Sivun näyttöjä yhteensä

28. maaliskuuta 2010

Viinanen



Useiden eritasoisten kirjojen jälkeen Risto Uimosen ”Iiro Viinanen, henkilökuva” osoittaa, ettei toistaiseksi ole tiedossa Esko Ahon hallituksen ja siis Iiro Viinasen ensimmäisen valtiovarainministerin kauden tapahtumien syitä.

Kriisin syvyys tiedetään ja väitän, ettei eräistä seurauksista toivuttu koskaan. Syyllisiä henkilöitä on listattu myös tässä blogissa, mutta ainakaan minulla ei ole vieläkään käsitystä edes todennäköisin syin epäiltyjen joukosta. Mauno Koiviston lisäksi siihen kai kuuluvat ainakin Harri Holkeri, Esko Aho ja Iiro Viinanen, unohtamatta Suomen Pankin johtoa.

Mutta muutkin kuin jännityskirjojen kirjoittajat tietävät, miten vaikeaa uskottavien, riittävän uhkaavien roistojen ja rikollisjärjestöjen keksiminen on. Uimonen ottaa pankkien lisäksi puheeksi työnantajajärjestöt ja ammattiyhdistysliikkeen, eikä sormi varmasti osoita tällä kohdin tyhjää.

Rajusti yksinkertaistaen raha- ja talousjärjestelmämme oli ollut aina suljettu, jolloin kaikki pelit olivat nollasummapelejä – yhdelle lisää on toiselta pois. Siirtyminen 1980-luvulla avoimeen järjestelmään tarkoitti juuri sitä, mitä matemaattiset mallit osoittavat. Raha saattoi vuotaa kuiviin. Jos ratkaisut olivat järkeviä, ihmiset eivät olleet, koska heillä oli selkäytimissään toinen perinne.

Suomettumisella ja rähmällään ololla on toinen, rinnakkainen merkitys. Suomelle ja sen reaalisosialismille (jota oli harjoitettu 1930-luvun lopulta alkaen) oikeastaan jo kävi samalla tavoin kuin Neuvostoliitolle ja olennaisesti samoista syistä. Ja kolmannekseen, idänkaupan tyrehtyminen osoitti taloudellisen järjestelmämme kaamean yksipuolisuuden.

Tiedän Iiro Viinasesta vähän mutta olen kuullut paljon. Satumme olemaan täsmälleen samanikäisiä. Satun tietämään yrittäjäperheistä, upseeri-isistä ja kokoomuspojista yhtä ja toista. Diplomi-insinööreistäkin olen kuullut, vaikka en paljon maksaisi Viinasen mekaanisen puun puolen tutkinnosta. Hän vain tuli saumaan, jolloin juristit – tyyppiä Vesa Vainio – alkoivat nopeasti karista johtotehtävistä. Kannattaa muuten uhrata ajatus sille, että juristeja olivat Ståhlberg, Svinhufvud, Ryti, Paasikivi, Kekkonen ja Halonen sekä Jäätteenmäki. Niinistö on juristi, surullista kyllä.

Esko Aho oli Viinaselle mahdollisimman etäinen työpari, tehoruokittu tarhauksen tuote ja paljon nuorempikin.

Nyt on tilaisuus vetäistä jälleen esiin syy jatkuvaan sodista kirjoittamiseen ja toistaa taas kosminen totuus. Älykkyydellä ja ammattitaidolla ei ole maailmassa paljon merkitystä. Viinanen on oiva esimerkki. Hänellä näyttää jopa koulunkäynti ja opiskelu takkuilleen ja viina ja villi elämä tuntuvat viehättäneen. Eduskuntaan hän nousi Uimosen mukaan sellaisessa timmissä, ettei tiennyt parlamentissa toimivan sellaisiakin kuin valiokuntia.

