Sivun näyttöjä yhteensä

28. helmikuuta 2010

Pornomummot



Lukiessani Kimmo Sasin lausumaa Ylestä ja hintavien ohjelmien, kuten kai olympialaisten, siirtämisestä kaupallisten kanavien syöteiksi, mieleeni tuli dementia.

Joskus käytettiin nimitystä ”dementia praecox”, ennenaikainen tylsistyminen. Tämä Jungner, joka pantiin kilometritehtaalle, taisi olla kova korostamaan monipuolista ohjelmistoa. Ja professori Markku Kuisma huomautti eräiden piirien ideasta, että voitot yksityistetään mutta tappiot sosialisoidaan eli siirretään veronmaksajille.

En avain kykene kuvittelemaan, miten tämä ajatus sopii yhteen Ylen uuden maksun kanssa. Mielenkiintoista, että hallintoneuvoston jäsen tekee tuhoa yrityksessä, jonka etua hänen luulisi ajavan. Mutta puhe on Kimmo Sasista.

Dementiapohdintani saivat kimmoketta, kun silmiin sattui uutinen vaikeasti henkisiä kykyjään menettäneiden vanhusten hyperseksuaalisuudesta. Vaivasta kärsii nyt levitettävän tiedon mukaan joka kahdeksas, ellei useampi.

Kun olen joutunut viime vuosikymmeninä vierailemaan usein, ajoittain erittäin usein, vuodeosastoilla ja vastgaavissa paikoissa, joissa on kuolevien lisäksi välttämättä lukkojen takana pidettyjä, olen tavannut paljon pornomummoja.

Olen välillä ihmetellyt ilmiötä ja joskus ihastellut. Omassa kokemuspiirissäni asianomaiset ovat pelkästään naisia. Kokemus on äkkiseltään hurja. Asianomainen saattaa olla todella vanha ja ryppyinen, ihastuttavan isoäidin perikuva. Ja tällainen vanhus istua nököttää vuoteensa reunalla ja latelaa vaikeuksitta tekstiä, joka panisi hevosmiehet punastumaan jopa Talikkalan talvimarkkinoilla.

Mieleen tulee unissasaarnaaminen, vaikka puheen sisältö on erilaista, etten sanoisi päinvastaista. Kun tätä tarinaa näet jää kuuntelemaan, on aivan pakko ihmetellä, mistä tällainen täti-ihminen on yliimalkaan saanut herättätteet ja virikkeet ja ennen kaikkea oppinut kielikuvat ja käänteet.

Luultavasti olen itse lapsellinen, ja kieltämättä kuulun mies-sukupuoleen. Aivan vakavissani olen kuitenkin luullut, että tietty tarinasto on peräisin työmailta ja armeijasta sekä luonnollisesti rippikoulusta, kavereilta halkopinon takaa välittyneenä. Vastaavasti olin kuvitellut, etteivät tavalliset naisihmiset edes tiedä näitä juttuja.

Kokemus kertoo kuitenkin toista.

Ilmiötä ei ymmärrettävistä syistä ole levitelty, vaikka ainakin hoitoalan ihmiset ovat varmasti vanhastaan selvillä asiasta. Kun meillä on kaiken jälkeenkin niin sanottu vallitseva moraali, nuoret ja keski-ikäiset pitävät kai selvänä, että kuolemaa odottavat keskittyvät virsikirjaan ja Uuteen testamenttii, eikä heillä ole vaikeuksia estää syntisiä ajatuksia livahtamasta mieleen.

Täytyy kuitenkin passata päälle, kuin kohdalle sattuu sopivan tuttu lääkäri tai psykologi.

Ilmiössä on kiinnostavinta epäily, että tässä näyttäytyisi kuitenkin jotain muistin toiminnan kannalta olennaista. Siksi viittasin unissasaarnaamiseen, joka lienee jonkinlaisen hypermuistin tulosta, koska jotut horrossaarnaajat todella toistavat kuulemiaan – ehkä kauan sitten kuulemiaan – puolen tunnin tai tunnin saarnoja.

Ilmiössä on miellyttävintä ajatus, ettei vanhuus mielettömänäkään ole pelkkää mättäikköä. Hyperseksuaalisuus kuulostaa moitteelta tai diagnoosilta. Jos vaihtoehtona ovat kuoleman kuvat tai koetut kauhut, tämä ei tunne mitenkään pahalta. Lopultakaan emme onneksi tiedä, kuka lopultakin on sekaisin. Ajoittain tulee mieleen, että ilottomuuden ihannoijia riittää maailmassa, eikä heikäläisiä halua kuitenkaan oikein arvostaa. Tasapainotteleminen lyijykynän nenässä ei tunnu oikein elämältä – rämähätävä nauru on elämää.

