Sivun näyttöjä yhteensä

18. kesäkuuta 2014

Maailman kulkuneuvot



Eilen junista ja busseista, tänään takseista. Uber.

Älkää sanoko heti ”ei”. Tätä nykyä Uberin firmassa on mukana myös Google kaikkine rahoineen. Ei täysin epärehellisesti Uber kiistää olevansa taksiyritys. Sieltä kyllä tilataan auto, joka vie matkustajan kohteeseen, mutta ainakaan teknisesti auto ei ole taksi. Kuljettaja voi mainosten mukaan olla kuka tahansa ja auto mikä vain. Käytännössä kuljettaja taitaa olla usein entinen taksirenki, koska tällä tavalla kuulemma tienaa paremmin.

Tilaus tehdään iPhonella, joten sijainti tulee automaattisesti. Kohde ilmoitetaan. Hinta saadaan. Puhelin maksaa matkan haltijan luotto- tai pankkikortilla ja järjestää kuitin. Tilauksen vahvistus ja lähestyvä auto nähdään puhelimen kartalla.

Firman kotisivusta päätellen sekä kuljettaja että asiakas arvioivat toisensa joka kerta. Ajatus on se, että sika asiakas ei saa jatkossa autoja eikä huono kuski kyytejä.

Tuota voi tietenkin epäillä. Maailmalla tavallisessakin taksissa on välillä huoli, löytääkö kuljettaja lentokentälle ja löytääkö ajoissa.

On kyllä syytä huomauttaa, että tuo Facebookin tykkäämisen mieleen tuova pisteiden antaminen on mielenkiintoinen ajatus. Hieman hampparin sekaisillakin henkilöillä on tuossa järjestelmässä todellinen syy varjella pisteitään. Jos tarkoitus on päästä aamuyön taksijonoista näppärästi ja nopeasti, luultavasti sellaiseen tarvitaan korkeita pisteitä tai ainakaan ei saa olla huonoja pointseja. Kuka sellaista törkymöykkyä ottaisi pimentämään penkkejään.

Asiasta kertoneet maailman lehdet ovat maininneet, että tämä vertaispalvelu olisi jo laajentunut kuriiritehtäviin. Joka tapauksessa tämä on sitä massapalvelujen kustomointia, jota on mietitty urakalla ja hartaasti ja kauan. Se voi olla jättiläismäinen bisnes, tai sitten ei.

Kommentoijat viittaavat ainakin Googlen yhteydessä lupailtuihin, kuljettajaa vailla kulkeviin sähkö- tai hybridiautoihin. Juuri sellainen olisi kieltämättä ihanteellinen taksi suurkaupungeissa, ainakin edellyttäen että asiakas jaksaa itse nostella nyyttejään, ja muuttaisi bussien ja junien roolit. Automaattiauto (”auto” ja ”automaatti” on sama sana) on eräänlainen hengellinen raitiovaunu.

Suomessa on jo huomautettu, että lainsäädäntö estää tällaiset hankkeet. Taksia saa ajaa vain ammattilainen ja ammattilainen on vain se, jolla on luvat. Luin hiljan, miten kiukkuisesti taksiliitto vastusti 1950-luvulla sellaista, että kaiken maailman ihmisille myydään yksityisautoja, ja kuorma-autoja myös. Tuntemani henkilöt perustivat Yhdistys yhdeksän yksityisautoilun rajoittamiseksi. Rättisitikkaa ja Tipparellua ei kuitenkaan pidetty yksityisautoina, eikä Ladaa.

Etenkin Tukholman takseja ajatellen varmaan moni muukin kuin minä pitää Suomen takseja maailman parhaina ja kammoksuu kilpailunrajoitusten purkamista. Varmuuden vuoksi en ole mitään mieltä tästä asiasta. Taksien ja hotellien suomalaistyylinen valvonta tuntuu niin hyvältä järjestelmältä, että sitä on syytä epäillä. Pakkoon ja käskyttämiseen perustuvat järjestelmät tuntuvat luonnonlaeilta ja Jumalan tahdon mukaisilta. Kysykää vaikka venäläisiltä. Kilpailu on isästä Perkeleestä ja johtaa vain kansainvälisten pääomapiirien kasvottomaan valtaan.

