Sivun näyttöjä yhteensä

8. toukokuuta 2009

Merkit, merkitykset



Selvää, suoraa, käsitettävää kirjoitusta vastustan. Joskus tulee sääli, että lukemisen taito tahtoo tuhoutua viimeistään lukiossa tai sen jälkeen. Pitämällä laulelmista niin monet osoittavat, ettei runoista rikastuminen ole heille oikeasti vaikeaa.

Asioitten sotkeminen toisiin asioihin… Kansanlaulu ja iskelmä käyttävät runsaasti rinnastusta, joka on johdonmukaisuutta vailla. ”Eikä ne haavan lehdet lakkaa tuulella huiskumasta – eikä lakkaa vanha kulta mielehen muistumasta.”

Metaforan voisi opettaa koulussa, koska se on myös puhekielen keskeinen keino. Kun se tulee vastaan runossa tai vaativassa proosassa, se herättää turhan usein hämmennystä.

”Isokenkäiset riistävät” sisältää kaksi metaforaa. Isokenkäisellä voi olla pienet kengät ja riistäminen ei tarkoita esimerkiksi rahapussin sieppaamista. ”Kultaseni” on metafora. ”Hän oli jäätävä” on metafora.

Sanaleikki on sinänsä aika usein aika huokea, mutta vitsi joskus metaforan kiepautus. ”Time flies like an arrow. Fruit flies like a banana.” (Aika lentää kuin nuoli. Hedelmäkärpäset pitävät banaanista. – Kaksi sanaleikkiä sanaluokilla.)

Monia vuosikymmeniä toisteltu selitys väittää, että kirjallisuus sisältää enemmän kuin muu teksti, ja että runous on merkityksellä ladattua kieltä. Tuohon tutkijoiden ja opettajien iskulauseeseen täytyy lisätä, että vaikka kieli on raskaana, sen on oltava kevyttä.

Filosofia käyköön vastakohdasta – poikkeuksia on, mutta Hegel ja niin ikään Kant samoin kuin useimmat 1900-luvun suuret nimet kirjoittivat sanoja ja lauseita, joista tulee mieleen perunapellossa rämpiminen. Kukaties tarpeellista ja varmasti hedelmällistä, mutta raskasta ja hengästyttävää.

Toinen täsmennys: eikö osa väitetystä kirjallisuudesta ole keikailua ja tahallista konstailua? – Aivan varmasti on. Asiasta saa helposti selon katselemalla muutaman vuosikymmenen takaista muotikirjallisuutta. Leimaisin kylmästi esimerkiksi Ranskan ”uuden romaanin” (Robbe-Grillet ja ne muut) tuollaiseksi, ja jatkaisin niille, jotka eivät ole saaneet selvää Hermann Hessen ”Lasihelmipelistä” tai Joyen ”Finnegan’s Wakesta”, että käsitykseni mukaan niistä ei selvää saakaan. Merkitykset ovat näennäisiä.

Mutta kuinkahan paksun kirjan joku toinen joutuisi kirjoittamaan tästä sangen yleisinhimillisestä kysymyksestä, jonka Aaro Hellaakoski esittää ja johon hän salaa vastaa ”Hengen manauksessa”.

”Itseviisaana, arkana kunniastaan
järkeni on kapinoinut sinua vastaan
nähden mahtisi melko heikon, vajaan.
Ethän kykene rakennusmestariksi,
et edes kunnolliseksi poliisiksi,
vastaamaan et, kun kysyn: miksi, miksi.
Niin, lukemattoman paljon sanella voisin
seikkoja, joitten täytyisi olla toisin
jos olis valta ja voima ja kunnia sun
ja viisaus mun.”

Ja ettei jäätäisi saarnassa äänenväristykseen, siepataan loppuun runoksi kirjoitettu elämänohje. Omar Khaijam – persialainen matemaatikko ja runoilija suvaitsevaisesta Iranin maasta – tuli Suomessa suosituksi kauan sitten Toivo Lyyn suomennoksina, jotka leimaisin kaiken kaikkiaan onnistuneiksi (tietenkin osaamatta sanoa tuota tai tätä alkuperäistekstistä).

