Sivun näyttöjä yhteensä

8. tammikuuta 2009

Överhaalari


Eilinen T-paitaa koskenut kirjoitus tarkoitti oikeastaan pohdiskelua ainakin pintapuolisesta tasa-arvosta.

Kirjoittaja lähetti hauska linkin – blogi ”Keikari”. Asiantuntevaa tekstiä pukeutumisesta ja käyttäytymisestä nuorelle miehelle, joka ei ole aivan köyhä.

Kun soidinkäyttäytymisen aikakausi on ohi, ihmiset alkavat mainostaa itseään pukeutumisellaan.

Siitä kai johtuu, että niin sanotussa vakiintuneessa tai vakaassa tai vakavassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat miehet varovat vaistomaisesti pukeutumasta hyvin tai käyttäytymästä sulavasti.

Olen käynyt – kävellen – yliopiston rehtorin kanssa alennusmyynnin poistomyynnissä. Ei ollut kokoa.

Kysymys ei tietenkään ole köyhäilystä, vaan anonyymiyden vartioimisesta. Ellei ole kasvokuuluisuus, haluaa istua, kävellä, asioida rauhassa.

Tuulipukujen halveksijat eivät ehkä ymmärrä tätä. Eläkeläiset eivät halua erottua joukosta.

Itse saattaisin hommata kotiasuksi puolihaalarit tai överhaalarit, mutta en ilkeä, koska se voitaisiin tulkita rehellistä työtä tekevien ihmisten pilkkaamiseksi.

Se henkilö – jostain lukemani mukaan työmies – joka keksi ulko- eli riipputaskut, oli nero.

Kokohaalari oli mielestäni oikeasti likaisen työn tekijöiden asu eli sellaisten kuin autonasentaja. Englanninkielinen nimitys ”boilersuit” viittaa paineastioihin, joihin joku joutui ryömimään. ”Overall” on myös puolihaalari eli tyypillinen työmiehen kampe, jossa on rintalappu, rintatasku ja henkselit.

Jopa netin peruslähteistä käy ilmi, että haalariasu tuli englantia puhuvissa maissa pakolliseksi työnantajan osoittamana vaatetuksena ensimmäisen maailmansodan aikana.

Hieman outoa, ettei sotamuoti tarttunut tässä – etenkin lentäjät ja erinäisissä merivoimien tehtävissä palvelevat käyttivät haalareita. Suomessa avokoneet, joilla lennettiin vielä jatkosodassa, edellyttivät turkishaalareita.

Ne saivat odottaa uutta tulemistaan moottorikelkkoihin. Nykyisin kai pilkkimiehet pitävät kelkkahaalareita, ja eri urheilulajeihin on sommiteltu toinen toistaan ihmeellisempiä asuja, kuten rallin formulan ajohaalarit.

Pyytäisin arvoisia lukijoita ilmiantamaan, mikä on nykyisin maanviljelijän eli maatalousyrittäjän työasu. Käsitykseni on että haalari, ainakin navetassa. Mutta entä traktorin pukilla?

Alan hätääntyä. Pitäisi vieläpä luennoida kulttuurihistoriasta, ja käy ilmi, että en tunne kulttuuria. Verkosta katsomalla näen, että veturia ajetaan nykyisin kravatti kaulassa. Mielestäni ennen, kun veturinkuljettajat olivat viiksimiehiä, heillä saattoi olla helvetin hieno nahkatakki (Friitala), kun taas lämmittäjällä, joka oli pieni tekijä, oli nimenomaan haalarit. Hänen tehtävänsähän oli muun ohella paiskoa klapeja tenderistä tai lapioida koksia.

Arvaan että kokohaalareiden idea olisi sukua ”Union suit” –alusasulle, jonka kaikki tuntevat sarjakuvista ja ehkä elokuvista – flanellinen, punainen alusasu, napit edessä ja luukku takana. Etenkin työväenluokan suosiossa. Erään kollegan – michiganilaisen piirilääkärin pojan – kertoman mukaan seudulla ei ollut tapana riisua eikä varsinkaan pestä alusasua talvikauden aikana.

Kaksi kokohaalareiden yhteydessä mainittavaa on mainitsematta. Lapset – minulla oli itselläni oikein vetoketju äidin tekemissä haalareissa 40-luvun puolella. Ja luultavasti erittäin monille lukijoille Rukka-haalari on tuttu vaatteena, jonka päälle pukeminen laukaisee asiakkaassa välittömästi pissihädän. Viimeistään sen jälkeen, kun kurakintaat on saatu paikalleen.

Ja Churchill. Hän käytti haalaria rintamakäynneillään ja – valistuin viime vuonna käydessäni hienoksi museoksi muutetussa komentobunkkerissa – tavallisena työasuna.

Hieno kokonaisuus – epämääräisen näköiset haalarit, sikari ja koppalakki (tai Homburg).