On näitä hurjasuisia naisia tietenkin ollut aina, mutta heidät on leimattu ylleisiksi. Kotiseudullani kerrottiin yhdestä, jonka kimpussa oli ratasillalla useampiakin humalaisia. Nainen halasi tokkurassaan puhelinpylvästä ja kyseli, että jokos tämä pitkä poika on saanut.

22 kommenttia:

  1. Ehkä naisilla ( tai tietysti ) hormoonivaikutus on suurempi myös mummoiässä. Onko harkittu mummoille hormoonihoitoa rauhoittavien pillerien sijasta?
    Nuoret maahanmuuttajat mummoja hoitamaan!

    VastaaPoista
  2. Kimmo Sasi, ilmiö sinänsä. Miten kaikki on mahdollista juuri yhden toohon ollessa kyseessä. Kuten mainitset puhuu edustamaansa yritystä (YLE) vastaan. Miten hän "sopi" kolarinsa uhrin omaisten kanssa? Siis amerikkalaisesti. Miten hän ei saanut oikeaa tuomiota taposta? Ja miten hänellä voi olla ajokortti, jos nukahtelee ratissa ja on sillä tavoin vakavasti sairas? Hänhän on elävä pommi maantiellä. Mutta on hän sitä toki kaikessa mitä hän touhuu ja tekee.

    OL

    VastaaPoista
  3. Naista ei auta mitään silloin kun naisten valtakunta asettuu vätysmiesten taakse. Vätys ei tässä tarkoita huonoa käyttäytymistä, huonoa tietotaitoa eikä huonoa huumoria. Vätys tarkoittaa sitä, ettei seiso vähempiosaisen vieressä kun tuuli käy. Joka ei käytä sitä valtaa mikä on miehille annettu. Mies on aina miesten porukassa lojaali, se ei päde naisiin. Kun nainen on yksin tai yrittää nousta sitä vastaan mitä sanotaan maailman ns. miesmäisyydestä eli että huoraliikenne kasvaa, naiskauppa on suurempi kuin koskaan myös lännen kaikissa suurkaupungeissa joka on piilossa oleva fenomeeni (eikä ne naiset suinkaan ole vanhoja, dementoituneita tai rumia) tämä nainen saa myötämieltä kunhan ei syytä olemassaolevaa bisnis-liikennettä tai olemassaolevaa pankki-liikennettä mistään. Saa siis kapinoda kunhan ei kapinoi tai muuta mitään. Sen sijaan jos joku nainen osaisi työntyä syvemmälle eli tajuaisi miten rakenteet vievät nuoria naisia entistä enemmän huoraksi, entistä enemmän vangeiksi ja entistä enemmän mahdottomiin tilanteisiin jossa ei kukaan enää auta niin tämä nainen on kaikkien vihan kohde. Sellainen nainen on heti dementoitunut, hullu tai muuten vaan promiskuiteettinen. Käyttäytyy huonosti tietysti; ei enää nähdä sitä omaa käyttäytymisongelmaa vaan halutaan uskoa sitä mitä ulkoota sanotaan.

    Ja paradoksaalisesti nainen pyytää ensin apua miehiltä; jotka siis osittain ovat kasvatettu näyttämään miehiltä tai omaavat miehen statuksen, vaikka ovat lyhtypylväitä: näyttävät valaisevan jotain mutta ovat vain tolppia elämän varrella. Eivät siis tarkoita mitään kirjottamisella, eivät tarkoita mitään muutosta minnekään vaan haluavat viihdyttää itseään ihan yhtä alamaisesti kuin ne, jotka päivästä seuraavaan roikkuvat tv:n edessä viihdyttämässä itseään. Molemmissa mies- tai naisryhmässä ollaan passiivisia elämän oikeille käyttäytymisongelmille ja meneillään oleville kulttuuriongelmille kunhan saa olla rauhassa. Not in my backyard.

    Nainen pyytää siis ensin apua tukalaan tilanteensa mieheltä. Jos mies pettää siitä tulee uusi ongelma. Mies saa apua kaikilta; naiset eivät suloisesta miehestä sano mitään muuta kuin, että on suloinen. Tässä suhteessa nainen sekoittaa aivoissaan onko kyseessä vauva tai uros. Menee sympatia väärin koska siinä kohtaan naisen tulisi tajuta, että hänen tulee arvioida miestä uroksena suhteessa tukalaan tilanteeseen naisen kannalta tai naisten pyrkimysten kannalta mutta kääntää roolinsa väärin: nainen on kuin polkupyöräilijä sopivasti pyöräilijä ja sopivasti jalankulkija kun on kyse siitä, miten tulkitaan. Ja viisas nainen pitää itsensä vallan kanssa samalla puolella aitaa.

