Aivan niin kuin ”Parnassoon”
olisi tullut elämää.
Kirjallisuuslehden
pitäisi olla ”tuotteena” ihanteellinen, suhteellisen halpa ostaa, helppo
hävittää, pannun alusena pistämätön.
Kiitos Pertti Niemisen
haastattelusta. Lisään Tero Tähtisen tekstiin, että vaikka hän sanoo Niemisen
ja hänen kiinan käännöstensä vaikuttaneen paljon, asia on todellisuudessa
päinvastoin: ne vaikuttivat erittäin paljon.
Tosin: Anhavan
japanilaisen runon suomennokset vaikuttivat vielä enemmän. Nieminen käänsi kiinasta
ja välikielistä pitäen silmällä Arthur Waleyn tekstejä, Anhava luullakseni
enimmäkseen englannista arvostaen R.H. Blythiä.
Koska lehdessä on asiasta
keskustelua, liitän tähän ilkeyttäni alun lukijakirjeessä käsitellyn Wang Wein
runon oman suomennokseni.
Kaurismetsä
Vuori on tyhjä, siellä ei
ole ketään,
paitsi kuuluu puheen
tähteitä.
Laskeva aurinko valaisee
syvää metsää
ja sytyttää sammalen
vihreän vielä.
= = =
Kaikki suomennokset ja
osa englanninnoksia pohjautuvat vakaumukseen, että tuo yksikin runo on kallisarvoisempi
kuin Euroopan ja Amerikan museoiden kaikki Ming-posliinit.
Sekin aika tulee, että joku
kirjoittaa tuon runon miekalla hiekkaan, ja ihmiset pääsevät katsomaan sitä,
tuhat juania lärvi.
Runot muuten ovat
vanhempia kuin se kuuluisa posliini. Nämä joita on luettu niiden
kirjoittamisesta alkaen ovat tyypillisesti olleet saatavilla noin 1200 vuotta.
Oman aikamme kulttuurivallankumouksen aikana jotkut kaartit yrittivät tuhota
nekin. Tavoite osoittautui mahdottomaksi.
On paljon helpompi tappaa
ihmisiä kuin runoja.
Vielä samassa ”Parnassossa”
on kyselty antikvariaatin pitäjiltä, millaisia kirjoja ostetaan ja myydään ja
millaisia ei. Joka kerta kun käyn divarissa siellä käydään jonkun pussukkaa
läpi. Myyjä on tyypillisesti krapulassa tärisevä kuolinpesän osakas ja kauppias
luultavasti laskee päässään, maksaako yhden vai kahden kaljapullon hinnan ja
lykkää loput takaisin valehdellen, että kiinteistössä ei ole
paperinkeräysastiaa.
Ihmettelin ja vähän kauhistelin,
kun yhdessä paikassa sanottiin, ettei siellä osteta edes Tammen Keltaisen
kirjasto Calvinoja eikä Faulknereita. Nyt palikat loksahtivat. Tammen Keltaiset
ovat keräilykohteita. Nuo kaksi keräilijöillä on jo. Voisin viedä divariin
jonkin Hullun metsän tai vastaavan väliin jääneen.
En vie. Sain selvän,
miksi eräät kirjat ovat hiukan haluttuja. Ne ovat kaikki minulla. Lyriikka –
Eeva-Liisa Mannerin ja Pentti Saarikosken koko tuotanto. Proosa – Vartio,
Rintala, siis varhaistuotanto…
Lopetin kirjojen
keräilemisen 1960-luvulla. Sitä ennen kertyneet ensipainokset jäivät sukuun. Tuo
outo termi ”ensipainos” tarkoitta kirjan ensimmäistä painosta. Jokin Hellaakosken
”Jääpeili” olikin sekä harvinainen että hieno. Joel Lehtosen ”Rakkaita muistoja”
oli yleinen mutta hieno.
Aloin epäillä, että
miehet – he olivat aina miehiä – jotka ostavat sellaisiakin kirjoja, joita
eivät aio tai osaa lukea, ovat töissä jossain mainostoimistossa.
Esitin jo aikaisemmin
tyhjentävän analyysin ja selityksen islamin maiden tapahtumille ja
pakolaisvirralle: Internet (älypuhelimet). Aina kun tehdään keksintö ja otetaan
se käyttöön ympäristössä, jolta oikeastaan puuttuvat käytön edellytykset,
seuraa sisällissota.
Rakkaat oppilaat – mikä oli
kirjapainotaidon keksimisen mullistavin seuraus? (Ennen tätä kysyttiin
keskikoulun alaluokilla.) – Uskonpuhdistus.
Etenkin Luther ryhtyi
käymään sotaansa painetuilla lentolehtisillä. Lisäksi hän kopsasi aikaisemman
oivalluksen, cutting out the middleman (keskialalatinaa). Kun painetaan
Raamattuja kansankielellä ja opetetaan samalla porukoita lukemaan, ei tarvita
enää veroja ja maksuja kiskovia kardinaaleja, vaan ”tekijänoikeuskorvaukset”
voidaan osoittaa suoraan Lutherille itselleen tai hänen ollessaan estyneenä
sopivalle evankelis-luterilaiselle seurakunnalle. Wycliffen raamatunkäännös
tosin oli ilmestynyt jo 1384, ja harvinaisen ja vaikean työn eli kreikasta kääntämisen
teki Erasmus, joka siis pysytteli varovasti katolilaisena.
