Tänään väittelee Lappeenrannassa taas yksi henkilö, joka on kulkenut pitkään porukoissa. Kuvassa on Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteen osaston siipirakennus, jossa sijaitsen, kun sijaitsen siellä.
Opponentti tulee Australiasta, professori Brian Fitzgerald. Siellä ja Uudessa Seelannissa on nykyisin rajua asiantuntemusta. Kaunis tapa edellyttää, kuten tässäkin tapauksessa, että ennen professuuria suoritetaan korkeat tutkinnot myös muualla maailmalla, Brianin tapauksessa Harvardissa ja Oxfordissa.
Ja loppuviikosta väittelee Ville Oksanen, mutta hän on ollut viime vuodet professori Juha Laineen putiikissa ja siten poissa HIITin lähipiiristä.
Frakille tulee käyttöä.
Vaatekomerossani on varman radonia tai muuta myrkyllistä ainetta, koska 1992 hankittu frakkini, joka oli jo kaksi vuotta sitten lähinnä naurettavan näköinen, ei mahdu ensinkään päälle.
Rouvani keksi Pohjoiselta Hesperiankadulta aivan mainion liikkeen, jossa myydään juhlapukuja alle kolmanneksella siitä hinnasta, minkä joutuisi pulittamaan Stokkalla. Lisäksi siellä osattiin neuvoa sellainen ihme kuin korjausompelija, joka trimmasi lahkeet nopeasti ja halvalla.
Ellei joku tietäisi, frakki ja suomalainen tohtorinväitös on jokseenkin harvinaislaatuinen tilaisuus, ja vierasmaalaiset opponentit heilahtelevat usein epäuskon ja raivon välillä pukeutuessaan kilpatanssijan vetimiin.
Tohtorinväitöksen yksi tarkoitus on saada sija tutkijamaailmassa, tässä tapauksessa kansainvälisessä tutkijoiden joukossa, jossa vallitsevat omat erikoiset viittausjärjestelmät, vihamielisyyden ja ystävyyden lait.
Tohtoriksi tulevalla on oltava sen verran vankat tiedot alan yleisistä opeista, ettei hän rupea käymään laajaa keskustelua esimerkiksi… teos-käsitteestä.
Tiedän kieltämättä yhden väitöskirjan, jossa kirjoittaja pohtii vakavissaan, onko kaivo maa- vai vesialuetta.
Muuan kiihtynyt kansalainen ärjäisi kerran: laki pitää kirjoittaa niin selvästi, ettei mitään lakimiehiä tarvita.
Onhan se näinkin.
Mutta kun tuota tavoitetta ei ole päästy toistaiseksi lähellekään, lakimies joutuu sitten toimimaan ihmisen vajavaisuuden vertauskuvana ja lihaksi j vereksi muuttuneena tyhmyyden tiivistymänä.
Professorikunta pysyy enimmäkseen ojennuksessa muistaessaan alan kolkon opin, jonka lausui ääneen muuan saksalainen 1800-luvulla: pari lainsäätäjän sanaa – ja kokonaisista kirjastoista tulee makulatuuria.
Tuo on totta. Väikkäreistä harvemmin tulee makulatuuria. Ne joko ovat sitä jo syntyessään tai sitten eivät. Yleensä eivät.
VastaaPoistaVaatekomerossani on varman radonia tai muuta myrkyllistä ainetta, koska 1992 hankittu frakkini, joka oli jo kaksi vuotta sitten lähinnä naurettavan näköinen, ei mahdu ensinkään päälle.
VastaaPoistaMitään myrkyllistä ainetta ei tarvita. Kyseessä on tunnettu maailmankaikkeuden ilmiö. Puhutaan inflaatioteoriasta.
Lappeenranta oli vielä 70-luvun alussa varuskuntakaupunki; yliopis
VastaaPoistatosta ei ollut tietoakaan. Skinnarilassa harjoiteltiin tuolloin ammuntataitoja; nyt siellä on älyllisempää toimintaa. Suomen korkeakouluverkon maantieteellinen leviäminen on ollut todella voimakasta näinä vuosikymmeninä. Ylimpiin yliopistovirkoihin on sinne päädytty jopa omasta lapsuudenpii
ristäni toiselta puolelta maata.
