Sivun näyttöjä yhteensä

13. maaliskuuta 2010

Talvirauha



Mannerheim ei ollut käynyt sotakorkeakokulua.

Talvisodassa hän johti maan sotaväkeä hiukan niin kuin tuttua ratsuväen divisioonaa maailmansodassa. Joiltakin kenraaleilta ammattitaito oli päässyt vanhentumaan. Tuohon ammattitaitoon kuuluu esimerkiksi tieto, kuinka monta päivää mies jaksaa juosta umpihangessa syömättä. Meilläkin sattui samaa kuin naapurille. Johtajien ammattitaidon puutteen vuoksi omat osastot saartoivat toisiaan ja ampuivatkin. Tykistön ja jalkaväen yhteydenpitoa pidettiin tarpeettomana tai haitallisena.

Jotkut kommentoijat ovat vedonneet minuun sydäntäsärkevästi. Jättäisit jo, Kemppinen, sodan ja veriset vaatteet. Mitä niitä enää jauhamaan. Toiset kommentoijat ovat sanoneet, että kaikki olennainen on kirjoitettu sodistamme.

Nimenomaan Talvisodasta ei ole sanottu eikä kirjoitettu kaikkia olennaisia asioita. Niiden jättäminen jauhamatta merkitsisi valtiojohdon ja median asennoitumisen hyväksymistä.

Meillä on edelleen naapurina Venäjä, jolle meidän etumme ja oikeutemme ovat sangen toisarvoisia asioita.

Virallisesti Talvisota on nyt päättymisensä 70-vuotispäivänä ylistetty olemattomiin. Kaikki huomio on kiinnitetty taistelijoiden ja kotirintaman kestävyyteen.

Suoritus oli maailmanhistoriallinen.

Sotaan varustautuminen oli niin heikkoa, että etenkin Väinö Tannerin uskonvarmuus rauhan säilymisestä maksoi paljon verta. Syntipukin tuolille istutettiin pääministeri Cajander.

Armeijalla oli vakavia johtamisongelmia. Karjalan armeijan komentaja oli Hugo Österman, joka ei saanut selvää, kuka häntä komensi ja ketä hän. Hänet erotettiin väitetyn sairauden vuoksi kesken sodan, ja käytännössä hänen sotilasuransa katkesi siihen,

Lapista tuotu kenraali Wallenius oli komentajana Viipurinlahdella vain muutamia päiviä, ja hänen sotilasuransa katkesi siihen. Armeijakuntaa komentanut Öhqvist arvasi aivan oikein, kenestä tulisi syntipukki, jos armeija romahtaisi.

Mannerheimin tilinpäätöstä ei ole oikein edes yritetty tehdä. Kun lopputulos oli niin järkyttävän hyvä eli rauha viime tingassa loistavan taistelun jälkeen, tästä on päätelty, että johtaminen oli loistavaa. Päätelmä on loogisesti väärä.

Mannerheimin työskentely Taölvisodan ylipäällikkönä muistuttaa Hitlerin toimintaa vastaavissa tehtävissä – salailevaa, oikuttelevaa, jyrkkää käskyttämistä, pitkävihaista, epäluuloista pitkän linjan ammattisotilaita kohtaan. Hänen lähimpiä miehiään olivat kiihkeä ihailija Talvela, täysin lojaali ja loputtoman hyvähermoinen Heinrichs ja – ruotsalainen Ernst Linder, ikätoveri ja kaveri jo vuodesta 1918.

Kukaan ei olisi pystynyt samaan kuin Mannerheim, jolla oli toisin kuin kenraaleillaan niskoillaan myös poliittiset paineet. Mutta se johtaminen oli jatkuvaa sähläämistä ja improvisointia sodan alku- ja loppuvaiheessa objektiivisesti arvioiden toivottomassa tilanteessa.

Yksi ryhmä on jäänyt vähälle muistamiselle: nuoret upseerit, sekä kadettikoulun käyneet että reserviläiset. Kyllä se niin on, että itse taisteluun näillä miehillä oli hyvin suuri vaikutus ja että suoritus oli – asiaan kuuluvin poikkeuksin – mykistävän hyvä. Lyseoiden ja seminaarien marmoritaulut kertovat sen. Talvisodan sotamiehen ja lotan rinnalla on mainittava Talvisodan reservin vänrikki.

