Sivun näyttöjä yhteensä

18. joulukuuta 2008

Pitkänomainen kakku



Harmittelen että joudun kirjoittamaan asiallisista asioista olemattomin tiedoin. Markkinaoikeuden ratkaisu Stockmannin ja konkurssiin vaipuneen Stellan konditorian kakkuriidasta ei ole vielä verkossa.

Kyllä. Kerään systemaattisesti ja luen KKO:n, tekijänoikeusneuvoston ja eräiden muiden elinten ratkaisut ja luulen seuraavani hovioikeuksien ja markkinaoikeuden tuomioita. Hiukan puuskittaisesti käy läpi ylimpien oikeusasteiden ratkaisut Pohjoismaista, Saksasta, Benelux-maista, Ranskasta, Englannista ja Yhdysvalloista. Ja EY:n tuomioistuimista.

Siis päivän kirjoituksen ainoa todellinen asia pitkänomaisesta Ellen Svinhufvudin kakusta.

Älkää luulko että kakku voisi olla oikeudellisesti suojattu, vaikka olisi miten ihmeellinen. Vanha sääntö pätee – reseptit eivät ole ainakaan ruuaksi toteutettuina suojattuja teoksia ja keittokirjoja kirjoittavat saavat napsia ruuanvalmistusohjeita jokseenkin vapaasti kaikkialta.

Jos ihmettelette, miettikää vastakohtaa. Valvonta olisi mahdotonta ja oikeudellinen suoja ei edistäisi juuri ketään.

Tulkintani mukaan kakkujutun oikeuspaikka (markkinaoikeus) osoittaa jo sen, että kielto annettiin ja uhkasakko määrättiin menettelystä ja tuossa sopimattomaksi tuomitussa menettelyssä oli tulkintani mukaan keskeistä se, että Stockmann oli ensin – luullakseni hyvinkin kauan – ostanut myyntiin nämä kakut Stellalta. Sitten se oli jossain vaiheessa ryhtynyt itse valmistamaan samanlaisia kakkuja toisella nimellä ja myymään niitä.

Sitä en tiedä, lopettiko Stockmann kakkujen tilaamisen Stellalta.

Katukielellä ilmaistua Stockmannin menettely oli niin härski välistäveto eli ohari, ettei sellaista totta puhuen odottaisi maineestaan väitteen mukaan aralta tavarataloyritykseltä.

Oman tulkintani mukaan tavaratalo voisi ilman muuta valmistaa sivullisen kanssa kilpailevaa kakkua, leivosta tai muuta pöperrystä.

Pääsääntö on niin vahva. Tuotejäljittely on sallittua, ellei se ole lain selvän sanan mukaan yksittäisessä tilanteessa kiellettyä. Vanhentuneen kielenkäytön tarkoittama ”orjallinen jäljittely” ja sitäkin vanhemman kielenkäytön tarkoittama ”norkkiminen” (schmarotzen) ovat sallittuja.
Kun kilpailun esteiden poistaminen on Euroopan yhteisöjen ja unionin aikana noussut entistä verrattomasti tärkeämpään asemaan, tuotejäljittelytilanteet ovat ja niiden tulee olla harvinaisia.

Ehkä ei tarvitsisi mainita, että tavaramerkki on suuri poikkeus – merkkiä ei saa jäljitellä mutta merkkiä kantavaa tuotetta saa. Esimerkki: sitä mukaan kuin jokin ihme Omega tai Philip Patek kehittää järkyttäviä rannekelloja, ihan samat taulut ja ilmeet tulevat japanilaisten ja Swatchin halpakelloihin. – Sallittua. Rolexin näköisen kellon saa tehdä – jos nyt kuka siitä housunsa kastelee – kunhan ei käytä Rolexin nimeä tai logoa eli tavaramerkkiä.

Tänään saatavilla olevan tiedon perusteella ole iloinen markkinaoikeuden päätöksestä. Liikemiehet valehtelevat, että sota on julmaa ja ratsuväki raakaa. Todellisuudessa elinkeinotoiminnassa ja liikekilpailussa ei saa tehdä kaikkea, mikä juolahtaa mieleen.

Kun sitä viimeksi erikseen kysyttiin, sanon vielä päivän teemaan liittymättä, että Euroopassa tavaramerkin painaminen asialliseen yhteyteen – esimerkiksi sanomalehtiuutiseen tai satiiriseen kuvaan – ei edellytä merkinhaltijan lupaa eikä yhteydenottoa häneen.

Yhdysvalloissa on lakeja, joiden mukaan tavaramerkin yhteydessä oli aina mainittava, että kysymyksessä on rekisteröity tavaramerkki, tai käytettävä erikoismerkkiä. Euroopassa ei ole näin, ja kussakin maassa noudatetaan maan omaa lakia.

