Sivun näyttöjä yhteensä

21. joulukuuta 2015

Löysää tuumailua




Yritän yleensä lähteä maantieteestä. Meret, joet, suot ja tunturit ovat tärkeitä. Irtaimet maalajit ja kallioperä on otettava huomioon, kun mietitään Suomen taloudellisia näkymiä ja kun haetaan syitä siihen, ettemme pärjää ruotsalaisille, mutta venäläisille kyllä. Pärjääminen tarkoittaa tässä kilpailukykyä, josta osa on valmistuskustannukset.

Yritän yleensä jättää aatteet täysin huomiotta. Olen tullut siihen tulokseen, että ihmiset vaihtavat aatteita useammin kuin alushousuja.  Syyttääkseni kaikesta Venäjää – mitä kaikkea sana ”kommunismi” on tarkoittanut. Syyttääkseni kaikesta Saksaa – onko sanoilla ”kristillisdemokraattinen” tai ”sosialidemokraattinen” jotain merkitystä. Nähdäkseni ei.

Normaali tapa on muuttaa sanojen merkitystä kulloisenkin tarpeen mukaan. On hiukan hätkähdyttävää, jos joku paatunut ammattirikollinen sanoo varastavansa, Tavallisesti hän ”nostaa” tai jotain sellaista.

Tiukka tosiasioiden kieltäminen auttaa melkein aina. Kun tosiasioille itselleen ei mahda mitään, turvaudutaan sanojen sormeiluun. Onko hasis huume? Olenko alkoholin suurkuluttaja tai liikakäyttäjä. – Nämä substantiivin määritelmät ovat esimerkeistä helpoimpia. Verbit tahtovat olla vaikeita. Sana ”omistaa” on aiheuttanut pian yhtä paljo tarpeettomia kirjoja ja kirjoituksia kuin sana ”uskoa” (Jumalaan, jotain todeksi jne.).

Eilinen nobelisti Solowin haastattelu, jonka julkaisi Hesari, oli hyvä. Hänen  esityksensä oli tosin liian kaupunkilainen. Taloustieteestä liikkeelle lähtenyttä käsitettä ”innovaatio” olisi peilattava kulttuurihistoriaan, etenkin tekniikan historiaan, ja lisäksi sosiaalipsykologiaan.

Ruotsin vahvuus on hyvin järjestetty feodalismi. Skåne siirtyi Tanskalta valloitussodalla sopivan myöhään. Siellä sijainnut ylhäisaateli pysyi paikoillaan, ja 1700-luvun lopun jättiläismäinen innovaatio eli maanjakolaitos – isojako – iski täydellä voimalla. Viljelysmaan tuottavuus nousi hurjasti. Verkalleen aatelisjärjestelmä kaivoi itse itselleen haudan. Ruotsalainen yhteiskunta siirtyi nykyaikaan yllättävän myöhään, oikeastaan vasta 1910-luvulla tai seuraavalla vuosikymmenellä.

Ruotsilla oli tietenkin puolellaan myös kallioperä, ja tieto tästä vaikutti vuosisatojen aikana mielialoihin. Falunin ympäristön eli Taalainmaan kaivokset tuottivat jo 1300-luvulla. Pohjoisesta löytyneitä valtavia malmikenttiä ei viitsitty yrittää käyttää ennen kuin rautatie teki Kiirunan malmista kilpailukykyistä.

Suomessa on luultavasti samalla leveysasteella merkittävät malmivarannon, joista ei edes kerrota julkisesti. Maailmanmarkkinahinnat eivät houkuttele.

Venäjä ei koskaan edistynyt edes feodaalilaitokseen eli siihen tuotantojärjestelmään, joka lännessä on liitettävä lähinnä frankkikuningas Kaarle Suureen ja noin vuoteen 800. Järjestelmää ei lopettanut Ranskan suuri vallankumous, kuten on tapana väittää, vaan Napoleon.

Suomen yritystoiminnan uranuurtajat olivat kaikki tulokkaita, joko skotlantilaisia tai norjalaisia onnenonkijoita tai sitten kaikenkarvaisia apteekkiapulaisia. Logistiikkapuolella, johon tässä yhteydessä luettava myös vähittäiskauppa, hallitsivat venäläiset ja heidän oppi-isänsä, saksalaiset. Venäläiset kävivät kauppaa (Novgorodissa ja Staraja Ladogassa) jo silloin, kun täällä asuttiin vielä puussa.

Rooman valtakunta ei koskaan tuhoutunut, ei Länsi-Roomakaan. Mahdollisesti Justinianuksen rutto 500-luvun puolivälissä aiheutti sen taloudellisen taantuman, joka näkyy myös Skandinavian hautalöydöissä ja raha-aarteissa. Ennen tuota vaihetta ja sen jälkeen kauppayhteydet idästä länteen ja etelästä pohjoiseen olivat hämmästyttävän nopeat ja tehokkaat.

