Sivun näyttöjä yhteensä

2. tammikuuta 2009

Puolijohteista



Kun keskiolut tosiaan tuli yleisempään myyntiin 1.1.1969, oli alettava säästää Alkosta kulkeutuneita pakkaustarvikkeita. ”Fagerholmin nahka” oli siihen aikaan vielä harvinainen muovikassi, joka kieltämättä kokoon taitettuna muistutti esimerkiksi pääjohtaja, puhemies K.A. Fagerholmin selkänahan pienoismallia.

Työmiehen selkänahan nylkeminen oli tavallista puhetta, ja vaikkei Fagerholm ollut työskennellyt työmiehenä, vaan kohonnut parturista erittäin merkittäväksi poliitikoksi, siinä oli nimitys paikallaan.

Aaltopahvista taiteltava kuuden pullo kotelo, nykyisen mäyräkoiran edeltäjä, oli sitten puolestaan ”Työmiehen transistori”.

Neljäkymmentä vuotta sitten, 1.4.1969 tapahtui lähes yhtä suuri yhteiskunnallinen mullistus, kun lauantai muuttui valtion virastoissa vapaapäiväksi. Muutos toteutettiin kautta linjan 1965-1970.

Aikaisemmin lauantaina oli tehty töitä yleensä kahteen iltapäivällä.

Sitä en paha kyllä muista, milloin kouluissa lakattiin käymässä lauantaisin.

Nyt pääministeri patistelee kuluttamaan eli ostamaan tavaroita liian kalliilla. Tuo ”kuluttaminen” on vaikea sana. Periaatteessa se tarkoittaa kaikkea ostelemista, mutta koska myyskentely ei kannata, ellei ylijäämää kerry, se tarkoittaa käytännössä kalliilla ostamista.

Pelkään että kauppiaat ovat itse kaivaneet kuoppaansa syvemmäksi osoittamalla joulun alla ja nyt joulun mentyä, miten halvalla tavaroita voi myydä. Itse he väittävät, että alennukseen menee tavaraa alle omakustannushintojen, mutta kuka uskoo?

Ei esimerkiksi kameroilla, joiden hinnat näyttävät pudonneen parissa viikossa puoleen, ole todellista omakustannushinta. Kauppiaan kate riippuu siitä, kuinka paljon ja mihin aikaan on ostanut tavaran.

Mieleeni on jäänyt, että kun Saksan Demokraattisen Tasavallan teollisuudesta yritettiin pelastaa edes osa, täysin käyttökelpoinen Practica ei kelvannut kenellekään, ja kun tuolle peiliheijastuskameralle laskettiin läntien tavan mukainen tuotantokustannushinta, se nousi samoihin lukemiin kuin tavallisen Mercedes-auton myyntihinta lännessä.

Historiankirjoituksessa, ajoittain taloushistoriassakin, unohdetaan tämän tästä, että kun reaalisosialismissa ei todellakaan ollut markkinoita eli kysynnän sääntelemää tarjontaa, reaalisosialisteilla ei liioin ollut kustannuslaskentaa eikä käsitystä hyödykkeiden hinnoittelusta.

Virheelliseksi osoittautuneen käsityksen mukaan valtio eli kommunistinen puolue arveli kykenevänsä sanelemaan hinnat – esimerkiksi pitämään elintarvikkeiden hinnat mikroskooppisina.

Epäilisin, että viisipäiväinen työviikko oli siinä kuin keskiolutkin osa suurta siirtymää sisäruokintatalouteen. Porsaat vaelsivat sankoin joukoin purtilolle. Vallitseva tapa oli ostaa ainakin päivittäistavarat ”kirjalle” eli tiliin eli velaksi. Niin minä ainakin tein 1970-luvulla. Ruokaostokset maksettiin kauppaa kerran tai kahdesti kuukaudessa.

Järjestelmä on kuulemma edelleen periaatteessa olemassa, mutta en ole nähnyt yksityishenkilöiden käyttävän sitä.

Toinen sikatalouden muoto oli Shellin tai Esson luottokortti. Minulla oli.

Sellaiseen turhuuteen kuin autoon ei pankki antanut lainaa. Asuntolainaakin sai rukoilla sydän syrjällään, ja etukäteen säästettyä olisi täytynyt löytyä 30 prosenttia asunnon hinnasta.