Jos siis minä kirjoita tavaramerkeistä, saan poimia verkosta erilaisia kuvia ja luetella merkkejä lupia kyselemättä. Samoin teki Y.J. Hakulinen oivallisessa tavaramerkkioikeutta käsittelevässä kirjassaan (ja Allan Huttunen kirjoittaessaan vanhan lain mukaan toiminimistä.)

Amerikkalaiset joskus vaativat, että jos kirjoitan tähän ”Coca-Cola”, minun pitäisi jatkaa ”reg. trade mark”.

Ei pidä.

27 kommenttia:

  1. Hyvä, hyvä!
    Ei oo oikein selviä olleet minulle nämäkään jutut. Mitkäs ne tulevaisuuden huikeimmat uhkakuvat, aineettoman omistamisen alueella, ovat? "Älä turhaan lausu..."?
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  2. Kenellä lie Belgiassa oikeudet kakkuun, josta Per och Elli pitivät.

    VastaaPoista
  3. Ellen Svinhuvudin mustikkapiiras...

    VastaaPoista
  4. Rehuseoksia on suojattu ainakin ns. pikkupatentilla, hyödyllisyysmallina. Kakkureseptiä jos osoitetaan ainutlaatuiseksi (tai oletetaan, ettei vastaavaa löydy mummojen keittokirjoista, jätetään kotitehtäväksi kilpailijoille), voi koittaa suojata ns. pikkupatentilla.

    "Ainetta X on edullisesti 3-12%, edullisemmin 5-10%, edullisimmin 7-8%...ja ainetta Y on edullisesti.."
    (Tässä tapauksessa "edulliset" adj. vois korvata "makoisimmin" tms).

    VastaaPoista
  5. PIKKUPATENTTI
    Mika tama on ?
    Olen joskus ymmartanyt etta
    pikkupatentti [hyodyllisyysmalli]
    tarkoittaa mallisuojaa.
    Mutta ei kai mallisuojaa voi saada
    rehuseoksille??

    VastaaPoista
  6. Ööh, nyt en varsinaisesti ymmärtänyt, mikä varsinaisesti oli kantasi tähän IMHO hieman kummalliseen kakkukiistaan.

    VastaaPoista
  7. Surkea juttu.
    Entinen stadin ylväs lippulaiva, Stocka, on jättänyt hoitamatta lippuaan.
    Nyt se on vain resuinen, likainen ja pahasti haalistunut vaate laivan perätuhdolla.

    VastaaPoista
  8. Ad Omnia: - Hyödyllisyysmalli voidaan myöntää ravintoaineisiin. Oikeutta ei kuitenkaan saa menetelmään. Ks. Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta löytyvä höydyllisyysmalliopas.

    Kun ruokaresepti ja käsityöohjelma ovat juuri menetelmiä, pitäisin kiinni yleistyksestäni - ei suojaa.

    Hyödyllisyysmallin on oltava ehdottomasti uusi, mutta uutuutta ja keksinnöllisyyttä ei tutkita hakumenettelyn yhteydessä.

    Tämä Saksan mallin mukaan (Gebrauchsmuster) meille tullut oikeus on käsitykseni mukaan hyvin periferinen ja sen antama suoja on heikko.

    Mallioikeus (Geschmacksmuster) on jossain määrin käytössä. Olen ollut mukaa useissa alan jutussa ja suhtaudun tähänkin lakiin aika ylimielisesti. Sen raja tekijänoikeuteen on monissa maissa sangen häilyvä.

    Esimerkki: olin kumoamassa mallioikeutta nro 1 - lasikuituveneen mallin rekisteröinti kumottiin, koska tietosanakirjasta löytyi saman näköinen puuvene vuosisadan alusta. Suoja ei olisi koskenut ominaisuuksia, vai ulkomuotoa.

    VastaaPoista
  9. Ad IMHO: - en ilmaissut kantaani, koska en ole nähnyt edes markkinanoikeuden ratkaisun tekstiä ja koska ratkaisu on lainvoimaa vailla.

    Kiirehdin vain varoittamaan hätiköidyistä johtopäätöksistä.

    KKO on ainakin yhdessä tapauksessa tehnyt kummallisen ratkaisun muodon suojaa koskeneessa markkinaoikeudesta tulleessa jutussa.

    Tunnen oikeusneuvoksen, joka on sitä mieltä, että KKO:ssa ei ole juuri kokemusta eikä kykyä immateriaalioikeusjuttujen ratkaisemiseen (tekijänoikeutta lukuun ottamatta).

    Mielipide ei ihmetytä minua.

