänellä, että Suomen kaikinpuolinen lukkiutuminen omaan ihanaan itseensä 1919-1939 johtui joltakin osin siitä, että Ahvenanmaa jäi hiertämään valtiollisia välejä ja muutoin täällä puuhattiin kaikin voimin kieliriitaa ja epäsopua äidinkielen perusteella, kunnes syksyllä 1939 jouduttiin miettimään, kuinka nyt suu pannaan.

Joskus tuntuu, että epäluulo ja eriseuraisuus tehosivat. Ruotsi on meille edelleen kovin vieras maa. Nuoriso suhtautuu ruotsin kielen opettelemiseen yhtä nyrpeästi kuin venäjän. Kun puhe on kahden naapurimaan kielistä, asennen ei ole erikoisen järkevä.

Ruotsalainen historiantutkija Jan Samuelson sanoo hauskasti, että suomi ja ruotsi ovat sukukieliä. Vaahteramäen Eemelistä (Emil i Lönnberga) tuli isona Vimmerbyn kunnallislautakunnan esimies. Tämän tehtävän voi ilmaista täsmällisesti vain suomen ja ruotsin kielellä. (Se vastaa myöhempää kunnanhallituksen puheenjohtajaa).

Juristille tämä kielisukulaisuus on itsestään selvä. Yritäpä puhua kuulutuslainhuudosta tai rasitustodistuksesta englanniksi. Ei taida tulla mitään.

Ahvenanmaalaiset halusivat liittyä Ruotsiin ja ruotsalaiset olivat samaa mieltä. Ahvenanmaasta on ollut 1920-luvulta asti muille suomalaisille lähinnä harmia.

Mitähän ruotsalaiset maksaisivat, jos pantaisiin ilmoituis lehteen: myydään edustava saaristo. Edulliset maksuehdot.

Mutta sen voi huomauttaa, että Talvisodan ensimmäinen hyökkäystehtävä oli Suomen ja Ruotsin maayhteyden katkaiseminen...

26 kommenttia:

  1. Ahvenanmaan haaliminen oli kyllä tyhmyys suomalaisille ja vääryys ahvenanmaalaisille. Oikeus ja kohtuus olisi antaa saarten asukkaille täydellinen itsenäisyys ja vapaus tehdä mitä haluavat + kertakorvaus liki vuosisataisesta hölmöydestä.

    VastaaPoista
  2. Ahvenanmaalla on ruotsinkielisten koirillakin enemmän oikeuksia kuin suomenkielisillä ihmisillä.
    Paljonkohan Ruotsille pitäisi maksaa, että tuosta rasistisesta pläntistä päästäisiin eroon ?

    VastaaPoista
  3. Kyllähän 30-luvulla suunniteltiin Suomen ja Ruotsi puolustusyhteistyötä. Idean upotti Neuvostoliitto, ei suinkaan Suomi.

    VastaaPoista
  4. "...että Suomen kaikinpuolinen lukkiutuminen omaan ihanaan itseensä 1919-1939..."

    Oletko Jukka koskaan ottanut huomioon sitä, miksi tuo "lukkiutuminen" tapahtui? Mikä vaikutus siinä oli mm. bolshevistisella Venäjällä ja sen viidennellä kolonnalla Suomessa? Tiiliskivien pudotteleminen tahallaan työtoverin niskaan vuoden 1918 takia ei varmaankaan ollut omiaan lisäämään suvaitsevaisuutta. Lisäksi olisi kiinnostavaa tietää miten selität sen, että "itseensä käpertynyt" maa saavutti huomattavan taloudellisen edistyksen juuri noina vuosina (bkt kasvoi vuosittain keskim.4,8% ) ja että Suomi yhtenä harvoista eurooppalaisista uusista demokratioista myös pysyi demokraattisena.