Ainakin ensimmäisen autoni ostin vähittäismaksulla. Tämän keksinnön nimeksi vakiintui sitten osamaksu, ja yleensä väitetään, että uranuurtajia olivat Singerin ompelukoneen myyjät – siinä oli tehtaantytöilläkin mahdollisuus, etenkin kun saattoi saada lisätienestiä.

Väitöskirjatasolla on väitetty, että Suomen kodit mullistuivat, kun sohvakalustojen osamaksumyynti yleistyi.

Mutta se auto… Tehtiin osamaksusopimus takaisinottoehtoineen kauppiaan kanssa ja maksuajan kullekin kuukaudelle vakuusvekseli eli siis käytännössä melkoinen pino.

Kukaties juuri tämä hävitti kansan keskuudesta jumalanpelon ja uskon hyviin tapoihin. Vekseli oli ollut aiheesta hyvin pelätty paperi. 1960-luvulla valtavasti laajennut autokauppa muutti kaiken.

Itse asiassa myyjä ei niillä vekseleillä tehnyt mitään. Otaksuisin että niitä käytettiin lähinnä pelotteina. Vakuusvekselin protestoiminen ei paljon auttanut, mutta kyllä Kauppalehteä luettiin silloin sydän syrjällään eri syystä kuin nyt. Siellä oli se protestilista!

40 kommenttia:

  1. Eilen 1.1. Alkon hinnat nousivat 10 prosenttia - vaikka myymälät eivät edes olleet auki. Kävin tapani mukaan illalla lähikuppilassa ja nautin yhden talouskonjakin. Hinta oli noussut 5.70:stä 6 euroon. Sanoin myyjälle, että pullo (Monnet VS) on varmasti ostettu vanhalla hinnalla, elikkä miksi minun pitää maksaa nyt enemmän kuin edellisiltana. Tyttö vaan sanoi, että hinta on tämä. Markkinatalous on nopeaa.

    VastaaPoista
  2. Hinta on talouden tangentti. Joskus on ostettu sisään joillakin tuotanto- ja välityskuluilla, sitten myydään tämän päivän tai oikeastaan huomisen oletetuilla, koska korvaushankinta tehdään niillä hinnoilla. Paitsi nyt. Hintojen laskusta päätellen kauppiaat dumppaavat varastonsa ulos kun voivat vielä jotakin saada. Siinä syödään eilisenkin katteita. Tuotantolaitoksia suljetaan siellä täällä. Uutta ei uskalleta tuottaa juuri millään hinnalla. Jossakin vaiheessa hinnat kääntyvät nousuun - ehkä juuri paperirahan painamisen ansiosta. Kyyti voi olla kylmää kuten preussissa aikanaan. Tai Zimbabwessa, vai miten se oli.
    Diilerille tulee konkurssi, kun täytyy myydä paljon tavaraa halvemmalla kuin osti ja ostaa sisään vähän entistä kalliimmalla, jonka kohonnut hinta vähentää kysyntää entisestään. Sitä paitsi ostaja lykkää hankintaansa hintojen syöksyessä. Jospa huomenna tavaraa jaettaisiin ilmaiseksi.

    VastaaPoista
  3. Kun hain Shellin luottokorttia menin tietysti lähimmälle huoltoasemalle hakemaan sitä. Vähän ihmetytti - kyllä sen näki - että myyjä täytti hakemuslomakettani jotenkin vastentahtoisesti. Toki kaikki tietoni, tai siis ne, mitä tarvittiin, kirjattiin kuuliaisesti. Lähtiessäni tämä - ystävällinen henkilö - sanoi että, "tietysti tämä Shellin luottokortin hakemin jollain Shellin asemalla hoituisi nopeammin". Vasta silloin tajusin että olinkin asioinut Essossa.

    Ps. Aivan mahtavaa palvelua!

    VastaaPoista
  4. Transistori = sixpack, mäyräkoira tarkoittaa kahtatoista p:loa.

    Alkon pusseilla sinällään oli takuu: jos pussi petti, ja pullot särkyi, sai tilalle uuden pussin.