Helsingissä toimiva kutsubussi kuulemma takkuaa, vaikka ajatus on hyvä. Eräs ystävä asuu Larussa ja on duunissa Otaniemessä ja suosii näitä (kutsuplus.fi/ ). Erilaiset kimppakyytijärjestelyt eivät ole ainakaan suuria ja suosittuja.

Pitäisi mennä tänään kirjastoon. Sinne on meiltä jotain 6 kilometriä tai viisi. Ajo kestää 15 minuuttia. Jos lähistöllä olevalla automiehellä on muutakin kulkua, kilometrikorvaukset olisivat 2,5 euroa (bensa ja auto) ja teollisuuden keskituntiansion (n. 16.50) neljännes olisi 4,12. Maksaisinko runsaan kympin eli kulut kertaa kaksi kyydistä, kun taksi on noin 25?

Itse kyllä maksaisin vähän siitäkin, että pääsisin näkemästä Kirkkonummen keskustaa nykyisellään. Puhumattakaan muuten Espoon keskustasta. Edes Tapiola myymälöineen ei ole järin kutsuva kaikkine liikennejärjestelyineen. Eikä Helsingin pysäköintiluolien hintoja ole moitittu halvoiksi. Tilastojen mukaan kävelen pysäkille vielä seitsemän vuotta – mutta miten kassien kanssa jäällä tai reppu täynnä satasia?

Onko ihan viisasta, että riuskojen eläkeläisten autot seisovat parkkipaikalla arvioni mukaan 95 tuntia sadasta? Nytkin on siinä ja siinä, etten ehdota, että vaikkapa eräs Jani rupeaisi ajamaan kerran viikossa koko porukan kauppa- ja vastaavia asioita, matkustajalla tai ilman. Voisin jopa antaa oman autoni sellaiseen käyttöön, ainakin välillä. Mutta ei yhteislaulua!

24 kommenttia:

  1. Henkilö- ja (muinoin) tavaraliikenteen tarveharkinta on omituinen muinaisjäännös; malliesimerkki onnistuneesta edunvalvonasta.

    Asiasta on omakohtaista kokemusta.

    Olin aikoinaan N:n kuvernementissa lääninhallituksessa töissä. Maaherra NN oli rabulistin maineessa. Hän muun muassa ohjeisti minut esittelemään liikennelupa-asioita asianmukaisella tavalla. Kun näet talouselämässä tapahtuu kehitystä ja sen mukaisesti kuljetustarpeetkin kasvavat, lupamäärää tulee kasvattaa, hallitusti, mutta kasvattaa. Toinen neuvo oli, että autoilijan luopuessa luvastaan iän, alkoholin tai kuoleman vuoksi (tuohon aikaan ei muita syitä luvasta luopumiseen tullut eteen) uusi lupa tulee myöntää ennemmin vuosikaudet kuskina toimineelle rengille kuin luopuvan autoilijan veljenpojalle (joka luultavasti oli jo maksanut tukevan setelinipun varmasta leipäpuusta). Kilpailevat yrittäjät ja erilaiset etujärjestöt olivat raivoissaan ja toivat sen julki. Häiritsimme ammatin harjoittamista. Onneksi ei sentään syytetty vapaan kilpailun estämisestä.

    Kerran vuodessa pidettiin liikennepäivät. Paikalla olivat ihan kaikki asianomaista ministeriötä ja KHO:ta myöten. Opin muun verkostoitumisen ohella, että pihvinkin kanssa voi juoda konjakkia. Alan etujärjestöt maksoivat kaiken - ainakaan virkamiehiltä ei mitään velottu.

    Uskoakseni tavat ovat siistiytyneet, mutta kieroutuneet rakenteet ovat edelleen jäljellä.

