Sivun näyttöjä yhteensä

6. joulukuuta 2015

Iloitkaa ja riemuitkaa





Ihan hyvin Herkko selvitteli Hesarissa Facebookin asiakassopimuksen piirteitä ja jätti samalla sanomatta, että käytännössä tuo nyt luettu sopimusteksti ei merkitse paljon. Jos kysymys on asiakkaan eli käyttäjän oikeuksista, niitä ei oikeastaan ole. Jos kysymys on myyjän eli palvelutarjoajan oikeuksista, vain taivas on kattona.

Amerikkalaisissa ja englantilaisissa sopimusteksteissä on kautta linja edelleen sama perinne. Ne on kirjoitettu niin ettei kuluttaja ymmärtäisi niitä. Herkosta en ole varma – olen kyllä opettanut sen hänelle, mutta en tiedä, kuunteliko hän – mutta sopimukset ovat vaikeita myös erikostuneille lakimiehille. Kaksoiskieltoa on vaikea huomata. Siksi sitä suositaan; ”Matti ei saa mennä metsään, koska siellä on susia, paitsi jos itse haluaa, tai jos vastapuoli niin osoittaa, paitsi ellei kansallinen turvallisuus toisin vaadi ottaen huomioon, ettei Matti todista syöneensä tarpeeksi popcornia, julkisen notaarin todistuksella, jonka kaksi esteetöntä henkilöä on samanaikaisesti saapuvilla ollen keskenään yhtäpitävästi oikeaksi todistanut, ottaen huomioon että mainittuun todistukseen on liitettävä virallinen käännös englanninkieleen ja kuitti käännösmaksun suorittamisesta, kahtena kappaleena.” Saako Matti mennä metsään?

K. Professori Klinge kiittää, että kehuin kerran hänen työtään, mielestäni aiheesta. Luen hänen suursaavutustaan Kansallisbiografiaa edelleen joka viikko verkkoversiona tai selvällä rahalla ostamistani niteistä, jotka kaunistavat hyllyäni. Sarja maksaisi tänään verkkokaupassa 710 euroa, mutta antikvariaatissa 220. Kun SKS:n kirjavarasto on kuulemma myyty, arvelen että lähtisi halvemmallakin.

Samalla hän muistelee, että olen joskus suhtautunut häneen sangen kriittisesti. Itse en tätä oikein muista mutta en väitä vääräksi. Ei kai se ole kriittistä, että olen ainakin suullisesti siunaillut, miten käytännöllistä on, että näin pienessä maassa on käytettävissä yhden miehen juhlakulkue, professori Klinge. Itse en kelpaisi joukon jatkoksi, koska luultavasti kompastuisin tohtorinmiekkaani. Kerran niin kävikin, ja samalla olivat frakin housut pudota kinttuun, keskellä kirkonmäkeä jossa oli paljon väkeä.

Hänen päiväkirjansa uusimman niteen nimi ”Hyppikää ilosta” perustuu merkintään, jossa on virhe. Mozartin kuuluisan teoksen kuultuaan kirjoittaja selvittelee, mistä on peräisin teksti ”Exsultate, jubilate”, ja päätyy riemusta hyppimiseen eräiden psalmien ja vanhojen Raamatun käännösten selvittelyn jälkeen.

Kirjoittaja ylpeilee sillä, miten suppeat tiedot hänellä on Englannista ja Yhdysvalloista, ja se kyllä hiukan häiritsee hänen julkaisemiaan tutkimuksia. Hän ei ehkä ole selvillä, miten merkittävää aivan uutta tutkimusta nimenomaan Britanniassa ilmestyy esimerkiksi ajanlaskumme ensimmäiseltä vuosituhannelta, myös Itämeren vaikutuspiiristä.

Lukijakin saattaa kyllästyä jatkuvasti toistuvaan ilmaisuun ”suuret sivistysmaat Venäjä, Saksa ja Ranska” eli siis ei Iso-Britannia. Klinge on myös tunnettu siitä että hän löytää aina jotain hyvää sanottavaa Putinista ja hänen politiikastaan etenkin Yhdysvaltojen arroganssin ikeessä. Mainitaan päiväkirjoissa ainakin kerran myös dosentti J. Bäckman, jonka toimittamaan julkaisuun kirjoittaja aikoi osallistua.

