Sivun näyttöjä yhteensä

17. maaliskuuta 2010

Copyright korkein oikeus



Korkeimmalle oikeudelle tulee asettaneeksi korkeimmat vaatimukset lain tuntemisesta.

Korkeimman oikeuden omalla verkkosivulla, josta tämän kirjoituksen kuva on, on alareunassa merkillinen maininta - © Korkein oikeus.

Tekijänoikeuslain 9 §:n 1 momentin 4-kohdan mukaan viranomaisen tai muun julkisen elimen lausumiin ei ole tekijänoikeutta.

Copyright-merkintä on siten lainvastainen ja vaikutukseton, mutta on se noloa. Tämän asian ymmärtämiseen ei tarvita edes lain tuntemista. Tuomioistuimen ratkaisut ja lait on tarkoitettu tulemaan esteettömästi ja ongelmattomasti kenen tahansa tietoon.

Suomen laki ei liioin tunne copyright-merkkiä, eikä sen käyttäminen ole tarpeellista. Tulkitsen suopeasti, että sillä halutaan viitata tekijänoikeuteen. Merkki menetti suurimman osan merkitystään 1970-luvulla, kun Yhdysvallat muutti tekijänoikeuslakinsa. Laajaan käyttöön se tuli Geneven sopimuksen johdosta 1950-luvun alussa. Tuo sopimus on nykyisin melkein historiaa – ainakin TRIPS-sopimusten jälkeen.

Jos merkintä tarkoittaa verkkosivun asettelua, se on silti virheellinen, koska tuossa asettelussa ei ole mitään omaperäistä – teoskynnys ei ylity.

Asia on perinteisesti järjestetty eri maissa eri tavoin. Englannissa on tunnustettu hyvin kauan toisaalta kruunun, toisaalta parlamentin tekijänoikeus. EU on varustanut verkkosivunsa copyright-merkinnällä ja ilmoituksilla.

Normaalista tämä ei estä aineiston käyttämistä – halukas saa verkossa suhteellisen ongelmattomasti ilmaislisenssin.

Näyttäisi siltä, että myös viranomaiset pyrkivät valvomaan tekstiensä käyttöä tekijänoikeusmerkinnöin. Autenttisuuden valvominen on paikallaan. Tekijänoikeus, joka käsitetään yksityisoikeudelliseksi säännöstöksi teosten hyväksikäyttämisen ehdoista, on pohjoismaisessa perinteessä outo ja asiaton keino.

Olen tässä blogissa ja opetuksessani kiinnittänyt huomiota lakien keskinäiseen ristiriitaisuuteen. Nimitän noita tilanteita paremman termin puutteessa kollisioksi. Tuota sanaa käytetään perinteisesti eräissä tilanteissa, joissa oikeus törmää oikeuteen.

Viranomaisten toimintaa määrää hyvin vahvasti julkisuusperiaate. Julkisuusperiaate taipuu monin kohdin yksityisyyden ja myös yksityisen edun vuoksi. Omaisuus nauttii perustuslain suojaa mutta varallisuus ei. Tekijänoikeus ei ole perustuslakiin tukeutuva oikeus, toisin kuin esimerkiksi sananvapaus.

”Jokaisen omaisuus on turvattu”, sanoo perustuslaki. Säännös on erittäin epämääräinen. Jos se tarkottaisi kaikkia varallisuusarvoisia etuja, jokaisen työpaikka olisi turvattu. Kun ei ole.

Tämä vaikuttaa pikkumaiselta nalkutukselta ja voi ollakin sitä. Ajattelin nyt kuitenkin urputtaa siksi, että museot, kokoelmat, kirjastot ja arkistot luulevat erittäin usein, että niillä olisi tekijänoikeus kokoelmiinsa. Kun ei ole.

Esimerkiksi taidemuseot perivät tätä nykyä maksun teosten valokuvaamisesta. Se on OK. Maksu on käsittelykustannus – vahtimestari raahaa tavaroita, valaistaan, aiheutetaan häiriötä. Tekijänoikeuden kanssa sillä ei ole tekemistä. Voi olla että poikkeuksia esiintyy, mutta suuri osa esimerkiksi Ateneumin kokoelmista on tekijänoikeudesta vapaita.

Kysymys on sama kuin päivän oikeustapauksessa yksityisen perimästä pysäköintimaksusta. On se mahdollinen, ja nyt korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen asia on selvä. Olisi nuo perustelut kyllä voinut samalla vaivalla kirjoittaa selkeämminkin. Kai isännöitsijät nyt ymmärtävät, että maksun periminen edellyttää selviä kylttejä ja uhkauksia.

23 kommenttia:

  1. "Jos merkintä tarkoittaa verkkosivun asettelua..."