Luonnonlahjoja verrattomati enemmän merkitsee luonne, jossa yksi tärkeä piirre on kyky oppia ja omaksua. Toisin kuin psykologit sanovat älykkyyttä voi oppia. Viinanen näyttää johtaneen valtiontaloutta samalla tavalla kuin eräät johtivat pataljoonia: erittäin nopeita päätöksiä, erittäin nopeita liikkeitä eikä minkäänlaisia neuvotteluja eikä fundeerauksia.

Viinanen pelasi terveydellään ja saavutti ainakin väliaikaisia voittoja jopa keskustapuolueesta pitämällä 48 tuntia yhtäjaksoisesti kestäneitä neuvotteluja. Keino on tuttu myös työmarkkinoilta. Jos kokous on alkanut aamulla kahdeksalta, seuraavana yönä kolmen ja viiden välillä nähdään, kuka oikeasti jaksaa pitää kiinni kannoistaan. Epäterveellinen ruoka ja riittämätön juotava ovat olennaisen tärkeitä.

En osaa arvata tämän uuden kirjan tarkoitusta; tietenkin se on Viinasen kosto, mutta on tämä aika sopiva myös Väyrysen ja Pekkarisen vaalikirjaksi. Moni asia on päässyt unohtumaan, ja nyt esiin otetut 90-luvun muistot voivat panna valitsijat pohtimaan, ovatko miehet muuttuneet.

Myös finanssimaailmasta nostetaan esiin nimiä ja tekoja, jotka edelleen esiintyvät aikamme sankarit luultavasti haluaisivat unohtaa. En tiedä, onko Viinanen oman elämänsä sankari. Minusta hän näyttäytyy tässä säällisesti laaditussa kirjassa oikeana miehenä oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Jälki oli hirmuista, mutta minä en tiedä, miten sen olisi voinut toisin tehdä.

27 kommenttia:

  1. no, pankkituen olisi voinut valvoa pötkönä jakamisen asemesta.
    ei juuri muuta.

    VastaaPoista
  2. Kaikkihan me tiedämme, että Viinasen tiputti ahneus. Ei pidä mennä sorkkimaan yksityistä rahaa vaikka se vaikuttaa "löysältä" ja tuottamattomalta. Suomi-yhtiön omistajana ja edunsaajana olen hyötynyt Viinasen interventiosta. Varamme, jotka Viinanen yritti sosialisoida on jaettu ja jaetaan keskinäisen yhtiön periaatteiden mukaan meille omistajille lisäetuina.

    Viinasta vv-ministerinä ihaileville voin sanoa että aina on vaihtoehtoja. Ihan aina. Yhtä aina kuin Kepu pettää => tod.näk. 1

    VastaaPoista
  3. Koulunkäynti ja opiskelu eivät takkuile, kun niiden ohessa harrastaa sarjakuvia ja pornolehtiä. Viikkorahat on hyvä sijoittaa johonkin muuhun kuin viinaan. Vanhemmiten on usein sitten niin, että ravintolalaskut hoituvat edustustililtä.

    VastaaPoista
  4. Iirolle kiitollisena suomiyhtiöläisenä minäkin voinen kommentoida asiaa, jonka tunnen vain perskohtaisesti - eli elin sen ajan läpi työpaikkani säilyttäen, vaikka viereltä kaatui toveri toisensa jälkeen.

    JK sanoi, ettei tiedä miten sen olisi voinut tehdä toisin.

    No, vaikkapa näin kuin nyt tehdään: ei kuristeta kansaa hengiltä, ei nosteta työttömyyttä yli puolen miljoonan, ei väitetä että näin on pakko tehdä. Silloinen kriisihän oli mahtikriisi vain meillä, ei muualla, kun taas nykyinen on maailman kriisi. Meillä oli siis sisäinen pakko kuristaa itsemme henkihieveriin?

    Tulevaisuus näyttää, onko tämä tämä toinen tie valoisampi. Tällä tiellä on ihan oikeitakin ongelmia.