Artikkelini frakista
VastaaPoistaJa kyllähän se on niin, ettei mikään muu vaate tunu yhtä hyvältä päällä, kuin oikein tehty frakki tai yorkshire-puku.
Aikoja sitten tunsin edesmenneen Aros-Puku Oy:n vaatturin, joka kertoi 80 vuotta täyttäneestä asiakkaastaan, joka tilasi uuden frakin kaksilla housuilla.
VastaaPoistaNäin sitä pitää luottaa elämän jatkuvuuteen ja frakin ahkeraan käyttöön.
Ikävä kyllä, lakimiehiä tarvitaan. Mutta toivottavasti vain kohtuullisesti. Amerikasta löytyy pelottava esimerkki juristivetoisesta maasta, ja semmoista en tänne toivo.
VastaaPoistaMutta mutta, mihin sovelletaan esim. vesiensuojelulakia, myöskö siihen kaivoon? Onko noro vesialue? Mikä on noro?
Tarvitaan kai juristeja selvittämään asia...
Tavoistani poiketen kommentoin Anonyymiä.
VastaaPoistaKemppinen ilmeisesti paatuneena on kirjoittanut liian nopeasti.
Väikkäreistä tulee makulatuuria.
Ja oikeustieteen väikkäreistä muutamalla kynänvedolla.
Sen sijaan aika aika paljon saa tapahtua, että vaikkapa Mikael Hakim, Myrsky tai Sormustne Herra muuttuisi makulatuuriksi.
Olisi kiinnostavaa jos joku porukka ottaisi ja "jälkitarkastaisi" vaikkapa Helsingin Yliopistossa vuonna 1958 tarkastetut väitöskirjat, kuinka moni niistä on enää kuranttia tavaraa tai sellaista että voisi katsoa sillä olleen merkitystä tieteen teolle tällä välin, muutoin kuin tekijänsä uran kannalta.
Inflaatioteoriassa on kyse äkillisestä paisumisesta, kun taas tässä frakkiasiassa kyse on normaalista avaruuden laajentumisesta.
VastaaPoistaJostakin syystä Kemppisen vaatekomero on laajentumiselta suojattua aluetta - luultavasti täynnä pimeää energiaa, jonka painehan, kuten kaikki tietävät, on negatiivista. Paineen kasvaessa siis tilavuus pienenee.
Kemppisen frakkikoe todistaa tämän teoreeman vastaansanomattomasti. Tällä inttäisi itsensä tohtoriksi, otaksun.
Muuan kiihtynyt kansalainen ärjäisi kerran: laki pitää kirjoittaa niin selvästi, ettei mitään lakimiehiä tarvita.
VastaaPoistaOnhan se näinkin.
On se näin. Eipä laki suojele kansalaisia yllättäviltä eu-tekosilta. Mitä tämäkin merkitsee? Ensin piti vaihtaa digiboxiin ja nyt hd-boxiin. Väitelläänkö?
Tämäkään ei riitä eu-vekslaajille.
Nyt pitää vaihtaa sähkölamputkin joihinkin vasemmistolaisiin epämääräisiin älylähteisiin, joiden teho ja ominaisuudet ovat suoraan kivikaudelta ja lisäksi maailma näyttää punaisemmalta.
Eihän tästä mitään tule.
Ja vielä keksittiin kaiken päälle joku ämmä-projekti jossa laki kieltää epätasa-arvon tai sellaiset. Mit vit?
Risteilyllä en voi tarjota yksinomaan ämmälle ruokaa ja koko illaksi juotavaa, jotta yöllä pääsisi lähempään tuttavuuteen. Horoillekaan ei voi maksaa, jolloin selviäisi halvemmalla.
Kaiken tämän laki kieltää, muttei erikseen kaikkea tätä aiemmin sallinut.
Erittäin epämieluisaa on taas kuulla "Saarioisten äidit tekee hyvää ruokaa"-hoilotusta telkkarista. Kyllä siellä joku isäkin on tekemässä ämmien kanssa paskaruokaansa, jota eivät muut kuin osaamattomat naiset tarjoile perheelleen. Jos heillä edes sellaista on.
Ja taas tupsahti telkusta jokin väkivaltainen perhekohtaus, jossa vihainen isä hakkaa perhettään. Jonain tietoiskuna tämä. Eikö tällaiseen voi laki puuttua tasa-arvon nimissä?