59 kommenttia:

  1. Jos löytyisi pukuhaalareita, ostaisin oitis. Siis näyttäisivät puvulta, mutta saisi päälle yhtä vetoketjua käyttäen. Voisi viskata pesuun kuten haalarin. Ei olisi myöskään pahitteeksi sellainen frakki.

    Kun selasin wikiä, ilmeni, että fedorakin on hattu. joskus tulee vielä homburg -distro.

    VastaaPoista
  2. Ymmärrän, että pallopelaajilla pitää olla samanlainen asu, muuten he vahingossa voivat syöttää vastustajalle. Sodassakin vastapuolilla on erilaiset vermeet, paitsi vakoojilla (pl. huonot).

    Sitä, vaikkei asia minulle kuulu, en ymmärrä, että aviopari (esim. mies/nainen) pukeutuu samanlaisesti kuvioituihin asuihin - olkoon ne verkkareita tai tuulitakkeja. Tai mitä niitä nyt on. Semmoinen epäesteettisyys alistaa ja sekä sovinisteja että feministejä.

    VastaaPoista
  3. Kai Sinulla sentään mökillä haalarit on? Ja kehtaat ne ilman vaivoja pukea!
    Ruudullunen flanellipaita, sammarit,kumiteräsaappaat, Honkarakenteen kelta-vihreät haalarit ja lakki, jossa takana 9V patteri ja lipassa 8ledilamppua! Kelpaa laskea siima vaikka pimeniskin ilta. Eikä yhtään tunnu työläisten pilkalta!
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  4. ENSTEX LASTEN HAALARIT

    Haalari juttuun kulunee kunnioittava maininta suomalaisesta tuotekehittelysta lastenhaalarien alalla. Firma nimelta Reima kunnostautui Enstex haalareillaan, jotka olivat tavattoman hankauskestavia.
    Enstexissa oli pintaan tuotu kankaan nailon langat (polyamidi) ja alapuolella oli puuvillalangat,
    siita syntyi se hankauskesto.

    VastaaPoista
  5. 'Vaatteet on mun aatteet', – joko omani tai muiden.

    Sen hankalanpaa vaatetta riisua kuin 'tyköistuva' koohaalari on saa hakea. Jos sita 'himoitsee' käyttää täytyy pontimena taatusti olla jokin 'viesti'.

    VastaaPoista
  6. Kun pappi tuli joukkojen eteen, kyse ei enää ollut harjoitukseen lähdöstä, kuten kaikki Tuntemattoman lukeneet tietävät.

    Ilmeisesti raakoja potkuja on nyt Vaasassa tiedossa koska TV-uutisissa naispappi asteli Wärtsilän tehdassaliin, jalassaan teräsvahvisteiset turvakengät.

    Läppätaskujen keksijä, Snickersin perustaja suomalaissyntyinen Matti Viio työskenteli sähköasentajana vuodesta 1959 vuoteen 1972 – ensin suurjännitelinjojen rakentajana ja sitten sisäjohto- ja teollisuussähköasentajana. Näinä vuosina alan tekniikka eteni harppauksin: materiaalit ja työkalut kehittyivät, samoin työmenetelmät.

    Hänen pikkuputiikistaan on kehittynyt globaali firma, jonka kataloogista näyttää löytyvän sopivia asusteita myös farmareille.

    Kulttuurihistorian luennoilla voinet mainita sopimusyhteiskunnan määrittelevän nykyisin että kuinka monet suojavaatteet per vuosi työnantaja on velvollinen työntekijälleen järjestämään. Tarkempia määräyksiä löytyy alakohtaista TES-sopimuksista.

    VastaaPoista
  7. JK: Itse saattaisin hommata kotiasuksi puolihaalarit tai överhaalarit, mutta en ilkeä, koska se voitaisiin tulkita rehellistä työtä tekevien ihmisten pilkkaamiseksi.

    Jos sitsimiehiä ei lasketa, niin ensimmäisten joukossa Tallberg alkoi jakaan 60-luvulla vuoriteekkareille lähinnä ekskursiovarusteiksi punaisia haalareita ja kypäriä. Kypärät eivät yleistyneet, haalarit kyllä.

    Vappuna näkee Ullalinnalla melko edustavan lajitelman erilaisia ginihaalareita. Joten överhaalareistakin varmaan kohta löytyy sopivan sävyisiä professoriversioita.

    VastaaPoista
  8. Eiliseen sinistä käsittelevään aiheeseen liittyen:

    Helleenit ja sininen väri

    VastaaPoista
  9. Yhdessä vaiheessa koetettiin naisten muotiin lisätä haalari, mutta se katosi nopeasti juuri tuon vessaongelman vuoksi.

    VastaaPoista
  10. "Itse saattaisin hommata kotiasuksi puolihaalarit tai överhaalarit.."

    Että osaa olla mukavat ja lämpimät, nämä topatut överhaalarit. Näin eläkeläisenä voi toimitella ulkoaskareita reinot jalassa, pipa päässä ja kyykkiessä selkääkin suojaavissa haalareissa.