    Silloin 90-luvulla, kun olin jo alkanut raskaasti epäillä Viinasen rohtojen tepsivyyttä, ja kun kuulin hänen menevän vankan ja ikuisen ja silloin uskomattoman mahtavan Pohjolan pääjohtahaksi - esitin ääneen ennustuksen: ei kulu kuin muutama vuosi, ja Viinasen myrkyt kaatavat koko Pohjolan.

    Kaikki joille kerroin tämän, nauroivat. Pohjolaa ei kaada mikään ja Iirohan on guru, ankara, mutta aina oikeassa.

    Meni pari vuotta ja Pohjola kaatui.

    VastaaPoista
  5. Täytyypä lukea Uimosen kirja.

    Mauno Saaren kirja mm Viinasesta "Näkymätön käsi", joka perustui ainakin osittain Viinasen päiväkirjamerkintöihin, antoi aika pölvästin kuvan Viinasesta. Valitettavasti.

    Kannattaa lukea Kemppisen puhtaaksi(?) kirjoittama kirja "Pentti Kouri: Suomen omistaja ja elämäni muut roolit".

    Tässä kirjassa erityisesti se kansantaloustieteellinen osuus on aivan huippua. Kun tämän kirjan on lukenut ja sisäistänyt, niin käsittää paremmin noita muita kirjoja.

    VastaaPoista
  6. Toivottavasti Kemppinen joskus jatkaa miainitsemastaan teemasta "juristit tippuvat johtopaikoilta". Muutamia omia mietteitä:

    Valtionhallinnossa 1990-luvulla muutettiin pätevyysvaatimuksia urakalla, ja moni juristiläänitys vaihtui "soveltuvaksi [vaan ei siis välttämättä soveltavaksi] korkeakoulututkinnoksi".

    Toisaalta esimerkiksi Merita-fuusiossa oikein pisti silmään, että KOP:n johtokunnassa oli vain yksi juristi (VT), SYP:llä vastaavasti lähes kaikki olivat (VH).

    Vanha vitsihän on, että uralla eteneminen tarkoittaa DI:lle, lääkärille ja laskenta-ammattilaisille siirtymistä koulutusta vastaamattomiin tehtäviin. Juristeilla ja valtiotieteilijöillä koulutusta vastaavia tehtäviä per yritys on vain vähän, tuotantotalousinsinööreille ei usein yhtäkään; yleisfiksuus on siis se juttu alusta alkaen.

    Vesa Vainio oli siitä erikoinen tapaus, että hän oli oikeasti pitkään yritysjuristin roolissa (vaikka titteli oli komeakin), kun taas useammin ura on nopeasti yleisjohtoistunut tai sitten kulkenut talous/rahoitusrootelin kautta (Nokialla muuan Kallasvuo, Outokummulla Esa Lager). Merkittävistä omistajista yhä harvempi viitsii lukea lakia, Casimir Ehnrooth aikanaan kaunisti juristien tilastosijoituksia. Pääomasojoitusmaailmassa ja corporate finance -maailmoissa juristeilla on merkittävä, silti pieni rooli: sigma, prosentti ja integraali tuovat siellä pykälänmerkkiä tehokkaammin uskottavuutta, jopa niin, että excel korvaa joskus excellencen.

    Olemme kaukana yhdysvaltalaisesta mallissa, jossa varsinkin politikassa uskottavuus edellyttää joko ansiokasta harmaantumista tai huippukoulun juristitutkintoa. Vain lawyer voi olla broiler. Johtoon ja politiikkaan valikoidutaan meillä paljon laajemmalta koulutus- ja kokemustaustalta tulevista henkilöistä (vaikka henkilökohtainen kokemus olisikin ohutta).

    Listayhtiöiden, tai niin kuin taas on ammatimaista laajentaen sanoa: pörssiyhtiöiden, hallituksissa talousosaaminen on viime aikoina korostunut, ja talousjohtajat kelpaavat aiempaa useammin vieraille hallituksiin ja omassa yhtiössä toimitusjohtajan sijaiseksi myös de facto eikä vain nimeksi.