”Jos pari kolme narria nyt ohjaa maailmaa
ja niiden tylsyys ääretön älystä käydä saa
ja se on Herran herjaaja, ken aasina ei hirnu,
niin entäs sitten? - Enintään se ehkä naurattaa!”

18 kommenttia:

  1. http://fi.wikipedia.org/wiki/Karnaugh%E2%80%99n_kartta

    ###
    Yo. lähteestä alkusanat:

    Karnaugh’n kartta on loogisten lausekkeiden sieventämiseen tarkoitettu graafinen työkalu. Sitä käytetään yksinkertaistamaan logiikan supistamista ja eliminoimaan hasardeja digitaalitekniikassa.
    ###

    Että mikä on logiikkaa ja mikä on logiikan tuntematonta tulkintaa. Lisäksi herra Boolean logiikka
    on selvää ja suoraviivaista, että näillä menetelmilläkin lain sanaa esim. Kelan sivustoille pyritään
    esittämään.

    Toki on niin, että totuusarvojen EI ja KYLLÄ välillä on sellaisiakin tiloja, että välttämättä
    kahden eri totuustilan välisillä arvoilla ei ole käyttöä.


    Eli "Selvää, suoraa, käsitettävää kirjoitusta vastustan" kirjoitti blogisti.

    No, mikä sitten on logiikkaa ja mitkä ovat erilaisten logiikoiden erot toistensa välillä.

    VastaaPoista
  2. Ulkomuistista:

    "Me tulimme Syvärille
    kai hiukkasen horjuen:
    Oli soita ja metsiä juostu
    vihollisia torjuen.
    Joku huomasi sattumalta
    - se oli kai Fredrikson -
    että Syvärin ylitse mennä
    ihan velvollisuutemme on."

    " Punertaa housut Marjatan,
    kuin niissä verta ois.
    On sakemannit lähteneet
    Oulusta kauas pois.
    Mukaansa ei sua ottaneet
    he maihin vieraisiin.
    Jäit siveetönnä lillumaan
    Jäämeren aaltoihin."

    Oikeastaan luin kirjan loppuun tänään, mutta viimeiselle sivulle päästyäni en enää muistanut oliko kyse Matti, vaiko Pekka Kuusen teoksesta.
    Ja koska Kemppinen taas kirjoittaa filosofiasta ja edellisen kirjan ongelmista johtuen ja tästä suivaantuneena aloitan nyt Dahrendorfin: "Luokat ja luokkaristiriidat teollisessa yhteiskunnassa" teoksen tavaamisen, jota -rh:llekin suosittelen.
    Joskin keskenjäänyt, hassuja verbejä sisältävä ja verbit substantiiveiksi sotkeva saksalaisen Karl Rennerin sepustus: Mensch und Gesellschaft: Grundriss einer Sosiologie" se vasta vastustamatonta hilpeyttä herättääkin.

    VastaaPoista
  3. Lakiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan pitäisikin lisätä: "...tai voidaan tulkita, että saattoi kiihottaa..." muuten on vaarana, että suomalainen kulttuuri elää ohi nykyisen hallinnon.

    VastaaPoista
  4. Käsitettävää kirjoitusta vastustetaan, sitten paheksutaan kirjoja, joista ei selvää. Itsensä kumoava teksti, sanoisin tahalliseksi konstailuksi.

    VastaaPoista
  5. "Lakiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan pitäisikin lisätä: "...tai voidaan tulkita, että saattoi kiihottaa..." muuten on vaarana, että suomalainen kulttuuri elää ohi nykyisen hallinnon."

    Eikö riittäisi omissa blogeissasi sontiminen?