    Erehdyin taannoin piipahtamaan rautakaupassa em pukeutuneena. Törmäsin tietenkin tuttuun herra-klubikaveriin, jonka ilmeestä näkyi mitä mieltä hän oli överhaalarista - hyvä etteivät eroittaneet..

    VastaaPoista
  11. Nämä ulkopuolella riippuvat taskut olivat aivan tavallisia suurimman osan historiaa, aina 1800-luvulle asti. Sitten ne katosivat, jossakin määrin, mutta esim. eräissä eurooopalaisissa kansallispuvuissa ne olivat koko ajan jossakin muodossa. Sen versioita on mm. sporran ja tirolilaispuvun vyössä olevat taskut.

    Minusta vanha viisaus Japanista, sopii hyvin ohjeeksi maataloustyöväestön pukeutumiseen, jonka mukaan jos maatyöläisellä on varaa lannevaatteeseen on isäntä liian hyvänahkainen.

    VastaaPoista
  12. Degas`in veistos?

    Koulussa seurasimme miesopettajien uusien puvunhousujen takapuolen muuttumista kiiltäväksi lukukauden edetessä. Monet yliopistonopettajat olivat ainakin omissa aineissamme käytännöllisemmin pukeutuneita, monilla tavallisesti paita/pusero ja farkut päällä jo 70-luvulla.

    Samassa Luonnontieteidentalossa silloin majailleet oikeustieteili-
    jät pukeutuivat selvästi muodollisemmin kuin luonnontieteilijät ym. Professoreilla kyllä oli yhtä villapuseroista lukuunottamatta meidänkin puolella puku, elleivät sitten pitäneet luennoidessaan syystä tai toisesta valkoista labratakkia päällä.

    Arkkitehdeilla, sekä miehillä että,
    naisilla, näyttäisi olevan usein osaksi musta asu, muuallakin kuin Suomessa.

    VastaaPoista
  13. En tiedä kuinka vakaissa yhteiskunnallisissa asemissa alipalkatut ja määräaikaiset yliopistohenkilöt kokevat olevansa. On totta, että siellä, tuomioistuimissa ja käräjäveijareissa esiintyy paljon harmaata -sanan kaikissa merkityksissä - pukeutumista ja käytöstä, heillä ei ehkä ole varaa - sanan molemmissa merkityksissä ryhmästä riippuen - parempaan.

    Tuo Keikari-blogi on kuitenkin aika maltillinen, esittelee tarkan euron ajatuksia ja vierastaa esimerkiksi mittapaitojen näkyvää nimikointia. Minulla olisi opittavaa, huomaan. Nimittäin juuri tällainen maltillinen, laatutietoinen hienous tamineissa ja tavoissa on ollut kaverien ja omassa suvussa arvossaan jo vuosikymmeniä ja osin jo -satoja.

    Ensimmäisen tai toisen polven sivistyneistö on tässä kyllä jakaantunut, on toisaalta tavatonta koreilua, mutta yleisemmin vallalla on ollut demarihenkinen hiirenharmaus, jota juuri OM:n hallintoalalta ja korkeakouluista tapaa.

    Nuorten riikinkukkojen pöyhistely on asia erikseen, mutta harvassa alkaa ainakin Uudellamaalla olla pääkonttoritasoinen ympäristö, jossa ei pukeutumiseen panostettaisi. Ei puhettakaan, että miehet eivät shoppaisi ja solmisi solmioitaan itse, edellisellä polvella oli toisin.

    VastaaPoista
  14. Kun ulkoasun oheisviestin täytyy olla turvallisuutta ja luottamusta herättävä kuten esim. psykiatrin hommassa, siinä on osattava kulkea keikaroinnin ja renttuilun välimaastossa. Onko se sitten tumma klubitakki ja vaaleat housut vai päin vastoin? Remonttihaalarit voisi olla parantavat, muutama lenkki ja ruuvimeisseli rekvisiittana pöydällä.

    Nuorena ostin äidille tumman puuvillaisen pukukankaan - (minä olin se, joka ompeli), isä paahtoi, että se on navettatakki.
    Hämmästytti että mitä paahtamista kankaan värissä (tummanvihreä) on.
    Kovasti oli!

    VastaaPoista
  15. Kun päällä on suhteellisen laadukas puku ja paita on melko hankala kuvitella mukavampaa ja parempaa vaatekertaa. Tällainen vaatekerta on vuosisatojen saatossa hioutunut kokonaisuus, jossa on kaikki niinkuin pitääkin. Tämä tietenki sikäli, mikäli pitäytyy suhteellisen klassisessa mallistossa. Hetkellisen oikut ovat usein paitsi epäkäytännöllisiä myös suhteellisen kalliita ja vähän aikaa eläviä.

    Hyvästä puvusta riittää vaatekertaa todella moneksi vuodeksi. Materiaalit kestävät ja istuvuus säilyy. Taskut ovat siellä, missä niitä tarvitaan ja kangas ihoa vasten mukavaa.