Jos tuo pandemia vei neljänneksen Euroopan väestöstä, seuraava suuri tauti, 1300-luvun Musta surma mullisti kaupalliset rakenteet ja teki tilaa merkittäville innovaatioille tappamalla kolmanneksen. Espanjantauti tappoi 1918 enemmän ihmisiä kuin maailmansota, viidestä kymmeneen prosenttia koko maapallon väestöstä. Kukaan ei näytä uskaltavan sanoa ääneen, mikä on todennäköinen ratkaisu tämänkin hetken väestö- ja ikäongelmaan. Liikakansoitus on aina ihmisten lukumäärä taloudellisesti tavoitettavissa oleviin resursseihin nähden. Metsästyksellä elettäessä yksi ihminen sataa neliökilometriä kohti on ehkä liikaa.

Innovaatioita vastustaa perinne, ja perinnettä pitävät yllä vanhat ihmiset. Nähdäkseni syyt ovat puhtaasti itsekkäät. Esi-isien muiston kunnioittaminen tai maahisten muistaminen ovat puhetta vain. Esimerkiksi osittain metallista valmistetun äkeen tai auran ostaminen vie varoja, jotka tarvittaisiin hanketta vastustavan vanhan isännän tai emännän ylläpitämiseen.

Täydentäisin Solowin ja monien muiden, myös hänen oppilaittensa ajatuskuviota. Taloudellisen kasvun katkeaminen johtuu innovatiivisten eli suomeksi uusien teollisten ja kaupallisten rakenteiden tyrehtymisestä ja se puolestaan johtuu ennen johtaneiden teollisuusvaltioiden ikärakenteen muutoksesta.

Maailma toimii niin, että esimerkiksi Suomessa ”suuret ikäluokat” eli syntyneiden ylimäärä paikkasi viidessä vuodessa sodassa kuolleiden tai työvoimasta poistuneiden jättämän aukon. Nyt nämä samat ikäluokat ja heitä vanhemmat ovat kasvun tulppa. Lisäksi heidän – meidän – hoitamisensa tulee kauhistuttavan kalliiksi. Ja lisäksi uudistusten vastustaminen on pelottavan suurin osin aktiivista. Niin kauan kuin elektronisten pienlaitteiden valmistaminen tuotti maahan vaurautta, vanhimmat ikäluokat vastustivat niitä,

Ensimmäisen iskun otti vastaan Japani, jonka talous ei ole koskaan toipunut. Maa oli pari vuosikymmentä sitten teollisesti, rahoitukseltaan ja poliittisesti maailman parhaita.

Miksi ei Ruotsi? Useista syistä Ruotsi vältti suuret sodat. Siksi sen muutokset pysyivät laskettavina, suurin osin lineaarisina. Vaikea sanoa, kuka nerokas ihminen tai mikä puolue keksi tuon maahanmuuttajapolitiikan, joka on jatkuvasti tasannut väestörakennetta. Kuten muistamme hyvin, ensimmäiset elintasopakolaiset olivat nuoret suomalaiset, 1960-luvulla.

43 kommenttia:

  1. Ei maailman vanhimmasta keskuspankistakaan haittaa ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruotsin esimerkki on muuten valaiseva ja osoittaa hyvin, miten järjetöntä metallikantaisen rahan haikailu on. Maassa on ollut viimeisen kolmensadan vuoden aikana suurimman osan ajasta raha, jolla ei ole ollut metallikatetta. Ihan hyvin on mennyt. Suurimmat taloudelliset laskukaudet ovat tulleet niinä aikoina, joina on yritetty olla metallikannassa.

      Poista
  2. Tämän vuoden taloustieteen nobelisti Angus Deaton suhtautuu kehitysapuun vähintäänkin kaksijakoisesti. On todennut että siitä on usein enemmän haittaa kuin hyötyä. Jostakin syystä YLE ja Hesari sensuroi tehokkaasti tämän asian.

    Kauppalehti suostui sen mainitsemaan:

    "Deaton on esittänyt vuonna 2013 julkaistussa kirjassaan The Great Escape kaksi keinoa kehitysavun kehittämiseksi. Ensinnäkin kehitysavun määrä pitäisi rajata jollakin mekanismilla esimerkiksi suhteessa sen tuottoon kussakin maassa. Toiseksi kehitysapu pitäisi rajata vaikutuksiltaan kaikkein merkittävimpiin kohteisiin ja pitkäkestoisiin ongelmiin, kuten tappavien tautien ehkäisyyn ja parantamiseen."

    Ihmiskunta tekee kaikkensa väestöräjähdyksen edistämiseksi, vaikka ns. luonto yrittää taistella vastaan. Lääketieteen tämän vuoden nobelistit ovat tehneet uraauurtavaa työtä loistautien ehkäisemiseksi. Se säästää ihmishenkiä juuri niillä alueilla, joissa ihmiskunta lisääntyy raivoisasti. Tämä on tietenkin kyynistä ajattelua, mutta tuskin vihapuhetta.

    Kiinalainen Tu taisi olla siinä 500 tutkijan ryhmässä, jonka Mao määräsi avustamaan Pohjois-Vietnamia malarian voittamiseksi Vietnamin sodassa. Kummankin sotivan osapuolen oli ensin voitettava malaria. Jenkkienkin lääkkeille oil kehittynyt vastustuskykyinen eli resistentti kanta.

