Sivun näyttöjä yhteensä

19. joulukuuta 2008

Miten Suomi valloitetaan



Älkää suotta lukeko Ohto Mannisen uutta kirjaa, jonka nimi on tuo otsikossa oleva.

Kirja on mainion hyvä mutta koskee alaotsikkonsa mukaan puna-armeijan operaatiosuunnitelmia 1939-1944, ja siksi sen hurjien johtopäätösten käsittäminen edellyttää ammattilaistason sotahistorian ja poliittisen historian osaamista.

Erkki Tuomioja löytäisi tästä teoksesta perusteet muuttaa virheelliset käsityksensä kesän 1944 torjuntataisteluista.

Kirja on toisin sanoen parhaan asiantuntijan kirjoittama piinallisen yksityiskohtainen selostus tähän mennessä käyttöön saaduista asiakirjoista, mutta toisin kuin luulisi, puhe on vain harvoin sellaisista suunnitelmista, joiden laatiminen kuuluu esikuntien tavallisiin tehtäviin. Tässä ovat mukana operaatiosuunnitelmat, jotka etenivät joukkojen siirroiksi, huollon järjestelyiksi ja aikataulutukseksi.

Kaiken vatvomisen jälkeen – Neuvostoliitto oli sittenkin jatkosodan hyökkääjä kesäkuussa 1941! Se aloitti taistelutoimet. Pommitukset eivät olleet torjuntaa sodan jo alkaneen Saksan liittolaista vastaan vaan osa aikaisemmin laadittua ja vahvistettua hyökkäyssuunnitelmaa.

Ajopuuteoria on tietenkin mennyttä. Luonnollisesti kaikki ovat selvillä siitä, että Stalin valmistautui hyökkäämään Saksan kimppuun ja siinä sivussa Suomen. Mutta se oli minulle uutta, että Neuvostoliiton kesäkuun 41 sotatila- ja hyökkäyskäskyistä on mustaa valkoisella, myös Suomessa. Ryti ja kumppanit olivat jo laatineet puolueettomuusjulistuksen, joka olisi tietysti ollut valheellinen, kun tieto pommituksista tuli.

Se oli se onneton lentohyökkäys. Käsky oli hävittää Suomen ilmavoimat kentille – sama minkä Hitler teki erittäin tehokkaasti Neuvostoliiton ilmavoimille.

Mukana olevat suoritusilmoitukset ovat sävyltään tuttuja. Niissä ei mainita, että lentokenttien ja siviilikohteiden pommittaminen epäonnistui surkeasti.

Joroisissa oleva suomalaisten Messerschmitt-osasto (!) oli määrä tuhota. Joroisten Brewsterit ja lähistön Fiatit pudottivat selvästi yli 20 hyökkäjän konetta.

Siitäkin on nyt uskottava näyttö, että Stalin ja hänen esikuntansa luulivat Helsingin helmikuun pommitusten 1944 vieneen suomalaiset polvilleen. Heille selvisi vasta välirauhan jälkeen, että pommeista alle 10 prosenttia oli osunut kaupungin alueelle.

Toistelemani väite välirauhasta syyskuussa 1944 saa tukea. Neuvostoliitto oli valmis hyökkäämään Ouluun, mutta armeijamme sen kuin viivytteli kotiuttamista, ja suurpoliittiset tilanteet muuttuivat.

Kesäkuun ja heinäkuun hyökkäystavoitteet ja niihin varatut joukot on kirjattu yksityiskohdin – Kymijoki oli ylitettävä. Laatokan takana Impilahden (Nietjärven) U-asema näyttää olleen yllätys, koska sieltä oltiin muka menossa pysähtymättä Kuopioon, Jyväskylään ja Tampereelle.

Talvisodan alkuvaihe, joka on hyvin kauan tiedetty kaikkien aikojen munaukseksi, sävyttyy nyt vielä uudella tavalla.

Olen pahoillani, Neuvostoliiton ja Venäjän ihailijat ja kestostalinistit – mutta Neuvostoliiton sodanjohto oli eversteistä Voroshiloviin, Zhdanoviin ja Staliniin ammattitaidoltaan tavattoman heikkoa.

Miksi he voittivat? Koska Hitler oli yhtä huono ja koska Amerikan ja Englannin apu oli niin runsasta. Koska miehiä riitti ja teollisuus toimi Uralilla. Mutta tuo voitto oli 1970-luvun pysähtymisen ja 1980-luvun romahduksen siemen.

Miten se huonous näkyi? Monin tavoin, mutta etenkin sekä strategian että taktiikan tasolla kyvyttömyytenä luoda painopisteitä. Suuri poikkeus oli Valkeasaari, mutta senkin he lopulta möhläsivät.

Ylivoimasta ei ole paljon iloa, kun joukot ripotellaan eri puolille ja niitä kuljetellaan jatkuvasti edestakaisin.

Entä Summan läpimurto helmikuussa 1940? Läpimurto onnistui huolellisen valmistelun jälkeen, mutta saatto epäonnistui. Suomalaiset pääsivät pureutumaan taka-asemaan. Meillä oli koko armeijassa 380 000 miestä, Neuvostoliitolla Karjalan kannaksella noin miljoona.

Me menetimme 25 000 miestä, he 250 000.

58 kommenttia:

  1. Tässä Kemppisen blogissa on se omituinen puoli, että hänen kirjoituksensa on täytetty relativismilla ja väistelyllä, niin että on yleensä mahdotonta sanoa, mitä mieltä hän todellisuudessa on. Jos joku uskookin ymmärtäneensä, mitä Kemppinen tarkoittaa, isäntä tyrmää tämän heti kommenttilootassa ja kertoo laskeneensa leikkiä.

    On kuitenkin yksi aihe, josta Kemppinen puhuu kuin jumalaisen totuuden haltija, kiertelemättä ja ehdottomin äänenpainoin: jatkosota. Ei tämä minua haittaa nationalistina, mutta ihmettelen vaan.

    VastaaPoista
  2. JK:
    "Kaiken vatvomisen jälkeen – Neuvostoliitto oli sittenkin jatkosodan hyökkääjä kesäkuussa 1941! Se aloitti taistelutoimet."

    Mistähän se sellaista sai päähänsä aloittaa? vai oliko joku julistanut sille sodan, oliko ko. julistaja kenties vaarallinenkin?
    eikä mikään hyymörimies.

    Pommitukset eivät olleet torjuntaa sodan jo alkaneen Saksan liittolaista vastaan vaan osa aikaisemmin laadittua ja vahvistettua hyökkäyssuunnitelmaa.

    Minkä Saksan? Vuosiluvuista vois päätellä että kyse on maailmanhistorian merkittävimmästä hirmuhallinnosta, natsi-Saksasta. (saattoi itäpuolella olla joku suunnitelma varalla, ainakin minulla olisi ollut).
    Kun tämä järjestelmä diktaattorinsa suulla oli julistanut NL:lle sodan, myös Suomen nimissä, mitähän NL:n olisi noin niin kuin relevantisti pitänyt tehdä, häh?
    Ohto suap vastata, Jukka K saa vastata. ..