Kaunis kunnianosoitus on Vihavainen – Saharov: ”Tuntematon talvisota. Neuvostoliiton salaisen poliisin kansiot” (2009). Löhes 400 sivua mm. L. Berijan raportteja Stalinille, Molotoville ja Voroshiloville aiheesta, miksi sota ei suju.

28 kommenttia:

  1. Eihän näistä varmaan ikinä ole tarpeeksi kirjoitettu, kirjoitettavaa riittää.

    Mielenkiintoinen tuo analyysisi Mannerheimin ja Hitlerin johtamistavoista, sillä ise luettuani juuri Ian Kershavin Hitler-kirjan (ja kirjoitettuani siitä tuoreeseen blogiini) tuli vastaava flashback Lasse Laaksosen kirjaan Mannerheimin kenraalien pompottelusta joka ei tosiaankaan aina perustunut faktoihin tai ansioihin vaan henkilökohtaisiin antipatioihin.

    Toinen mielenkiintoinen huomio Hitler-kirjassa oli ulkomaisen tutkijan pragmaattinen suhtautminen "erillissotaan" varsinkin kuvakokoelmassa joka sujuvasti niputtaa Hitlerin tapaamisen Mannerheimin kanssa tapaamisiin Kroatian, Romanian, Bulgarian,Slovakian ja Romanian johtajien kanssa.

    VastaaPoista
  2. Hienoa, Kemppinen, uskallat tarttua asiaan, mistä on vaiettu 70v. Ei kaikki todellakaan sujunut, kuten sankaritaruissa on kerrottu, toki ei onneksemme vastapuolellakaan. Luojan kiitos, sodankäynti oli silloin erilaista kuin tänään (joka hallitsee ilmatilaa, vie voiton, vrt. Irak).

    VastaaPoista
  3. Isäni sanoi aina, ettei talvisotaa olisi hävitty, jos kranaatteja tykkeihin olisi riittänyt ( edes jäykkä-lavettisiin ranskalaisiin ns. hyppy-heikkeihin vm. 1877!). Taistelupaikat Pien-pero ja Tali Mannerheimin täydennysdivisoonassa ( 23 D. ) ja pk-ampuja tykistössä.

    VastaaPoista
  4. K:
    ... se johtaminen oli jatkuvaa sähläämistä ja improvisointia sodan alku- ja loppuvaiheessa objektiivisesti arvioiden toivottomassa tilanteessa.

    Niin, oliskohan hänet voinut lähettää työpaikaltaan ostamaan kioskilta ilta-sanomat, ja sieltä tulee iltsikka, ilman mitäään muita kommervenkkeja, en tiedä.

    Mutta, tietysti, verrattomasti mielenkiintoisempi olisi käsitellä kokonaisuus, kysymys myös jatkosodan johtamisesta S-32 -kansion asiakirjojen valossa. Näin on nostettu esiin kaksi seikkaa:
    - Suomen talvisota ei loppunut Stalinin pelkoon länsivaltojen hyökkäysuhkasta Suomen puolustamiseksi, vaan Hitlerin maaliskuun alkupuolella.1940 Stalinille lähettämästä ukaasista, että sotatoimet Suomea vastaan on lopetettava tai Saksa pommittaa neuvostojoukkoja ja taistelee Suomen puolesta pyytämättä. Marski sai Hitleriltä tiedon ukaasista ja Suomea koskevat kopiot länsivaltojen ja Stalinin suunnitelmasta.

    - Marskin ns. miekantuppi-päiväkäsky 09.07.1941 syntyi Hitlerin ukaasista ilmaista yksiselitteisesti Suomen sodankäynnin päämäärät tai Saksa ryhtyy ottamaan Suomea hallintaansa. Marsalkka Mannerheim oli ennen jatkosotaa joutunut suostumaan Stalinin salaisesti esittämiin vaatimuksiin, että Suomi ei mene Leningradiin tai Syvärin yli, eikä häiritse Sorkasta lähtevää välirataa.