    VastaaPoista
  3. Ehdotan, että kaikkien elintasopakolaisina Ruotsiin lähteneiden suomalaisten turvapaikkapäätökset perutaan välittömästi. (Jos turvapaikkapäätöksiä ei löydy mistään, voidaan mahdollisesti päätellä, että suomalaiset eivät olleet minkäänsorttisia pakolaisia)

    VastaaPoista
  4. Minä näen herra Kemmpisen käsityksen toimivan vain luonnolisen maahanmuuton yhteydessä - monista maista ja kulttuureista, monenlaiset ikäluokat, eri moraalit (ei yhtä suurta), halu omalla työllä päästä jaloilleen - koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Mikä niistä on olemassa nykyisessä muuttoaallossa? Islam on osoittaudunut yhteiskuntien taloudelliseen kehitykseen nähden hyvin degeneraatttiseksi mutta yksilön ajatuksien tasolla elinvoimaiseksi ilmiöksi. Sen ainoa 'etu' kristillisen maailman edessä on enemmän ihmisiä. Mutta ei ole mahdollista käyttää vain sitä 'etua' ja väistää degeneraatiota kaikessa muussa. Eurooppa saa lisää ihmisiä, mutta millä hinnalla? Ja kenet hän oikeasti saa? Saako hän luoonteeltaan innovattiivisia joustavia tekojenihmisiä, tai saako hän niitä jotka füüsisesti ja varallisesti kykenevät jaloin kulkemaan luvattujen sosiaalirahojen perään? Ja tämä on ainoa kriteeri ollut tähän asti pakolaiskriisissä.
    Usein verrataan Eurooppaan Ameriikkan muukalaishistoriaa ja kuinka se on menestynyt. Tämä on yksi niistä tarinoista joita esimerkiksi Merkel ilmeisesti uskoo. Mutta jos ajattelee niin se on ollut ihan eri ilmiö. Erilaisuudet on kaikessa: aikaväli, muuttajien vaihtelevuus, muuttajien kokemus, ikä ja lopuksi see impetus mikä saa muuttajat liikkeelle. Työ versus apurahat. Jättäkää Euroopassa apurahat ainoastaan muuttajien naisille, lapsille ja ehkä vanhuksille niin näette kuinka 20-vuotiaat sunnimiehet katoavat rajojen vierestä kuin paha haju

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täsmälleen noin.

      Harmittaa, että edes maamme lahjakkain kärki ja sivistyksemme kirkkaimmat majakat eivät millään pysty ymmärtämään eroa esim. Karjalan evakkojen ja 100 vuotta sitten ilman mitään sosiaaliapuja Amerikkaan muuttaneiden ja toisaalta tänne puhtaasti iloiselle "vastaanottaja maksaa" -turistimatkalle tulleiden "nuorukaisten" ja sotilaskarkureiden välillä. Miten ”älymystön” ”keskustelun” taso voi olla näin luokattoman surkea? Pää pensaassa, etten paremmin sano?

      Ja siten disclaimerit perään:

      1) En viittaa tässä nyt blogistimme (ks. blogistin ”vastalause hyväksytään” -kommentti alempana)

      2) Tulijoiden joukossa voi olla jokunen oikeasti turvapaikkaan oikeutettu mukana, mutta pieni vähemmistö se on.

      Maahanmuuton laadulla on suuresti väliä. On erittäin haitallista ja vaarallista maahanmuuttoa, on hyödyllistä maahanmuuttoa ja on maahanmuuttoa siltä väliltä. Mutta tämänkin itsestään selvyyden tunnustaminen on Suomen parhaimmistolle vielä kokolailla mahdotonta.

      Tylsää vääntää näin primitiivisesti rautalangasta, mutta kun asia tuntuu olevan niin monen kognitiivista kylvyiltään muutoin lähes normaalin toimittajan, poliitikon ja muun vaikuttajan käsityskyvyn tuolla puolen. Ja kovin kaukana siellä.

      Poista
    2. Onneksi joillakin on vielä järki päässä. Todennäköisesti kuluu yksi sukupolvi ennen kuin nämä Matiaksen esittämät päivänselvyydet hyväksytään ja ihmetellään meidän pölhöyttämme, ihan niin kuin nyt ihmettelemme maamme sivistyneistön ja kulttuurieliitin tyhmyyttä Neuvostoliiton ihannoinnissa.

      Niin se taitaa olla, että sivistyneistö ja kulttuurieliitti on aina yhtä tyhmää, vain kohteet vaihtelevat.

      Poista
    3. Eikö kansainvaelluksia ole aina ollut. Eikö kansakunnan kerma voi nähdä pintaansa syvemmälle.
      Tarkoitan: ei kylvetä vihaa. Pelottaa se myrkky mitä ihmisten sydämmistä löyhkää.

      Poista
    4. Ja miten vilkkaan näitä löyhkäsydämisiä toistensa mielipiteille komppaamaan paikalle kertyykään kuin kärpäkoiria kiimanartun vedättämään letkaan. Hajuaistit lienevät niin yksipuisia...

      Tarkoittaa pitkälti sitäkin, että Suomi"demokraatit" ovat alkaneet kannatuslistojen keräämisen kun persujen nimi tunkkaantui ja "muutos"yhdistykselle alkoivat pilkkalauluja rustailla.

      Poista
    5. Todella matalamielistä leimaamista. Häpeä.