    Minä melkeinpä syyttyisin nimenomaan Kemppisen akateemista sukupolvea siitä, että meillä on niin perin musta kuva vuosien 1919-39 Suomesta. Se ei tee oikeutta ja siinä näkyy ennenkaikkea suomettuneisuuden aikana synnytetty kuva siitä kuinka mukamas edistys ja kehitys oli YYA:n ja "luottamuspolitiikan tulosta". Harva on miettinyt sitä, että todellisuudessa juuri sodan jälkeen suomalainen parlamentarismi -huolimatta rauhoittuvasta Euroopasta - pikemminkin rämettyi kuin vapautui. Vain äärivasemmistolaisesta perspektiivistä katsottuna Suomessa tapahtui "vapautumista". Me muut puolestamme muistamme esim. 1970-luvun elottavana ajanjaksona teeskentelystä, imartelusta ja mielestelystä. Suomessa vallitsi virkakielto niitä kohtaan jotka kritisoivat vallitsevaa "totuutta".

    VastaaPoista
  5. Jos Ahvenanmaa olisi ollut Ruotsilla, olisiko Ruotsi jäänyt toisen maailmansodan ulkopuolelle? Vrt. Ahvenanmaan kilpapurjehdus kesäkuussa 1941.

    PS. Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisi Kansainliitto. Siis Suomi oli valmis tyytymään sen ratkaisuun.

    VastaaPoista
  6. Nyt taitaa olla kyllä niin, että Ahvenanmaa pysyy osana Suomea vaikka suomenkieliset siitä haluavatkin eroon, jonka osoitti muutaman kuukauden takainen ahvenanmaalaisen paikallispoliitikon uhkaus ja sen saama kannatus. Syy on hyvin yksinkertainen. Ahvenanmaa menettäisi kaikki erioikeutensa ja siitä tulisi ruotsalainen periferia ja Ruotsin valtio ei sinne tuhlaisi verokruunuja kuten Suomi.

    Tämä kemppismäinen provokaatio on sitä mitä se on eli provokaatio, mutta ei pidä provosoitua jos provosoidaan.

    VastaaPoista
  7. "- -Ahvenanmaan liittäminen hyvin ankarien riitojen jälkeen ja vastoin asukkaiden lähes yksimielistä mielipidettä Suomen tasavaltaan oli sekä vääryys että erehdys."

    - - -

    Kyllä on Suomi vääryyttä tehnyt mutta ei kokenut?

    Kemppinen johdonmukaisesti tunnetusti vastustaa neuvostoliitolle 1940 pakkoluovuttujen alueiden palauttamista.

    Oliko myös Tarton rauha (1920) suuri vääryys ja erehdys?

    VastaaPoista
  8. K:
    Ahvenanmaalaiset halusivat liittyä Ruotsiin ja ruotsalaiset olivat samaa mieltä....
    Viettävä pinta, arvioin, silmäilen usein öisin töllöstä FST5:n tekstiteeveetä, syy: uutisoinnin taso + taustamusa.
    Mutta on siellä muutakin, pääuutisissa saattaa kiertää joku skuuppi kruununprinssi Victorian puolison lääkärissä käynnistä tms..
    Siis tuo jengi rannikoilla samaista itsensä ko. kuningaskuntaan. Ja jos samaan aikaan Suomen suunnassa ties minkälainen junttimainen rasistisuus valtaa tonttia, jos huomasin, nyt oikein psykologi-kansanedustajan voiminkin, miksei kollektiivi-subjektissa mielessä kävisi laajemmin lähtö, ja siinä samalla viedä n. 90 % sivistyksestä mukana.

    VastaaPoista
  9. J. J. Mikkola oli varsin huomattava slavisti, siis varsinaisesti kielentutkijana tunnettu. Millä edellytyksillä Kemppinen tuosta vain tuomitsee jonkun tyhmäksi? Ei kai vain ole kyseessä ilmiö "joka toista haukkuu, on itse"?