    VastaaPoista
  7. Hyvä on hiihtäjän hiihdellä keväisiä Vesijärven latuja. Toivotan Iirolle luistoa suksitteluun!

    Bulevardin neuvotteluissa sovittelija otti kireässä tilanteessa neuvotteluosapuolten puheenjohtajat kaksin pasin palaveriin. Kolmen tunnin kuluttua miehet päästettiin ulos valkoisen savun myötä. Sovinto syntyi.
    Seinällä oli erinomainen tussipiirros:"Häiritty lepo". Voisin kelpuuttaa meille, kissa on jo.

    Terveisin Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  8. Suomi-yhtiön ihailijasunnuntaina, 28 maaliskuuta, 2010

    Suomi-yhtiön Anonyymi. Ilman Viinasen aikana tapahtunutta kahausta Suomi-yhtiön mahtava omaisuus olisi jaettu kaikille omistajavakuutetuille, nyt te silloiset omistajavakuutetut saatte miljardin verran lisäetuja verrattuna myöhemmin vakuutuksensa ottaneisiin. Nykyään Suomi-yhtiö on run-off-tilassa eli uusia vakuutuksia ei ole vuosiin annettu eikä anneta.

    Mitä tarkalleen olisi tapahtunut, jos Alitalon suunnitelma olisi saatu läpi (kyllä se korvauksen nimellisyys olisi karmeimmassa muodossa jäänyt toteutumatta ilman isoa sotaakin) ei tiedä varmuudella yksikään, mutta varmaankin tilanne olisi ollut teille huonompi kuin kumpikaan edellä mainituista.

    VastaaPoista
  9. Finanssimaailma on mielenkiintoinen. Mahtaako edes yksi kymmenestätuhannesta suomalaisesta ymmärtää mitä raha on ja kuinka rahaa syntyy lisää esimerkiksi yksilön tallettaessa pankkiin 1000 euroa?

    Moniko tietää ja ymmärtää mitä tarkoittaa nollareserviluototus valtiolle ja kunnille? Hah haaaaaa... Se onkin hauskaa luettavaa.

    Tai moniko on kuullut Basel II -sopimuksesta?
    Edes sopimuksen siitä osasta, jossa mahdollistetaan pankkien erittäin joustava kirjanpito.

    Koska tuo Superlama kolkuttaa oveamme, ei monikaan näe puuroa voisilmässä, tai sitä miksi lainsäädäntöämme talousasioissakin virkataan yhteen Valmiuslain, eli
    HE 3/2008 kanssa.

    Vaarallista luettavaa. Kuinka moni on lukenut ja kuinka moni ymmärtänyt...

    Espanja, Ranska, Irlanti ja Englanti tekevät juuri nyt hätäohjelmia jättisuurten pankkien pelastamiseksi. Mikä noista maista kaatuu Kreikan jälkeen?

    Olisipa Viinasen aikaan netti ollut samantasoinen kuin mitä sen tietomäärä tänään on.

    Ostakaa nyt sitä kultaa 100 gramman paukkuina. Nostakaa käteistä pöytälaatikkoon. Selviätte hieman tulevasta Superlamasta.

    VastaaPoista
  10. "Viinanen näyttää johtaneen valtiontaloutta samalla tavalla kuin eräät johtivat pataljoonia: erittäin nopeita päätöksiä, erittäin nopeita liikkeitä eikä minkäänlaisia neuvotteluja eikä fundeerauksia.

    Viinanen pelasi terveydellään ja saavutti ainakin väliaikaisia voittoja jopa keskustapuolueesta pitämällä 48 tuntia yhtäjaksoisesti kestäneitä neuvotteluja."

    ensin ei ole "minkäänlaisia neuvotteluja" ja sitten jo tuleekin seuraava lause....?