      Poista
  5. "Venäjä ei koskaan edistynyt edes feodaalilaitokseen eli siihen tuotantojärjestelmään"

    Tämä on tärkeä huomio myös valtiolaitoksen kannalta. Feodalismi sisälsi tärkeän instituution, nimittäin alemman oikeudet suhteessa ylempään. Feodaaliherra ei voinut loukata noita oikeuksia ilman oikeutettua vastarintaa (esim. Magna Charta). Venäjällä ei vastaavia tunnettu. Siellä hallitsija oli itsevaltias, joka armosta myönsi tai otti pois suosionosoituksiaan. Tästä syystä myös myöhemmät johtaja ovat olleet itsevaltiaita.

    VastaaPoista
  6. " ... Olenko alkoholin suurkuluttaja tai liikakäyttäjä. ..."

    Kerran sanoin ystävälleni Jussille että hän on alkoholin suurkuluttaja. Hän väitti vastaan. Kun minä väitin että "varmaan juot vuorokaudessa keskimäärin sen 42 g abs. alkoholia, mikä on suurkuluttajan raja..." niin Jussi siihen: "No niin kun ne pistää ne rajat niin alhaisiksi."

    VastaaPoista
  7. "Rooman valtakunta ei koskaan tuhoutunut, ei Länsi-Roomakaan. Mahdollisesti Justinianuksen rutto 500-luvun puolivälissä aiheutti sen taloudellisen taantuman,"

    Eiköhän Länsi-Rooma sentään, mitä osoitti viimeisen keisarin korvaaminen germaanikuninkaalla. Jo sitä arkelogiset löydöt lienevät osoittaneet hiljaista germanisoitumista "400-luvun maahanmuuttajien" toimesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Germanisoituminen ja siihen viittaavat löydöt alkoivat jo 200-luvulla. Toisaalta jatkuvuus Rooman kaupungin hävityksen jälkeen oli yllättävän vahva. "Rooman keisarin" arvonimi oli käytössä 1800-luvulle asti.
      Goottien, langobardien ja jopa vandaalien "barbaarisuutta" on korostettu tarkoitushakuisesti. He olivat olleet Rooman legioonien tukiranka jo kauan.

      Poista
    2. Ennakkotiedot kertovat, että dosentti Maijastiina Kahloksen tulollaan oleva kirja "Rooman tuho" tulee kertomaan "totuuden" asiasta. Mainostekstin mukaan Kahlos mm. selvittää, aiheuttiko maahanmuutto tuon useinmainitun "tuhon". Ei tarvitse olla vähääkään kallellaan erinäisiin populisteihin voidakseen jo tässä vaiheessa päätellä, että ei - ei ainakaan se.

      Totta toisaalta sekin, että itävaltalainen historioitsija Alfons Dopsch lanseerasi jo maailmansotien välisenä aikana ns. kontinuiteettiteorian, jossa hän korosti paikallisten elämänmuotojen jatkuvuutta vanhasta ajasta keskiaikaan. Näin muistan maisteri Matti Männikön eleganttiin tapaansa ja mieleenjäävästi luennoineen erinäisiä vuosikymmeniä sitten.

      Kahlos muiden "modernien" tutkijoiden tapaan muuten näkyy suosivan ajanlaskuun liittyviä määreitä "eaa." ja "jaa.", siis näitä tympeäntuntuisia. Ilmeisesti tiedehenkilöt Suomessa pelkäävät, että 2000-luvun alkuun asti lähes yksinomaisessa käytössä olleet perinteiset merkinnät leimaisivat heidät "uskovaisiksi". Hyvä kuitenkin, että vanhaakin tapaa rohkenevat jotkut käyttää, mm. Paavo Castrén ja monet kotimaista arkeologiaa tutkivat, ja Ruotsissa historikot eivät arastele käyttää termejä f.Kr. ja e.Kr.- lieneekö sitten merkki vanhemman sivistyksen jatkuvasta etumatkasta.

      Poista
    3. Mitä tulee ajanlaskun määräisiin, eaa. ja jaa. ovat hieman järkevämmät, kun Jeesus Kristus ei melko varmasti syntynyt vuonna 1 länsimaisen ajanlaskun mukaan.

      Poista
    4. JK: "Toisaalta jatkuvuus Rooman kaupungin hävityksen jälkeen oli yllättävän vahva. 'Rooman keisarin' arvonimi oli käytössä 1800-luvulle asti."

      Rooman keisarin arvo 1800-luvulle saakka oli 800-luvulta Kaarle Suuren kruunauksesta alkaneen keskiaikaisen ns. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariutta, ei SUORAA jatkumoa muinaisen Rooman keisareihin. Kuvaavaa on, että Rooman viimeisen keisarin syrjäyttänyt Odovakar ja tämän syrjäyttänyt Theoderik Suuri ei esiintynyt keisarin arvolla, Odovakar päinvastoin oli lähettänyt keisarin arvomerkit Konstantinopoliin itä-Rooman keisarille Zenonille (Kivimäki-Tuomisto Rooman keisarit).

      Poista
    5. "Goottien, langobardien ja jopa vandaalien "barbaarisuutta" on korostettu tarkoitushakuisesti. He olivat olleet Rooman legioonien tukiranka jo kauan."