    VastaaPoista
  3. Talvisodassa siis keskimäärin yksi venäläinen tappoi 0,025 suomalaista. Ja suomalaiset tappoivat 0,65 venäläistä.

    Olisikohan Suojeluskunnan sotilas- ja ampumiskoulutuksella 1920- ja 1930-luvuilla ollut mitään tekemistä tämän kanssa? Ei ehkä aivan kannattaisi ajaa alas suomalaista ampumaurheilua muutaman psykopaatin takia?

    VastaaPoista
  4. Meidän Isä On Parempi Kuin Teidän Isä

    Tänään! Vain Maikkarilla!

    VastaaPoista
  5. Ad -rh: Kysymys on Stalinin tarkoituksesta hyökätä siihenastisen liittolaisensa Hitlerin Saksan kimppuun. Saksa ehti ensin.

    Tässä ei ole mitään uutta.

    Itse hanke oli ollut vireillä puolin ja toisin ainakin 1930-luvulta, oikeammin 1920-luvun alusta.

    Kysymys ei ollut Neuvostoliiton historian usein väittämästä torjuntahyökkäyksestä, vaan Neuvostoliiton lajentamisesta.

    VastaaPoista
  6. Ad TH: ja minä kun olen pitänyt itseäni talvisota-fundamentalistina.

    VastaaPoista
  7. JK
    "Kysymys ei ollut Neuvostoliiton historian usein väittämästä torjuntahyökkäyksestä, vaan Neuvostoliiton lajentamisesta."
    Ja minä kysyin, mitä NL:n olisi pitänyt säällisesti tehdä kun tämän kaliiberin hirmuhallitus itsensä ja kätyrinsä nimissä julistaa sille sodan? En teorioita siitä, mikä oli meininki.
    Jos sellainen operaatio kuin Suomen lahden miinoittaminen ei olisi viimeistään saanut NL:oa hereille suunnittelemaan valmiiksi vastaiskua siihen, sotaa, niin mikä sitten?
    Enemmän itteäni kiinnostaa esim. se, miksi Stalin päästi suomalaiset natsikätyrit niin vähällä, melkein kuin koira veräjästä? Siitä näköjään kärsitään erinäisten vääristymien muodossa, vieläkin.
    Myytti, ettei hän halutessaan olisi todella voinut laajentaa Neuvostoliittoa, on kotikutoinen - tuon järjettömän natsien käynnistämän suur-Suomi-sodan jälkijättöisiä perusteluja.
    Armeijan tavallaan kansakoulun voimistelutunneilla käyneenä mä jo kuulin ne sadut.

    VastaaPoista
  8. Katselinkin tuota mainittua kirjaa jo kirjakaupassa. Ostopäätös varmistui.

    Suomalaisten puolustusta jatkosodan ratkaisutaisteluissa 1944 on kritisoitu ohuudesta ja syvyyden puutteesta. Mielenkiinnolla odotan onko mainitulla kirjalla arviota tästä. Itse näkisin, että suomalaisten puolustus oli erityisen syvä. Syvyyttä jatkui VT-, VKT- ja Salpalinjalle saakka. Olkoonkin että puolustuslaitteet olivat huonosti valmisteltuja. Tämän puolustuksen syvyyden toimimisen kannalta oli tärkeää, että armeija voitiin taistelukykyisenä saada omassa syvyydessä oleville puolustuslinjoille, vaikka perääntymisessä menetettiin merkittävästi materiaalia.

    VastaaPoista
  9. Maailma ON relativistinen ja tarkastelun rajaus rajaa myös käsityksiä. Jos tiede esim. jokaisessa tutkimuksessa ottaisi 'kaikki ihmiset', eikä valittu N niin muuttuisi näkökulmat, joiden perään tai mukaan mennään.

    Jos hyvinvoiva maailma aina miettii näkökulmiaan tämän hetkisen tilanteen ja tämän hetkisen alueen mukaan suhde totuuteen muuttuu jo siitä. Totuus jää kalleelleen jo siitä, että puhutaan (ja puheesta tulee sama kuin vesi kalalle: itsestäänselvä) ja jos jotain on itsestäänselvää sitä ei edes nähdä.
    Vaikutus jää silti vaikka näkeminen poistuu ja tästä syystä relativismi on osana ns. totuutta.

    Oliko nasevammin sanottu kuin ennen? Osasinko typistää hieman?

    VastaaPoista
  10. JK: "Kirja - - koskee alaotsikkonsa mukaan puna-armeijan operaatiosuunnitelmia 1939-1944, ja - - hurjien johtopäätösten käsittäminen edellyttää ammattilaistason sotahistorian ja poliittisen historian osaamista. - - Kirja on toisin sanoen parhaan asiantuntijan kirjoittama piinallisen yksityiskohtainen selostus tähän mennessä käyttöön saaduista asiakirjoista, mutta toisin kuin luulisi, puhe on vain harvoin sellaisista suunnitelmista, joiden laatiminen kuuluu esikuntien tavallisiin tehtäviin. - -".

    - - -

    Ohto Manninen on primus inter pares Suomen sota- ja siihen liittyvässä poliittisessa historiassa.

    Mannista ei voi arvostella, kuten prof P. Kettunen kritisoi (HS:ssa männä viikolla) "uusia ja vanhoja" tutkijoita sensaatiohakuisista, käännekohta- ja myyttien purkamistutkimuksista. Tutkijan pitää vain tutkia.

    Kuullostaako tutulta?

    Päinvastoin kuin Kemppinen tekee, Mannisen tutkimus vahvistaa ja todentaa Arvi Korhosen ajopuuteoriaa:

    Olisi Suomi tehnyt niin tai näin, se olisi puolueettomanakin joutunut CCCP:n (tai Saksan) sotatoimien kohteeksi ja ainakin näiden taistelutantereeksi. Ponjatno?

    Suomi halusi säilyttää itsensä ja kansansa. Siksi Ryti, Tanner ja kumpp olivat pakotettuja valitsemaan toivottomassa strategisessa ja poliittisessa tilanteessa 1941 Saksan kumppanikseen CCCP varalta.

    Ja niihän siinä sitten kävi - mutta valinta on jälestäpäinkin katsottuna oikea.

    VastaaPoista
  11. Talvisotafundamentalisteilta kysyisin, kun sopivasti satuitte paikalle, että voiko olla totta mitä Iisalmen lehti äskettäin uutisoi.

    Nimittäin eräs paikallinen opettaja on tehnyt kansalaisaloitteen muistomerkin saamiseksi talvisodassa venäläisten pommituksessa osuman saaneessa väestönsuojassa kuolleiden parinkymmenen uhrin muistoksi.

    Siis pommituksia Iisalmessa?