Sen lukija käsittää huomion tavoitteluksi, että Klinge tuskailee jatkuvasti juutalaisten kansanmurhan aiheetonta korostamista kirjallisuudessa. En osaa olla lainkaan samaa mieltä. Mielestäni pitkälle toteutettu, hyvin organisoitu hanke kokonaisen (konstruoidun) kansan murhaamiseksi on aivan ainutlaatuinen historiassa, Tshingis-kaani mukaan luettuna.

Kolmannen valtakunnan miehillä oli tunnetusti juridisia ongelmia keksiessään, ketä on pidettävä siinä määrin juutalaisena, että hänet on surmattava. Nürnbergin lait olivat työläät laatia. Lain 15.9.1935 mukaan juutalaisilta kiellettiin mm. ”valtakunnan värien” käyttäminen, mutta epäselväksi jäi, koskiko määräys myös toisen tai kolmannen asteen sekarotuisia (Mischlinge).

Klingen eliittisosiologia joutuu välillä samanlaisiin loogisiin ongelmiin kuin antisemitismi. Saatuaan Vilkunan suvun kirjeenvaihdosta toimitetun kirjan hän mainitsee, ettei pohjalainen talonpoikaismaailma kuulu hänen pääharrastuksiinsa. Kustaa Vilkuna ei siis kuulu eliittiin, joka on hänen pääharrastuksiaan, eikä siis liioin Kekkonen, joka ei ollut edes kainuulaista talonpoikaismaailmaa, vaan työnjohtajamaailmaa, eikä tiettävästi mitään kautta tekemisissä pappissukujen kanssa.

Tuo tämän päivän teema, iloitkaa ja riemuitkaa, jonka Klinge jäljitti psalmeihin, on Vuorisaarnasta mutta ennen kaikkea oleellisesti samassa muodossa tekstistä, joka on yksi Euroopan musiikin kuuluisimmista, Magnificat - Magnificat anima mea Dominum, et exsultavit spiritus meus in Deo, salvatore meo.

Mutta tuo ”hyppikää ilosta” on joka tapauksessa vino tulkinta. ”Iloitsee” olisi ongelmaton käännös. Hyvin lähelle oikeaa tulisi myös Paimenten ylistys eli ”Enkeli taivaan”.



Samassa kirjassa Klinge motkottaa konserttiohjelman virheellisestä Schiller-tulkinnasta selvittämällä Beethovenin yhdeksännen sinfonian finaalin sanoja. Häneltä jää huomaamatta, että Schiller käytti antiikin triumfimarssia, joka on siis aiheellisesti EU:n tunnussävelmä Beethovenin melodiallaan. Sama poljento: 

”Gallias Caesar subegit, Nicomedes Caesarem:
ecce Caesar nunc triumphat qui subegit Gallias,
Nicomedes non triumphat qui subegit Caesarem.”



Asiasta mainitsee Suetonius, mutta sekin tieto löytyy, että Caesarin legioonalaisilla oli käytössä johtajansa seksuaalista kaikkiruokaisuutta korostava versio, jossa kehotetaan isiä ja äitejä panemaan kauniit tytöt ja sievät pojat lukkojen taakse, koska karmeaa kaljupäätä tuodaan kaupunkiin (moechum calvum adducimus).
 

Tuo marssi on prosodisesti merkittävä, koska jo siinä esiintyy sanakorkoon perustuva runomitta, latinassa jossa tavun laajuuteen perustuva mitta vallitsi. Seuraava vastaava tapaus olikin Pervigilium Veneris.
 
Joskus amerikkalaisvastaisuus kolahtaa vikatiedoksi. Painokkuutta tavoitellen Klinge sanoo, että Ranskan ”Charlie Hebdon” nimi viittaa Chapliniin. Ei se viittaa. Minulle jopa tuli sen rinnakkaislehti ”Charlie Mensuel”, jonka nimikkohahmo oli amerikkalainen sarjakuva ”Tenavat”. Jaska Jokunen on Charlie Brown.
 