      Avainkysymys on muodostivatko germaanit legioonien rungon vai taistelivatko omina yksikköinään omalla tavallaan. Kun germaanit ns liittolaispolitiikan johdosta palvelivat omissa yksiköissään omien johtajien johdolla, oli ajan kysymys, milloin jälkimmäiset alkoivat kysyä itseltään, miksi palvella heikompiaan sen sijaan, että ottaisivat kaiken itselleen. Aetius ei ajatellut, Odovakar ajatteli.

      Poista
  8. "Esimerkiksi osittain metallista valmistetun äkeen tai auran ostaminen vie varoja, jotka tarvittaisiin hanketta vastustavan vanhan isännän tai emännän ylläpitämiseen."

    Lisäksi katoaa tuon vanhan ylläpitämä (vanhentunut) tietotaito, joka ennenvanhaan oli merkittävää. Nykyään tuon kokee noin 5 vuoden välein kun tekstikäsittelyjärjestelmä vaihtuu ja sitä myöden oma ammattitaito (=asiakirja-arkisto).

    VastaaPoista
  9. Hutiloinnille on keksitty peitenimi vatulointi. Tältä se ainakin näyttää.

    Vituloin vatuloin tuoreeks terveeks... no ei kai nyt sentään sittenkään.

    Joka tapauksessa Suomessa on perinteisesti noudatettu myötäsyklistä talous- ja finanssipoltiikkaa. Nousukausia on kyetty ylikuumentamaan ja laskukausia syventämään ja pahentamaan omilla toimilla.

    Samaa rataa näytetään mentävän yhä edelleen.

    Väitetty itseaiheutettu kustannuskriisi eli sisäinen revalvaatio on epäsymmetrisistä shokeista ilmeisesti merkittävin, koska sen alussa kotimarkkinoiden tila on aina vahva eli yhden kustannus on toisen tulo.

    Tämä sokaisee poliitikot kustannuskriisin pidemmän aikavälin vaikutuksilta: voimakkaasti progressiivisen tulo- ja välillisen verotuksen vuoksi valtion verotulokertymä on alussa aina voimakkaasti kasvava. Kaikki vaikuttaa hyvältä. Äänestäjille voidaan luvata vaikka mitä kivaa Kataisen mallilla.

    Mutta sitten, kun suhdanteet kääntyvätkin laskuun, niin silloin ollaankin tilanteessa, jossa mm vienti alkaa olla vaikeuksissa. Herätään esittämään vaatimuksia palkkojen alentamiseksi. Mutta kun ne nimellispalkat ovat todella jäykkiä laskemaan. Vain realipalkat voisivat laskea hallitusti, jos Suomi olisi omassa kelluvassa markassa. Talousvaikeuksien iskiessä markka heikkenisi ja täten kotimaiset realipalkat laskisivat kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle, vaikka nimellispalkat pysyisivätkin ennallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Palkkojen laskeminen ei vientiä vauhdita. Tarvitaan Valtion vientituet.

      Poista
  10. Ensimmäiset elintasopakolaiset olivat suomalaisia, mutta 1800-luvulla ja aiemmin. He lähtivät saamaan elinkeinoa ja -tasoa Amerikasta, varsinkin Michiganin alueelta metsä- ja kaivostöistä. Suomalaiset kotoutuivat nopeasti, hanakalla työnteolla. Innovoivat eli nostivat metsätyön tuottavuuden Amerikan havupuualueella aivan uudelle tasolle.

    Suomen sen aikainen viestintä oli oikeata sosiaalista mediaa. Kylien ökytalolliset, isännät, olivat viestintäverkon keskellä. Isännät puhuivat ja muut luottivat, eli olivat luottamusmiehiä.
    Viesti välittyi ja kulki yhteisöpolkuja talosta taloon, sosiaalisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä ensimmäisempiä tämän sortin "elintasopakolaisia" olivat metsäsuomalaiset eli savolaiset, jotka muuttivat 1500-luvun lopulta alkaen asuttamaan Keski-Ruotsin metsäseutuja verovapauden huokuttamina.

      Eipä mennyt montakaan vuosikymmentä, kun rintamailla ja jokivarsilla asuvat kantaruotsalaiset alkoivat katsella karseasti näitä uusruotsalaisia, jotka pilasivat kaskeamalla heidän riistamaansa.

      Poista
  11. Blogistille kiitos moneen suuntaan avautuneista kirjoituksista. Perusasioiden äärellä oleviin Lappi-projekteihin vinkkinä Simo Sipolan kirjan Uuden Euroopan raunioilla, joka on hieman harhaanjohtavasti otsikoitu teos. Yksi teoksen kolmesta esseestä käsittelee saamelaisaluetta ja on suhteellisen ansiokas teksti, vaikka ei mitään mullistavaa väitäkään. Oikein hyvää ja rauhallista joulua ja hyvää vuotta 2016!