Huonot äidit saavat myrkyttää perhettään Saarioisten ruualla ja isästä annetaan kuva väkivaltaisena tyyppinä. On pienemmästäkin Joulu pilalla.
Joku voisi väikkäriä väsätä näistä mielikuvista, joita eri sukupuolista (myös lesboonit) julkisesti esitetään.
"Tiedän kieltämättä yhden väitöskirjan, jossa kirjoittaja pohtii vakavissaan, onko kaivo maa- vai vesialuetta."
VastaaPoistaTaisipa pohtia myös olisiko tulitikun heittäminen tuohon kaivoon uittoa. Olikohan hänellä (nimestä päätellen)ketunhäntä kainalossa?
Komiat väikkärit oli tv-elokuvassa "Suuri performanssi"!
VastaaPoistaKatsokaapas, tulee keskiviikko illalla uusintana. Oikein iloinen ja tärkeä juttu muutenkin ja "Raidin" kantaporukka tekee hienoa näyttelijäntyötä.
pekka s-to.
P.S. Karmeassa rakennuksessa, Kemppinen, joudut töitäsi tekemään!
Varmaan masentaa joskus aamulla, pikku takatuupparissa, tulla tuollaiseen tönöön, opettamaan vastentahtoisia, ilkeitä "pullamössöjä":-)
Nykyisin juhla-asujenkaan teettäminen ei ole välttämättä erittäin kallisa, vaikka Petja Jäppisen kotisivuilla voi lukea esimerkiksi juuri frakin viimeisen päälle valmistamisen vaativuudesta.
VastaaPoistaAmmattilaisella teetetty on istuvuudeltaan ja muulta sopivuudeltaan kuitenkin ihan muuta kuin räkkivalmiista parsittu. Professorin mahdollisuudesta vähentää kulut verotuksessa on jokin vanha (vanhentunut?) KHO:n päätöskin
Sinänsä on totta, että ammattitaitoisia korjausompelijoita tarvitaan, esimerkiksi Taka-Töölön Takatikki-nimisen liikkeen käyttö ei ollut vikatikki, kun opiskeluaikaisten mittojen mukaan teetetty frakki piti pulskistuneelle sulhaselle saada kuntoon (vaikka Petjan mukaan klo 14-22 pidetty hääjuhlamme eivät frakkikelpoiset olleetkaan).
Viimeksi teetin smokin. Laatutyötä, mutta pukineet (rusetti, smokkivyö jne) oli räätäli ostanut jostain halvalla, ne olivat lasten sekundanaamiasasujen luokkaa. Enpä tiedä onko niiden osalta Kuusisen jälkeen muuta varmaa osoitetta kuin keskustan Stocka.
Tosta väitöstilaisuudesta tai siitä iltajuhlasta tai jostain yhteistilaisuudesta akateemisien kanssa:
VastaaPoistaOnks Suomenmaassa vielä käytännössä sellanen istumajärjestys? Siis et pöydän yläpäässä se tärkein henkilö ja sit siitä alaspäin vähemmän tärkeisiin?
Voisin kuvitella itteeni siellä alapäässä, kun tyttö(ni) juhlii tohtorin"lakkiaan", kiljumassa: "Hallo, mamma här!"
Onneks ollaan Ruotsissa...
""Vaatekomerossani on varman radonia tai muuta myrkyllistä ainetta, koska 1992 hankittu frakkini, joka oli jo kaksi vuotta sitten lähinnä naurettavan näköinen, ei mahdu ensinkään päälle.""
VastaaPoista"Mitään myrkyllistä ainetta ei tarvita. Kyseessä on tunnettu maailmankaikkeuden ilmiö. Puhutaan inflaatioteoriasta."
Frakkien ja väitöstilaisuuksien inflaatio.
Luin esittelyn - VÄITÖS: Herkko Hietanen - Avoin lisensointi auttaa Web 2.0 Internet-palveluita ja tukee
VastaaPoistayhteisöllistä sisällöntuotantoa http://www.lut.fi/fi/lut/news/2008/sivut/bulletin_20081201.aspx
Jos oltais vaan olemassa esim. kansalaispalkan avulla ja käveltäis paratiisissa tiedon hedelmältä toiselle. Just nyt vaan väsyttää, mutta sekin suunta on olemassa - jos tahdotaan.
ad Rienzi: Frakin säännöistä on vapautettu tohtorit, professorit ja muut vastaavat pers'aukiset akateemikot, koska ei voida olettaa että akateemisella henkilöllä olisi varaan kolmeen juhlapukuun, niin kuin vapaalla herrasmiehellä.