    Muistan, helkkarin omakohtaisesti, miten Tampereella eräällä pienellä rakennusfirmalla (viitti nimee sanoa) siirryttiin 5-päiväseen työviikkoon. Se kun ei niille sopinut. Me vain jäimme tulematta töihin lauantaisin ja he - kostoksi (rakennuksilla maksettiin siihen aikaan palkka kerran viikossa, perjantaisin, paperipussissa... tämä tieto nykyajan pätkätyöläisille) - siirsivät palkkapäivän lauantaiksi. Pelkkää vittuilua. Ei se mitään, haettiin tili, mutta töitä ei tehty. Työnantaja hiiltyi ja sanoi että "ei tartte tulla sitten maanantainakaan". No, ei tultu, eikä perkele tultu perjantainakaan. "Älkää sitten tulko torstainakaan", sano työnjohto. Emmehän me tietenkään tullet, eikä ees tiistaina. Tää on totta. Vähän aikaa käytiin töissä vain keskiviikkoisin ja haettiin palkka, yhdestä päivästä, lauantaisin.

    Järkihän sitten voitti. Tai Hautamäki joka tuli ja ärjyi että "älkää jätkät pelleilkö." Meidän mielestä työnantaja rovosoi.

    VastaaPoista
  5. Tere Kemppi!
    Olin viikon "eristyksessä" kylmällä kesämökillä kirjuttelemassa tulevan kesän "spektaakkelia". Sinä se vaan jaksat kuin Durasell-pupu ja väikkäreitäkin alkaa olla jo toistakymmentä!
    Myöhästyneet hyvän, tulleen vuoden toivotukset!
    Pikku korjaus:
    "Transistori" oli sixpackin edeltäjä. Mäyräkoira on pitkulainen sis.12 pulloa keppanaa!
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  6. "Itse asiassa myyjä ei niillä vekseleillä tehnyt mitään. Otaksuisin että niitä käytettiin lähinnä pelotteina."

    Jollain autokauppaan liittyvällä osamaksupaperilla oli sellainen mahti, että maatilat ja metsäpalstat vaihtoivat omistajaa ja entiselle isännälle jäi autonromu. Sillä tavalla rikastunut autokauppiassuku on on täällä vaaramaisemissa mahtitekijä.

    VastaaPoista
  7. Puolijohteista – mainio vedätys.
    Menin heti miellyttävään halpaan. Johtui kaiketi siitä, että olin juuri lukenut Tom Wolfen kirjasta Hooking Up luvun Two Young Men Who Went West.

    Luku kertoo puolijohdefysiikan voittokulun transistorin keksimisestä Intelin Ribert Noycen hautajaisiin.

    VastaaPoista
  8. Minulle tarjottiin tuossa joulun alla pukuerää.
    Yhdelle puvulle jäisi hintaa, veroineen ja tulleineen, alle 17€, jos ottaisi koko erän. Neljännes tavarasta sellaista että veroton tukkuhinta oli vielä syyskuussa 88€. Ihan ei persus kestä ottaa varastoon 3000 pukua.

    VastaaPoista
  9. Ginilonkeroakin myytiin jo silloin kuuden pullon patterissa. En millään muista, oliko sillä jokin nimi.

    Nämä sixpackit ja mäyräkoirat ovat nykyajan nimityksiä.

    Tavallisissa töissä tehtiin viikolla seitsemästä neljään (herrat kahdeksasta viiteen) ja lauantaina viisi tuntia eli muistaakseni kuudesta yhteentoista. Voin muistaa väärinkin.

    Äitini oli osuuskaupassa ja siellä tehtiin lauantaitkin aina. Ei sentään sunnuntaita.

    Mutta milloin koulussa loppui lauantaiopetus? 60-luvulla toki, mutta milloin... Ei siitä vammaa sieluun ole jäänyt, kun en kerran muista.

    Niin, kaikissa töissä tili tuli pussissa kouraan. Muistan kuinka äärettömän nykyaikaiselta tuntui 70-luvun lopussa Tukholmassa, kun palkan sai shekkeinä! Ja voi kristus sitä miettimistä joka maanantai, että millaisille summille ne kadonneet shekit tulikaan kapakassa kirjoitettua...

    Nykyään sen näkee netistä.

    VastaaPoista
  10. Tämä ei ole mikään vitsi että kirjoitan tätä tekstiä uudella kännykällä kuvassa olevan Espoon aseman viereen avatun ostarin pub Mäyräkoirassa.