    VastaaPoista
  11. Osakkeet muuttuivat "kiinnostaviksi" 80-luvulla, eli suomalainen keskiluokka innostui silloin osakekeinottelusta. Esimerkiksi pankkiosakkeita. Työnteon kautta vaurastuminen menetti niinä vuosina mielekkyytensä. Asiantuntijoista tuli näkijöitä. Yritykset käyttivät pääomansa loppuun. Ahon hallitus lykkäsi devalvaatiota liian pitkään.

    Velkaa otettiin tuottamattoman toiminnan jatkamiseen. Markan kelluttaminen vei Suomen markalta uskottavuuden yrityksien maksuvälineenä, eli raha oli muissa valuutoissa ja se söi valuuttavarantoa. Rahalain muutos hipoi laittomuutta. Pankkituen kautta tuettiin huonoja elinkelvottomia yrityksiä.

    5oo Euroopan suurimman kauppa-ja teollisuusyrityksen liikevaihto-ja tulos 1991 kertoi että kymmenen huonoimmin menestyneen joukossa oli kolme suomalaista yritystä, kaikista huonoin oli EKA, jonka kannattavuus oli miinus 104%. Viidenneksi huonoin oli Outokumpu, ja kymmenenneksi huonoin Metsä-Serla.

    Propaganda kuitenkin kertoi menestymisestä (kuten se tekee juuri nytkin). Samat henkilöt päättivät kaikesta - siis myös viimekädessä laeista. Juhantalo oli vain luuseri, joka sopi hyvin varsinkin median syntipukiksi.

    Keskiluokka oli ja on kansallisvaltion tuote, ja se mihin se uskoi (valtio ja pankit) kaatui silloin - vaikka se ei ehkä sitä vielä silloin tajunnutkaan - tajuaako vieläkään (esimerkiksi äidiltäni lipsahtaa välillä edelleen Kansallis Osakepankki omana pankkinaan). Mihin se sitten nyt uskoo - EU, globalisaatio, monikulttuurisuus, ilmastonmuutos, vai mikä? Mikä sen oma kulttuuri on, ja missä se on?

    Ja se mitä Obama teki ei välttämättä auta USA:ta, vaikka se propaganda onkin kovaa ja väittää niin. Ainakin keskuspankkien ohjauskorkojen taso kertoo jostakin muusta - vai miten nollakoroilla sitä rahaa tehdään? Ja mitä sitten jos se "tuettu" talous ei elvykään?

    Nythän on niin että Euroopassa kaatuu kohta pankkien sijasta valtioita - Kreikka ei suinkaan ole ainoa konkurssikypsä paikkakunta. Ja mitä sitten kun keskuspankkien rahantarve kasvaa, ja niiden pitää alkaa keräämään lisää rahaa markkinoilta - joka on edessä melko pian.

    http://www.taloudenperusteet.com/kirjoja/raha/fiatgresham/

    USA:ssa julkinen ja yksityinen velka on noin 400% suurempi kuin bruttokansantuote - miten tilanne hoidetaan aikana jolloin huomattava osa tuotannosta on siirretty maasta pois, kuten myös Suomessa tai EU:ssa.

    Näiden kaiken maailman poliitiikkojen suosima ratkaisu on se, että pitää elää kuluttamalla, eli "käymällä kauppaa" niillä Kiinassa tuotetuilla tavaroilla sen sellaisesta saatavan pienen lisäarvon toivossa.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Itävaltalainen_taloustiede

    VastaaPoista
  12. Ad Tapani: - silloin näytti, että ainoa toivo on vientiteollisuus, jolle uhrattiin palkansaajat ja pienyritykset. Valtiohan oli kahteen kertaan "konkurssin" partaalla eli rahat täysin loppu, ja Suomen Pankin kassavaranto finis.

    Nyt tilanne on hyvin erilainen. Lama tarkoittaa, ettei tavara menen kaupan, eikä devalvaatiota voi käyttää.