    VastaaPoista
  5. 70-kymppiselle.

    Testamentti pojalleni

    Tänä aamuna, poikani lähden
    kohti tuskien rintamaa.
    Sinun, äitis ja veljies tähden
    minut kutsuvi isänmaa.

    Isänmaallinen, kontua vailla
    olen ollut ja köyhä mies.
    Sydän-Suomeni karuilla mailla
    oli suitseva kotilies.

    Perinnökseni, poikani, annan
    tyhjät taskut ja isänmaan,
    kalasaunani välkkyvän rannan,
    pyhän uskoni Jumalaan.

    Minut kerran kun kantavat luokses,
    risti sormes ja ole mies.
    Kävi, poikani, näin sun vuokses,
    minä viitoitin miehen ties.

    (Väinö Havas)

    JR50

    VastaaPoista
  6. Ad Omnia: - Väinö Havas oli vanhoillislestadiolainen kirkkoherra ja kansanedustaja. Hän osallistui Talvisotaan ja kaatui jatkosodan alussa.

    VastaaPoista
  7. Mannerheim - molempien kieltemme kaunein sana.
    Mannerheim - lastemme suojelija.

    VastaaPoista
  8. Kiitän Sinua Kemppinen, että et toteuta kansantyperyyttä puhumisen ja vaikenemisen hopeasta ja kullasta. Lähes koko ikänsä saivat talvisodan veteraanit sodasta mitään ymmärtämättömien vaikenemisen kultaa osakseen.

    Juuri ilmestyneessä sotaorpoja käsittelevässä kirjasta paljastuu raivostuttava vääryys: Sotaorvoille olisi kuulunut lakisääteinen koulutustuki, mutta vain 20 tämän kirjan 300 orvosta sai sitä, koska kunnat eivät informoineet asiasta. Se siitä vaikenemisen kullasta.

    Voi hitto!

    VastaaPoista
  9. Jos joku tilallinen Rönkkö tai Kemppinen joutuisi rajanaapurin hyökkäyksen kohteeksi, niin juhlisiko hän mustiin pukeutuneena hengissä selviytymistään vielä vuosikymmenienkin päästä?

    Ei niin tavallinen ihminen yleensä toimi, vaan pyrkisi unohtamaan konfliktin. Varsinkin, jos naapuri on ajat sitten kuollut ja tilalle on tullut uusi asukas.

    Mutta kansallinen valtioajattelu kulkeekin omia latujaan: Enemmistöön kuuluvat muodostavat pelkällä olemassaolollaan haasteen vähemmistöön kuuluville.

    Ja koska kirjassa on kirjoitettu, että kostetaan neljänteen polveen saakka, niin Lipposen molempien hallitusten aikana valtioneuvoston kansliassa tutki erillinen sotasurmaprojekti itsenäisyyden ajan sotien uhria.

    Vanhasen aikana samainen kanslia organisoi pari sataa Merkkivuosi-juhlaa 1809-sodan muistoksi.

    VastaaPoista
  10. Tämä Mannerheimin ja Stalinin salainen yhteydenpito on aihe, josta joku varmaan tietää enemmänkin, mutta ei puhu? Tietääkö doc?

    "Sotakamreeri"

    VastaaPoista
  11. HENKI VOITTI MATERIAN 1939/1940

    Kunnia niille kelle kunnia kuuluu. Sankarit ovat sankarihaudoissa. Hengenluojana oli ensiarvoisen tarkea suojeluskustajarjesto. Joukkojen johtajina ja likaisen tyon tekijoina olivat ennen muuta suojeluskuntalaiset. Kiitos kuuluu myos koko paallystolle, ei yksin upseereille!

    VastaaPoista
  12. MANNERHEIM JA POLIITIKOT

    Tasapainon vuoksi yksi kolmekymmentaluvun saastaja on mainittava lisaa: Niukkanen- puolue maalaisliitto.