    Ja siksi ei voida mitään tehdä. Kukaan ei lukkojen takana istuvaa naista nimittäin auta - jos kettu päästetään vapaaksi se menee metsään ja pärjää; minne nainen menee? Metsään?

    VastaaPoista
  4. Sosiaalinen kontrolli vaatii sekin aivotoimintaa. Dementikon aivot eivät jaksa pitää yllä normaaleja sosiaalisia rooleja, jolloin aivojen syvyyksistä alkaa pursuta seksuaalisuutta.

    VastaaPoista
  5. OLYMPIALAISET

    Jaakoot tuo Kimmo Sasin ajatus omaan arvoonsa, mutta tassa olympijutussa on muutakin potaskaa.

    Suomessa valmistellaan kalliisti urheilijoita virkamiesmentaliteetilla olympikisoihin ym koetoksiin. Kun raha on tiukalla, niin eikos pitaisi paastaa kisailemaan vain sellaiset joilla on paloa ja taistelutahtoa? Ensiksi esim. puolet pois kaikista maararahoista ja Kummolan tyyppiset jeppet elakkeelle tai hoitoon
    (hyperseksi voi iskea laakityksenkin vuoksi!).
    Nelja poikasta lahti johonkin kisaan naissa olympialaisissa ja kolme keskeytti. Edelleen: eikos suomalaislla ollut tapana sijoittua jotenkin naissa hiihtolajeissa ennen vanhaan. Nyt ei. Siis rahan jako seis! -- Lisaksi kulttuuri ja urheiluminiosterilta pitais leikata kaikki maararahat, jos alalla ei nayttoa eika todellisia lupauksia.

    VastaaPoista
  6. Liiankin läheltä kokenutsunnuntaina, 28 helmikuuta, 2010

    On erikoinen vaikka yleinen käsitys, että tässäkään asiassa halu vähenisi puutteen myötä. Vanhoilla miehillä on kyvyttömyys ja siksi tietty nolous eri roolissa kuin vanholla naisilla. Ajattele, jos olisi koko ikänsä ollut lähetti, jonka kantamaa kakkua kaikki haluaisivat, ja on pitkään tullut oltua tarkka jakaja. Sitten yhtä äkkiä olisi tarjontaa ilman kysyntää.

    VastaaPoista
  7. Tämäkin vielä: mikä sauma sketsinikkareille!
    Armokuolemalla armahtakoot!

    Ei ollut helppoa.
    Joskus kello oli liian paljon,
    joskus liian vähän.
    Joskus haittasi teevee, joskus rahahuolet.
    Joskus oli kuunneltava keskiyön uutiset,
    joskus luettava dekkari loppuun.
    Joskus oli sitkeitä vieraita,
    joskus surtiin kun kukaan ei käynyt.
    Joskus oli juuri riidelty,
    joskus elämä oli ärsyttävän tasaista.
    Joskus nukutti minua,
    joskus kaveria.
    Joskus oltiin humalassa,
    joskus ei pystytty muusta syystä.

    Oltiin nuoria silloin.
    Kuka sitä uskoisi.
    Eila Pennanen

    VastaaPoista
  8. Mitenkäs tämä Sasin lausunto oikein liittyy dementiaan? Niinkö että Sasi on unohtanut Ylen olevan kansan palvelija, kun köyhiltä halutaan ottaa pienetkin ilot ja kansaa yhdistävät puheenaiheet (kuten olympialaiset) pois?

    VastaaPoista
  9. Entä Pornovaarit? Eikö heitä muka ole? Vai pidetäänkö vanhojen dementoituneiden miesten yliseksuaalisuutta normaalina ilmiönä ja naisten vastaavaa tilaa huvittavana?

    VastaaPoista
  10. Yhdessä laitoksessa kerran oli yksi hoidettava, pappi (mies), joka kulki housut nilkoissa. Homeostaasiinhan on ihmisen päästävä, ennemmin tai myöhemmin.

    VastaaPoista
  11. Otsikkokuva on hykerryttävä. Sanotussa sanassa on jotain sinapinsiemenen kaltaista. Vaikka näissä höytyperäisissä näkyy olevan hiukan arkisempi uskonlevitys kyseessä.

    VastaaPoista
  12. ... Mutta on hän (Sasi) sitä toki kaikessa mitä hän touhuu ja tekee.