    VastaaPoista
  13. Ad Rienzi: - tuotantotalous oli kymmenen vuotta DI-väen merkittävä herrahissi, jonka tuotteita ovat Jorma Ollila ja moni muu.

    VastaaPoista
  14. Ad Anonyymi: - huomautus paikallaan, vaikka ehkä piruilua. Halusin kirjoittaa, että Viinanen ei kuunnellut neuvoja, mutta kokoukset kestivät.

    Sana "neuvottelut" osoittautui kovin monimieliseksi. Näitä hirmukokouksia olivat mm. budjettiriihet ja yleisemmin vääntö halllituskumppaneiden kanssa.

    VastaaPoista
  15. Oliko ollut Ilaskivi tai muu taloustieteen asiantuntija kun tokaisi Viinasen taidoista jotenkin näin: hän on varmaan hyvä insinööri, mutta välitettavasti hän ei ymmärrä kansantaloustieteestä mitään.

    Viinaselta ja Sailaalta ja muulta klikiltä on vielä muuten perimättä rakennushallituksen siivoojien saama tuottamuksellisesti eli tietoisesti lakia rikkoen aiheutettu valtion vahingoksi tuomittu korvaus. Korkoineen summa lienee huomattava.

    VastaaPoista
  16. JarMom:

    Kullan ostaminen lienee hyvä neuvo. Käteisen rahan patjassa pitäminen taas ei. Se paperiraha on nimittäin sitä samaa virtuaalirahaa. Sijoitusasunnot ovat myös kohtuullinen kohde ylimääräisille varoille, kunhan ostaa sellaisen AOY:n osakkeita, jossa muut osakkaat eivät ole persaukisia ja asunnot sijaitsevat alueella, jossa voi olettaa ihmisten haluavan asua huonoinakin aikoina.

    Jos on varaa monien asuntojen ostoon ja uskoo rahan arvon romahdukseen ja pankkien suurkriisiin, kannattaa perustaa väliyhtiö sijoituksille ja ostaa asuntoja lainarahalla sen yhtiön nimiin, vakuuksina niitä asuntoja. Ajatuksena tässä on se, että jos raha romahtaa nopeammin kuin mitä korot ehtivät pompata, voi lainat maksaa pois ja asunnot jäävät jäljelle.

    VastaaPoista
  17. Äsken oli Viinanen Arto Nybergin ohjelmassa.

    Vielä Iiro haikaili sisäisen devalvaation perään. Siis jotain niin täydellistä roskaa, ettei mitään rajaa. Onneksi sentään järki voitti metalliliitossa ja paperiliitossa, jotka kaatoivat koko järjettömän hankkeen.

    Kun vielä oli oma raha markka, niin Suomen Pankki olisi voinut painaa ja lainata rahaa Suomen valtiolle alijäämien kattamiseksi. Ei olisi tarvinnut Viinasen ravata Japania myöten pää märkänä lainarahaa kerjäämässä.

    Yksi Suomen Pankin tehtävistä oli valtion alijäämien tilapäinen kattaminen lainarahalla. Miksei tätä hyödynnetty?

    Se nyt oli selvää, ettei kaikkia pankkeja voitu päästää konkurssiin, vaikka ne olivat konkurssia muistuttavassa tilassa. Mutta nyt pankeille annettiin avoin valtakirja nylkeä laina-asiakkaansa putipuhtaiksi laillisuuden valekaapuun kiedottuna. Pankit olisi pitänyt pelastaa laina-asiakkaidensa kautta, niin olisi säästytty monelta konkurssilta ja moni yritys olisi voinut jatkaa ja työllistää.

    Mutta kun omatekoinen talousnero Mauno Koivisto oli presidenttinä valtansa huipulla niin voimakas vaikuttaja ja vehkeilijä, ettei hänen päähänpinttymiään kukaan kyennyt sivuuttamaan, vaikka olisi ollut järkeviä vaihtoehtoja esittää. Koivisto lakeijoineen pystyi vaientamaan kaikki talouspoliittisia vaihtoehtoja esittäneet.