    Ei tällä oikein jaksa jaaritella

    VastaaPoista
  11. Hinnoista: tappiolla ei kukaan myy, paitsi kirjanpidosta jo poistettuja ns. epäkurantteja tavaroita (ei huonoja/pilalla vaan vanhaa mallia tms), jos kelpaavat. Niitä olen itsekin joskus kampanjoinut tehtaalta kauppaan " laita vaikka erikoistarjoukseen". Silloin kosketuspintani markkinatalouteen oli vielä välitön, nyt rakennan kansakunnan henkistä perintöä, jos rakennan - määritelkööt muut joskus.

    Tässä on kyse katteiden leikkauksista joka portaalla, ei vain kaupassa. Öljyn hinta laski - tavaran tekeminen (muovi, energia) Suomessa tai Kiinassa halpenee - kontin kuljetuskustannukset laskevat (on jo laskeneet, taisi olla aiemmin n.20 000/kontti ja nyt n.2000/kontti euroa tai dollaria), niin olisi kumman jos ei kaupan hinnoissa näkyisi. kaikille jää vähemmän käteen joka välissä ja se se alkaa pian näkyä.

    Tiedän muutamia, jotka maksavat polttoainelaskun kerran kuussa luukusta tipahtavalla laskulla. Tankilla on sitten piikki auki. En sorru, olen liian sokea.

    Autossa on parast'aikaa osamaksu ja kaapissa iso nippu päivättyjä laskuja tulevaisuuteen omaksi asti. Ei ole murtovarkaita käynyt, vaikka ne voisi joku muukin maksaa.

    Muistan olleeni isäni kanssa joskus pankinjohtajan juttusilla laina-asioista. Turhaan ei haettu, vaikken tarkasti tiedä. Jos mikä on rennon vastakohta, se on sen ajan neuvottelut. Siltikin vaikka olen sittemmin istunut useita puheita läpi ja Paavo Lipposenkin tavannut kiertueellaan. Tai vaikka professoreiden luentojen kuuntelemisen lisäksi yliopisto on tullut käytyä läpi - toisen pään ovesta sisään ja samantien vastakkaisesta ulos.

    Siihen verrattuna on iso muutos, kun kännykkälainoista lukeneena uteliaisuuttani kokeilin nettipankin kulutusluottohakemusta (voi hakea ja pankki antaa tarjouksen jota ei tarvitse hyväksyä). Odotin aikaa vievää käsittelyä. Hämmästyin: Täytin tiedot ja lähetin hakemuksen napista, joku automaatti pisti saman tien lasketun vastauksen tarjouksineen hyväksymistä vailla. "Hyväksy ja rahat tulee samantien tilille". En hyväksynyt, vaan olen hämmästynyt. Kyllä lainaa ainakin vielä saa, jos on muuten saamapuolella. Liian pitkää pukkaa nyt ja siksi loppuu tähän.

    VastaaPoista
  12. Viisipäiväiseen kouluviikkoon siirryttiin lopullisesti lain määräämänä viimeistään elokuussa 1971.

    Käytäntö oli tietysti kirjavampaa. Eri pitäjissä ja yksityisten koulujen kohdalla siirtyminen oli ainakin osin näiden hallintojen päätettävissä.

    Vuodesta 1968 lähtien oli mahdollista pitää 5-päiväistä kouluviikkoa syys- ja toukokuussa.

    Surffailemalla löytyi tieto, että ennen koko maan koulujen viisipäiväistymistä oli olemassa ns. kuukausiloma, joka antoi kunnille vapauksia sijoittaa lauantaivapaita joihinkin muihinkin ajankohtiin.

    Kunnat ja varmaankin myös yksityiskoulut saivat itse päättää sen, mikä kuukauden lauantaista oli vapaa tai sitten luopua lauantaivapaista täysin.

    Peruskoulujärjestelmän uskoisin olleen kaikkialla viisipäiväisen: senkin käyttöönotto tapahtui liukuvasti eri paikkakunnilla 1970-luvun puoliväliin mennessä.

    Mutta 23.8.1971 lienee paras yksittäinen muistiin pantava päivämäärä.

    VastaaPoista
  13. Kännykkäharjoitelmani jälkeen olen nyt kävellyt Entressestä ostoskassin kanssa tietokoneen äärelle:

    Piti sanomani, että miten lähellä henkisesti Suomi mahtoikaan olla DDR:ää?