    VastaaPoista
  12. Vastalause . Minun mielestä nuoret suomalaiset eivät olleet elintasopakolaisa.Ruotsista tuli värväreitä (Volvon) etsimään työvoima suomesta.
    Suomalaiset muuttivat ulkomaille TÖIHIN eikä elätettäväksi ja hyyssättäviksi. Tottakai moni sai paremman elintason kovalla työllä ja vain kovalla työllä
    Ei niille kukaan perustanut vastaanottokoteja ei tuonut ruokaa suuhun, eikä vaatettanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomella oli 1960–70-luvuilla älytön tuuri. Ruotsi, naapurimaamme kärsi työvoimapulasta ja saattoi ottaa vastaan ylijäämäväestömme. Jos näin ei olisi ollut, olisi Suomessa ollut joukkotyöttömyys, ja syrjäseuduilla mahdollisesti nälänhätä. Tästä olisi seurannut melkein varmasti sisälsi levottomuuksia, joita itänaapurimme olisi mielellään lietsonut. Jos metallin lakko 1973 uhkasi maamme hallitusmuotoa, mitä Kovalev olisikaan saanut aikaan noissa vaihtoehtoisissa olosuhteissa?

      Tätä olisi herkästi seurannut pakolaisaalto. Ei pidä olla liian ylpeä. Selvisimme, kuten monesti aiemminkin, pöljän tuurilla, jota myös Luojan varjelukseksi kutsutaan.

      Eikä pidä unohtaa, että suomalaiset eivät olleet Ruotsissa mitään erityisiä mallikansalaisia. "En finne igen" ei syntynyt itsestään. Ja tästä huolimatta Ruotsin kansankoti huolehti myös Slussenin sisseistä.

      Sosiaaliavusta on muistettava eräitä asioita: Talvisessa Suomessa ulkovaatteet eivät ole ylellisyys vaan välttämättömyys. Takiton ihminen joko saa takin, varastaa takin tai kuolee. Halvan takin antaminen on näistä paras vaihtoehto. Ruoan antaminen eteen on puolestaan ilmaus koventuneesta pakolaispolitiikasta. Turvapaikanhakijat saavat huoltonsa luonnossa, eivät rahana. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rahan sijasta annetaan lämmintä ruokaa. Ennen kuin on kateellinen, on paras tutustua tosiasioihin.

      Poista
    2. Syöttäskö niille lihaluujauhoa, kuten Neuvostoarmejan sotavangeile.

      Poista
    3. Muslimivangeille luujauhomakkaraa. Parempaa ruokaa ja riihikuivaa rahaa saa kääntymällä Kristityksi, ja haukkumalla Saudiarabian kuninkaat, mullahit, allahit ja muhammedin. Kaikki voittavat, paitsi epäjumala Allah.

      Poista
  13. Ad Omnia: vastalause (edellä) hyväksytään. Ei pidä yrittää ironiaa vakavassa asiassa. Parempaa elintasoa osa lähti hakemaan, mutta kun monin paikoin Suomessa ei ollut vaihtoehtoa. Siten myös maahanmuuttosurffailu olisi väärä haukkumasana.

    Amerikan siirtolaisuudessa yli 100 vuotta sitten köyhimmät eivät lähteneet eivätkä yrittäneetkään. Sangen monilla lähtijöillä oli itse ostettu tiketti Hangosta Hulliin ja eteenpäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin Ruotsin muuttoon niiden huippuvuosina osallistuneena hyväksyn termin elintasosurfailun osalle lähtijöistä, mm. itselleni osittain.

      Muistakaamme myös, että se kuuluisa Lomaltapaluuraha, jonka me metalliliittolaiset mahtilakollamme 1971 taistelimme, sen työnantaja hyväksyi vastavetona sille, ettemme jääneet kesälomalla Ruotsiin töihin, pyytäjiä nimittäin oli.

      Poista
    2. Eiköhän oleellisinta ole kuitenkin se, että kaikki lähtivät ihan avaoimesti etsimään korkeampaa elintasoa, kukaan ei vedonnut suojelun tarpeeseen.

      Poista
  14. Nykyisin me taidetaan olla siinä tilanteessa, että osa ihmisistä juoksee työn perässä, jota ei enää ole.

    Kouluttamattomalle (ja myös suurimmalle osalle koulutetuille) työhaluiselle ei enää ole tarjolla kuin huonoja vaihtoehtoja. On työtä, jolla ei elä tai sitten ei ole työtä ollenkaan. Se taitaa olla ihan sama mihin maailman kolkkaan sitten suuntaakin.

    Meidät pelasti Ruotsin nousukausi, mutta nykyisin sellaista ei enää ole missään ainakaan näkyvillä.

    Ei ole myöskään vapaata maata, joka olisi helppoa vallata alkuperäisasukkailtaan. Me olemme patissa, josta on vaikeata löytää ulospääsyä.

    Kun kehittyneiden maiden elintaso laskee, niin kehittymättömissä maissa se laskee vieläkin enemmän, sillä meillä ei ole edes paskaduuneja, joita kannattaisi teettää siellä ja kun aikoinaan niistä ei ole maksettu säädyllistä palkkaa, niin näillä mailla ei ole edes omaa sisäistä kysyntää korvaamaan viennin puutteita.

    Jostain syystä me unohdimme sen että, jos meidän taloutemme perustuu jatkuvaan kasvuun, niin jossain päin maailmaa pitäisi myös ostovoiman kasvaa koko ajan. Nyt näin ei ole ja me olemme pulassa. Ostovoimaa on vain niillä, jotka eivät sitä enää tarvitse, sillä heillä ei ole enää mitään tähdellistä ostettavaa.