    Kunnollinen paita päällä on merkittävästi parempi olo kuin roikkuvassa, veltossa t-paidassa. Materiaalien ollessa kohdallaan iho todella nauttii vaatekappaleesta.

    On tietysti kokonaan toinen asia jos vaatteella on suojavaatemerkitys ja -käyttö. Siihenkin on vuosien varrella hioutunut oma, hyvä mallistonsa. Sitä on hyvä käyttää sellaista tarvitessaan. Mutta nämä suojavaatteet eivät kyllä tarjoa milloinkaan sellaista mukavuutta kuin hyvät arkivaatteet (arkipuku). Nehän on tehtykin aivan toista funktiota täyttämään.

    Se tietysti on totta, että Suomessa usein erottuu joukosta, mikäli vaikka käyttää ihan normaalia arkipukua. Tämä on sääli jo ihmisten hyvinvoinninkin kannalta. Useimpiin nykyajan arjen askareisiin kun arkipuku on paras mahdollinen vaatetus.

    Ei vain pidä ostaa huonoja materiaaleja tai vääriä kokoja. Näistä vääristä valinnoista on Suomessakin seurannut ajatus, että työasut (farkut) ja/tai aluspaita (t-paita) olisi mukavin tapa pukeutua. Pienellä harkinnalla ja vaatekauppojen asiantuntemusta käyttämällä löytää varsin mukavan vaatekerran joka on lisäksi kestäessään verrattoman edullinen tapa pukeutua.

    VastaaPoista
  16. Naamarit näkyvät tai kuvittelenko?
    http://www.youtube.com/watch?v=cG3sfrK5B4E

    VastaaPoista
  17. "Englanninkielinen nimitys ”boilersuit” viittaa paineastioihin, joihin joku joutui ryömimään. ”Overall” on myös puolihaalari eli tyypillinen työmiehen kampe, jossa on rintalappu, rintatasku ja henkselit."

    Arvaisin googlettamatta että "boilersuit" viittaa paremminkin sanaan "boiler room"
    koska pannuhuoneessa koksin lapiointi oli varmasti yleisempää ja yhtä likaista kuin niissä lämmityskattiloissa ryömiminen. Arvelisin myös, että "overalls" on yleisnimike haalareille(mistähän se sana on johdettu? haalaamisesta kai) bib and brace tai bibs on ainakin USA tarkennus lappuhaalareille.

    "Grapes of wrath" leffasta muistaa ainakin sen että kaikilla on koko ajan haalarit päällä.

    Työvaatetehdas Lee valmisti ainakin 70-luvun alkuun asti vaatteet nimilapulla jossa luki "Union made - Lee"

    VastaaPoista
  18. Vaan yksi vaateparsi tympäisee: korkeakouluopiskelijoiden haalarit. Vaikka varmana ovat käytännöllisiä silloin harva se päivä, kun perse mudassa ryypätään. Ymmärrän oikein hyvin ravintoloitsijoita, jotka edes vappuna eivät salli sellaisiin vaatekappaleisiin sonnustautuneita liiketiloihinsa.

    Toiseksi arvostan kyllä tyylikkyyttä eli "itsensä näköisesti" pukeutumista, mutta pukukeikarointi ja "ylipukeutuminen" ovat koomisuudestaan huolimatta ärsyttäviä itsetehostamisen keinoja, jolloin tosiaan tulee kysyneeksi, mitä vaatteet kertovat kantajastaan eli, että mitä pukeutuja haluaa peittää itsessään. Itse tietty kerjään huomiota käsittämättömän rähjäisellä olemuksella.

    VastaaPoista
  19. Kaikki eivät valmiita tassuttelemaan haalareissa mainokset selässä. Onneksi:

    Yliopistolaisten mielenosoitus keskeytti Tieteen päivät
    07.01.2009
    Joukko Helsingin yliopiston opiskelijoita ja tutkijoita valtasi estradin Tieteen päivien avajaistilaisuudessa keskiviikkoaamuna 7. tammikuuta. Opiskelijat ja tutkijat vaativat paikalla olleilta opetusministeriltä ja yliopiston johdolta nykymuotoisen yliopistouudistuksen pysäyttämistä. He kutsuivat ihmisiä 29.1. järjestettävään yliopistolaisten yleiskokoukseen suunnittelemaan demokraattista ja autonomista yliopistouudistusta.
    http://opiskelijatoiminta.blogspot.com

    VastaaPoista
  20. LAUKKUHOUSUT

    Oliskohan Kemppisella elavia kokemuksia laukkuhousuista? Piirustuksetkin olis hyva olla.

    Ajattelen lahinna esiintuotua naisten vessavaikeutta. Vanhan
    ajan laukkohousuista vois saada naisvaelle aivan lyomattoman
    ratkaisun?

    VastaaPoista
  21. Rauhanpiippu-kirjassa Huovinen kuvailee päähenkilön vanhuuden kotiasua. Olikohan se säämiskäinen kokohaalari, joka yllä oli rauhaisaa istua keinutuolissa ja poltella piippua.