    VastaaPoista
  12. Kalle Päätalon Iijoki-sarja antaa vastauksen tähänkin. Kallen piti vapautua jo kertaalleen pidennetystä asevelvollisuudesta kesäkuun 1941 alkupuolella. Kotiuttaminen peruttiin. Samaan aikaan Kuusamoon ilmestyi saksalaisia sotilaita. Saksalaiseet aloittivat loppukuusta hyökkäyksen Neuvostoliiton alueella ja suomalaiset seurasivat heti perästä. Kallen haavoittuminen tapahtui syvällä Neuvostoliiton alueella. Liekö naapuri kokenut olleensa maanpuotustustehtävissä? Aseveli-illassa 60-luvun alussa JR53:n miehet muistelivat lähteneensä 'Suomea laajentamaan'?

    Pari kysymystä blogin pitäjälle:

    - Mitkä olivat Suomen valtiojohdon todelliset lopulliset tavoitteet liitettynä oletukseen Natsi-Saksan voitosta? Olisiko niitä mökkejä peritty Smolenskista asti vai olisiko Itä-Karjala riittänyt?

    - Päätalo paljasti Taivalkosken Isokummussa olleen saksalaisten sotavankileirin, jossa noin 150 puolalaista, ukrainalaista ym sotavankia teloitettiin. Mihin Suomen lakiin perustui maa-alan luovuttaminen ulkovallalle moiseen käyttöön? Miksi asiasta ei ole keskusteltu?

    VastaaPoista
  13. Helsingin pommituksissa helmikuussa 1944 meni moni vihollisen pommi ohi kohteiden. Mutta moni pommi meni myös kohteisiin.
    Esimerkkinä Vallilan Inarintiellä paloi 22 puutaloa,
    Ne palopommit tiesivät kohteensa. Työläiskaupunginosa sai tuta sodan kauheudet.
    Minun kotini meni tuuskan nuuskaksi 26.2.44. Se jätti pysyvät jäljet.

    VastaaPoista
  14. KYMIJOKI OLI YLITETTAVA...

    Tarkkana Kemppinen!

    Blogeissa on lapsellista kirjoittelua kahden professorin valilla. Heikki Ylikangas kirjoittaa joulukuun blogissaan "Palautetta Ohto Manniselle", ja toteaa kumonneensa Mannisen teoksessaan "Stalinin kiusa.." (2002, s. 246) olevan tulkinnan, etta Kymijoki oli valitavoite. Kuitenkin Manninen kirjoittaa sanotussa kohdassa Stavkan (Stalinin) tavoitteista huhtikuulla 1944, ja
    Ylikangas puhuu kaiketi Armeijan tai Armeijaryhman tavoitteista 19.6.1944.

    Naita asioita tutkivien ja niista kirjoittavien kannattaisi hyvin tarkaan eritella mika tavoite, milloin ja minka orgaanin tavoite.
    Ei kannata kaiketi vaittaa, etta
    tavoite oli Suomen valloitus tai vain Kymijoen itaranta. Pitais sanoa kenen tavoite ja milla ajan hetkella. Tavoitteet kun muuttuivat ja samaan aikaan saattoi olla eri tavoitteita voimassa.

    Lisaksi tuntuu, etta Stalin oli aika peluri, joka piti useita eri suunnitelmia ja tavoitteita mielessaan kaiken aikaa. Mannisen uusi kirja on tasta hyva naytto!

    VastaaPoista
  15. Juupa juu.

    Minusta on himputin hauskaa lukea tällaista vapaassa Suomessa. Myöskin on mielenkiintoista spekuloida, mitä se olisi voinut olla sinä aikana, kun olin parhaassa työiässä?

    Luonteenipuolesta en olisi neuvostokomennon aikana saattanut päästä "koko saunaa kiertämään" hengissä. Hyvin monen muunkin saunan kierros olisi päättynyt puoleenväliin siellä -takana. "Saunantaakse" johti valtatie, mutta sieltä takaisin olematon polku.

    On se vaan mukavaa itse kunkin tänävuonna päästä rauhallisen Joulun viettoon. Ehkäpä nähdä myös vuosi 2009?

    VastaaPoista
  16. 1944 HYÖKKAYS OULUUN ??

    Eipa tainnut Neuvstoliitto olla valmis syyskuulla 1944 hyokkaamaan Ouluun saakka. Suunnitelmia kylla oli, kuten Merentskovilla aina!

    Ymmarsin taman Mannisen kirjan kohdan niin, etta Meretskov suunnitteli mutta Stalin vastasi 12.9.1944, etta ratkaisu oli väärä ja että suomalaisten oli itse ajettava saksalaiset maasta. Siis poliittinen kehitys ajoi Merentskovin ohi.

    Merentskovin kohtalo tuntui olevan aika usein, etta sai tehda suunnitelmia, mutta Stalin valitsi toisin. Suurhyokkayksen alla 1944 Meresntskovilla oli monet suunnitelmat Aunukseen ja siita pohjoiseen, mutta Stalin paatti, etta painopiste on Kannaksella.

    VastaaPoista
  17. Lyödäänkö vetoa että tähän päreeseen tulee lähemmäs 100 kommenttia huomiseen mennessä?

    Miten miehet saisivat aikansa kulumaan ellei toista mailmansotaa olisi käyty?

    VastaaPoista
  18. Yksi keskustelunhaara täällä penää Neuvostoliiton hermeneutiikkaa jatkosodan aloittamisessa (eli mitä toimintavaihtoehtoja sillä oli ja olisiko sen toiminta peräti loogista ja ymmärrettävää). Minusta Kemppinen ei ole tässä muuta yrittänytkään kuin puhua faktoista, ei niiden arvostelusta. Toinen kommentoija kirjoitti, miten harvoin tässä blogissa selviää Kemppisen (mistä persoonasta kyse lieneekään, JK:sta vai bloggaaja-Kemppisestä) mielipide.

    Olen ymmärtänyt, että tämän blogin ei ole tarkoitus olla kirjaamo, josta tulisi ulos perusteltuja kantoja ja sisään menisi argumentteja, siis kommentteja, puolesta ja vastaan. Tämä blogi lienee paremminkin kirjasto, jossa ollaan välillä lehtisalissa ajankohtaisaiheiden parissa, muulloin eri luokkien hyllyillä: runous, historia, kaunokirjallisuus, tekniikka, juridiikka tai vaikkapa musiikkiosastolla. On mukava, että kommenttiosasto tarjoaa kahvilan, jossa voi kuulostella, pakista ja välillä tuoda kotoa omia suosikkejaan näytille.

    VastaaPoista
  19. Niin, Mannerheim-sivu kertoo, että M. lähetti kenraali Talvelan elokuussa 40 Berliiniin neuvottelemaan Suomelle annettavasta tuesta.

    Kauttakulkusopimus ja lisäsopimus kauttakulusta solmittiin, ja useita divisioonia saapui Suomeen, ja esim. saksalainen miinalaiva odotti Turun saaristossa naamioituneena N-liiton hyökkäystä. Kun se tuli suomalaiset ja saksalaiset yhdessä miinoittivat nopeasti Suomenlahtea. Pojat siitä ovat kertoneet. Heidän piikkiinsä kaikki.