    VastaaPoista
  18. JK: "...silloin näytti, että ainoa toivo on vientiteollisuus, jolle uhrattiin palkansaajat ja pienyritykset."

    Näin juuri, siis sen jälkeen kun oli ensin vannottu vahvan markan nimiin. Kun siitä uskosta luovuttiin, alkoi vienti vetää. Ja veti meidät kuiville ja vauhtiin, näin luulen itsekin.

    Tuo JK:n lause vaan tuo mieleeni vanhan kunnon Neukkulandian, jossa kaikki muu, mm. kansan elintaso, uhrattiin raskaalle teollisuudelle. Toisaalta takapajuisen maatalousvaltion muutos mahtavaksi teollisuusvaltioksi oli aikamoinen suoritus - verrattuna vaikkapa Maon myöhempiin harppausyrityksiin.

    Mutta ettäkö valtiot kaatuisivat... Siihen tarvitaan sota. Älkää perkele sitä povatko.

    VastaaPoista
  19. SISAINEN DEVALVAATIO
    Viinasen mukaan se toinen vaihtoehto olisi ollut sisainen devalvaatio, jonka tulppasi ay-liike.
    Nyt on nahty Baltiassa, etta sisainen devalvaatio saadaan toimimaan. Onkohan se naitten hurjasti velkaantuneitten eu-maitten kohtalo.

    VastaaPoista
  20. Kemppiselle: Tokikin tämän tiedän, sitähän yritin kevyesti kosketella; näkökulmani on, ettei TuTan koulutus ole este, kuten spesifimpi koulutus usein. Keskustelu aiheesta on elävää esim. http://keskustelu.suomi24.fi/node/8904365

    Herrahisseistä puhuen: pappis-, tuomar- ja lääkärkoulutus ovat olleet sitä jo tuhansia vuosia.

    VastaaPoista
  21. Ad Omnia: - sävyisää keskustelua. Luulen että se jatkuu. Mielestäni edelleen paras johdatus on KOP:n historia ja metsäteollisuuden historia, siis nämä uudet.

    VastaaPoista
  22. Hyvä Alo:

    Mulla on 3x vivulla jenkkilän asuntolainoja, ja odottelen niiden nousupiikkiä x-vuoden säteellä.
    Asuntolainoitus on maailmalla mielestäni persiissä, mutta vastakohtina kulta kompensoi tilannetta.
    Suomesta en ostaisi asuntoja, olkoon ne missä tahansa 3 vuoden ajatuksena.
    Siis huom. tuo 3x vipu


    Kemppiseltä kysyisin mihin mainitsemasi teokset ovat johdatuksena? Ymmärrystä vai tulevaisuutta varten?

    VastaaPoista
  23. VARO VELKAA

    Kyllahan se Iiro Viinasen aika toi esiin suomalisten ihmisten ja pankkien kummallisen tarpeen velkaantua aivan tolkuttomasti ja rakennella kaikenlaista "tarpeetonta" velkarahalla. Ja valuuttavelalla! Eli ei se vastuu ihan kokonaan ole
    poliitikoilla. Jos suurinta syntista haetaan niin kai han loytyy Suomen Pankin suunnalta (Lassila, Kullberg ja Koivisto).

    Puolassahan on kayty vastaava prosessi lapi viim. 2-3 vuoden aikana. Asuntoja ja autoja on rahoitettu halvoilla valuuttaluotoilla (EUR ja CHF). MUTTA riski on ollut selvasti pienempi ja jakaantunut laajemmalle, kuin aikoinaan Suomessa. Lienemmeko Suomessa liian yltiopaisia?