    VastaaPoista
  22. Ad Anonyymi (kuvast) - Degas. Pronssia ja tyllikangasta. Veistoksen nimi on 14-vuotias tanssijatar (ellei ollut 15-vuotias).

    VastaaPoista
  23. Ad Anoyymi 2: - mökkihaalareista. Asukoonaisuuden kruunannut lippis on kateissa. Hieno oli Hankkijan lippalakki mutta vielä komeampi Zetor.

    Lippakin aitoa muovia eli "lastiikkaa".

    VastaaPoista
  24. Ad Mikko L.: - kirjoissa on tapana väittää, että maailman ensimmäinen johdonmukaisesti toteutettu univormu oli karoliinien eli Kaarle XII: armeijan, Ruotsi, vuodesta 1700.

    Siihen asti yritettiin suunnistaa taistelu melskeessä lippujen ja viirien mukaan.

    Kroaateilla oli kirjava kangas kaulassa - siitä sana "kravatti". Olivat muuten koko perkeleitä tappelemaan. Melkein yhtä pahoja kuin suomalaiset, 30-vuotisessa sodassa.

    VastaaPoista
  25. Ad Anonyymi 3: - haalareiden riisumisesta. Puhut asiaa. Eräs tuttavani väitti muinoin, että häneltä jäi tekemättä huorin kun haalareiden vetskari hirtti kiinni.

    Sellaista kuunnellessa ei yksikään silmä jäänyt kuivaksi.

    VastaaPoista
  26. Ad Omnia: - Kauhistuin Wikipedian tietoa, että opiskelijahaalareita käytetään vain Ruotsissa ja Suomessa.

    Samoja asioita penkoessa tuli vastaa tieto, että akateeminen frakkiperinne elää vai kolmessa Pohjoismaassa ja Hollannissa - vaikka rohkenen epäillä frakin käyttöä väitöstilaisuudessa. Ainakaan Tanskassa se ei tietääkseni ole tapana.

    VastaaPoista
  27. Hankin opiskelijajärjestöhaalarit vasta myöhemmin, kertaalleen valmustuneena, kun tuli pelko saavatko lapset tulevaisuudessa saman pulman kuin lapsuudessa luokkatovereista ne, joiden vanhemmilla ei ollut lakkia vappuna.

    Muuten, nykyisin tuhannet tohtorit ovat wappuna lakin ja hatun välissä, kun edellisen pitämistä vastustaa hölskyvä oman arvon (sic) tunto ja jälkimmäisen päähän painamista itsesuojeluvaisto.

    VastaaPoista
  28. Mukava että yliopistonne rehtorille jää aikaa käydä myös alennusmyynneissä henkilökunnalle potkujen antamisen lomassa.

    VastaaPoista
  29. Haalareista tuli mieleen lasten potkupuvut. Eikös se ollut rakastettu lastenlääkärimme A. Ylppö (?), joka suunnitteli varta vasten poikalapsille tarkoitetun potkuasun, jossa napitus sijoitettiin selkäpuolelle – tavoitteena, tietenkin, ehkäistä lasta tutustumasta omaan kehoonsa.

    VastaaPoista
  30. Kun olin fuksi, asteli luentosaliin joku asiastaan innostunut opiskelija, joka selosti haalaritilauksista. Minä sanoin vieressä istuvalle kivalle tytölle, että eihän tuollaisia tarvitse kuin talvirenkaiden vaihtamiseen, ja kun ei autoakaan ole, niin en viitsi sijoittaa moisiin rääsyihin, jotka eivät hintaansa nähden näytä edes kovin kestäviltä.

    Junttiuteni pidettiin minulta visusti salassa. Asian varsinainen laita tuli itselleni ilmi vasta seuraavana keväänä, tarkemmin vappuna, jolloin moni otti asiakseen pitää minua tomppelina, ja noin 20 minuutin ajan luulinkin olevani. (Myöhemmin tosin kävi ilmi, että olin tomppeli, mutta ihan muista syistä.)

    Myönnän sittemmin kahtena eli kolmena vappuna pukeutuneeni ylioppilaspäähineeseen. Tavallisen arkiasun lisäksi, siis. Nykyisistä vappupäähineistä arvostaisin melko korkeasti päähän asetettua mäyräkoira-pahvia.

    Niin sanottu paavikänni onkin: Mäyräkoira-pahvin päähineekseen asettanut on niin kännissä, että kaksi miestä joutuu taluttamaan häntä molemmin puolin. Sellainen näky ei ole tästä maailmasta, elikkä toisin sanoen se muistuttaa oikeasta armojärjestyksestä.

    VastaaPoista
  31. Ad Mikko L,
    Kyseinen estetiikka liittyy ns. elämänkumppanin löytymiseen.