    Espoon aseman vieressä on toisella puolella purku-uhastaan kuuluisaksi tullut kommunistisesta Puolasta 60-luvun lopulla pestattujen arkkitehtien suunnittelema kaupungintalo.

    Tallinnan lähiöitä muistuttavan Matinkylän peruskiveä oli muuraamassa tuore pääministeri Mauno Koivisto. HAKA oli sittemmin kuulemma pilaamassa myös Tapiolaa. Siellä olin saada äskettäin turpiini verratessani puutarhakaupunkia Itä-Pasilaan.

    Oikeastaan luulen että kysymys on suomalaisesta kansanluonteesta, tuosta kehittymättömästä. Me jotenkin kaipaamme jotakin suurta, kunnioitettavaa jota on helppo totella ja sillä perustella viettiämme kuseskella kaverin varpaille.

    Mutta sitä me odotamme että meitä ylhäältä kutsutaan, eihän "kaveria jätetä".

    VastaaPoista
  14. "Hyvät Toverit, saatanan Jätkät! Hävettää pelkästään kattella teitä. Olette huanoja kommunisteja. Mieleni tekisi pyyhkiä teillä persettä mutta en viitti. Tässä on kysymys isommista asioista. Jos työnostaja rovosoi teitä niin ei teirän tartte siitä rovosoitua..."

    Niin se muistaakseni meni. Niin Elämäkin menee, tai ohi.

    VastaaPoista
  15. JK:
    Virheelliseksi osoittautuneen käsityksen mukaan valtio eli kommunistinen puolue arveli kykenevänsä sanelemaan hinnat – esimerkiksi pitämään elintarvikkeiden hinnat mikroskooppisina.

    Ihmeellistä sinänsä, että NL:n ja sen satelliittien mukaan Kuuba ei olisi saanut muokata omaa järjestelmäänsä em. käytännönkokemuksten pohjalta toimivaksi.
    Siinä ei ole muuta järkisyytä, kuin että pienen saarivaltion pelättiin - varsin aiheellisesti - ajavan ohi sosialismin mallimaaksi.

    VastaaPoista
  16. Se voisi olla kirjani nimi. Puolijohteista Puolimatkaan.

    VastaaPoista
  17. Kouluissa siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon lukuvuonna 1971/72 huokaa keväällä -71 ylioppilaaksi tullut supermatikkalinjalainen, jolla oli lauantaisin klo 12 - 15 kolmen matikantunnin putki - opettaja kävi naukkailemassa varaston puolella, me aherrettiin kuivin suin.

    VastaaPoista
  18. Ad Sedis et alii: minulla on peruskoulusta muistisääntö - -67 syntynyt poikani, josta Jumala rankaisikin opettajan, aloitti Kirkkonummella kansakoulun -74, ja peruskouluun siirtyminen toteutui siis 1976, viimeisenä.

    Tosin se oli tarkoituskin. Peruskoulu aloitettiin syrjemmältä.

    VastaaPoista
  19. AD Homo Garrulus: Olen ollut muutamassa Armas Puolimatkan järjestämässä tilaisuudessa. Reipasotteinen henkilö.

    VastaaPoista
  20. Kuolemasta ei kukaan maksa mitään. Pienestä kuolemasta sitäkin enemmän: tiesikö Armas sitä? Minun fafa oli muuten Armas myös; hän oli Merin armahas. Meri oli faijani eikun siis isäni kasvatusäiti, jolla pikkulintuja häkissä. Niitä ihasteltiin ja famuni sanoi aina: sidu sidu kissanpoika. Mietin mitä sekin nyt tarkoitti mutta se on kuitenkin sen tarkemmin määrittelemättä mennyt eteenpäin omille lapsille. Sanon myös, sov gott och öga fast och tummen på kuten isäni sanoi nukuttaessa. Lapseni mietti sitäkin; miksi peukalo silmän päälle. Nämä ovat elämää suurempia kysymyksiä.

    VastaaPoista
  21. Ainakin meilläpäin - Sulkava - tuo viisipäiväinen kouluviikko alkoi samantien 1969 syksyllä, olin kansakoulun neljännellä. Muutos taisi tulla koululle aika äkkiä, sillä lukujärjestys oli yhä kuusipäiväinen, lauantaipäivä oli sen vuoden kiertävä. Ensin se korvasi maanantain , sitten tiistain jne.