    VastaaPoista
  20. Hyvä Garrulus!
    Osasit oivasti. Ja omaan, uuteen positiivisuuteni olen myös tyytyväinen.
    TH:
    Ei minulla ole ollut vaikeuksia ymmärtää mitä blogistimme tarkoittaa.
    t.uolevi:
    Seuraan myös Ylikankaan ja Mannisen miekkailua, eikä se minusta ole lainkaan "lapsellista".
    Ja että nyt vasta oivallat Stalinin "peluriksi/pelkuriksi"?
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  21. AJOPUU, KOSKIVENE VAI LAUTA YLI HYISEN VIRRAN

    Jutikkala korvasi ajopuun koskiveneella, jota aktiivisesti soudettiin ja huovattiin, sen mukaan, mika kivi tuntui uhkaavimmalta ja lahimmalta riskilta.

    Nyttemmin Markku Jokisipila on konstruoinut kuvan: "Kapea [ja liukas] oli se lauta, jolla Suomi olisi voinut selvita yli [sodan kosken]. -- Sekin, oliko edes sellaista lautaa, on vain kysymys tai vaite.

    VastaaPoista
  22. ad heikki rönkkö

    17.2.1940 kuoli Iisalmessa pommituksessa 42 ihmistä. Yhteishaudalla Kangaslammin hautausmaalla on ainakin jo kivi. Muistaakseni asemalla oli hakeutunut siellä työskenteleviä ja oleskelevia sirpalesuojaan (päältä avoin), ja tähän tuli täysosuma. Silloinen kirkkoherra kertoo muistelmissaan ymmärtäneensä sitä, että rautatieristeystä pommitettiin, Ylivieskan ratahan haarautuu Iisalmesta, mutta vaikeampaa oli käsittää, miksi piti lentokoneista ammuskella kaupunkia konekivääreillä.

    VastaaPoista
  23. Kemppinen näyttää jääneen henkisesti Tali-Ihantalan poteroihin!

    VastaaPoista
  24. Rienzi kirjoitti...

    Minusta Kemppinen ei ole tässä muuta yrittänytkään kuin puhua faktoista ..

    Kyllä tuossa perässä oli sen laatuisia faktoja mm. itänaapurin nk. pysähtyneisyydenajasta (joka tosi asiallisesti oli nl:n kulta-aika), että tuli mieleen Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeldt puhumassa Syyriasta 5v. sitten: Irakin miehityksen jälkeen se oli kaappauslistalla seuraava maa, on ilmennyt (viite mm. Helen Thomas), … Niin, siinä kohti kun Donald kyseli Reutersilla eräänä yönä, että ketä nyt kiinnostaa Syyrian kaltainen takapula matkailumaana? leikkasin Kemppiseen.

    VastaaPoista
  25. Missä määrin Mannisen kirjassa on (kun en itse ole sitä nähnyt) kyse ihan oikeista Puna-armeijan suunnitelmista ja missä määrin vain erilaisista esikuntaharjoituksista ja -pohdinnoista?

    Itsekin olen jo jonkin aikaa ollut siinä käsityksessä, että NL ei viattomana joutunut Hitlerin hyökkäyksen kohteeksi kesällä 41; Hitler vain ehti hyökätä ensin. Ja Stalin aktiivisesti ajoi Suomen Saksan rinnalle.

    Toivoisin Kemppisen joskus puuttuvan yhteen kysymykseen, joka minua on askarruttanut: Oliko Mannerheim (tai joku muu/ jotkut muut) alunperin suunnitellutkin Suomen puolustuksen kesällä 44 niin, että hyökkäys pysäytetään Tali-Ihantalassa? Eli että aikaisempien puolustuslinjojen oli tarkoituskin pettää ja Viipurikin luovutettiin sovinnolla? Tämä siksi, että Suomen kansa ei olisi hyväksynyt talvisodan rauhan rajoja jos armeija olisi seisonut koskemattomana syksyn 41 rintamilla.

    VastaaPoista
  26. ad Jari (25. kommentti) ja muut.

    Tali-Ihantala sopi puolustusmaastoksi, koska siinä kohtaa maasto muuttui erilaiseksi, kangasmaaston tapaisesta rikkonaiseksi harju tai vaaramaastoksi.
    Maasto oli puolustukselle edullinen ja Krasnaja Armija:n tavoite oli varmasti ehtiä tuolle alueelle ennen suomalaisia. Ilmeisesti tai mahdollisesti joukkojen kuljetuksen nopeus kotirintamalta ja itä-Karjalasta yllätti hyökkäjän ja yllätys jäi tekemättä, linja saatiin ajoissa kuntoon.

    Taipaleella tapeltiin jotakuinkin Talvisodan aikaisissa asemissa.

    Suomella oli erittäin syvä puolustus, kuten joku kirjoittikin ja apuna oli se, että kenelläkään ei ollut harhaa pahimmasta vaihtoehdosta. Saksalaiset eivät osanneet missään vaiheessa suhtautua tarpeeksi vakavasti liittoutuneisiin (Churchill oli halvaantunut juoppo jne.) joten realismi ei vaivannut päätä.

    Suomessa tiedettiin ilmeisen tarkasti se mitä puna-armeijassa oli tapahtunut sodan kestäessä ja miten se oli koulutettu, tietoa oli saatu Saksasta ja varustelu tunnettiin jollakin tavalla.

    Pysäyttäminen ennen Tali-Ihantalaa olisi ollut vaikeaa, mutta se oli ensimmäinen mahdollinen pysäytyslinja.

    Neuvostoliiton terroripommitukset ovat oma luku sinänsä, esim. Turku oli syksystä 1939 eteenpäin pommitetuin kaupunki, pommitetumpi kuin Varsova. Saksaan kohdistuvat pommitukset nousivat merkityksellisiksi vasta hyvin myöhään.

    Toinen maailmansota loi halun voittaa sota nopeasti ja halvemmalla, tämä johti erilaisiin viritelmiin, Neuvostoliitossa luotettiin ydinaseisiin ja vahvempiin panssarivaunujen "pelleihin". Vasta melko myöhään tuli julki ajatus siitä että sotaa voi käydä toisin, nimittäin motittamalla. Alla osoite joihin voi olla mielenkiintoista tutustua:

    http://www.sci.fi/~fta/JohnBoyd_fin.htm

    http://www.sci.fi/~fta/zimbo-01_fin.htm

    http://www.sci.fi/~fta/EBO.htm

    http://www.sci.fi/~fta/fineka01.htm

    http://www.sci.fi/~fta/finace10f.htm

    VastaaPoista
  27. Anonyymi arveli Kemppisen jääneen Tali-Ihantalan henkisiin poteroihin.

    Hyvässä seurassa hän siellä on. Pystytetäänhän Uutta Itäistä Imperiumia sen saman Suuren Isänmaallisen Sodan hengessä.