Mikä oli seuraus
uskonpuhdistuksesta? Talonpoikaiskapinat ja aste asteelta järkyttävämmät
sisällissodat, joita sanotaan jostain syystä uskonsodiksi.
Kong Futsen lukeminen tai
lukematta jättäminen oli muuten Kiinassa eri aikoina hengenvaarallista, ja
ajoittain Buddhan opetusten levittäminen muualla Aasiassa.
Meneillään on muutos. Se
on lehdille ja kirjoille vaikeaa. Niiden julkaisijoita ei kai lohduta, ettei
puhelinta ole koskaan tarvinnut ostaa, jos on halunnut soittaa esimerkiksi tädilleen
Nuppulinnaan.
Mielipiteet ovat
vaarallisia ja siksi niiden myyminen, ostaminen ja tukahduttaminen kiinnostaa
aina. Tosiasioita ei voikaan vainota.
Runoilijan saa hirttää
ilman muuta. Mielipiteet jotka sisältävät poikkeavia käsityksiä maailmasta
nävertävät minkä tahansa yhteiskunnallisen järjestelmän ydintä.
Sammalen vihreyden vihreys, syvän vihreä hehku vähäisessäkin, matalalta paistavassa valossa on aina ihmetyttänyt minua. Nyt tämä hieno runokäännös sytyttää sammaleeseen valon ja vihreyden.
VastaaPoistaAjatteli talonpoikaiskapinoiden johtuneen suurkapitalistien ahneudesta, ei uskonpuhdistuksesta.
VastaaPoistaTalonpojalta Saksassa, myöhemmin ehkä suomalaiselta torpparilta kiristettiin lisää resursseja.
Nallen If toteutti tämän saman tempun lopettamalla konttoriverkon. On vaikeata myydä vakuutuksia, jos Helsingissä on yksi asiakaskonttori Tallinnanaukiolla.
Demokratia on diktatuuria, kuten kartanonherra toteaa....
Lutherin tekijänoikeuskorvaukset, löytyisikö niistä kirjanpitoa?
VastaaPoistaMoss - mielestäni kaunein sana englannin kielessä ja hyvästä syystä.
VastaaPoistaGdanskin Lenin-telakan edessä on hieno muistomerkki runoilijan kuolemattomuudelle. "Sinä joka väärin teit yksinkertaiselle ihmiselle, älä tunne olevasi turvassa"...
"Voit tappaa runoilijan, syntyy uusia"...
"Ylös kirjoitetaan teot ja keskustelut"...
Federico García Lorca vielä heinäkuussa 1936 oli sitä mieltä että "eihän kukaan runoilijoita tapa". Tuli sitten elokuun 19sta päivä. - No, runoilijatkin erehtyvät.
VastaaPoistaWang Wein vaikutus näkyy myös ruotsalaisen Bruno K Öijerin runoissa. Ote Askeleet takanani runosta, joka löytyy Kadotettu sana teoksesta, Öijerin Trilogiasta, jonka ovat kääntäneet suomeksi Markku Into, Seppo Laitinen ja Ilkka Pasanen.
VastaaPoistaja kuulen sinun hengittävän
kuulen askeltesi huutavan takanani
kun käännyn en näe ketään
vain ilta-auringon viimeinen arka kiila
tunkeutuu sateiden välistä
ja saa hylätyn aution puiston
leimahtamaan vihreään kultaan
ja palavaan magnesiumiin
Mainitsit Hellakosken Jääpeilin ensipainoksen - sen ostin Suomalaisen kirjakaupan alennusmyynnistä vuonna 1954, vaikken ensipainoksista ja keräilyharvinaisuuksista mitään tiennyt. Oli ne Alet silloin ihania aarreaittoja.
VastaaPoistaEnsipainos on kai eri asia kuin korupainos. Onko Kemppisellä yhtään korupainosta? Minulla on sattumalta päivän blogin uskonsota-teemaan liittyvä
VastaaPoistaSissi-R. (Kajaanin sissi-rykmentti) : piirteitä Kainuun osuudesta Suomen vapaussotaan / kirjoittanut O. Stenij.
Kajaani : [Kainuun suojeluskuntain piiriesikunta], 1928.
Kirja on numeroleimattu. Omistaja on selvästikin osallistunut tapahtumiin ja kirjoittanut sivujen laitaan täydennyksiä. Kekkonen mainitaan.
Kummasti sanat ovat taas asettuneet runoksi. Tuohon "tähteisiin" vähän reagoin ensin, mutta niinhän runossa pitääkin käyttää sanoja uusissa yhteyksissä.