    Terveisin Elviira

    VastaaPoista
  10. Ad Omnia - virheen oikaisu - anteeksi, kirjoitin J.J. Mikkola (Maila Talvion puoliso) kun piti puhua vanhasta historiankirjoituksesta eli Jalmari Jaakkolasta.

    Olen pahoillani.

    VastaaPoista
  11. Mitä jos palautettaisiin koko Suomi Ruotsille?

    Sopiva ajankohta olisi Victorian kuningattareksi kruunaamisen aikana.

    Kataisesta tulisi hyvä herttua ja rikkaat saisivat ostella vaikka vapaaherran arvonimiä.

    VastaaPoista
  12. "Nuoriso suhtautuu ruotsin kielen opettelemiseen yhtä nyrpeästi kuin venäjän. Kun puhe on kahden naapurimaan kielistä, asennen ei ole erikoisen järkevä." Eikö se juuri ole äärimmäisen järkevä jos ylipäänsä tahdotaan säilyä omakielisenä -ja -kultuurisena kansakuntana kahden suuremman kansan välissä (vrt Viro). Päinvastaista "järkeä" edustaa nykysuuntaus käyttää englantia kaikessa, josta kohta seuraa, että meillä ei ole tieteen suomea.

    VastaaPoista
  13. Systematics kirjoitti...

    ... ja että Suomi yhtenä harvoista eurooppalaisista uusista demokratioista myös pysyi demokraattisena. oonn
    Monta syytä. mutta sellainenkin sattui: Marski huomautti, että täällä puolet kansasta on poliittiselta kannaltaan vasemmistolaisia, asioita visioimaan yltyneelle Hitlerille.

    Vert. Lipposen käytös Valkoisessa talossa joulukuussa v. 2002, mihin sävyyn hän (Washington-asiakirjojen mukaan) puhui edustamastaan kansasta suurvallan johtajalle.

    VastaaPoista
  14. Ovatko EU-kansalaiset omissa maissaan yhtä tasaarvoisia keskenään? Onko ihmisen syntyperällä vaikutusta hänen kansalais oikeuksiin? Mitä EU tähän määrää?

    Suomessa pienellä osalla kansalaisia on enemmän oikeuksia kuin toisilla. Viisi miljoonaa suomalaista, 99% väestöstä on vailla oikeutta ostaa ja omistaa torppaa Ahvenanmaalla.
    Kyllä ahvenamaalainen voi ostaa honka-metsää Suomessa.

    VastaaPoista
  15. Jos vaikka kirjoittaisi, että - det besegrade livet - niin kaikkihan sen heti tietää että kyse ei voi olla muista kuin suomalaisista. Siis - det besegrade livet.

    Jos taas kirjoittaisi, että - den lyckliges väg - niin kaikkihan sen heti tietää että kyse ei voi olla muista kuin ruotsalaisista (joita kaikki ruotsia puhuvat tietenkin ovat). Siis - den lyckliges väg.

    Folkets längtan efter frihet kan i det långa loppet inte slås ner. Den kommer att leva och segra till sist. - sanoi Olof Palme.

    Hur var ditt liv? - Det var storm och nöd och kamp i en enda veva; det var gäckad längtan och fåfäng glöd och små glimtar ur molnens reva. Jag är så glad att jag fått leva. - sanoi taas Erik Axel Karlfeldt - joka muuten sai postuumisti kirjallisuuden noobelin (kieltäytyi siitä 1918 kun oli Ruotsin akatemian jäsen).

    Muuten se Sillanpää piti kovasti jälkimmäisen aikaansaannoksista. Mutta toki kannattaa tarttua siihen kaikkeen muuhun ensimmäiseksi, kun mistään ruotsalaisuuteen liittyvästä ikinä tulee puhetta. Pakkoruotsista on hyvä aloittaa ja sitten kannattaa käydä läpi ne paperitehtaiden omistajasuvut ja muut pankkirit ja vastaavat keinottelijat. Kerrassaan paskasakkia. Niinhän sitä muutakin maailmaa pitää - ja kannattaa - lähestyä.