    VastaaPoista
  24. "Nyt finanssiturbulenssissa tää IMF onkin vahva tekijä ja toimija ja sekin on oppinut näistä aikaisemmista finanssikriiseistä ja voisi olla hyvä kumppani Kreikalle. Mutta kun tää on Saksan ja Ranskan pelikenttää, niin mediassa nähtäneen jatkossa IMFhän parjausta, mikä on kotoisin suunnilleen siitä, että Sarkozyn poliittinen kilpailija on ansioitunut IMF uudistajana. Simon Johnsonhan kirjoitti tästä Project Syndicaten palstoilla.

    Tääkin on sillei jännästi, että kaikki kytkeytyy myös Suomeen. Silloinhan kun meillä oli se 90-luvun alun lama, niin silloin sanottiin ettei saada ulkomaista pääomaa mistään ja silläkin perusteella saatto tehä ihan mitä vaan. Itte asiassa tää IMF oli just sitä varten että jos et saa kaupallisen perustein, niin saat täältä, koska tää on valtioiden perustama toisen maailmansodan jälkeen. Suomi olis saanu sieltä IMFstä milloin vaan. Mutta sen puoleen ei haluttu kääntyy, kun otettiin mieluummin korkeilla koroilla kotimaiselta Pohjola ryhmältä. Kun Iiro Viinanen sieltä niitä valtiolainoja otti Pohjolasta yli 15% korolla, niin sen jälkeen se palkittiinkin pääjohtajan paikalla. Jota hommaa se pysty muutaman vuoden pitämään, kunnes ihmiset hermostu siihen tyystin."

    Mikä Maailmaa Liikuttaa: 'Baila Baila - Islanti uppos!' (Lehto-Kaven/Sjöstedt/Jakonen)
    http://lyh.fi/D4

    VastaaPoista
  25. Tuo "lainahanat menivät kiinni" on kai suurin kusetus ikinä. Rahaa saa velaksi aina. Kysymys on vain velan hinnasta eli korosta. Viinanen valehtelee.

    Ruotsissa nostettiin hätäpäissään korko 500 %:iin. Joka ei usko, kysyköön Sveriges Riksbankista. Tai jos vielä uskoo lehtiin niin: http://www.dn.se/ekonomi/94-dagar-som-skakade-sverige-1.112460

    Mikä siinä velassa on niin kauheaa? Niin kauan kuin kansantalouden tuottavuus on korkeampi kuin velanhoitomenot, ei ole mitään hätää.

    VastaaPoista
  26. Talouspoliittinen päätöksenteko on helppoa päättipä sitten sossu tai kossu: otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille...

    Taloustieteellisyyden älyllisestä tasosta olkoon esimerkkinä nobelisti Krugman joka Suomessa käydessään antoi kaksi ohjetta 1) palkkoja on alennettava 2) yksityistä kulutusta on lisättävä.

    Olen sanaton...

    VastaaPoista
  27. ONKO MEILLA KAKSI ERI JARMOM SIJOITTAJAA

    Nimimerkki JarMom neuvoo ylla ostamaa kultaa 100 gramman potikoina ja pitamaan poytalaatikot taynna kateista. Hieman alempana ymmartaakseni toinen JarMom kertoo sijoittaneen 3x (3 kertaisesti leveroituun) US asuntomarkkinaan.
    Ei voi olla saman ihmisen juttuja!

    Tuo 3x leveroitu sijoitus asuntomarkkinaan on kylla tosi hurjan viisaan pelurin liike, kun viela tietysti on tehty omilla kateisvaroilla; ei siis lainarahalla. Jos haluais rikastua kauhiasti ja vahan nopeammin, niin kylla niita 3x ja 2x leveroituja kohteita loytyy nopeammin toipuvilta US sektoreilta. Hajautus olis paikallaan, mutta ei tietysti yhtaan niin raflaavaa, kuin sijoitus naihin asuntoihin.

    Kaikki Suomen tyottomat taman jalkimmaisen JarMomin peraan, niin pian pystyvat itse hoitamaan kulunsa; eika tarvita enaa Urpilaisen avustuksia. Kapitalisteja Suomi tayteen!

    VastaaPoista