    Ja se peruskoulumuutos oli 1975, siirryin juuri sen alta lukioon.

    VastaaPoista
  22. HANKINTAHINTA

    No onhn kauppiaan jokaisella ostoksella hankintahintasa erän kokoon ja ajankohtaan katsomatta.
    (Asiasta löytyy lakitekstiäkin).
    Termi omakustannushinta on tässä vähän väärässä ympäristössä.

    Kemppisen kanntais kaydä muutamassa rättikaupassa ja vertailla hintoja. Kemppisen kokoinen pusakka maksaa jossain
    putiikissa 999 EUROA ja vastaavan saa alennusmyynnistä 50 EUR:olla.
    Kyllä jotain aina myydään alle hankintahinnan, ja pitääkin myydä!

    VastaaPoista
  23. YLIJÄÄMÄ

    Ei se 'osuuliikkeen ylijäämä' aina tiedä kallista hintaa. Wal-Mart tekee nättiä 'ylijäämää', ja putiikki ei liene kalliin maineesa?

    VastaaPoista
  24. Minä, helsinkiläislapsi, aloitin koulun 1977 ja kuuluin siinä koulussa ensimmäisiin peruskoululaisiin. Että Kirkkonummi ehti kyllä ensin.

    Tuon "kirjalle" ostamisen muistan hyvin. Aina vähän hävetti mennä Koskelantien Koivujuureen, kun piti kassalla uskaltaa sanoa, että se tulee sitten X:n tilille. Pelkäsin joka kerta, että kassalla istuu joku uusi, joka ei tunne eikä usko.

    VastaaPoista
  25. Jukka Kemppinen: minulla on peruskoulusta muistisääntö

    Niin minullakin, kansalaiskoulun yhdeksännellä opettaja esitelmöi laajasti ja silmin kiihtyneenä järjettömästä uudistuksesta - kesken viimeisen lukuvuoden kurssit muutettiin "kokeiluperuskouluksi". mikä oli myös totarin rupriikki. Niin sitä vain sitten tuli luovastua sillä ohi oppikoulun lukioon.

    VastaaPoista
  26. Olisin passannut tämän kulmiakohottavan postauksen, mutta tuikikiinnostavien kommenttien emailaus boxiin passaa niin hyvin, on pakko kommentoida. Outo insentivointi, mutta bloggerille ja mikeei bloggaajallekin kommenttiliikenteen määrä voi olla arvo sinänsä.

    Onneksi keskustelussa on paistanut mikrotaloustieteen oikea osaaminen. On pöljää demagogiaa väittää, että hyödykkeen ale-hinta olisi jotenkin oikeampi hinta kuin jokin muukaan. Yhtä syvää ymmärrystä on keskustella pumpulla polttoaineen muista kuin päivän hinnasta; eihän tansseissakaan kurkita hameen alle. Tai sitten on kyse jostain muusta kuin oli puhe.

    VastaaPoista
  27. Peruskouluun siirtyminen oli melkoinen urakka vanhoille kansakoulunopettajille, jotka joutuivat vielä vähän ennen eläkeikää omaksumaan muun muassa uuden matematiikan opetustaidot, yleensä kesäyliopiston kursseilla. Koulunjohtajille uuteen järjestelmään siirtyminen teetti erityisen paljon lisätöitä.

    Puolimatkan omakotitalo Turun Yliopistonmäen juurella tuli tutuksi, koska sen ohitse kuljettiin ylioppilaskylään. Ei tainnut vuorineuvos silloin 70-luvulla enää asua pienehkössä, mutta moitteettoman kuntoisessa puutalossaan. Siitä Yliopiston-
    mäen juurelta hän kuitenkin taisi aloittaa uransa nuorena rakennusmestarina?

    VastaaPoista
  28. JK: Pelkään että kauppiaat ovat itse kaivaneet kuoppaansa syvemmäksi osoittamalla joulun alla ja nyt joulun mentyä, miten halvalla tavaroita voi myydä.

    Tätähän se levyteollisuuskin vuosittain yrittää.

    JK: Itse he väittävät, että alennukseen menee tavaraa alle omakustannushintojen, mutta kuka uskoo?