    Siis sehän on selvää, että juuri se mitä se Ruotsalainen kansanpuolue pitää sisällään - on sitä ruotsalaisuutta. Astrid Thors tiiviisti ottaen. On se niin paljon huonompaa kuin se jylhä suomalaisuus, mitä parhaimmillaan edustavat vaikkapa sellaiset sankarit kuin Kimi Räikkönen, Teemu Selänne, Matti Nykänen ja se toinen Matti, joka lähettelee niitä tekstiviestejä kaiken maailman ämmille.

    Tack.

    Egon Friedell sanoi siinä Uuden ajan kulttuurihistoriassaan (vetäisen rohkeasti omasta muistista), että se todellinen maailmanhistoria on muutamien maailmalle vieraiden haaveilujen, näkyjen ja houreiden historiaa.

    Se ei siis varmaankaan koske Suomea, eikä suomalaisia. Siis se paradoksi. Ei vaikka Uuno Kailas kirjoitti joskus:

    Jos minne menenkin, mä näen sen.
    Vaikk' itselleni sanon: Juo ja juovu!
    tai: Tomus tahraa, ole likainen!
    en pääse kuvaa pakoon, minust' ei se luovu.

    Niin ajast' aikaan, vanki jumalan,
    käyn taikaympyrässä elon mailla.
    Häneksi, häneen isoon, janoan -
    mä, irvikuva, kauneutta vailla.

    No joo - se siitä. Mulla on ollut kavereina suomenruotsalaisia ja isän suku oli puoliksi sellaisia ja sitten vielä menin ekan kerran avioonkin Tukholmassa, joten mua ei lasketa kun olen kai jotenkin pilallinen. Ruotsin kielikin unohtu, kun kukaan ei sitä enää puhu, paitsi joku pervo tai etuoikeutettu.

    Blott samma gamla ego, som icke kan betagas och icke ändra sig, kirjoitti Fröding - tai ainakin suunnilleen. Niinpä kallistun sille kannalle, että ei sitä ruotsia kannata missään puhua - kuten ei venäjääkään, mitä jotkut sukulaiseni jostakin syystä halusivat puhua - ja kun ei munkaa ruotsin numero ollut koskaan kahdeksaa parempi, ja kun mäkään en ole koskaan pitänyt Ruotsalaisesta kansanpuolueesta. Muuten, mun kummitäti oli ahvenanmaalainen, joka on kyllä kumma juttu - siis kun se melkein koko ikänsä asui Helsingissä Pietarinkadulla.

    Jag är en grop med utbränd kol
    av innebrända lustar,
    jag pustar eld med alkohol,
    det flammar, när jag pustar.

    VastaaPoista
  16. "Sävyisänä mielipiteenäni mainitsen vain, että Ahvenanmaan liittäminen hyvin ankarien riitojen jälkeen ja vastoin asukkaiden lähes yksimielistä mielipidettä Suomen tasavaltaan oli sekä vääryys että erehdys."

    Vääryys ahvenanmaalaisille, mutta geo- ja vähemmistöpoliittisesti ehkä ainoa mahdollisuus.

    Ahvenanmaan ja Turun saaristojen välillä ei ole juurikaan reikää. Ahvenanmaan antaminen ruotsalaisille olisi tehnyt siitä ainoasta liikenneväylästä Ruotsin aluevesiä ja Pohjanlahdesta ruotsalaisen sisämeren. Lisäksi käytännössä uuden maarajan avaaminen maiden välille väkirikkaimpien alueiden kohdalta ei olisi ollut mielekästä.

    Jos vielä lasketaan mukaan Ahvenanmaan sotilaallinen merkitys, olisi Suomen meriliikennekin (ja siis suurin osa kaupasta) käytännössä ojennettu muiden kontrollin alaisuuteen.