    Elämänkumppanilla tarkoitetaan sitä, että neljä kertaa eronneet ikinuoret neli-viiskymppiset ihmiset löytävät toisensa lauantain tansseista, minkä jälkeen heillä on pururadalla samanlaiset kävelysauvat ja samanlaiset lenkkarit, samanlaiset tuuli- tai nahkapuvut, ja kun he liikkuvat kahdestaan, menevät he ostoskeskuksista asunto- ja häämessuille käsikynkkää niin, etteivät varmasti väistä kadulla, ja heidän tunnuslaulunaan Paula Koivuniemen Aikuinen nainen.

    VastaaPoista
  32. Eikös kukaan muista kurahousuja? Jokin kumihaalarin tapainen
    annosasu villeille pikkupojille.
    Isäni sodanaikainen maastokuvioitu sadeviitta taitaa olla samaa materiaalia kuin kurahousuni aikoinaan.
    Molemmat tallessa samalla tavoin vanhentuneina/kovettuneina/haperoituneina.
    Meillä ei mitään eikä koskaan heitetty pois. Nähdäkseni ainakin Octoberfestillä Munchenissä opiskelijoilla oli haalarit, rinnassansa yliopistotunnukset.

    VastaaPoista
  33. Siitä frakista akateemisena pukuna.

    Minulla on sellainen käsitys, että akateemiset puvut kuvastavat sitä aikaa, jolloin akateeminen kulttuuri on maassa syntynyt.

    VastaaPoista
  34. Lapsuuden jälkeen olen tainnut yhden kerran pukeutua haalariin. Ne kai olivat jonkin sortin naamiaiset. En muista, mitä mahdoin esittää. Ehkä jotakuta, joka ei ole mies eikä nainen ainakaan. Siinä haalarissa tuli sellainen olo, että pitäisi vähän kiroilla ja kääriä sätkiä.

    Tuo nuori tanssijatar, se balettityttö, josta kerran oli puhe, on enemmän esteettinen kuin eroottinen. Sikäli en jotenkin kannata haalareita ihmiskunnan yleisasuksi, sukupuolten tasa-arvonkaan nimissä.

    VastaaPoista
  35. Mainio tuo "Keikari-blogi!"

    Kiitos vinkistä.

    VastaaPoista
  36. Ainoat tietämäni opiskelijat, jotka eivät käytä ns. opiskelijahaalareita ovat Helsingin yliopiston arkeologian opiskelijat. Tutorit kertovat, että joka jumalan syksy joku onneton fuchs kysyy asiasta, mutta vain kerran.

    VastaaPoista
  37. http://www.elfarra.org/gallery/gaza.htm#

    Kun katsoo noita kuvia, eikö siviilien tuhoaminen muistuta...
    Apua!

    VastaaPoista
  38. Ad Anonyymi: - rehtoreista - puhe ei ollut Lappeenrannasta. Omien laskujeni mukaan elän ainakin neljän rehtorin leivissä...

    VastaaPoista
  39. Ad JarMom: - kyllä siinä kihinää riitti, kun isoisä kuljetti kurahoususankaria. Verraton vaate!

    VastaaPoista
  40. Puolihaalarit ovat parhaat ja käytännölliset pitää päällä kesät ja talvet.

    Varsinkin kokohaalarit hupulla ovat suorastaan vaaralliset. Talvella eräs metsätyönjohtaja oli autolla liikuessaan saanut erittäin pakottavan tarpeen poiketa metsähallituksen puolella.

    Haalarit nilkkoihin ja pikainen kyykistys lumihangessa. Automatkan jatkuessa kaveri alkoi ihmetellä outoa hauja autossa. Selvisi, että koko lasti oli tullut huppuun talteen.

    VastaaPoista
  41. T-paita löytyi jo suomalaisilta Ihantala-Tali -taisteluista. Ihan valokuvien mukaan. Löysin vanhempieni valukuvia, kirjeitä sota-ajalta. Harmaa t-paita, aivan kuin Seppälästä ostettuna. Tai, no, miten sen valokuvasta huomaa.
    Miksi muutoin puhutaan Tali-Ihantala -taisteluista, kun monella sotilaspassissa lukee "Ihantala-Tali" kohdassa Taisteluihin osallistuminen? Tuntuuko suussalausuttuna jälkipolvilta paremmalta? Ainakin osallistujat puhuivat Ihantala-Tali -taisteluista.

    Mille instanssille voipi lahjoittaa sota-ajan valokuvia taisteluista. 1. kuva päivättynä ja Ihantala-Tali merkittynä, jossa iso räjähdyspilvi autokolonnan edessä, ja lukemattomia muita. Talvisodasta kuva esmes noin 50 kaatuneesta ryssästä, jotka koottuina kekoon.

    VastaaPoista
  42. Vaatekaapeista puheenollen:
    http://asuitablewardrobe.dynend.com/

    VastaaPoista
  43. Joku nyymiö joskus puhui jonkin seuran perustamisesta.
    Ehkä olisimme onnellisempia kuin seurat, nauttiessamme ihmisistä kuten zorpas osoitti:

    http://www.youtube.com/watch?v=2AzpHvLWFUM

    VastaaPoista
  44. Ilimootan vain rohovessorillen, jotta täältä http://www.nostalgiakauppa.fi/verkkokauppa saa ostaa uuren Hankkijan lippalakin.
    Terv. Lissu

    VastaaPoista
  45. Joo, mutta mustamaija poliisin sininen haalari pistää hiukan naurattamaan sen ns. yleishaalarin asunsa näköisyydellään.