    Entäpä jos tuon päättäisikin uskoa? Heillähän olisi silloin varaa ostaa ylimääräistä tavaraa myytäväksi alihintaan.
    Pistää sekin miettimään.

    Ano2: Jossakin vaiheessa hinnat kääntyvät nousuun

    Kyllä varmaan, mutta kurssi ei muutu niin kauan kuin rojuntuonti kolmannesta maailmasta on halvempaa. Ja se on halvempaa niin kauan kun ei vielä olla kolmatta maailmaa.
    Ellet sitten tarkoita katteetonta katteen kasvattamista.

    VastaaPoista
  29. Kivoja kommentoijia: kiitos Herra Palstanpitäjä!

    (HG:n kirjoitus säväytti: meni nenä tukkoon.)

    VastaaPoista
  30. Ad Omnia: - en pitänyt nytkään tarpeellisena käyttää täsmällisiä termejä, kuten "hankintameno", "tilikauden voitto" jne., niistä kun on velvoittavat määritelmät kirjanpitolaissa ja asetuksessa ja vastaavasti verolainsäädännössä.

    VastaaPoista
  31. Heikki rönkölle:

    "Espoon keskuksessa sijaitseva kaupungintalo valmistui 1971. Suunnittelijana oli arkkitehtitoimisto CJN Oy."

    Puolalaiset arkkitehdit voittivat Espoon keskusta vastapäätä olevan asuntoalueen arkkitehtuurikilpailun erittäin lennokkaalla suunnitelmalla, jonka he sitten "suunnittelivat" uudelleen Suomessa suomalaisten rakennusliikkeiden tuotantotekniikkaa soveltuvaksi. Tulosta voi mennä ihailemaan monen samanlaisen kehityksen kokeneen surkeuden oheen. Vaikkapa Kirkkojärven asuntoalueelle siihen samoille nurkille.

    Toisinsanoen kyllä ne suomalaisetkin ovat onnistuneet ympäristön ankeuskauneuskilpailussa yli kansainvälisen keskitason.

    Suuremmissa kaupungeissa, erityisesti Helsingissä, on nykyään jo joku tolkku vallalla. Kehittyvien maakuntien Suomi onkin nykyään sitten jo oma, varsin murheellinen luku Suomen rakennuskultturin historiassa.

    VastaaPoista
  32. Kun lähiomainen on ollut vähittäiskaupan puolella myymälänhoitaja ja sitten tukkurin puolella yhteensä parikymmentä vuotta, niin kerrottakoon nyt sitten.

    On olemassa tuotteita, joita kauppias myy alle sisäänostohinan. Eräissä tapauksissa kyse on sisäänheittotuote, eräissä tapauksissa tukkuri tekee diilin kauppiaan kanssa, että itse tuote myydään hyvin, hyvin halvalla, mutta tuotteen lisäosat ja -palvelut tulevat pitkällä tähtäyksellä tekemään siitä kannattavan tukkurille ja väittäiskauppiaalle. Vaikka osa asiakkaista ei osta lisäpalveluja ja -osia, niin volyymit ovat sitä luokkaa, että kokonaisuutena kauppias jää voitolle.

    Jo oikea hinta on se, jolla tavara vaihtee omistajaa.

    VastaaPoista
  33. Miksi meni anonyymin nenä tukkoon? Oliko siksi, että se liikutti kenties? Oli tarkoituskin. On vielä aikaa liikkua ja liikuttua. Siitä vaan; ei mitään turhia venttailuja. Heti vaan shiva på gubbe. Shiva på.

    VastaaPoista
  34. Tuo sosialistidemarien puolijohtajatar Vappu Urpalaisen valokuvat olivat lehdessä. Mitäpä tyttönen ei tekisi saadakseen näkönsä kuuluville.
    Hieman enemmän maskaraa silmien ympärille, niin kiinalaiset lähettävät Helsinkiin pandoja parittelemaan.

    Ai joo, otsikko olikin puolijohteista, kuten juttunikin sitten.