    Ahvenanmaan antaminen Suomelle ei lainkaan haitannut Ruotsia (heillähän on etelässä enemmänkin "omaa" merta), mutta sen antaminen Ruotsille olisi haitannut Suomea. Se olisi myös haitannut merkittävästi suomenruotsalaisia.

    VastaaPoista
  17. Olen suomensuomalainen, joka työskentelee läheisesti useiden suomenruotsalaisten kanssa. Mistään en ole saanut em. erosta aikaan minkäänlaista ryppyä väleihin, paitsi yhdestä; meillä on vahva, varsinaiseen tietoon perustumaton käsitys siitä olemmeko etnisesti eri porukkaa. Mitä sillä tarkoitetaankaan (porukalla tai etnisyydellä). Minusta ei ole ja heistä on. Asia tulee esille tyypillisesti vasta kolmannen konjakin jälkeen, mahdollisesti hieman aikaisemmin, jos pöydässä on ulkomaalaisia, jotka puhuvat suomenruotsalaisista nimikkeen "ethnic Swedes" kautta.

    VastaaPoista
  18. Kerran pelasin Ahvenanmaalla pienoisgolfia. Löin äärimmäisen monimutkaisen lyönnin - ja kas kas - maila napsahti poikki. Vein sen kioskinukolle ja totta kai myös pahoittelin, että näin kävi. Se rupes hirveesti räkittää että "du måste"... Levittelin käsiäni, "jag förstå inte". Kun se alkoi tunkea itseään sieltä kopista ulos (oli se 2 kertaa isompi kuin minä), lähdin laukalle. Se juoksi vähän aikaa perässäni ja huusi, että "saatanan suomalainen... huh huh"... Siinäpä huuteli.

    VastaaPoista
  19. Merenkulkuasioihin perehtynyt tuttuni selitti, ettei ennen EU:ta suomelle ollut juuri hyötyä Ahvenanmaasta, mutta EU muutti tilanteen.
    Ahvenanmaa EU:n ulkopuolisena voidaan jotekin keplotella niin, että sitä kautta voidaan tukea merenkulkua, jota ilman Suomi voisi jäädä kokonaan ilman kotimaista tonnistoa.

    VastaaPoista
  20. Olisi kyllä edullista myydä Ahvenanmaa ruotsalaisille, jotka sitten joutuisivat päiväristeilemään Suomeen. Turussa ne sekoittuisivat normaalistikin sekopäiseen katukuvaan.

    Toinen vaihtoehto olisi järjestää YK:ssa pika-arpajaiset, joissa Ahvenanmaa olisi palkintona. Silloin tosin olisi vaarana, että rajanaapuriksi saataisiin somalaialaisia merirosvoja. Mutta pahentaisiko tuo paljoa tilannetta.

    Jostain käsittämättömästä syystä tuli mieleeni, että Annikki Tähti lauloi jo joskus 1950-luvulla kappaleen "Mamulan Kuu".

    VastaaPoista
  21. Ruotsalaisesta kansanpuolueesta täytyy sanoa se kunnioitettava puoli, että se on ainut eduskuntapuolue, joka ei koskaan ole pyytänyt minua ehdokkaakseen mihinkään vaaliin.

    VastaaPoista
  22. Helsinki - vanha ruotsalainen kaupunki.

    Kaukaa pohjoisesta kotoisin olevana en voinut nuorena killenä Helsingforssissa kuin ihmetellä, miten vahvasti suomenruotsalaiset ovat vallanneet elinkeino- ja bisneselämän.

    Olinpa töissä isossa tai pienessä firmassa, niin ruotsinkielisiä oli aina puolet, yleensä johtotehtävissä. Ja voi veljet heidän hyvä veli -verkostoaan - hehän kaikki ovat toistensa koulutovereita!

    Vankemmin ruotsinkieliset stadilaista bisneselämää hallitsevat kuin konsaan juutalaiset suurella Saksanmaalla.