    VastaaPoista
  46. Eikös paavikänni ole se, että kaksi kantaa ja kolmas tulkkaa?

    VastaaPoista
  47. Luukkuhaalarit - tasa-arvon vuoksi.

    VastaaPoista
  48. IHANTALA-TALI

    Ad JarMon:
    Onkohan kysymys 6 D:n (Vihman sakki) miehista. Heilla kirjurin olis luonnollista kirjoittaa Ihantala-Tali, kun tulivat ensin Ihantalan seudulle ja puskivat vasta sitten Talia kohden.

    Tali-Iahntalan taistelu on kaiketi nykyaan hyvin vakiintunut nimitrys, ja looginenkin aikajarjestyksen vuoksi.

    VastaaPoista
  49. Ad t.Uolevi: - Tali-Ihantala. Talissa, joka oli kartano ja rautatiepysäkki, kaaduttiin jo 26.6. Se oli peräytymisvaiheen loppu. Ihantala, yli 10 km pohjoiseen, vakiintui etulinjaksi viikkoa myöhemmin, ja joukkojen vaihdot olivat erittäin merkittäviä.

    Välissä oli tienristeys nimeltään Portinhoikka.

    Esikuntaväki yritti saada yhteyksiä n. 10 km luoteeseen Talista Yliveden kartanon kivinavetassa.

    Suomalaisista 1 : 20 000 yleiskartoista on muuten myynnissä kirja. Erittäin havainnollista. Talista ei päässyt eteenpäin kuin yhtä reittiä, koska oikealla oli Kärstilän rapakivivuori ja Ruunakorpi ja vasemmalla Suomenvedenpohja eli Suomenlahden vesijättö.

    VastaaPoista
  50. Mihinkä lasten kurahaalarit olisivat kadonneet? Passaa mennä katsomaan lähimpään leikkipuistoon tai päiväkodin pihaan asiaankuuluvalla säällä.

    Niitä jopa valmistetaan Suomessa:

    http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.aartolahti.com/kuvat/tuotteet/kurahaalari.jpg&imgrefurl=http://www.aartolahti.com/lapset.html&usg=__ZZ2kMLe7L96BObsnJF18Oge9mxY=&h=600&w=450&sz=227&hl=fi&start=4&sig2=FZ8a3Rw6u9QL42Ct3TPXww&um=1&tbnid=1cruLgv2387u3M:&tbnh=135&tbnw=101&ei=3ulmSdmBEIrQ0AXil7CoBA&prev=/images%3Fq%3Dlasten%2Bkurahaalarit%26um%3D1%26hl%3Dfi%26lr%3D%26sa%3DN

    http://www.reima.fi/images/uploads/products/main/10061_Danube_web.png

    VastaaPoista
  51. t.uoleville:

    Kyse oli 5D:n talvisodan veteraaneista. Kolmen sotilaspassissa on - Osanotto taisteluihin: Ihantala-Tali, jopa kahteen kertaan kirjoitettuna.
    Kemppiselle että jos se kirjuri oli kirjoittanut takautuvasti katsoen, peräytymisen kautta, nuo paikannimet.
    Ennen Ihantala-Talia passissa on Nuijamaa ja jälkeen V(S)äiniönjärvi.
    Kyllä kirjurit tietää...
    Kiitos karttavinkistä. Pitänee seurata taisteluja valokuvien/kartan kautta.

    VastaaPoista
  52. TALI IHANTALA

    Ad Jukka K.

    Kiitos!

    Olen kulkenut tatakin taistelualuetta ristiin ja rastiin;
    viimeksi mm. Eero Efvengrenin mukana (ei ollenkaan hullumpi juttu).

    Nain muuten Jukka Kemppisen kartat
    blogissa jollain sivulla, joka ei nyt tahan hataan loytynytkaan uudestaan. Mikahan sivu se oli?

    Kylla niita hyokkaysreitteja ehka oli useampia. Varsin pahaa jalkea teki jo, kun naapuri hyokkas molemmin puolin Leitimojarvea. Kuten hyvin tiedat (paremmin kuin mina) 21 A:lla oli kolme AK:ta edessa ja jokaisella oma reittinsa. Mutta tarvittiin se naapurin 30 KaAK
    + panssarirykmentit avaamaan eka reitti Mannikkalasta (Talin Mannikkala siis).

    Ehkapa vaarallisin lisareitti oli tama Stavka/Govorovin maaraama "vahintaan" kahden AK:n
    (23 A:n juttu) ja ps-rykmenttien hyokkaysreitti Noksuan kannaksen kautta. Pajari ei vaan tiennyt mita sinne oli maaratty , niin etta ei ennattanyt
    'tahria housujaan' tai haalareitaan!