Pitää muuten pyytää kustantajaa lähettämään Klingelle joululahjaksi ”Corto Malteset” ja Tardin uusin. Ranskan kulttuurialueen yksi erikoisuus on sarjakuvien suuri arvostus. USA:ssa ei oikein nyt olekaan yhtä korkeatasoisia teoksia. Ja ”Tintti” muuten sitten on belgialainen.
 

Sarjakuvan uranuurtaja oli Gustave Doré. Hänen ilkeydessä Charlien Hebdon mieleen tuova kuvakertomuksensa Pyhästä Venäjänmaasta on verkko-osoitteessa


http://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k1044804x/f7.item


Klingen mielestä sananvapaus ei oikein salli satiirin kohdistamista muihin kuin ”omiin”, ei siis ulkomaalaisiin. En ole ennen kuullutkaan tällaista sananvapauden tulkintaa.




20 kommenttia:

  1. Jostain muualtakin muistan lukeneeni virhetulkinnan Chaplinista Charlie Hebdon (ja Mensuelin) nimenantajana. Chaplin kylläkin oli tavattoman suosittu Ranskassa ja hänestä tehtiin siellä myös sarjakuvia ennen sotia (muistaakseni sodan jälkeenkin), mutta tietysti ranskalaisella lempinimellään "Charlot" -- luulisi Klingen tietävän Charlot'n, esiintyy se niin paljon kirjallisuudessa.

    Roomalaisten laulumusiikki ja kansanrunous oli nähdäkseni iät päivät sanakorkoon perustuvaa, sitä vain on säilynyt hyvin vähän, ja vasta myöhäisantiikki -- esimerkkinä mainittu hyvin hieno Venuksen hääaatto -- alkoi kehittää sitä korkeakirjallisempaan muotoon. Sitä ennen runoilijat olivat käyttäneet kreikkalaisilta runoilijoilta omaksumiaan mittoja, Lucretius ja Vergilius heksametria, lyyriset runoilijat erilaisia arkhilohkisia, sapfisia yms. On vaikea sanoa, millaisen vaikutuksen nämä tekivät runoja kuunnelleseen rahvaaseen, kun saNAkorko oSUI miHIN sattui; kreikka kun oli alkujaan toonikieli (sen alkuperäinen sanakorko oli erillinen ja hyvin toissijainen), mutta latina ei sitä ollut. Otaksun, että ensijärkytyksen jälkeen ihmiset tottuivat ajatukseen, että tällaiselta kai hienon runon pitääkin kuulostaa, mutta sotilaiden marssilaulussa väärät painot eivät välttämättä tee kovin onnistunutta vaikutelmaa, kun samojen askelten piti kaikua aina Caledoniasta Palmyraan.

    VastaaPoista
  2. Corto Malteset ja Enki Bilalit?

    Asterix ja Gootit EU:n toimipaikkoihin sen sotasivun vuoksi.

    Ranskan velka osui silmään International New York Time:sin perjantain lehdestä. Saksan väitti lehti olevan maaliman neljänneksi suurin talous.

    Kovin graafi puhui ampumisista, sitä (t)errorismin häntää jahdattaisiin kovasti.

    Lehti maksoi halvan tuopillisen verran Rautatieaseman kioskilla. Eletään herroiksi ja ulkomaisia tiedonanturointitarvikkeita suorastaan ylpeillen naureskellaan että vieläkö ne viitsii olla tosissaan.

    Onni on täysi taikajuomapullo. Juhlimme jo eilen pikaisesti portviinillä toverin kanssa, Old Invalid:ia vain, ei mitään koreilua. Jukra! Vanhan satasen puteli, ei sellaista joka vuosi ilkeä.

    Herroilta heiltä keisareilta on unohtunut orjan kuiskaus triumfistaan. Se ei ole se que sunt caesaris vaan kuolevaisuuden muistutus.

    Puolustuspappi huomautti toistensa raastamisen vaikutuksista. Kaksoiskäsky on kätevä, siinä käskemistehon mallia.

    Eilen kuuntelin presidenttiä radiosta. Oli demokraattisen kuuloista jännällä tavalla. Hiukan taisi jännittää, häntä?

    Tuntuu kuin tulisi tehdä jotain tavallista riuskempaa, tuulee 20 m/s. Priski on.