    Totta kai se tarkoittaa verkkosivua, mutta ei asettelua, vaan kokonaisuutta. Teoskynnys ylittyy. Jos haluat tämmöisen, niin älä leikkaa - liimaa - imuroi tätä itsellesi, vaan tee se itse.

    VastaaPoista
  2. ParkCom -ratkaisu saa pohtimaan miten nyt omaksuttu kanta sopimuksen synnystä vaikuttaa ohjelmistokauppaan. Korkein oikeus totesi tapauksessa KKO 2003:88 seuraavaa: "Kysymyksessä olevat tietokoneohjelmat ovat olleet valmisohjelmia, jotka ohjelmistoyhtiöt ovat tarkoittaneet yleisesti ohjelmien käyttäjille myytäviksi. Ohjelmien käyttöoikeutta ei ole rajoitettu ajallisesti. Ohjelmat ovat olleet levykkeillä, jotka A on ostanut kertakorvausta vastaan. Nämä seikat puoltavat selvästi sitä käsitystä, että kysymys on ollut yksittäisen tietokoneohjelman kappaleen lopullisesta kaupasta eikä vain ohjelman käyttöoikeuden luovutuksesta. Tällaisia kauppoja ohjelmistoyhtiöt eivät ole voineet yksipuolisesti rajoittaa tietokoneohjelmien myyntipakkauksiin sisällytetyillä yhtiöiden tekijänoikeuden säilymistä tarkoittavilla ehdoilla sellaisin vaikutuksin, että yhtiöillä olisi edelleen säilynyt tekijän yksinoikeuteen perustuva määräämisvalta myös asianomaisen tietokoneohjelman kappaleeseen ja sen edelleen levittämiseen."

    Onko nyt niin, että myös shrink wrap -sopimukset ovat nyt saaneet puolihuolimattomasti KKO:n tuen: "Avaamalla tämän paketin sitoudut sisällä olevan lisenssisopimuksen ehtoihin".

    MF

    VastaaPoista
  3. Tuomari Nurmion "Kaalimaan kansa". Siinä se kaikki on kuultavissa ja nähtävissä. Kuunnelkaa ja nähkää!

    (oikeastaan tämä kuuluu tuonne Tunteisiin)

    VastaaPoista
  4. Ad Anonyymi: - rohkenen epäillä. Alla oleva HTML sheeteineen ei taatusti ole sen henkilön luomaa, joka on siitä KKO:ta laskuttanut, vaan muualta peräisin oleva template.

    Omaperäisiä verkkosivuja ja -sivustoja on paljonkin mutta esimerkiksi tämä Bloggerin Atomic ei ole.

    Siis: leikkaa ja liimaa.

    VastaaPoista
  5. Mikähän merkitys ParkCom-päätökseen oli sillä, että mainittu "Mika S" vaikuttaa lyhyellä lukemisella arrogantilta aukkojen hyväksikäyttäjältä, joka nappaa käyttöönsä toisten maa-aluetta privaattiin pysäköintikäyttöönsä -- jopa pelastustiellä?

    VastaaPoista
  6. Taannoisella käynnilläni Hämeenlinnan vankilamuseossa minulle ilmoitettiin, että itse, omalla kameralla, ilman henkilökunnan työtä, otettujen kuvien käyttöön julkaisussa vaadittiin erillinen lupa. Jonka sain maksutta siksi, että kyseessä oli todennäköisesti-voittoa-tuottamaton-omakustanne. Mutta muuten julkaisu olisi ilmeisesti maksanut. Minkä peruste jäi minulle epäselväksi. Jos valokuvan kohteena museon keskusaula, on sekä suunnittelijoiden että toteuttajien tekijäoikeudet rauenneet. Vai vaativatko seinien uudelleenmaalaajat oman osansa?

    VastaaPoista
  7. Pia Sive/ KKO Viestintäkeskiviikkona, 17 maaliskuuta, 2010

    Blogissa on ensisijaisesti kiinnitetty huomiota KKO:n sivuille päivitettäviin ratkaisuihin. Sivut sisältävät kuitenkin myös tekijänoikeuksien suojaamaa aineistoa, kuten puheita, artikkeleita ja joitakin kuvia. Sivut on alunperin tehty tilaustyönä ja palvelun tarjoaja on nähtävästi käyttänyt sivupohjassa Copyright-merkkiä. Mukavaa, että sivut herättävät mielenkiintoa.

    VastaaPoista
  8. KKO.fi:n HTML- ja CSS-koodi on suhteellisen siistiä ja simppeliä. Kuvat ja elementit on myös nimetty koodissa suomeksi. Onkin ihan uskottavaa, että toimittajafirma on rakentanut sivun alusta loppuun itse. Kenties nuijan kuva on ostettu kuvapankista tms.