    ---

    Viimeksi pohjoisesta tulleet joukot
    mm. 6 D eivat koskaan kayneet Talissa, vaan yrittivat sinne pain vasta heinakuun puolella ja lahtien
    Ihantalan puolelta. Eiks niin?

    ---------

    Esikunta?? Siis JR 50:nenko??
    Se iso esikunta eli IV AK:n esikuntahan oli jossain
    Imatran puolessa, eika oikein kyennyt ison taistelun johtoon?
    Johto taisi olla enemman Lorenz/Magnusson/Kuhlmey/
    Lagus/Vihma tasolta Oeschiin?

    Lagushan valitti mm. Lauri Jantille, etta Laatikaisen olis pitanyt tuoda taistelualueelle esikunta!

    VastaaPoista
  53. Minä käytin, silloin alle kaks'kymppisenä haalareita, kun tein metsätöitä.
    Toki minulla oli sen alla liivit, kauluspaita ja solmio.

    VastaaPoista
  54. ad Mikko L
    Minusta pallonpelaajien paidoissa pitäisi olla erikoispitkät hihat, joissa vielä nahkaremmit lisukkeeksi.

    VastaaPoista
  55. ad JarMom:

    IHANTALA-TALI 1939

    OK. Syy selvis! Ei ole kysymys Tali-Ihantalan taistelusta, joka kaytiin kesa-heinakuulla 1944.

    On kysymys vuoden 1939 maaliskuusta, ja Viipurin ympariston puolustuksesta.
    Sainio on naita Viipurin itapuolen 'esikaupunkeja',
    Talissa taisteltiin hurjasti
    tuolloin. MUTTA Nuijamaata ja Ihantalaa en oikein saa mahtumaan
    mukaan. Jukka K. ehka osaa tarkemmin selittaa.

    Olisko nuo Nuijamaa ja Ihantala
    ulottuneet kuntina niin pitkalle?
    Talissa ja Tammisuolla taisteltiin
    rajusti, mutta Ihantala ja Nuijamaa?

    VastaaPoista
  56. Ad t. Uolevi et alii: - Ihantala, Tali, Nuijamaa - - - paikannimet ovat tunnetusti sekavia. Joskus on kylä,joskus kunta. Käsitykseni mukaan Ihantala oli Viipuri maalaiskunnan kunta, mutta tätäkin jakoa oli muutettu 1930-luvulla.

    Viimeksi eilen näin kirjakaupassa nämä komeat kirjat talvi- ja jatkosodan taisteluista, joissa on kaikella mahdollisella tarkkuudella selvitetty paikat ja esitetty kartat.

    Emme ehkä saa pysyvää tulosta emmekä kestävää mainetta selvittelemällä niitä tässä.

    Se tieto kuuluu yleissivistykseen, että Viipurin ympäreillä ja esikaupungeissa taisteltiin maaliskuussa 1940 ja sitten kesällä 1944.

    Kesän 1944 hyökkäysurista on viimeksi kirjoittanut Ohto Manninen. Jossai mainittu Noskua on yksi unohdetuista suunnista, mutta niin on Kiviniemikin (Sakkola)

    VastaaPoista
  57. TALI JA NUIJAMAA:

    Kaiketi voisi todeta, etta nama kaverit olivat kovilla ja epatoivoisilla taistelupaikoilla
    silloin maaliskuulla 1940.
    Lienee ollut paljon katkerampaa taistelua kuin Tali-Ihantalassa
    konsanaan kesalla 1944.--
    Ohquistilta meni hermo, mutta nailta pojilta meni monasti viela paljon enemman.

    ----------

    ad Jukka K.

    Noksua kannas 1944 -- eli hyokkayssuuntana Kavantsaari -- on Stalinin Stavkan 23 A:lle antaman kaskyn strateginen idea, ja se toteutettiin hirmuisilla voimilla,
    kuten Mannisen kirjastakin ilmenee,
    tai voi laskea.

    Kiviniemi 1944 esiintyy alemman portaan hyokkayssuuntana hetkea myohemmin, mutta sita ei kaiketi toteutettu vaan 108 AK vedetiin ylittamaan vuoksi Ayrapaassa. Eli kaskyja annettiin paljon, mutta kaikkia ei toteutettu.

    VastaaPoista
  58. t. uoleville:

    Jep, oli molemmissa sodissa samoilla paikoilla. Ihantala-Tali, ...paikannimiä julmetusti... ja taas "Ihantala-Tali". Eräässä kesäisessä valokuvassa kolonna autoja ja kuvan takana "Tali-44".
    Onneksi vanhat valokuvat ovat säilyneet. Harvoin niissä on taakse kirjoitetuna henkilö tai paikannimiä.
    Eli ennen kuvat säilyivät, tiedot kuvista eivät ja nyt digikaudella kuvat häviävät ja tiedostonimet säilyvät.

    VastaaPoista