    VastaaPoista
  6. Ad JR: - suosittelen kansalaisopiston kursseja. Ei siinä ole mitään häpeämistä, että lukutaito pätkii.

    (Selvän saaminen = sanojen merkityksen ymmärtäminen; käsittäminen = viestin sisällön ymmärtäminen. - Vierasta kieltä lukiessa käy välillä niin, että sanat ymmärtää mutta lausetta ei.)

    VastaaPoista
  7. Olipa kipakka vastaus, mutta mikäpä siinä, ymmärsin näköjään väärin. Olet ilmeisesti sitä mieltä, että kielen pitää kantaa useita merkityksiä, jotka ovat kuitenkin tarkoituksenmukaisia ja kirjoittajan suunnittelemia. Vai menikö taas pieleen? Onhan kuitenkin meitä, jotka nauttivat merkitysten hämärtämisestä kirjallisuuden keinona ja pitävät tahallista konstailua aivan kannatettavana. Viesti voi jäädä "kuulijan vastuulle", mutta kohtuullinen määrä vastuuta on mukava kantaa.

    VastaaPoista
  8. Omar Khaijamin Viisaan viinin ja Teltantekijän ostin lukiolaisena ja ei ole tarvinnut ainoana pisarana huokaista: "Oi meren kaukaisuutta, pisara nyyhkyttää..."

    Näin eilen Peter von Baghin Helsinki, ikuisesti ja perspehtiivi keikkuu ja läikkyy tajunnan lätäköistä - onko se jokin rinnaakkaiskäsite tajunnan virralle - jos nimittäin sitaatissa on tuttua, siitä ottaa lujemmin kiinni kuin luetun hetken. Filmimateriaalia arkistoista on riemu nähdä! Ne tulivat tuolta ja menivät sitten, kukaan ei tiedä tuonne vai sinne.
    (Jos sallitaan omaa 40-vuotta vanhaa tekstiä sekaan ujuttaa.)

    Muuten, jos joku huolestuu pätkistä, hän voi laittaa tikkua ristiin sen eteen, että vanhat teokset säilyvät kokonaisina saatavilla - luettavina, kuultavina, nähtävinä!
    Olen Kaj Ekholmin kanssa samaa mieltä siitä että kulttuuriperinnön saatavilla oloa ei saisi estää - mitä sillä tehdään, jos se ei todennu ihmisten tajunnassa ja ratkaisuissa. Tekijänoikeudet pitäisi kerätä voitosta, ei myös voittoa tuottamattomasta käytöstä. Ei runon sisältö ole vain myyntiartikkeli -


    Kirsti Era: "Hallitus sijoittaa Nato-yhteensopivuuteen lähiaikoina yli 400
    miljoonaa. Sillä saisi helpotettua kuntien tai oppilaitosten
    talousahdinkoa, mutta tuntuvat tyhjän panttina lojuvat IT-ohjukset
    olevan tärkeämpiä. Päätös kuvastaa pyrkimystä toteuttaa Nato-jäsenyys
    nyt kun hallituskoalitio on sopiva ja kansalaiset passiivisia.

    Paitsi Joensuun Rauhanryhmä..."

    Kiinalaisen kalligrafian opiskelu tuo kielen tosi raikkaasti eteen. Pitää katsella kuin ampiasta - näkyikö se, oliko se mikä?

    VastaaPoista
  9. Hellaakoski ottaa tuossa kantaa nykyään hyvin ajankohtaiseen aiheeseen, jonka professorikaimani on nostanut meilläkin taas tapetille: ID eli Älykäs Suunnittelija. Jumala.

    Hellaakoskenkin kysymykset ovat niitä kysymyksiä, joita kutsun itserakennetuiksi ongelmiksi.

    Tarkoitan tällaisia myötähäpeää nostattavia pohdiskeluja, joita piispat pitävät ihan televisiossakin, että "miksi äärettömän hyvä jumala sallii pahan?"