    Mielenosoituksellisin liputuksin
    ynnä
    itsenäisyyspäivän tuuletuksin

    I. H.

    VastaaPoista
  3. "Klingen mielestä sananvapaus ei oikein salli satiirin kohdistamista muihin kuin ”omiin”, ei siis ulkomaalaisiin. En ole ennen kuullutkaan tällaista sananvapauden tulkintaa."

    Kuka muuten ei ole "oma" monikultuuurisessa maailmassa, esimerkiksi Pariisissa? Sanooko siis Klinge, että islami on vierasta? Jos näin sanomme, ja minä kyllä sanon aivan varmasti, niin samalla tunnustamme, että tapahtuva migraatio merkitsee vieraan tuloa ja jäämistä vieraiksi ikiajoiksi. Ja vielä sellaisiksi vieraiksi joita ei saa kritisoida. Tuhannet muslimit Viroon ja ei ole enää Viroa, vaan Viron ja Koraanin valta. Näistä kahdesta kritisoita saisi tulevaisuudessa vain Viroa.
    Minkä nimissä pitäisi oma kullankallis maa muuttaa rauhallisesta kristillisesta ja jopa ei uskovaisesta yhteiskunnasta islamin ja kristinuskon kohtaamisen paikaksi, mistä ei ole yhtääkään pitkäaikaista positiivista esimerkkiä ollut historiassa koskaan eikä missään? Vihaanko maatani?

    VastaaPoista
  4. Klingen päiväkirjat ovat monella tapaa mielenkiintoisia lukea, mutta niin pitkälle menevää Venäjä-orientoitumista en ymmärrä ollenkaan, että Putin ja Bäckmankin ovat suosiossa. Mutta minun ymmärrykseni onkin rajoittunut. EG

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Johan Backman Kirjoitti ja julkaisi nuorempana aivan asiallista tekstiä. Esim. hänen v. 2001 toimittamansa "Entä kun tulee se yhdestoista, Suomettumisen uusi historia" kannattaa lukea.
      Nykyään on vajonnut alas. Elämänsä kohokohtia oli kertomansa mukaan, kun Lahden konferenssissä, Putin kulki ohi muutaman metrin päästä. Usa-ssa ja Venäjällä voidaan vaatia henkilöä rekisteröitymään ulkomaan agentiksi. Olisiko sama käytäntö paikallaan täälläkin?

      Poista
    2. Mitä maata olit ajatellut?

      Poista
  5. "Jos kysymys on asiakkaan eli käyttäjän oikeuksista, niitä ei oikeastaan ole."

    Käyttääkseen erilaisia nettipalveluja joutuu panemaan ruksin ruutuun, jossa vakuuttaa ymmärtäneensä ehdot ja sitoutuu niihin. Olen pohtinut sopisiko joku sopimusten pätemättömyysperuste moisiin pakkokuittauksiin (kiristys, pakotus, kunnianvastaisuus ja arvottomuus vedota jns.).

    VastaaPoista
  6. Kiitämme kulttuurisesta linkistä. Valitettavasti otsikkoranskallani jäivät tekstin hienostuneet vittuilut vain arvauksen varaan, mutta pitää linkittää frankofoneille ystävilleni. Dorélle on selvästi tullut kiire kuvituksen kanssa, mutta onhan teos aika paksu. Ja tilaus arvattavasti kiireellinen maailmantilanteen takia.

    VastaaPoista
  7. "Mutta tuo ”hyppikää ilosta” on joka tapauksessa vino tulkinta. ”Iloitsee” olisi ongelmaton käännös."

    "Painokkuutta tavoitellen Klinge sanoo, että Ranskan ”Charlie Hebdon” nimi viittaa Chapliniin. Ei se viittaa."
    ....................

    On siinä nahistelun aiheet, rohveetoilla.

    VastaaPoista
  8. Tarinat alkavat mennä liian laajalle moniselkoisuuden suolle. Sekä Jukan, että kommenttien osalta. Mikä on tuollaisen kälinän tarkoitus? Itse kärsin jo Anglo-amerikkalaisuuden älyttömän suuresta panostuksesta maailman menoon. Ja propagandasta, alkaen -50 Aku Ankoista Non-Stop elokuviin. Historian tai päivänpolitiikan tulkinnat - yhtä samaa naiivia tulkintaa kaikki tyyni. Vuosikymmenestä toiseen. Emmekö nyt voisi jo antaa Saksalle sodat anteeksi ja ryhtyä oikeasti eurooppalaisiksi!