    Olen nähnyt Ihantalan venäläisen muistomerkinkin. Aika pömpöösi kyhäelmä verrattuna suomalaisten vastaavaan. Sitä paitsi ne muistomerkin kivet on varastettu läheisen talon kivinavetasta.

    Hieman omituista on, että Venäjän täkäläisille ihailijoille tämä pyhä sota täältä päin katsottuna typistyy muotoon pyh sota. Sama sota se oli, uskokaa pois.

    VastaaPoista
  28. Eivät Neuvostoliiton suunnitelmat Suomen suhteen talvisodan jälkeen olleet vain sotilaiden pöytälaatikkosuunnitelmia vaan mitä suurimmassa määrin myös poliittisen johdon aikeita.

    Molotov - NL:n johdon Suomelle vihamielisin poliitikko - kävi Berliinissä varmistamassa vapaita käsiä Suomen kysymyksen loppuunsaattamiseksi loppuvuonna 1940.

    Maantieteelle ei voi mitään. Saksan ja Neuvostoliiton rintama ulottui Jäämereltä Mustallemerelle eikä tähän rintamaan olisi voitu jättää Suomen tai minkään muunkaan kokoista aukkoa. Suomen oli sodittava itse jommankumman puolella tai antauduttava jommallekummalle osapuolelle. Kummassakin tapauksessa Suomen alueella olisi taisteltu. Vaihtoehtoina olivat siis se ohjattava koskivene tai ohjaamaton ajopuu sodan virrassa.

    Talvisota ratkaisi. Neuvostoliitto oli Suomen vihollinen. Suomi jäi yksin, kun Ruotsi oli livennyt allekirjoitetusta mutta ratifioimattomaksi jääneestä puolustussopimuksesta vuonna 1939.
    Tuon sopimuksen perusteella Ruotsin olisi pitänyt lähettää Suomen tueksi 2 divisioonaa Karjalan kannakselle. Tämä oli ainoa Suomen todellinen vaihtoehto, jonka Ruotsi meiltä vei.


    T.

    VastaaPoista
  29. Kiitos mielenkiintoisesta blogikirjoituksesta Kemppiselle.

    Olen omalla kotisivullani kirjoittanut melkoisen monta artikkelia, joissa suorin ainauksin ja tarkoin lähdeviittein näytetään toteen, että Venäjä oli hyökkääjä myös Jatkosodassa.

    VastaaPoista
  30. ad anonyymille kiitokset tiedosta.
    Minun isäni oli ollut yläsavolaisten porukassa ainakin Rukajärven rintamalla, mutta visusti säästi lapsensa sotakokemuksiltaan.

    Olin tosin vain kymmenvuotias hänen kuollessaan, mutta kovin paljon en ole sotajutuista huomannut kiinnostuneeni sittemminkään.

    VastaaPoista
  31. T.
    Suomen tai minkään muunkaan kokoista aukkoa. Suomen oli sodittava itse jommankumman puolella tai antauduttava jommallekummalle osapuolelle. Kummassakin tapauksessa Suomen alueella olisi taisteltu. Vaihtoehtoina olivat siis se ohjattava koskivene tai ohjaamaton ajopuu sodan virrassa.

    Tosson sellainen, että tätä ajatusmallia: "ei ole Suomen tietä", tarjottiin ja Paasikivelle, eritoten, ja Kekkoselle. Eivät ostaneet.
    Natsien syliin juoksemisella tietenkin oli syy - ja on kiistatonta että vaihtoehdot olivat vähissä. Mutta ettei niitä olisi ollut ollenkaan, se.

    VastaaPoista
  32. Jari kirjoitti...
    .. ja Viipurikin luovutettiin sovinnolla?

    On hyvin todennäköistä, että Mannerheimilla ja Stalinilla oli jonkinlainen epävirallinen yhteys.
    En ota kantaa siihen, miksi tätä kutsutaan, tietenkään, mutta löytyy useita selitystä vailla olevia - juuri tämän kaltaisia - kysymyksiä.

    VastaaPoista
  33. Ad -rh- - Mannerheimin Stalinin yhteys. - En voi kieltää, etten olisi ajatellut tuon suuntaisi.

    Suomi oli jo silloin niin iso ja rikas maa, että ainakin Stalin käsitti, kuinka monta divisioonaa tarvitaan valloittamaan tai miehittämään.

    Hyvin toimineen "sisäisen miehityksen", jota parjataa rähmällään oloksi, toteuttivat Mannerheim ja Paasikivi, joita ei ole totuttu pitämään bolshevikkeina.

    Stalinin tavaton kylmäkiskoisuus suomalaisia kommunisteja kohtaan 1940 alkaen ei voi olla pistämättä silmään.

    VastaaPoista
  34. Mitä, Putkinen, NL:n olisi pitänyt silloin siinä tilanteessa tehdä?

    VastaaPoista
  35. "Talvisotafundamentalistille":

    Mikään talvisota-analyysi ei ole tasapainoinen ilman mainintaa siitä, kuinka Ruotsin sosialidemokraatit pettivät Suomen.

    Ahvenanmaan puolustussopimus jätettiin allekirjoituksen jälkeen ratifioimatta vuonna 1939. De facto oli molemmissa maissa myös valmiit sotilassuunnitelmat kahden ruotsalaisdivisioonan lähettämisestä Karjalan kannakselle Suomen tueksi.

    Ruotsin hallituksessa oli Suomen-vihaajia, ainakin valtiovarainministeri Wigforss. Suomen-ystävä, ulkoministeri Sandler, pakotettiin eroamaan heti talvisodan alettua. Sandler olisi halunnut avustaa Suomea talvisodassa.

    Ruotsi olisi halunnut julistautua puolueettomaksi, mutta kun tieto Oslosta ehti saapua, että Norja oli julistautunutkin vain "ei-sotaakäyväksi", Ruotsin hallitus ei enää kehdannutkaan estää Suomen sotamateriaalin kuljetuksia muualta maailmasta.

    Kuten tunnettua Ruotsi ja Norja vastustivat Ranskan ja Britannian avuntarjousta Suomelle, vaikka se oli ainoa konkreettinen _poliittinen_ tuki, jonka Suomi sodan aikana sai. Stalinilla ei ollut _poliittisesti_ varaa ryhtyä sotaan Ranskaa ja Britanniaa vastaan Suomen takia. Ruotsin ja Norjan rähmälläänolo Saksan suuntaan oli selviö. Ruotsihan vaihtoi ulkoministerinsäkin Suomen-mielisestä Saksan-mieliseen.

    Suomen suuri ongelma oli paitsi vihollisissa niin myös ystävissä.
    Todellisiksi keskustelukumppaneiksi jäivät lopulta vain Neuvostoliitto ja Saksa.


    T.

    VastaaPoista
  36. -rh: "Mitä, Putkinen, NL:n olisi pitänyt silloin siinä tilanteessa tehdä?"

    No, ei ainakaan hyökätä Suomen kimppuun - mutta kun Venäjä oli jo valmistautunut hyökkäämään maailmanhistorian suurimmin voimin länteen heinäkuussa 1941, niin mikään muu ei tullut siinäkään vaiheessa mieleen kuin hyökätä.