    Kotisivut sinänsä ovat kyllä yleensä koodin puolesta melkoista sillisalaattia, joissa on yhdistelty omaperäisellä tavalla yhtä sun toista elementtiä. Yleensä pohjalla jonkin CMS:n valmistemplate. Tiedä sitten, miten tämä suhtautuu tekijänoikeuksiin. Luulisi, että ulkoasuratkaisu ainakin ylittäisi teoskynnyksen.

    VastaaPoista
  9. Yksityisen perimä pysäköintimaksu on tosiaan selvä asia eikä sen oikeutusta kai kukaan koskaan ole kiistänytkään. Siitä ei kuitenkaan ollut KKO:n tuoreessa casessa kysymys, vaan siitä, voidaan väärin tehdystä (sopimuksenvastaisesta) pysköinnistä sanktioida ja miten.

    Useat oikeusoppineet - kuten myös KKO:n vähemmistö - ovat tässä oikeassa ja KKO:n enemmistö pahasti väärässä. Päätös ohittaa tietyt perusoikeudelliset ja muuten perustavan laatuiset oikeudelliset kysymykset tyystin. KKO sivuuttaa täysin esim. hovioikeuden hyvin argumentoidut perustelut kepeästi nolla-argmumentein.

    Mielestäni tämä tapaus on osuvasti linjassa tuoreimman tuomarinoton välillä. Perusoikeuskysymykset ja vastaavat turhanpäiväisyydet tunkiolle ja business vallalle; kaikki on oikein ja mahdollista, jos se on businessta ja "sovittavissa".

    Surkea on oikeusvaltion tila. Ja vielä surkeampi korkeimman oikeuden. Itse olen seurannut KKO:n ratkaisua erään vähäisen oikeudenalan kysymyksissä, joita KKO ratkoo vain harvoin, ehkä pari kertaa vuodessa. Ratkaisut ovat "systemaattisesti" täysin epäloogisia keskenään luoden toden totta 1x2-fiiliksen. Perustelut ontuvat, niissä ei kiinnitetä huomiota sovellettavan säännöksen tarkoitukseen tai sen merkitykseen osana asiaa koskevien säännösten kokonaisuutta tai säännösten sääntelemään järjestelmää. Ratkaisuilla ei siis ole juurikaan tekemistä todellisuuden, oikeellisuuden tai oikeudenmukaisuuden kanssa. Päivittäin niiden asioiden kanssa tekemisissä olevat juristit eivät tosiaan tiedä, itkeäkö vai nauraa. Onneksi käytäntö viittaakin niille kintaalla, mutta silti yksittäisten tapausten pätätämät ratkaisut harmittavat.

    En kyllä tiedä, mikä on tilanne monilla muilla oikeudenaloilla. Rikosoikeuden osalta, jonka asiantuntija en ole, tilanne näyttää paljon paremmalta.

    VastaaPoista
  10. Ad Pia Sive: - kiitos asiallisesta repliikistä.

    Kuten toivoakseni kävi ilmi, minä puoletani halusin ottaa esiin yksinoikeuteen viittaavan tekjänoikeusmerkin ja prejudikaatin käsitteellisen ristiriidan.


    "Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot", kirjoitti KKO ennen. Ei siis asianosaiset. Copright merkki tällaisessa yhteydessä on vähän kuin poliisi vaatisi tekijänoikeuskorvauksen kirjoittamastaan sakkolaupusta.

    Finlexin kautta löytyy eduskunnan käyttämän sananmuoto

    http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/kayttoehdot.htx?lng=fi

    Soisin että viranomaiset viittaisivat omasta kirjoituksestani ilmenevään tekijänoikeuslain kohtaan. Se ei ole tekijänoikeuden rajoitus (2 luku) vaan selkeä säännös, jonka mukaan tekijänoikeutta ei ole.

    VastaaPoista
  11. Anonyymi kirjoitti: "Siitä ei kuitenkaan ollut KKO:n tuoreessa casessa kysymys, vaan siitä, voidaan väärin tehdystä (sopimuksenvastaisesta) pysköinnistä sanktioida ja miten.

    Useat oikeusoppineet - kuten myös KKO:n vähemmistö - ovat tässä oikeassa ja KKO:n enemmistö pahasti väärässä."


    Varmaankin tämä asia kuuluu Bloggerissa enemmän Virolaisen puolelle, mutta pakko korjata, että korkeimman oikeuden koko ratkaisukokoonpano - kaikesta päätellen esittelijän muistiota myöten - oli samaa mieltä siitä, etteivät "julkisen vallan käyttöä koskevat rajoitukset" olleet sopimuksen esteenä (KKO:n päätöksen kohdat 5-9).