    VastaaPoista
  35. Peruskouluun siirtymisen myötä myös yksi käsittämätön virkamieskunta eli kansakouluntarkastajat jäivät historiaan tai siis lakkautuspalkalle. En oikein koskaan ymmärtänyt, miksi kansakoulunopettajat ottivat mokomien loisten "tarkastus"käynnin niin kuolemanvakavasti. Äijä kävi johtajaopettajan kanssa luokassa ja lähti pois. Ei kysynyt mitään, ei puhunut mitään. Oppitunti kulki omaa tahtiaan. Oliko tarkastettavaa siinä, että oppilaat kirjoittivat ainetta?

    Kansakoulun oppisisältö oli niin vaatimaton, että onneksi siitä päästiin eroon ja kansalle saatettin antaa peruskoulun myötä paljon enemmän oppia.

    Ainoa, mikä peruskoulussa näin jälkeen päin vitutti, oli ns. uusi matematiikka, joka sotki enemmän kuin antoi sekä entiset katkerat kansa- ja kansalaiskoulun opettajat, joille väsättiin täsmäkursseja mm. opinnonohjaajiksi. Oppi ei tuntunut menevän perille eräälle Ossi-nimiselle kansalaiskoulun puutyön opettajalle H:n kaupungista. Tarvittaessa Ossi paljasti todelliset karvansa ja otti puuteollisuuden opit käyttöön kun ei muuta kyennyt. Ossi lähti varmaan ansaitsemalleen matalalle eläkkeelle ja uudesta matematiikastakin luovuttiin kaikessa hiljaisuudessa kun sen hyödyttömyys havaittiin.

    VastaaPoista
  36. Liikutuin, HG. Sanoit niin nätisti. - Anonyymi M.

    VastaaPoista
  37. M niinkuin Pappa vai M niin kuin Mauno (Koivisto hehe - on naapurini) vai M niinkuin Mamma. Jospa se on mamman sihteeri Herra Logaritmix.

    VastaaPoista
  38. abogadolle,

    Kiitoksia täsmennyksestä.

    Samansuuntaisia kertomuksia olen kotimaisten suunnittelijoiden/maanomistajien ahneudesta kuullut Kirstinmäessä 70-luvulta saakka asuneilta sukulaisiltani.

    Puolalaiset suunnittelivat Kirkkojärven ohella Kirstinmäkeen korkeimmillaan 6-kerroksisia taloja, mutta Espoon kaupunki laittoi muutaman kerroksen lisää, jolloin niitä saatiin mäen harjanteelle pahimmillaan kymmenisen päällekkäin.

    Nyt noihin pääasiassa vuokrataloihin muuttaa meidän savolaisten tilalle maahanmuuttajia, kuten tapahtuu muuallakin Helsingin radanvarren lähiöissä.

    VastaaPoista
  39. Vähäsen myöhässä...mut kuitenkin, mukavaa tätävuotta.

    Luettuani tästä blogistasi jotakin kulutustavarankin hintaa sivuavaa, en voinut malttaa mieltäni.

    Netistä saapi kätevästi "kuvan" monenlaisten kulutushyödykkeiden alkutuottajasta ja -hinnoista.

    On olemassa sivusto, jonka kautta minua paremman kielitaidon omaava voi ostaa "myötävää ja syötävää, kuin myös päälläpiettävää" kunhan ostaa tarpeeksi suuren erän.

    Varoitan tässä heti alkuun, että monenmonet "merkkituotteetkin" on aika suurelta osin peräisin riisiä pääelintarvikkeenaan hyödyntävistä maista, eikä niitten alkutuottajahinta aina päätä huimaa. Voi siinä mietiskellä ja laskeskella, kuka hyötyy ja mitenpaljon, ennenkun se meillä itsellämme on kädessä?

    Sivusto on Alibaba.com siellä riittää artikkeleita ja selattavaa vähintään kuukaudeksi, vaikka 8 tuntia jokapäivä selaisi.


    Tahkon vieriltä Syvärin rannalta terveisiä.

    VastaaPoista
  40. Ei se 'osuuliikkeen ylijäämä' aina tiedä kallista hintaa. Wal-Mart tekee nättiä 'ylijäämää', ja putiikki ei liene kalliin maineesa?

    Wal-Mart ei ole osuusliike. Halpa hinta selittyy meksikolais-kiinalaisen tavaran huonolla laadulla, tavarantoimittajien kiristyksellä (selittää osaltaan myös laatua) ja työntekijöiden huonolla palkalla.

    VastaaPoista