Puujalka

Opettajan lisäksi juopolla oli puujalka, mutta he ajoivat eri tavalla polkupyörää. Opettaja polki kenties verkkaisesti. Juopolla, joka oli menettänyt jalkansa ryömiessään tasoristeyksessä junan ali, oli pyörän toinen poljin ruuvattu pois niin että hän pyöräili yhdellä jalalla.

Viinanhakumatkoilla ei ollut mainittavia ylämäkiä.

Kun autokoulunopettajan tytär näki opettajan pyöräilevän, hän pyörtyi. Opettaja sai siitä ajatuksen opetella hypnotisoimista. Se onnistui hyvin. Hän heilutti sormillaan pientä Eiffel-tornia, vaikka oppilaat tiesivät, ettei se ollut oikea. Toisaalta oppilaat olivat kyllä kiinnostuneita tornista, jota säilytettiin lasikaapissa täytetyn kuikan vieressä lukon takana.

Kun opettaja hypnotisoi tunnilla, se tehosi muihinkin. Matti nousi pulpetista ja pissasi kranaatin hylsyn täyteen. Hylsy oli luokassa ja se oli opettajan sotamuisto. Siitä ei ollut puhetta, oliko juuri siitä hylsystä lähtenyt ammus vienyt opettajalta jalan.

Kun asia tuli puheeksi, opettaja sanoi, että jalka oli jäänyt Röhöön. Siitä oppilaat eivät ymmärtäneet sanaakaan. Joku heistä huomasi kuitenkin kerran, että Röhö on joku ranta, ja oppilaiden keskuuteen levisi oikeaksi osoittautunut käsitys, että puhe oli sotatoimialueen paikannimestä.

Hypnotisoitu tyttö osasi kahdentoista kertotaulun ja lauloi vinkuvalla äänellä ”Lasten liikennelaulua”. Se sopi hyvin, koska opettajakin muisti aina liikenteessä.

Tämä pissaileva Matti oli syntynyt sydän reikäisenä mutta oppi kuitenkin lukemaan ennen kuin parta kasvoi pitkäksi. Se oli opettajan päämäärä. Asia herätti kummastusta, koska kaikki tiesivät, että Matti oli vajaa.

Juoppo oli ollut sahalla, jossa niitä lautoja sahattiin, mutta vaihtanut haalarit hattuun ja ruvennut liikemieheksi. Ja liikemiehet olivat juoppoja, vaikka se on eri asia kuin humalainen.

Kun juoppo lepuutti jalkaansa, siis ei puujalkaa vaan oikeaa jalkaa, jolla polkupyörää poljettiin, ja opettaja herätti autokoulunopettajan tyttöä napsuttelemalla sormiaan, heidän katseensa kohtasivat ja he nostivat hattua toisilleen. Opettajan hattu oli harmaa, vaikka juoppo käytti mustaa hattua.

Tapahtumaa seurasi poliisi, jolta jäi sillä kertaa huomaamatta, että Huugo joi vaakunaviinaa syreenipensaan takana. Koululaiset eivät olleet yhtä hajamielisiä. Huugolla oli talon juominen vielä kesken. Koska rahaa riitti, vaimo teetti hänelle jatkuvasti uusia diagonaalihousuja, jotka näyttivät tosi hienoilta jatsarisaappaiden kanssa. Housuja meni, koska Huugo kasteli housunsa juodessaan. Se tapahtui niin nopeasti, että kun hän pulputti pullon suusta, märkä läikkä alkoi melkein samalla hetkellä levitä housujen etumuksessa.

Mutta ison koivun takana, piharakennuksessa, ahkeroi suutari, ja se naputtelun ääni seurasi oppilaita kesästä talveen, vuodesta jouluun kuin omatunto.