    Muistan, että ehti varoittelemaan puoluekokousväkeä lopullisesta, hirmuisesta perikadosta, jos se nyt valitsee nuoren J. Kataisen Kokoomuksen johtoon.

    Tämä on se Paavo Lipposen ongelma; hän kysyy muistelmissaan, olisiko silloin (mm. 1980-luvulla) muka pitänyt tietää se, mikä nyt tiedetään?
    Tietenkin - Immanuel Kant, Marx, Spinoza ...näkivät helposti 100 - 200 v.

    VastaaPoista
  13. YLEssä päättyi poliittisten johtajanimitysten aika kun johtajaksi saatiin kokoomustaustainen henkilö.

    VastaaPoista
  14. Päivän kuvasta tulee mieleen kaksi hienoa kirjaa:

    Ensiksikin Joni Skitesvikin esikoisteos "Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja" (1983), jonka niminovelli on yksi suomalaisen novellitaiteen helmistä. Lukekaa Skiftesvikiä, pitää otteessaan todella tiukasti!

    Toiseksi tulee mieleen Eero Huovisen järkyttävä ja ajatuksia herättävä kirja "Käännä kasvosi, Herra", jonka lopussa oleva essee kärsimyksen ongelmasta on samaan aikaan ymmärrettävä ja syvällinen. Arkkipiispanvaalia seuratessani minua harmittaa, ettei Huovinen koskaan lähtenyt noihin hommiin. Olisi ollut mies paikallaan - enemmän kuin kukaan toinen, aina edellisistä arkkipiispanvaaleista lähtien.

    VastaaPoista
  15. Pornomummoja en ole tavannut, mutta sen sijaan olen tullut tietoiseksi, että tietyn iän jälkeen joku sensuuri poistuu. Sen jälkeen sieltä on tullut elämän rankkoja tapahtumia, joista asianomaiset eivät ole pystyneet aikaisemmin puhumaan.
    Siis alitajunnasta.Puhdistava kokemus asianomaiselle.

    VastaaPoista
  16. Ad Omnia: - kun Skiftesvik mainittiin, juuri tuo kokoelma, Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja, on todellakin esimerkki kirjallisuudesta.

    Tekisi mieli varoittaa - tarina pikkupojista on todella järkyttävä.

    Mutta yksi kirjallisuuden tehtävistä on järkyttää.

    VastaaPoista
  17. ei se niin vaikeaa olemaanantaina, 01 maaliskuuta, 2010

    Luonto-ohjelmat olivat aivan sietämättömiä usealle vanhainkodin asiakkaalle ja tätähän ei hoiva-alalla leipäänsä leventänyt kirjailija/kääntäjä-tuttavani ymmärtänyt laisinkaan. Joku asiakas sitten valotti, että kun joka jaksossa paritellaan ja sitä on hirveätä katsella, ei saa itse mitään ja televiosta koko ajan muistutetaan.

    Seksuaalisuus on siis vahvana vanhainkodissa, tylsistyminenkö sitten laskee tietoisia estoja entisestään ja päästään hyperavaruuteen?

    VastaaPoista
  18. Unissasaarnaaja Helena Konttisen "Eräs meidän ajan profeetta" lienee ainoa lukemisen arvoinen bestseller Suomen kirjallisuuden historiassa. (Montakohan painosta jo? Yli 40?)

    Jokin Parkinson-lääkekin muistaakseni voi aiheuttaa mummojen & vaarien rivopuheisuutta ym.

    VastaaPoista
  19. "YLEssä päättyi poliittisten johtajanimitysten aika kun johtajaksi saatiin kokoomustaustainen henkilö."

    Hölmökö olet? Kunhan on eri puolueen miehiä.

    VastaaPoista
  20. Lähdin hakeman netistä Castellsista tietoa, törmäsin tähän loistavaan blogiin ja pornomummoihin. Aikamme ilmiökö, pornomummot? Hellyyttävää. Eikö olekin ihana, ettei ihmisen fyysinen kaipuu, tai muistot siitä katoa minnekään.

    Muistakseni eräs - oliskohan aspergerin muoto on rivopuheisuus - mutta onko tämä rivoa, siinäpä se

    VastaaPoista
  21. Castellsista tietoa hakemaan lähteneelle anonyymille: ei kai sentään muistaaksesi mikään aspergerin muoto, mutta ehkä touretten syndrooma.

    VastaaPoista
  22. Ja taustalla luuraa Atte Jääskeläinen, YLE:n vastaava päätoimittaja, joka kaiketi vastaa ohjelmista.

    VastaaPoista