    On suorastaan ihmeellistä, että "älykkäät liikemiehet" eivät vieläkään oikein tajua sitä että, jos ei Afrikan ja Aasian elintaso ala nousta, niin meidän jatkuvaan kasvuun perustuva taloutemme on mennyttä. Se aika on ohi, että jossain voidaan tuottaa jotain halvalla ja myydä se sitten muualle. Muilta kun loppuu sillä lailla ostovoima ja toisaalle sitä ei ehdi muodostumaan ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuinka suuren osan tästä jatkuvan kasvun mahdollisuudesta on hoidellut ( länsi maissa) määrä välein tapahtunut kaiken hajottanut sota.Pitäisikö nyt löytää uusi tapa elää, tässä rauhan tilassa. Se taitaa olla pulmista suurin.

      Poista
  15. "Köyhimmät" eivät valitettavasti koskaan pääse lähtemään maastaan köyhyyttä pakoon. Eivät tämänvuotiset pakolaiset ole alkuunkaan lähtömaiden köyhintä väkeä, eivät olleet 1960-luvun suomalaiset, eivätkä 1800-luvulla Amerikkaan lähteneet suomalaiset. Kaikki valtaosin työikäisiä ja työkykyisiä nuoria miehiä.

    VastaaPoista
  16. En vastusta kirjoittajan ensimmäisiä kappaleita, mutta tiedän, että monia ne kaihertavat. Yritän tyrkyttää lisätodisteita:

    Jamaikalla on brittiläistyyppinen kaksipuoluejärjestelmä. Puolueiden nimetkin ovat äkkiseltään eurooppalaisille helposti ymmärrettäviä: People's National Party ja Jamaican Labour Party.

    Mutta kappas: PNP onkin demaripuolue, Internationaalin jäsen. JLP on konservatiivinen, brittitoryjen ja suomalaispersujen veljespuolue.

    Monelle tulee sanoista liberaali ja demokraatti ensiksi mieleen hieman toisenlainen poliitikko kuin esimerkiksi Vladimir Zhirinovski tai Kakuei Tanaka. He ovat kuitenkin kuuluisia liberaalidemokraatteja.

    150 vuotta sitten Yhdysvaltain republikaanit vastustivat orjuutta ja demokraatit kannattivat sitä. Samoihin aikoihin John Stuart Mill pohdiskeli, kutsuisiko itseään sosialistiksi vai liberaaliksi; päätyen siihen, ettei tuossa suurta eroa ole, mutta sukuperinne kallistaa liberaalin suuntaan.

    Englannin kielessä on termi middle class. Se merkitsee samaa kuin ranskan bourgoisie, aatelista riippumatonta työväestön vastakohtaa. Amerikan kielessäkin on termi middle class. Se merkitsee nimenomaan työtätekevää väestöä, kurjalistosta erottuvaa suurkapitalistien vastakohtaa.

    Ja mihin hirveyksiin päädytäänkään, kun yhdistetään niin hienot asiat kuin "kansallis-" ja "sosialisti". Vielä vuoden 1932 tienoille asti noilla sanoilla kuvattiin monin paikoin vapaamielistä vasemmistolaisuutta.

    vuorela, tampere

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on aivan mainio, hykerryttävä.

      Poista
  17. Eikös Kemppisen isosetä ollut amerikan siirtolainen? Blogissa on mielestäni vilahtanut välillä aiheesta. Tosin tämä siirtolaisuus taisi olla vasta vuoden 1918 tapahtumien jälkeen?

    VastaaPoista
  18. Kuulun juuri ja juuri tähän "suureen ikäluokkaan". Joskus 70-luvun lopulla otin jonkun säästä-saat-vanhana-lisäeläkettä ja 80-luvulla jonkun sairausvakuutuksen-säästä-sinut-hoidetaan-lääkitään-ilmaiseksi-vanhana. Näistä ei tänään ole paskaakaan jäljellä. Miksi en hoksannut alkaa tuolloin osakesäästäjäksi. Nyt anoin muutamaa kymmentä euroa, oliko se kunnalta. Kieltävää vastausta oli käsitelty, kirjoitettu ja postitettu varmaankin 3 ihmistä ja aikaa kulunut käsittelyyn reilu tunti.
    Juuri luin aamulehdestä tämän uutisen jossa Sanni Grahn on antanut turvapaikanhakijoille 140.000 euroa sirkus- ja taidetoimintaan ja vielä miljoonan päälle harrastustoimintaan.
    Nyt minulle riitti tämä maa ja olen perkeleen vihainen. Muutan pois.

    VastaaPoista
  19. Suomi teki 1939 talvella sen virheen, että väestörakennetta ei päästetty maahan korjaamaan.