    VastaaPoista
  10. Ymmärsinkö nyt oikein.
    Omalla ensimmäisellä koulutusalallani perusta on kaavoissa.
    Kaavanpiirrustus menetelmiä on sitten useita, joita on kehitelleet lähinnä muutamat oppilaitokset maailmalla, mutta myös muutama amerikkalainen yritys.

    Jos osaa jonkun kaavapiirrustusmenetelmän, voin vapaasti levitellä sitä verkossa?

    Minun oli tarkoitus laittaa ohjeet, miten piirretään naisten housut, mutta tulin sitten epäröineeksi, onko kaavapiirrustusjärjestelmällä jokin suoja ja jätin laittamatta ohjeen verkkoon.

    VastaaPoista
  11. "Microsoft, Windows ja Vista ovat Microsoft Corporationin rekisteröityjä tavaramerkkejä. Intel, Intel Core ja Intel Celeron ovat Intel Corporationin rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä jilmoituksessa mainitut nimet ja tavaramerkit viittaavat joko tavaramerkin omistajaan tai tuotteen nimeen. X:llä ei ole minkäänlaisia oikeuksia näihin tuotteisiin tai nimiin."

    Onko tämä läpätys siis turha ja tarpeeton Suomess julkaistavassa ilmoituksessa? Lisään vielä, että tämä X on pohjoisamerikkalainen yritys.

    Vielä lisäkysymys: muita merkkejä saa siis käyttää "asiallisessa yhteydessä", mutta entäpä kaupallisessa?

    VastaaPoista
  12. Koska reseptin voi nyysiä, niistä onkin joissain tapauksissa tullut tarkoin varjelluita salaisuuksia. Kuten on kait laita Sacher-kakun.

    Idea taas toisaalta on jossain mielessä ihan antiikkinen asia: Että on olemassa käsitys, millainen jonkin pitää olla, ja että tämän idean partikulaarisesti materialisoitunut ilmentymä on yksittäistapaus, joka jäljittelee ideaa.

    Wikipedian Sacher-kakkua koskevassa artikkelissa on kuvatekstissä hienosti, että kuvassa Hotel Sacherin "näkemys" Sacher-kakusta.

    Suomessa harvoin saa hyvää Sacheria, ellei tee sitä itse. Ulkomailla taas en ole syönytkään moista. Eli en edes tiedä, millainen oikean Sacherin pitäisi olla. Kenties hyvin tumma eikä liioin makea, ja hiinä ja hiinä, tarvitaanko aprikoosihilloa muuhun kuin aivan suklaakerroksen alle. Se ei ole vaikea tehdä, jos valkuaisten erottaminen ei tuota vaikeuksia.

    VastaaPoista
  13. En minäkään tunne asiaa, vaikka molempia kakkuja - joista kumpikaan ei ole postauksen kuvassa - olen syönyt ja samalla tavalla makoisia ovat. Katsoin aihetta käsitelleen MOT-ohjelman tältä syksyltä (vai joko nyt on talvi?) ja siinä mieleenpainuvinta oli Stockmannin puhemieheksi laitetun, hyvinkasvatetun ja miellyttävän oloisen juristin ilmiselvä kiusaantuneisuus casesta. Tyylikkäästä hän työnantajansa kannasta piti kiinni, mutta selvästi näki mikä ero oli asianajomaailman kovanaamoihin. AA = armotta & ahdistumatta.

    VastaaPoista
  14. Kävin tänään Helsingin keskustan Stockmannilla, mutta sitten muistin boikotoida sitä moraalia ja lakia rikkovaa suuryritystä. Tein Joulupukn alihankinnat Asematunnelin pienyrittäjillä.

    VastaaPoista
  15. Ad Petja Jäppinen: jokseenkin varmasti kaavanpiirustusmenetelmillä ei ole suojaa.

    VastaaPoista
  16. AD Tapsa P et alii: lista tavaramerkkien suojasta ei ole tarpeen Euroopassa.

    Kaupallista käyttöä on tavaran tai palvelun varustaminen (toisen) merkillä.

    Kirjoitus aiheesta ei ole sellaista käyttöä, vaikka kirjoittaisi palkkiosta.

    Kirjan kanteen ei saa panna kustantajan tavaramerkkiä - kirjan sisään saa panna, jos kirjoittaa tuosta merkistä.

    VastaaPoista
  17. Kiitos Jukka.
    Muokkaanpa tuon kirjoituksen sitten loppuun (pitää tehdä sitä varten uutta kuvaa) ja laitan vuoden alusta verkkoon.
    Lukemattomat naiset voivat muistaa sinua kiitollisuudella.

    VastaaPoista
  18. Kuulema ajankohtainen Lucia-neito on rekisteröity jollekin säätiölle.

    Ilman sen lupaa ei Nälkävaaran kunnassa saa valita Lucia-neitoa. Ko. säätiö ottaa vielä provikat nimen käyttöoikeudesta.