    Mitenkahan tuo Hitlerin johtaminen ja Mannerheimin johtaminen menee yksiin? Olen tutkaillut von Mansteinin analyysia Hitlerin johtamisesta. Hitlerille oli omintaa se, etta mistaan ei saanut peraantya (esim. Stalingrad).
    Hitler vaati armeijoita, armeijakuntia ja divisioonia jaamaan "mottiin" ja tuhoutumaan.
    Hitler uskoi myos ylivoimaiseen sotilasjohtajuuteensa, kun Ranskan keikka ja Puolan keikka seka Barnarossan alku oli mennyt niin hienosti. Hitler jakoi joukkoja ja hyokkayskiiloja "luvattomasti" , eteni alyttoman pitkalle siella missa paasi jne. Hitler ei kuunnellut ammatisotilaita. -- En saa naita Hitlerin tyypillisimpia sotilasjohdollisia ominaisuuksia sopimaan Mannerheimiin.

    VastaaPoista
  13. "johtaminen oli jatkuvaa sähläämistä ja improvisointia sodan alku- ja loppuvaiheessa objektiivisesti arvioiden toivottomassa tilanteessa."

    Olisiko se voinut muuta ollakaan? Eikös jo Tolstoi tällaista esittänyt?

    VastaaPoista
  14. Talvisotaa ei siis liene pidettävä "Erkon sotana"?

    VastaaPoista
  15. HR: "Varsinkin, jos naapuri on ajat sitten kuollut ja tilalle on tullut uusi asukas."

    JK: "Meillä on edelleen naapurina Venäjä, jolle meidän etumme ja oikeutemme ovat sangen toisarvoisia asioita."

    Kallistun vankasti Kemppisen kannalle.

    VastaaPoista
  16. "Risti sormes ja ole mies"

    Tätä voisi ajatella tunnuslauseekseen.

    Mannerheimin suvun lause oli toinen ("puhtain asein puhtaan asian puolesta"), mutta kyllä hän tuota Havaksen lausettakin taisi toteuttaa, ainakin jos sormien ristiminen käsitetään myös maltiksi ja toisaalta poliittiseksi kyvyksi (fingers crossed, mitä osaa Marski tosin ulkoisti Rytille).

    Hitler oli sotakorpraali ja Göring oikeasti kapteeni. Oliko sodassa avainroolissa yhtään sotilaana edes jotenkin yhtä kokenutta kuin Mannerheim? Toki kokemus on osaksi mainostermi virheille, kuten I maailmansodan merilordi Churchill hyvin osoittaa. Muuten liitoutuneiden johtajat olivat poikasia ja Saksassa preussilaiset kunniavanhukset myös muilla majoilla.

    VastaaPoista
  17. S-32 tietääkseni, suuri osa siitä, on palautettu Ruotsista Suomeen ja ainakin Heikki Ylikangas on nähnyt aineiston: se vastaa Vilho Tahvanaisen vuoden 1971 paljastuskirjan sisältöä. Marskin sähköttäjä ja viestinnän yleismies Tahvanainen oli kirjan julkaistuaan kuolemaansa persona non grata.
    Kirjassa on runsaasti aineistoa, jota ei voida todentaa mistään muusta lähteestä.

    VastaaPoista
  18. Vastatkaapa viisaammat, muistellaanko missään päin maailmaa mitään hävittyä sotaa niin antaumuksella , yksitotisesti ja joka vuosi - erityisistä tasavuosista puhumattakaan - kuin Suomessa talvisotaa?

    VastaaPoista
  19. "Hänen lähimpiä miehiään olivat kiihkeä ihailija Talvela, täysin lojaali ja loputtoman hyvähermoinen Heinrichs ja – ruotsalainen Ernst Linder, ikätoveri ja kaveri jo vuodesta 1918."
    Entas Aksel Airo, harmaaksi eminenssiksin kutsuttu?

    VastaaPoista
  20. Kauhavalla oli hieno ja koskettava Talvisodan päättymisen muistojuhla.Saattaa olla aivan viimeisiä, missä sotaveteraanit vielä olivat paikalla.Tervetulopuheen piti Kaarina Orrenmaa, lotta ja ikää 93 vuotta. Ellei jo neljä.
    Kertoi sodan alkamisen vaiheet lakeuksien vaiheilla.
    Itse olen sotaorpo ja täytän syksyllä 70. Siitä voi laskea veteraanipolven ikärakennetta.
    Jotenkin kypsä, kiihkoton juhla. Kaunis.