    Jos Venäjä ei olisi hyökännyt Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, niin Suomen ja Venäjän välistä Jatkosotaa ei olisi tullut.

    VastaaPoista
  37. Mistä me puhumme kun me puhumme näistä asioista? Mistä me vaikenemme?

    Natsi-Saksa oli Suomelle se, mitä Nato on kun seuraavan kerran itäinen suurvaltavihollinen innostuu.

    Siksi meitä kiinnostaa tämä historia.

    Jotta oppisimme.

    Ei sieltä aikanaan mitään menty hakemaan, siellä puolustettiin näitä raukkoja rajoja.

    Se, että sodan jälkeen oli jotakin kummallista teeskentelyä ei muuta mitään, päin vastoin eikö se näytelmä juuri todista että ei sitän ihan niin frendejä oltu.

    Ettäkö Suomi olisi hyökännyt? Muutama miljoona paria sataa vastaan? Vo hyvä jumala...

    VastaaPoista
  38. ad JK

    No se Tahvanaise poekaha pit yhteyttä marskin puolesta staliniin päen.

    Kahtokkee ihe: "Tahvanainen oli 30-luvulta alkaen hoitanut Mannerheimin salaisena agenttina radio- ja kirjeyhteydet tämän ystäviin Moskovassa, joilla puolestaan oli suora yhteys Staliniin. (Gregori, Luci, Irina ja Stalin) ."

    Lähteen voep löyttee KVG -menetelmee sutjakasti lötryyttämällä.

    VastaaPoista
  39. Putkinen:
    -rh: "Mitä, Putkinen, NL:n olisi pitänyt silloin siinä tilanteessa tehdä?"

    No, ei ainakaan hyökätä Suomen kimppuun - mutta kun Venäjä oli jo valmistautunut hyökkäämään maailmanhistorian suurimmin voimin länteen heinäkuussa 1941, niin mikään muu ei tullut siinäkään vaiheessa mieleen kuin hyökätä.


    Jos valtiota kohtaan julistetaan sota, ja tässä tapauksessa vaarallisen, natsidiktaattorin suulla 22. kesäkuuta v. 1941 Suomen nimissä, niin miksei sen pitäisi ”ainakaan hyökätä Suomen kimppuun”? Sota alkaa siitä, kun se julistetaan,
    ja kun ottaa huomioon, että tämän sodan julistaneet veljet olivat yhteistoiminnassa valmistelleet sotaa jo keväästä alkaen, niin miksei NL ei olisi saanut valmistautua tuohon sotaan tulevassa heinäkuussa? Sotaan yleensäkin valmistaudutaan tällaisessa maailmatilanteessa, kun suursodanuhka on korkealla.
    Mitä NL:n olisi siis pitänyt tehdä? antautua natseille ja suur-Suomi-hurmoksellisille, vai?

    Jos Venäjä ei olisi hyökännyt Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, niin Suomen ja Venäjän välistä Jatkosotaa ei olisi tullut.

    Mitennii ei olisi tullut, kun Suomen nimissä oli julistettu sille sota? Olisiko NL:n pitänyt vetäytyä rajoiltaan odottamaan tätä sotakiihkoista, sodalla uhoavaa vaarallista vihollistaan, vai peräti ryhtyä hieromaan rauhaa natsi-Saksan ja Suomen, ”im Bunde” eli liiton kanssa?
    Miksi?

    VastaaPoista
  40. Jari kirjoitti...
    "Se, että sodan jälkeen oli jotakin kummallista teeskentelyä ei muuta mitään, päin vastoin eikö se näytelmä juuri todista että ei sitän ihan niin frendejä oltu." Me?
    Sinänsä hyvä idea, itse arvostelin tuota neuvostojärjestelmää oman osani sen olemassa olon aikana, sen mikä oli kohtuullista ja vähän kai ylikin. Mutta yllättävän monella muuttui ääni kellossa v. 1991 kuin leikaten.

    "Natsi-Saksa oli Suomelle se, mitä Nato on kun seuraavan kerran itäinen suurvaltavihollinen innostuu."
    Yhtä luotettava kumppani? Ei Suomella ole vihollisia – ei ole ollut enää aikoihin. Suurin Nato-jäsenyyden ongelma onkin mielestäni tämä härmän oma nationalistinen äärioikeisto, joka tarvitsisi Natoa selkänojakseen uhoamiseensa Venäjän suuntaan mm. aluepalautusvaatimuksilla. Näin kai ”itäinen suurvaltavihollinen” yritetään innostaa johonkin reagoitiin. Lapsellista.
    Mutta siksi Nato-jäsenyys ei ole hyväksi Suomella, ja joutaa hankkeena haudata hamaan tulevaisuuteen; ei tämän ole mikään pyssyleikkiasia.

    VastaaPoista
  41. Rh, Unohdat ilmeisesti tarkoituksellasi että Suomi kyllä kiirehti oikaisemaan Hitlerin julistaman aseveljeyden ja julistautui puolueettomaksi.

    Samoin aikaisemmat kommenttisi sisältävät imelää jälkiviisautta natsien hirmuhallinnosta.

    VastaaPoista
  42. " "Natsi-Saksa oli Suomelle se, mitä Nato on kun seuraavan kerran itäinen suurvaltavihollinen innostuu."

    Yhtä luotettava kumppani? Ei Suomella ole vihollisia – ei ole ollut enää aikoihin. Suurin Nato-jäsenyyden ongelma onkin mielestäni tämä härmän oma nationalistinen äärioikeisto, joka tarvitsisi Natoa selkänojakseen uhoamiseensa Venäjän suuntaan mm. aluepalautusvaatimuksilla. "

    -----------------

    Johonkin sitä NATOa tunnutaan tarvittavan, kun vain joku suostuisi kertomaan, että mihin.

    Ainoa mieleentuleva asia on asevelvollisuusarmeijan romuttaminen ja maanpuolustustahdon hävittäminen nuorista miehistä. Nämä ovat varmaan NATO-projektin keskeisimmät tavoitteet. Itsemääräämisoikeudella ei ole käyttöä NATO:n kannattajille.

    VastaaPoista
  43. Anonyymi kirjoitti...
    Rh, Unohdat ilmeisesti tarkoituksellasi että Suomi kyllä kiirehti oikaisemaan Hitlerin julistaman aseveljeyden ja julistautui puolueettomaksi.
    Mutta siinä vaiheessa NL:llä ei voinut olla mitään tietoa, eikä voida edellyttää että olisi tarvinnutkaan olla sodanjulistuksen taustoista; sota oli aloitettu, sen osapuolet ja liittolaiset julistettu miljoonille - > sotakone oli lähtenyt liikkeelle.
    Ko. venkoilua saatettiin hyvin pitää yrityksenä puhtaasti taktiseen ajanpeluuseen (mitä se ehkä olikin).