VastaaPoistaViimeinkin luin Rintalan Leningradin kohtalonsinfonian ja olin järkyttynyt, sitten luin Svetlana Aleksijevitsin De sista vittnena, Viimeiset todistajat, ja olin vielä järkyttyneempi. Petomaisia kuvia valkovenäläisten, venäläisten ym. lasten kokemuksista viime sodan aikana, ei kai ole vielä suomennettu. EG
Bravo, tuohon sanaan "tähteitä" ripustin runon. Tähteet ovat ruokaa, ravitsevia. Ihmiset ovat menneet, runo sanoo. Kun sana on yllättävä, siinä vilahtaa "tähti" --- "tähtein tuolla puolen" eli meille tuttu äärettömyyden sana.
PoistaAivan mitättömän pieni kommentti: Olisiko ".. puheen rippeitä" kenties parempi?
PoistaJääpeilin ensipainos löytyy hyllystäni myös, isältä peritty. Kalevi Kuitunenko jossakin mainioista kirjoistaan mainitsi, että vielä kauan ensipainoksia sai tavallisista kirjakaupoista halvemmalla kuin uusia. Itse olen liian nuori tällaista muistamaan.
VastaaPoistaTuo taitaa olla vitsi, että älypuhelinten käytölle ei olisi joissakin yhteiskunnissa edellytyksiä ja siitä sitten seuraisi vaikkapa sisällisssotia. Puhelimen käytöllehän ei kovin kummoisia edellytyksia tarvita. Katsokaa vaikka ympärillenne miten älyttömät zombit harhailevat kaduilla puhelinta tuijottaen.
VastaaPoistaKun lukee analyysejä muslimimaiden tilanteesta ja historiasta, tulee vakuuttuneeksi siitä, että se mitä laajalevikkisesssä mediassa Lähi-Idästä kerrotaan on täydellistä väärinymmärtämistä. Kai uskotaan että ns. suuri yleisö ei jaksa seurata monimutkaista logiikkaa, eli tosiasioiden kertominen tulisi liian työlääksi.
Ikävää se kuitenkin on, kun kenttä näyttää sitten jäävän kokonaan kaiken maailman helppoheikeille. Lähi-Idästä voi väittää melkein mitä tahansa ilman että sitä kukaan yrittää kiistää.
Yleensä islamin maissa kuvien esittäminen on uskonnollisten kieltojen vuoksi kehittymätöntä, tai toisin kehittynyttä. (Egypti ja Iran ovat maailman suurimpia elokuvan tuottajia.)
PoistaIranin osalta veikkaisin syyksi islamin kuvakiellosta riippumatta säilynyttä erittäin laadukasta miniätyyriperinnettä.
Poista”'tekijänoikeuskorvaukset' voidaan osoittaa suoraan Lutherille itselleen tai hänen ollessaan estyneenä sopivalle evankelis-luterilaiselle seurakunnalle."
VastaaPoistaTaisi vaan käydä täsmällisemmin sanottu niin, että ne menivät maallisille ruhtinaille. Luterilainen kirkko sai rippusia siitä hyvästä, että alistui noille ruhtinaille.
Uskonpuhdistus oli Saksan herrojen keino lisätä verokertymää. Kustaa Eerikinpoika Vasa Ruotista ymmärsi tämän heti.
PoistaTämän sanoi Haavikko (Agrigola ja kettu) tyylikkäästi, kuningas kuuli Saksassa puhdistetun uskon, kunigas kuuli väärin, että siellä oli kirkot puhdistettu (vapaa sitaatti).
PoistaMahtoiko mikään suomalainen tiedotusväline julkaista Svetlana Aleksijevitshin Nobel-luentoa? Se on vuoden tärkeitä dokumentteja. Sen tiivistelmä sattui silmiini parhaillaan myynnissä olevan FT Weekendin sivuilta. Koko luento on Nobel-säätiön kotisivulla monella kielellä:
VastaaPoistahttp://www.nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/2015/alexievich-lecture_en.html
Islamin kuvakielto on monitahoinen asia. Lähtökohtaisesti islam on kuvan suhteen suvaitsevainen kuten kristinuskokin. Wahhabismi ym. fundamentalistiset suuntaukset ovat kuitenkin harjoittaneet jopa kuvien tuhoamista (Afganistanin buddhapatsaat, Timbuktun alttarit, ISIS/Daeshin hävitystyöt).
Monoteisten uskontojen, myös juutalaisuuden ja kristinuskon, kuvakielto perustuu kymmeneen käskyyn (toinen käsky: älä tee itsellesi kuvaa, nykyään: älä tee itsellesi jumalankuvaa). Protestanttisuudessa Calvin ja Zwingli noudattivat sitä ankarasti, Luther näki kuvassa arvoa. Suomessakin on merkittäviä suuntauksia, joille kuvakielto on tärkeä.
"Wahhabismi ym. fundamentalistiset suuntaukset ovat kuitenkin harjoittaneet jopa kuvien tuhoamista (Afganistanin buddhapatsaat, Timbuktun alttarit, ISIS/Daeshin hävitystyöt)."
PoistaPeriaatteessa nämäkin teot on kohdistettu kuviin, joita on pidetty epäjumalan palvomisena. Käyttäähän Isis probakandassaan video-kuvia.