    Kumma ettei tästä ikinä näy mitään kunnollista juttua missään. No, tietysti... tietysti siksi ei näy, että mediakin on heidän hallussaan.

    Toinen asia on sitten se, että paras kaverini on suomenruotsalainen, yhtiötoverini on suomenruotsalainen ja osa vaimoni sukulaisista on ruotsinruotsalaisia. Mukavaa väkeä.

    VastaaPoista
  23. AD Tapani
    Turku on vielä vanhempi ruotsalainen kaupunki.

    Eipä silti - jotain perää tuossa väitteessäsi varmasti on.

    Mutta mitenkähän sen median kanssa oikein mahtaa olla toisaalta jaa ja toisaalta jaahas…. vai?

    Siis tämän aika alkaa olla ohitse - (paitsi sen kulttuurin osalta heh heh).
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Amos_Anderson

    Tästä taas tietysti löytää tietoa muualtakin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Crowleyn_lista

    Crowleyn lista on Gregory Douglasin Cryptome.org-sivustolla julkaisema lista, jonka hän väitti saaneensa Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n salaisten operaatioiden apulaisjohtajalta, Robert Trumbull Crowleylta. Listaan liittyvän salaliittoteorian mukaan Crowley antoi listan joillekin sanomalehtimiehille ennen kuolemaansa (8. lokakuuta, 2000). Listan väitetään sisältävän tiedot 2 619:stä CIA:n luottotoimittajasta, joille CIA antoi parempia tietoja juttujen aiheiksi. Lisäksi nämä toimittajat toimivat CIA:n hyväksi kirjoittamalla mediaan epätosia uutisia yleisen mielipiteen muuttamiseksi.
    Näitä Crowleyn monikansallisella listalla olevia henkilöitä, joista monet olivat saattaneet olla yhdysvaltalaisten tiedustelupalvelujen palveluksessa ennen CIA:n luottotoimittajiksi ryhtymistään, ei pidetä varsinaisina tiedustelupalvelun jäseninä. Tämän mediayhteistyön voimaa arvioi CIA:n Frank G. Wisner sellaiseksi, että heidän avullaan CIA voisi saada millaisen tahansa sanoman tai mielikuvan julkisuuteen.
    Listan ainoa suomalainen on mm. Helsingin Sanomia ja Ilta-Sanomia kustantavan Sanoma Osakeyhtiön pääomistaja Aatos Erkko.

    VastaaPoista
  24. Yhteiskunnan sivistyksen yksi keskeinen mitta on, kuinka se kohtelee etnisiä vähemmistöjään.

    VastaaPoista
  25. En ole koskaan ymmärtänyt tätä termiä "etninen". Se vaikuttaa olevan kaunisteltu ilmaus (oletetuille) geneettisille eroille, vaikka muuta väitetään.

    Tässä jokunen vuosi sittenhän Hesarin kirjoituksessa annettiin ymmärtää, että käytännössä länsi- ja itäsuomalaisilla olisi enemmän perusteita mieltää itsensä erillisiksi "etnisiksi ryhmiksi" kuin saksalaisilla ja englantilaisilla - geneettiset erot ovat ilmeisesti suuremmat Suomen sisällä.

    Kummastuttaa, että Ferdinand de Saussure'in perusopit eivät vieläkään tunnu menneen lukeneistoa lukuunottamatta perille 100 vuoden jälkeen. Kieli, kultturi ja perimä sotketaan tuon tuosta 1800-luvun tyyliin.

    Sekä vielä enemmän "merkitty" ja "merkitsijä": olisivatkohan suomi ja ruotsi tosiaan jopa eräitä toisilleen läheisimmistä kielipareista semanttisesti? Sen sijaan koen ranskalaisen tai romaanisen käsitteellisen maailman eroavan merkittävästi kotimaisistamme.

    VastaaPoista
  26. -rh<>
    Sittenhän buurien Etelä-Afrikka oli sivistyksen eturintamassa...vähemmistön asema oli kunnossa.

    VastaaPoista