    Entä Lucifer-neito? Meneekö liian lähelle jos kunta, yhdistys tms. valintaneuvosto haluaisi valita ilman välikäsiä pimeää aikaa valaisemaan neidon.

    VastaaPoista
  19. Kemppinen kertoo tuntevansa oikeusneuvoksen, jonka mukaan KKO:ssa ei ole asiantuntemusta eikä kykyä immateriaalioikeudellisten asioiden ratkaisemiseen.

    Miksi ihmeessä KKO ei ole kutsunut tohtori Jukka Kemppistä oikeusneuvoksen virkaan, jotta mainittu epäkohta korjaantuisi?

    VastaaPoista
  20. Miksi Sibeliuksen musiikki on niin suojattua, että hänen musiikkiaan saa vain esittää tarkoin varjellun säätiön suojasta. Eikö nuotit ole ihan sama rakennusmateriaali kuin tietun kakunkin materiaalit.

    VastaaPoista
  21. Ad Omnia: - ei Lucia-menoja voi rekisteröidä. Niitähän pidetäänkin sadoissa kouluissa ja tarhoissa.

    Yhtä vähän kuin joulupukkia.

    VastaaPoista
  22. Ad Anonyymi - korkeimmasta oikeudesta ja asiantuntemukesta - immateriaalioikeudesjutuista saa ani harvoin esiin prejudikaattia, koska todisteluongelmat tulevat tielle.

    Esittelijänä ollessani alan ratkaisuja oli 1 - 2 vuodessa. Ei siihen tarvita spesialistia niin kuin maa & vesijuttuihin ja yhteisöoikeuteen.

    Mitä Kemppiseen tulee, olen muutaman kerran ymmärtänyt ajoissa, missä toimintaani ei menestys seuraa.

    Ensimmäinen kerta oli asianajajana.

    HO:ssa olin jäsenenä keskinkertainen, KKO:ssa olisin ollut huono.

    Sekin on nähty riittävän usein, että ylioikeus on orkesteri, ei solistin lava.

    VastaaPoista
  23. patentoidaan ellenin makumolekyyli...

    Tuomari ei saa tehdä yllättävän hyviä ratkaisuja, mutta professorin on lupa olla käsittämättömän hyvä.

    Sitten immosuojiin. Uutta keksivälle annetaan rauhoitusaika rahastamiseen. Oli se sitten rytmi hakata kiviä (musiikki) tai tapa hallita ydinfuusiota (patentti).
    Mallisuoja on muodolla ja tavaramerkki nimellä tai kuviolla erottautumista varten.

    Mutta että suorakaide olisi kellertävissä kakuissa sallittua vain Stellalle (rip)? Geometrian peruselementit ovat niin tunnettuja, ettei niille pitäisi antaa suojaa.

    VastaaPoista
  24. Kiinnitin huomiota bloginpitäjän kommenttiin hyödyllisyysmallisuojan heikkoudesta. En tosin tiedä, koskiko kommentti hyödyllisyysmallisuojaa yleensä vai ko. suojaa pelkästään ravintoaineiden yhteydessä.

    Oma käsitykseni on, että hyödyllisyysmallisuoja yleensä on tarpeettoman aliarvostettu. Ainakin periaatteessa (=lain mukaan) se antaa saman suojan kuin patentti (eli oikeuden kieltää muilta vaatimuksissa määritellyn kohteen ammattimainen hyväksikäyttö). Suoja on vain ajallisesti lyhyempi kuin patenttisuoja. Toisaalta hyödyllisyysmallin mitätöinti on huomattavasti hankalampaa kuin patentin, koska keksinnöllisyysvaatimus on alhaisempi.

    VastaaPoista
  25. Ad Anonyymi: - hyödyllisyysmallisuojan heikkoudesta - ei uutuustutkimusta. Kun uutuusvaatimus on kuitenkin ehdoton, suoja on ongelmallinen.

    Kyllä patenttikin yleensä kaatuu, kun riittävästi yrittää, mutta myönnetty patentti on joka tapauksessa järkevä peruste lisensoimiselle ja muille määräämistoimille.

    VastaaPoista
  26. En ymmärrä miten kukaan, joka näitä kakkuja, kumpaa tahansa, on syönyt, kokisi sen keskeisimpien ominaisuuksien joukkoon pitkänomaisuuden. Se oli Kemppisen kompa, mahdollisimman epätodennäköinen tulokulma, kuten tyyliinsä kuuluu.

    VastaaPoista
  27. Ad Rienzi:

    Pitkä kakku on hra Fougantinella, ent. Valjakkala.

    On jotenkin niin arvovaltaista kirjoittaa, kun on ollut itsekin kakkualalla, tosin siis jakelupuolella.

    VastaaPoista