    Kysymys on yhtä fiksu kuin "voiko kaikkivaltias jumala luoda sellaisen kiven, jota ei pysty itsekään nostamaan?"

    Voiko vaiko ei voi? Kyllä vai ei?

    Älkääkä minua nyt haastako käräjille uskonrauhan rikkomisesta tms, sillä tuon kysymyksen esitti kuulu filosofi B. Russell.

    On helppo saattaa ihmisjärki umpikujaan. Mutta onneksi vastaus kaikkiin kysymyksiin löytyy zenistä.

    VastaaPoista
  10. IDA, mitenkä, jos lakia kiihottamisesta kansanryhmää vastaan
    ei vesitetä, niin vaarana on, että suomalainen kulttuuri jotenkin elää ohi nykyisen hallinnon?
    ?

    VastaaPoista
  11. Kuten jo todettu, omat vajeet saavat tarkoiksi muidenkin suhteen. Leinoa syytettiin tyhjästä helskyttelystä, harvalla kuitenkaan oli tekniikkansa hallussa. Liian helppoa on keekoilu nykykeinoin, pikaesimerkki ajatuksettomuuden eri ilmaisutavoista kuvitellun kritikon kehumina:

    Katson liikennevaloa. Ylitän tietä. Auto ajaa päälle.
    - Lakonista raportointia.

    Valojen luvalla ja omalla vastuulla realisoin oman pään riskin.
    - Veijarimaista liike-elämän huumoria

    Liikenne: opaste iskee silmää/nastarengas kipinää/ minä katua.
    - Runoa läpi kyynelten.

    Joku sanoi hyvin Beethovenin kulmikkaista teemoista, että jos kriteeri olisi parin tahdin mittainen, me voisimme kaikki olla kuolemattomia. Temppu onkin kokonaisuuden hallinnassa.

    Kemppisen tuotannon lukeneena kuvaisin tyyliä tiimalasiksi. Kielenkäyttö on hienoa kuin hiekan jyvät, mutta ajatukset ovat joskus niin ambivalenssiin kiedottuja, että on kuin ahtaassa portissa miettisi kumminpäin lasi kääntyy. Kokonaisuus on yleensä persoonallisen viimeistelty, jopa muotovalio, olipa teknistä errata-listaa tai ei.

    VastaaPoista
  12. Ad JR: - sähköpostissa ja blogin viesteissä on sama ongelma, hetken tunnelma saa väärää jykevyyttä.

    Tänään se oli laaja ostostoiminta kauppaliikkeissä, ja nyt se on suoritettu.

    Siis - esimerkiksi paradoksi ja antinomia ovat joskus vahvempia kuin joutavat ja todennäköisesti tautologiset toistelmat.

    Muussa yhteydessä tässä mainittu B. Russell oli hyvä keksimään niitä.

    Vielä viisaampi oli G. Marx. "Hello, he lied".

    VastaaPoista
  13. Pääni on G. Marxin oma. K. Marxin pääomaa en ole lukenut.

    VastaaPoista
  14. Ad Anonyymi: - ajatuksesi suojatusta elämästäni on väärä.

    VastaaPoista
  15. Suosittelen kansalaisopiston kursseja. Ei siinä ole mitään häpeämistä, että lukutaito pätkii.Tästä tuli, noin yleensä todettuna, lentävä lause, vaikka "Age quod agis" =)LOL

    VastaaPoista
  16. "Eikö riittäisi omissa blogeissasi sontiminen?"

    Riittää hyvin. Voit varmaan tarkistaa ne profiilin kautta. Tervetuloa lukemaan.

    Nämä pohjalaistalot ovat yllättäviä paikkoja, kun vieraat sanovat kuka pääsee sisään ja kuka ei. Ei meillä Kymissä tämmöistä.

    Olisiko ratkaisuna ongelmaan pohjalaisten vertaisverkko, jolloin ei enää tarvittaisi tietoliikennettä rajoittavaa lainsäädäntöä?

    ;)

    VastaaPoista