    VastaaPoista
  9. Varsin raskaslukuinen fontti entiseen verrattuna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, entinen oli parempi.

      Poista
  10. Hyvää itsenäisyyspäivän ehtoota!

    Koetin etsiä vuorisaarnasta "iloitkaa ja hyppikää" -kohtaa, mutta löysin vain tämän (Matt. 5:12): "Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa." Näyttää olevan kreikaksi "χαίρετε καὶ ἀγαλλιᾶσθε, ὅτι ὁ μισθὸς ὑμῶν πολὺς ἐν τοῖς οὐρανοῖς·" Olen opiskellut vain puolitoista vuotta klassillista kreikkaa enkä lainkaan koineeta, mutta χαίρω-verbi ja ἀγαλλιάσθω-verbi olisivat verkosta löytyvän tiedon nojalla yhtä lähellä toisiansa kuin suomen 'iloita' ja 'riemuita'.
    Hyppimisestä ei tuossa kohtaa mainita mitään, mutta kenties bloginpitäjä voi oikaista käsitystäni?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis latinan exsultare tarkoittaa 'hyppiä riemusta, iloita', verbistä saltare 'tanssia, hyppiä', verbistä salire 'hyppiä'.

      Poista
  11. JK: "...eikä tiettävästi mitään kautta tekemisissä pappissukujen kanssa."

    Eikö nyt kuitenkin ainakin ihan vähän Sylvin kautta. (Tosin Kauno Uino itse oli talonpoikaissukua.)

    VastaaPoista
  12. Kyllä mm. Soininvaarakin on tulkinnut sananvapautta juuri tuolla tavalla, s.o. omille saa vintsuille, muille vähän varovammin.

    VastaaPoista
  13. Herra Matille ja sinulle itsellesi pitäisi lähettää, ei mitään vammaista Corto Maltesea tai muuta ikävää vanhainkotikamaa vaan vähän tuota Goossensia ja sitten iso annos tämän hetken sitä kaikkein parasta eli Raid Sattoufia. Se on se mies joka niiden Charlie Hebdon iskun paskatyyppien olisi ihan ehdottomasti pitänyt tappaa. Mokasivat. Omaelämäkerrallista "L'Arab du Futur"ea on myyty tähän asti jopa ranskalaisittain ihan järjettömät 250 000 kappaletta. Eikä ihmetytä.

    VastaaPoista
  14. Ikävien vanhainkotisarjakuvien (Corto Maltese etc...) sijaan haluaisin Matti-herralle ja Jukka-pojalle lähettää oikeaa huippuluokan nykysarjakuvaa eli Riad Sattoufia. "L'Arabe du futur"ia on myyty järjettömät 250 000 kappaletta joka jopa Ranskan kaltaiselle maalle on aika naurettava luku. Charlie Hebdon iskijät missasivat tärkeimmän kohteensa.

    VastaaPoista
  15. Eikös Charlie Hebdoon iskeneet terroristit ole saavuttaneet sen, mitä iskuillaan tavoittelivat?

    CH-lehti on luvannut, ettei se enää piirrä Muhammedia, tuota 600-luvulla keski-iän kriisin vajonnutta "profeettaa", jonka harhojen vuoksi eräs ekspansiivinen, vastenmielinen ja suvaitsematon uskonto sai alkunsa.

    VastaaPoista
  16. Klingelle vinoillessaan blogisti ohimennen mainitsi Pervigilium Veneris -runon. Saman tien lukaisin sen pitkästä pitkästä aikaa. Teksti tietysti löytyi hetkessä googlaamalla.

    Samaisella Googlen sivulla silmille hyppäsi heti myös otsikko, että Pervigilium Veneris on jokunen vuosi sitten ollut The Guardianin Viikon runona, Thomas Parnellin käännöksenä. Laatulehdissä siis voi edelleen olla myös sellainen osio; suomalaisissa päivälehdissä runoihin törmää enää kuolinilmoituksissa, ja erittäin harvoin Hesarissa lyriikan kritiikeissä.

    VastaaPoista