    Samoin aikaisemmat kommenttisi sisältävät imelää jälkiviisautta natsien hirmuhallinnosta.
    Makuasia tuo imelyys; minusta Suomessa taas on valinnut lähinnä hapan ilmapiiri natsiyhteistyötä välirauhan aikana harjoittaneiden tietämisestä puhuttaessa.
    Se oli syvempää ja ideologisempaa mitä halutaan tunnustaa

    VastaaPoista
  44. "Kaiken vatvomisen jälkeen – Neuvostoliitto oli sittenkin jatkosodan hyökkääjä kesäkuussa 1941! Se aloitti taistelutoimet"

    Kyllähän siinä kuitenkin taisi ehtiä Suomi ensin. Suomalaiset sukellusveneethän lähtivät offensiiviselle miinoitusretkelle Neuvosto-Viron rannikolle jo illalla 21.6.-41. Tästä Barbarossa-aamuun tähdätystä miinoitusretkestä oli sovittu saksalaisten kanssa jo Kielin laivastoneuvotteluissa kesäkuun alkupuolella. Samaan aikaan Suomen saaristosta lähteneet n.50 saksalaista sotalaivaa - suomalaisten luotsien luotsaamina - tekivät oman miinoitusretkensä, jonka tarkoitus oli sulkea punalaivasto Viron satamiinsa. Barbarossa-aamuna oli myös ilmassa saksalaisia pommikoneita, mukana suomalainen yhteysupseeri oppaana ja Suomen ilmatila käytössä pommituslennoilla.

    Jos näitä sotasuunnitelmia tutkiskelee niin kannattaa tutkiskella molempien osapuolten suunnitelmat. Suomi ja Saksa tekivät yhteiset suunnitelmansa jo kesäkuun alkupuolella ja ehtivät myös toteuttaa ne 21.6.-41 alkaen. Neuvostoliitolla jäi hyökkäyssuunnitelmat toteuttamatta kun sen pitikin siirtyä reagoimaan alkaneeseen hyökkäykseen.

    VastaaPoista
  45. Niinpä, Justus, tuosson jengillä - vaik´ olis miten akteemista - se perinteinen ja ikuinen lähtöasetelma: saunanpuhtoinen, viaton Suomi-neito vs. hirviönaapuri. Se estää tehokkaasti tilanteen objektiivisen hahmottamisen: se olikin natsihuora.

    VastaaPoista
  46. Justus: ""Kaiken vatvomisen jälkeen – Neuvostoliitto oli sittenkin jatkosodan hyökkääjä kesäkuussa 1941! Se aloitti taistelutoimet"

    Kyllähän siinä kuitenkin taisi ehtiä Suomi ensin. Suomalaiset sukellusveneethän lähtivät offensiiviselle miinoitusretkelle Neuvosto-Viron rannikolle jo illalla 21.6.-41."

    Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan.

    Ensimmäinen miina suomalaisesta sukellusveneestä Venäjän miehittämänä olleen Viron rannikolle laskettiin sen jälkeen 22.6.1941 kello 07.38.

    VastaaPoista
  47. Juhani Putkinen kirjoitti...
    Kyllähän siinä kuitenkin taisi ehtiä Suomi ensin. Suomalaiset sukellusveneethän lähtivät offensiiviselle miinoitusretkelle Neuvosto-Viron rannikolle jo illalla 21.6.-41."
    Niin olikin, sotilaallinen offensiivi (eikä todennäköisesti edes ensimmäinen), jossa ylitettiin NL:n raja. Sekuntipeli sen kanssa kellä on ensimmäisenä kädessään savuava ase, ei päde tässä kontekstissa. Kyse on kansainvälisestä rikollisuudesta.
    Suomen nimissä oli julistettu sota, ja se oli silloin jo sotaretkellä tunkeutunut Neuvostoliittoon.
    Turhaa siinä on enää minuuteilla briljeerata ja sanoja boltata; selvä tapaus.

    VastaaPoista
  48. -rh: "Niin olikin, sotilaallinen offensiivi (eikä todennäköisesti edes ensimmäinen), jossa ylitettiin NL:n raja."

    Siitä vaan esittämään todisteet, että Suomen alueelta hyökättiin Venäjän alueelle ENNEN 22.6.1941 kello 6.05, josta alkaen Venäjä todistetusti hyökkäsi Suomen alueille.

    Kuinka ollakaan nimimerkkien takaa kyllä esitetään väitteitä, että Suomen alueelta olisi hyökätty aiemmin, mutta niitä todisteita vaan ei ole esittää. :)

    Nimenomaan imperialistinen Venäjä aloitti myös Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan - sen tunnusti Molotovkin Paasikivelle Moskovassa.

    VastaaPoista
  49. -rh: "Niin olikin, sotilaallinen offensiivi (eikä todennäköisesti edes ensimmäinen), jossa ylitettiin NL:n raja."

    Juhani Putkinen sanoi...
    "Siitä vaan esittämään todisteet, että Suomen alueelta hyökättiin Venäjän alueelle ENNEN 22.6.1941 kello 6.05, josta alkaen Venäjä todistetusti hyökkäsi Suomen alueille".

    Alla käsittääkseni omaa tekstiäsi:
    "Suomalaiset sukellusveneethän lähtivät offensiiviselle miinoitusretkelle Neuvosto-Viron rannikolle jo illalla 21.6.-41."

    Siitä vain kumoamaan omiaan.
    Putkinen:
    "Kuinka ollakaan nimimerkkien takaa kyllä esitetään väitteitä, että Suomen alueelta olisi hyökätty aiemmin, mutta niitä todisteita vaan ei ole esittää. :)"
    Nimimerkin käyttöön puuttuminen on taas näitä omia triviaaleja juttujasi. Muuten: Just oli vähä aika sitten asiasta televisiodokkari jossa argumentoivat nimet.
    Ai, niin se oli Ylellä. :D
    Putkinen:
    "Nimenomaan imperialistinen Venäjä aloitti myös Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan - sen tunnusti Molotovkin Paasikivelle Moskovassa."

    Nimenomaan Putkisella ei tietenkään itsellään tartte olla minkäänlaista todistustaakkaa väitteidensä tueksi.

    VastaaPoista
  50. Jos Molotov sellaista sanoi, hän oli väärässä. Sotahan oli julistettu, kuten edellä kerrotaan, faktaa, ja toisaalta vihollinen oli rajojen sisäpuolella, kun neukut reagoivat hyökkäyksellä.
    He eivät aloittaneet tuota sotaa, mutta sen aloittamiseen olisi ollut perusteet silläkin puolella.