    VastaaPoista
  12. Raamattuakin käännetään uudestaan kun vanhat tekijänoikeudet happanevat - hämärretään asiayhteyksiä, jos ja kun ei kontektia ymmärretä. Ja termeistä mehut pois, jos mahdolista, vrt. penseä.
    Sitten rahoiksi.

    VastaaPoista
  13. Prof. Olli Mäenpää väitti eilen tv:ssä, että KKO käveli ParkCom-tuomiossaan perustuslain yli.

    Hän tarkoitti luultavasti viitata PL 124 §:ään, jonka mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla pykälässä tarkemmin mainituin edellytyksin ja ehdoin.

    Yksityisessä ja siis yksityisellä alueella tapahtuvassa pysäköinninvalvonnassa ei kuitenkaan ole kyse julkisesta hallintotehtävästä. Kyse on sopimusoikeudesta, reaalisopimuksen syntymisestä, sopimusehtojen noudattamisesta ja ehtojen rikkomisen varalta sovitusta sopimussakosta tai sen luonteisesta maksusta.

    Yksityinen pysäköinninvalvonta perustuu muuten jo nyt välillisesti lakiin eli TLL 28.2 §:ään. SEn mukaan kiinteistön omistaja voi antaa alueella pysäköintiä koskevia määräyksiä. Sopimuksessakin on kyse "määräyksistä." Sopimussakkoon ei tarvita poliisia tai muita viranomaisia, vaan siitä voidaan sopia vapaasti.

    VastaaPoista
  14. Ad Omnia: - olen samaa mieltä kuin Virolainen.

    VastaaPoista
  15. © Rajavartiolaitos 2010
    © Poliisi 2010

    VastaaPoista
  16. Nyt kun olis asiantuntijoita vastaamassa niin mulle tuli mieleen että onko ton parkcom päätöksen perusteella nyt myös se täysin laillista, tai siis syntyykö siinä samalla lailla sopimus mitä pysäköinnissä, että laitan autoni tuulilasiin lapun missä tarjotaan oikolukua tms. ja sopimus hyväksytään laittamalla tuulilasiin lappu joka halutaan oikolukea hyvään hintaa? Noin loogisesti ajatellen se menis noin, mut en ole asiantuntija.

    VastaaPoista
  17. Minusta laki voisi olla sellainen, että väärin pysäköity auto siirtyy samantien hylkytavarana ensimmäisen pelastajan omaisuudeksi.

    VastaaPoista
  18. Ja kun kerran kaikki ovat samaa mieltä kerrankin, niin laitetaan tanssiksi. Jokainen voi laulaa tanssin mukana erästä suomalaista kansanlaulua:

    http://www.youtube.com/watch?v=W22gpBv00gg&feature=related

    Kappaleella on suora asiayhteys käsiteltävään asiaan, jos joku sen hoksaa.

    VastaaPoista
  19. Ad JarMom:
    Joo...kauhee kolina, muttei mihinkään edetä!
    Vaan vielä iloisempi olin, kun lopultakin ymmärsin, ettei noita youtuben kaikkia kirjaimia tarvitsekaan naputella(en tosin ole sitä milloinkaan tehnytkään!), vaan kylmästi nyt, pienessä hieneessä, maalasin päältä, lätkäisin laatikkoon...ja sieltähän se Riverdance tuli! Vaan mikähän se suom. kansanlaulu olisi? Ei soinut sumuisessa päässä!
    (hienettä hiukan häpeillen) pekka s-to.

    VastaaPoista
  20. "Kyse on sopimusoikeudesta, reaalisopimuksen syntymisestä, sopimusehtojen noudattamisesta ja ehtojen rikkomisen varalta sovitusta sopimussakosta tai sen luonteisesta maksusta."

    Joo, odotettavissa on aika kafkamaisia oikeusjuttuja, jos sopimuksia väitetään syntyneen ilman toisen osapuolen suostumusta.

    VastaaPoista
  21. LOL. =)

    Se oli Ievan äiti se kammarissa virsiä veisata huijjuutti, kun tämä poika naapurissa ämmän tyttöä nuijjuutti. Eikä tätä poikoo ämmät haittaa sillon ko . ...

    VastaaPoista
  22. "Pysäköimällä hyväksyt sopimuksen." Millä perusteella tämä lause on laillinen? Saako oman mökkinsä pihaan parkkeeraavia ahdistaa samalla tavalla, yksityispihahan sekin on?

    Minkä verran ylipäätään on laillista tällä tavalla tulkita ilmeisen irrallisia asioita sopimukseen myöntymiseksi? "Jos käyt kaupassa hyväksyt sopimuksen"? "Jos hengität, hyväksyt sopimuksen"? "Anna mulle huntti tai hyväksyt sopimuksen"?

    VastaaPoista