VastaaPoistaHerkko tohtoriksi EHDOTTOMASTI.
VastaaPoistaMutta joku paheksui juristivetoista maata. Ameriikkaa, joka on kaikkien kuviteltavissa olevien oikeuksien ja niiden loukkaamisen kehto. Hyi. EI saa paheksua.
Jos ei ole ollut lukupäätä ja on joutunut tyytymään juristin tutkintoon, ei sitä voine lukea viaksi. Moni lukutaitoinen yltää tosin merkonomiksi. Hetken hiljaisuus. Nielen kateutta...
Kun on parikymmentä vuotta kulunut tutkinnosta, niin se on aivan sama mikä tutkinto tuli joskus hankittua. Työkokemus ratkaisee ja sen kaikki hankkivat ihan tosielämässä. Kelpo merkonomit voivat saattaa onnettomat juristit aivan pulaan, kuten viime pankkimylläkässä havaittiin.
Puolueettomana miehenä kannatan insinöörejä ja kansakoulun opettajia. Ehkä myös lastentarhan opettajia. Muut tutkinot voisi kieltää. Se pelastusvarmuus, joka noiden tutkintojen suorittajilla on - on kadehdittavaa. Kuka opettaja tahansa on valmis opastamaan vuorineuvoksia ja valtioneuvosia siihen, miten maailmaa pitäisi katsoa ja sen asioita hoitaa.
Äidit ovat kurkoja ja sitten lapset. Ja miehet ovat liikaa töissä (mitä se sitten onkaan - kaljalla ne kuitenkin vain ovat).
Lemmikit ja taruolennot, kuten mörrimöykky ja Röllipeikko seuraavat. Jossain kaukaisuudessa on muu maailma.
Jos on pakko valita, kannatan taruolennosta noita nokinenää - kunhan se vain on Marja Korhonen. Varsinkin pääsiäisenä. Mieluiten luen tunturien yöpuolta. Jos vain on Urpo Huhtasen kuvia joukossa. Kalkki estää jo kaiken uuden.
Tavataan tehtaan takana...
että juristeja jaksetaankin moittia - ei tuu mittään,..
ad PJ
VastaaPoistaKiitokset kommentista. Sil mie elänki puol vuotta. Et huomannut kompaa. "Yleensä" viittasin väitöskirjoihin yleensä, jotka yleensä ovat muulta alalta kuin oikeustieteestä. :)
Parikymmentä vuotta väärän tutkinnon varassa vaeltaneille lohduksi: sitä ei oikaise enää mikään.
VastaaPoistaOli väitöskirjan ala mikä hyvänsä, niin arvelen puoliintumisajan olevan noin 25 vuotta.
VastaaPoistaVarsinkin lääketieteen, historian ja ylipäänsä yhteiskuntatieteiden alueella on tutkimusmenetelmät, saatavilla oleva tieto ja myös alan muoti vaikuttamassa.
Kuvittelen että muutaman vuosikymmenen päästä suurelle osalla ns. naistutkimusta nauraa rätkätetään vatsa kaarella.
Tamperelainen kriminaalipsykologin selitykselle metsästyksen luonnottomuudesta voi nauraa jo nyt, kun käy katsomassa miten luonnollisissa olosuhteissa meidän teollisuuseväämme tehdään.
Kovissa tieteissäkin tapahtuu, mutta siinä tapahtuminen on toisenlaista. Joku tutkimus sähkömoottorista on luultavasti on paikkansa pitävä vielä 50 vuoden kuluttua, mutta tutkimuksen kohde edustaa viidenkymmen vuoden kuluttua vauttamattomasti vanhentunutta tekniikkaa, tai jonkun toisen pieni oivallus, vaikkapa moottorin kiinnittämisestä tms. saattaa tehdä oleellisesta osasta tutkimusta vanhentunutta.
ad PJ
VastaaPoistaTuhansia tohtoreita yksin Suomessa. Kerrassaan hieno juttu. Ennen saattoi lukea kaikki Suomessa ilmestyneet väikkärit ja viisastua hitusen. Nyt voi vain sanoa lukeneensa ja väittää viisastuneensa.