    VastaaPoista
  51. Kuka aloitti-juupas-eipäs keskustelun sijasta kannattaisi lukea tuo kirja.
    Samalla sopii miettiä miksi:
    1. Välirauhansopimus sisälsi vaatimuksen Kemijärvi-Salla-NL junaradan rakentamisesta?
    2. Miksi Toukokuussa 1941 puna-ameija oli nähnyt tarpeelliseksi sijoittaa panssaridivisioonan em. Sallan-Kantalahden radan varteen tiettömään erämaahan?
    3. Miksi Hankoon sijoitetun Neuvostotukikohdan aseistus ja hyökkäysvoima oli suunnattu Helsinkiin ja Turkuun päin eikä merelle, kuten Leningradin puolustaminen olisi edellyttänyt?
    Mitä panssarivaunut tekivät Hangossa?
    Vastaukset löytyvät Ohto Mannisen kirjasta.

    VastaaPoista
  52. Anonyymi kysyi...
    "Miksi Toukokuussa 1941 puna-ameija oli nähnyt tarpeelliseksi sijoittaa panssaridivisioonan em. Sallan-Kantalahden radan varteen tiettömään erämaahan?" ...
    Ne varautuivat sotaan. Mutta kaiken välirauhan aikaisen "kehityksen" ja napatun viestinnän huomioon ottaen sittenkin, miksi vasta toukokuussa? Ehkä siksi, että panssaridivisioonan pitäminen erämaassa on tyyristä.
    Noit´voi kysyä ja jeesustella, kun se juupas_eipäs-asia on selvä.

    VastaaPoista
  53. ProgeClub: "...se perinteinen ja ikuinen lähtöasetelma: saunanpuhtoinen, viaton Suomi-neito vs. hirviönaapuri. Se estää tehokkaasti tilanteen objektiivisen hahmottamisen: se olikin natsihuora."

    No ehkä ei kuitenkaan. Suomi liittoutui Saksan aseiden kanssa, ei niinkään natsiaatteen. Tokihan tilaisuudesta hieman liikaa innostuneitakin löytyi, jopa maan johdosta. Kevään -41 aikana Saksalle esitettiin useampia rajavaihtoehtoja, joissa Suomea laajennettiin itään tulevan sodan avulla. Ryti tilasi Saksaa varten jopa "tieteellisen" teoksen, jolla perusteltiin Suomen oikeutta saada Kuola ja Itä-Karjala itselleen. Opusta ei koskaan sitten edes kehdattu suomeksi julkaista.

    Tilaisuus teki varkaan ja jälkihäpeää on riittänyt ajopuu- ja erillissotaselittelyn muodossa siitä lähtien. Sukupolvenvaihdos historian tutkijoiden piirissä alkaa kuitenkin jo pikkuhiljaa näkyä kun tabut alkavat murentua.

    VastaaPoista
  54. Anonyymi kysyi...
    "Miksi Toukokuussa 1941 puna-ameija oli nähnyt tarpeelliseksi sijoittaa panssaridivisioonan em. Sallan-Kantalahden radan varteen tiettömään erämaahan?" ...
    -rh:
    Ne varautuivat sotaan. Mutta kaiken välirauhan aikaisen "kehityksen" ja napatun viestinnän huomioon ottaen sittenkin, miksi vasta toukokuussa? Ehkä siksi, että panssaridivisioonan pitäminen erämaassa on tyyristä.
    Noit´voi kysyä ja jeesustella, kun se juupas_eipäs-asia on selvä.

    anonyymi jatkaa:
    Ensinnäkin koko välirauhan ajan NL piti Suomen rajalla yllä sodanaikaisen miesvahvuuden. Toisekseen panssaridivisioona Sallan- Kantalahden tiettömässä erämaassa oli siellä koska NL oli hyökkäämässä Suomeen tavoitteenaan katkaista manneryhteys Ruotsiin.
    Jos joku jeesustelee niin sinä -rh!
    Lue se kirja äläkä puhu peetä.

    Kolmas asia on tuo "kuka aloitti jatkosodan"-keskustelu.
    Veljet vasemmalla vetoavat usein Suomalais-Saksalaiseen miinoitusoperaatioon, unohtaen (tarkoituksella?) sen tosiasian että NL oli tehnyt oman sulkumiinoituksensa myös Suomenlahden poikki. Lisäksi myös NL:n sukellusveneet oli sijoitettu Suomen aluevesille.

    VastaaPoista
  55. Anonyymi:
    " ... sen tosiasian että NL oli tehnyt oman sulkumiinoituksensa myös Suomenlahden poikki."
    siis tää on ziisustelua puhtaimmillaan; sellainen, mitä ei ole tapahtunut, ja kukaan ei tiedä olisiko koskaan missään olosuhteissa tapahtunutkaan, kutsutaan "tosi asiaksi".
    Wau,

    "Lisäksi myös NL:n sukellusveneet oli sijoitettu Suomen aluevesille."

    Olisi, olisi, jos jos, … kun kyse taas on siitä, mitä tapahtui oikeasti. natsi-Saksa ja houruoikeisto-Suomi rakensivat järjestelmällisesti varustusta tuhotakseen NL:n - NL_n olisi se jollain opilla pitänyt jotenkin niellä, vai?
    Heh,
    Ja me taas ollaan niin kuin ei moksiskaan tuosta natsi-yhteistyöstä.
    Olisikohan syytä intoilijoiden tämän virallisen Marski-liturgistin detaljeilla brassailevien kirjojen lisäksi tai jopa asemesta lukea esimerkiksi vaikka Machiavellia?
    ei nuo deltajitiedot siitä, miten ja miksi NL varautui sotaan, nimittäin mitenkään korvaa kokonaisnäkemystä, sen puuttumista
    Yritin auttaa pohdintaa, esittämällä kysymyksen NL:n sitten olisi pitänyt tehdä tuossa äärimmäisen vaarallisessa maailman tilanteessa?

    VastaaPoista
  56. "Veljet vasemmalla vetoavat usein Suomalais-Saksalaiseen miinoitusoperaatioon"

    Entä rehelliset oikeistolaiset? He myöntävät myös Utin kentän suomalais-natsi-saksalaisen yhteiskäytön, ja koko saksalaiskaluston osalta puhuvat asioista niiden oikeilla nimillään.

    VastaaPoista
  57. Tarkennus: Tekstissä... Joroisissa oleva suomalainen Messerschmit osasto oli määrä tuhota. Selvennykseksi asiaan, että Suomi sai Saksasta Mersuja vasta 1943. Suomessa olevat konetyypit olivat Me Bf 109 G-2/6/8. Hieman kontrafaktualisuutta peliin. Mikä merkitys olisi ollut, jos Suomessa olisi ollut etulinjan Mersuja 1941. Tietenkin tämä on mahdottomuus, sillä kyseistä konetyyppiä ei rakennettu 1941.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on ikivanha triidi, mutta Anonyymiltä ke 27.10.2010 on jäänyt selvästi huomaamatta tai noteeraamatta huutomerkki sanan "Messerschmitt-osasto" jälkeen. Niille, jotka ymmärtävät sanan "sic!" merkityksen tietävät, että tuossa huutomerkillä tarkoitetaan samaa. Kysymyksessä on siis neuvostotiedustelun tieto, jonka mukaan siellä olisi Messerscmitt-hävittäjiä. Mitään osastoa ei siis koskaan ollut Joroisissa.

      Poista