    VastaaPoista
  21. Eiköhän tuossa Hitlerin ja Mannerheimin vertaamisessa ollut kuitenkin kyse henkilöjohtamisesta eikä niinkään sodanjohtamisen strategioista.

    Ja kyllähän noissa molemmissa on havaittavissa samankaltaisuuksia.

    VastaaPoista
  22. Ad Tarkkailija K: - nimenomaan henkilöjohtamisesta, ja siinäkin vain eräistä piirteistä, jotka länsiliittoutuneet esitävät johtoryhmällä.

    VastaaPoista
  23. Ad Anonyymi: - Serbiassa muistellaan. Sotatoimi / kansanmurha Armeniassa tapahtui ennen ensimmäistä maailmansotaa, ja se vaikuttaa hyvin voimakkaasti sekä Turkin että Armenian asioissa.

    VastaaPoista
  24. Ad Anonyymi - Airon asemaa on vaikea arvioida, koska hänen arviointinsa ykkössuunnittelijaksi ei ole läheskään kiistaton. Talvisodan aikana hänen asemansa näyttää olleen suorastaan vaatimaton.

    VastaaPoista
  25. Ad Rienzi: - länsiliittoutuneiden suuria, hyvin koulutettuja sotapäälliköitä löytyy paljon. Voisi aloittaa U.S.-laivastosta. Eisenhower, Marshall, ja Bradley olivat pitkän linjan miehiä. Neuvostoliitossa mm. Zhukov, Tshaikov, Rokossovski ja Konev olivat merkittäviä komentajia, jotka tekivät myös itse merkittäviä ratkaisuja.

    VastaaPoista
  26. Bloggaus: "Joiltakin kenraaleilta ammattitaito oli päässyt vanhentumaan. Tuohon ammattitaitoon kuuluu esimerkiksi tieto, kuinka monta päivää mies jaksaa juosta umpihangessa syömättä..."

    Kommenttini: "Oliko sodassa avainroolissa yhtään sotilaana edes jotenkin yhtä kokenutta kuin Mannerheim?"

    Kemppinen: " länsiliittoutuneiden suuria, hyvin koulutettuja sotapäälliköitä löytyy paljon. Voisi aloittaa U.S.-laivastosta. Eisenhower, Marshall, ja Bradley olivat pitkän linjan miehiä. "

    Eisenhower ja Bradley valmistuivat sotakoulusta 1915 ja olivat korkeintaan koulutusmajureita kun eri puolilla Euraasiaa sotinut Mannerheim oli valkoinen kenraali ja valtionhoitaja.

    Täytyy myöntää, että Marshall sen sijaan osuu penäämääni luokkaan, vaikka olikin vuonna 1918 vasta hyvin nopeasti ylennyt eversti, hän oli merkittävissä paikoissa jo silloin. Toinen on tavallaan jo mainitsemani ammattisotilas-poliitikko Churchill, joka oli Britannian sotakabinetissa I maailmansodan alussa ja sittemmin pataljonan komentaja.

    VastaaPoista
  27. "- - upseerit, sekä kadettikoulun käyneet että reserviläiset. Kyllä se niin on, että itse taisteluun näillä miehillä oli hyvin suuri vaikutus- -"

    Talvisodassa oli rauhan ajan jäljiltä myös kelvotonta päällystöä. Talvisodassa nuo siirrettiin vilttiketjuun kotirintamalle tai muualle.

    Ja jo talvisodan aikana ja sen etenkin sen jälkeen koulutettiin pätevistä aliupseereista ja miehistöstä kykynsä näyttänyttä ja pystyvää upseeristoa jatkosotaan.

    Eräänlainen upseeriston puhdistustoimi tämäkin, vaikka ei millään muotoa verrattavissa stalinin vainoharhaisiin murhakampanjoihin.

    VastaaPoista
  28. On se hyvä ettei voitettu talvisotaa, olisihan se turhan iso maa 5 miljoonalle ihmiselle..

    VastaaPoista