    VastaaPoista
  20. Solow-jutun yhteydessä oli mielenkiintoinen kuvio siitä miten Suomessa on kehittynyt työn tuottavuus, jolla ilmeisesti tarkoitetaan bruttokansantuotteen kasvua työtuntia kohti. Tuottavuus kasvoi yli kolme prosenttia vuosina 1985-1993. Sitten alkoi romahdus vuoden 2009 nollatasoa kohti jo ennen Lehman-Brothers –pankin konkurssia syyskuussa 2008. Solow korostaa teknologian merkitystä, aivan oikein, talouden kehittäjänä. Miksi työn tuottavuuden kasvu ei jatkunut, vaikka rividuunarin ja –kansalaisen näkökulmasta nähtynä ICT-kehitys jatkui huikeana. Muutokselle löytyy selitys. Vuosien 1985-93 tietotekniikan kehitys palveli valtaosaltaan tuotannollista toimintaa: CAD-piirustus- ja ensimmäiset laskentaohjelmat jne. Vuonna 1994 tulivat www-sivut ja hakukoneet sekä edelleen sosiaaliset mediat, jotka eivät palvelleet yhtä selkeästi tuotannollista toimintaa kuin siihenastinen ICT-kehitys. Päinvastoin: hakukoneet toivat työntekoa pavelemattomat mediat, peliohjelmat yms. aikavarkaiksi työpaikoille.

    VastaaPoista

  21. Notkuva joulupöytä ilmaantui maisteltavaksi ja vielä kommentit päälle. Vetää puoleensa. Mitäpä tähän arvaisi muka lisätä? Jos kuitenkin koittaisi. "kaikenkarvaista
    apteekkiapulaisista" ehkä turkilta tuuhein, monasti takussa, oli Keskisarjan Paperiperkele G.A. Serlachius. Tampereen II tai Uuden kuten niitä eroteltiin, omistaja perusti hänkin hiomon ja paperitehtaan, oliko Walkiakoski.

    Kolmas olisi Schaumanin isojen laitosten peruspölkyn nostattaja. Ensimmäinen sellunkeittäjäkemisti oli hänkin samaa laillistettujen noitien ammattikuntaa Viipurin läheltä. Siksiköhän hän usein jää sarjasta, kun hän teki paperimassaa olki- eikä tikkukeittämössä.

    Nämä herrat olivat aikansa investointipankkiireja -ja ettei vain juuri noin oltu tarkoitettukin?- missä sitten VTT-Tekes-Akatemia sijaitsivatkaan, niin Suomen ja paikallisissa Talouseuroissa tietenkin! Mitä kaikkea olin unohtaa? Julinin Oulun apteekkarin ja Turun. Se sama myöhempi von, jonka poikako maksoi puolisonsa sukulaispojan ratsaille. Oi ja voi. Mikä aartehisto Suomen menneisyys onkaan, ei mitään periferiaa. Kutka muut kuin sisupussit olisivat nykypolven survival esivanhempia ?

    Kamalaa kun tänne nyt tulee korkeampaa oppineisuutta joistakin verssaillesseista suoratoimituksina eikä kuten aina ennen täällä käypäsiksi tuunattaviksi. Joulusääkin on bryssellistä, -kele.

    Kartelliksi nuo yllämainitut puunjalostussuvut muodosti Walden joka julkeasti pani omansa nimeksikin Yhtyneet. Se vissiin koostui paristakymmenestä kapinan noukittaviksi jättämistä hiomosta yms. Waldenin strategiakokemus oli massan ja paperin myyjän Venäjältä, ent. Haminan upseeri. Erosi kun oma armeijamme lakkautettiin. Ja oli perustamassa seuraavaa.

    Kokoontumispaikka oli Waasa ja aika 1918, jos ketä isänmaa kiinnostaa. Puhdetöinä koostettiin kotiinvietävää sotasaalista, lainhuudatettiin pistintenpiikkiin metsät ja kosket. Työsäännöt tosin kirjoitti maalaisliitto-sosiaalidemokraatinen eduskunta 1919 ja ne vahvisti Suur-Britannia.

    Rahaksi tuli pariksi kolmeksi pankiksi fuusioitu Pankkiyhdistys (plus apuvipuina säästö- ja osuuskassat + Suomi Pohjola tehdasosakesijoittajat), puheenjohtajina vuoroillaan Ryti, Kekkonen ja olisiko ollut Wariskin jonka aikaisia varoitusrääkäisyjä ei otettu kuuleviin korviin, vaan Koivisto astui soveltamaan taloustiedettä ja -suunnitelmaa. Siitä irtosikin vielä jokunen kunnarijuoksu, mm. ne Liinamaat.

    Sitten pääluottamusmiehet kävivät röyhkeiksi NL-vaihtareillaan, IlmarinenVarma sosialismillaan -ja suvut ottivat aikalisän. Suoristuivat suputtelustaan ja kutsuivat Goldman Sachsin ja Merrill Lynchin realisaatiohuutokauppaan. Paras diili ikinä. Siinä loihdittiin Kansan talous vihdoinkin ikiomaksi.

    Jos nyt osuudet kansainvälisissä omaisuudenhoitoyhteisöissä BlackRock Fidelity jne mitään muuta olisivat kuin kauniimpien ihmisten sossu. Onneksi on työtätekevälle tämä some.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrotaan että kun yllämainittu apteekkarin poika, tämä "von", näki sen viiksimiehen ajavan hevosella paraatijoukkoineen kiellettyyn ajosuuntaan Esplanadilla, hän vieläkin, kuin vanhasta muistista, tunsi lompakon kohdalla pakaralihaksessaan tuskallista suonenvetoa. Se oli se sukulaismies Suomessa aina samalla asialla...

      Poista
    2. Kiitoksia arvon herrat tästäkin täydentävästä historiantiedosta. Lähes ainaisessa rahapulassahan se.

      Poista