    Taksiasioiden nykytilasta olen päässyt käsitykseen, että taksilupa pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa on edelleen erittäin, erittäin kannattavaa mutta syrjäseuduilla kaikki pyörii koululaiskuljetusten ja Kelan kustantamien sairaskyytien varassa ja leipä on lujassa.

    VastaaPoista
  2. Taksitoiminnan lähtökohta on aivan omituinen. Taksiliitto yrittäjineen lähtee siitä, että yrittäjän pitäisi elättää toiminnalla itsenä ja mahdollisesti ylisuuri perheensä. Tämä on täysin absurdi lähtökohta, ylisuuren perheen elättäminen nostaa taksimatkan hintaa eli kustannuksia. Lähtökohtana tulee olla itse asiakkaiden tarpeet eli riittävä joustava saatavuus kohtuullinen kustannustaso. Aina kun tarvitsee kuljetusta sen voisi saada mahdollisimman helposti, asiakas voi itse päätää mistä ottaa kuljetuksen, naapurista tai vähän kauempaa, ihan kuinka vaan. Virallisten taksien odotusajat myös nostavat kustannuksia, koska sillä elätetään yrittäjää ja muita.

    VastaaPoista
  3. Ei yhteislaulua, mutta entäs sitä KKO:ssa opittua ylevätä ja "korkeaa veisua" sitten?

    VastaaPoista
  4. "Joka tapauksessa tämä on sitä massapalvelujen kustomointia, jota on mietitty urakalla ja hartaasti ja kauan. Se voi olla jättiläismäinen bisnes, tai sitten ei."

    Tämä on jättimäinen bisnes välittäjille, joten totta kai sitä on mietitty hartaasti. Tämmöisiä miljoona- ja miljardi-ideoita kuumeisesti etsiviä opiskelijoita ovat Yhdysvaltojen huippuyliopistot väärällään. Ketään heistä vain ei kiinnosta toiminnan seuraukset, kunhan he itse saavat rahansa. Siellä on vallassa itsekäs vaurauden ulosmittauksen filosofia. Se on ollut siellä bisneselämän ja politiikan käytössä jo viimeiset kolmekymmentä vuotta ja tulokset ovat nähtävissä: Tuloerot kasvavat ja yhteiskunta näivettyy. Demokratia ja ihmisoikeudet ovat heikoissa kantimissa.

    Tämmöisen bisnesmallin leviämisellä on nimittäin semmoinen ongelma, että täysipäiväiset työpaikat häviävät ja kohta kaikki ovat itseään nälkäpalkkaisilla pätkätöillä itseään elättäviä freelancereita. Kunnon yritysten on vaikea kilpailla tämmöisten kanssa ja palkkakilpailu ja mahdollisten työntekijöiden suuri määrä ajaa palkat alas. Täyspäiväisen työn muuttuminen taas siirtää kaikki siihen liittyvät maksut, työturvallisuuden, velvoitteet, jne. työntekijän harteille. Kyse on merkittävästä kustannuserästä eikä saatu palkka edes kellään kasva. Näitä hyvää preemiota vastaan hoitamaan kyllä kuitenkin varmasti löytyy pian oma yksityinen bisnessektorinsa. Tosin paitsi, että työntekijä häviää merkittävästi, oletettavasti tällä on suuria vaikutuksia myös julkisen sektorin rahoitukseen. Kyse on siis kokonaisvaltaisesta kurjistumisesta muutaman miljonäärin aikaansaamiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän viestisi, mutta minusta elät AY-aikaa.

      Etsi käsitettä hipsteri, jos ei ole jo tuttu.

      Ei ole mitenkään selvää, että haluan olla työsuhteessa. Se on ies. Otan joustot. Ja siitä seuraavan - mahdollisesti seuraavan - huonomman palkan.

      Osalle ihmisistä todella joustava työmarkkina toisi tulojakin.

      Vuosi 2014.

      Poista
    2. "Ymmärrän viestisi, mutta minusta elät AY-aikaa."

      Katso Yhdysvaltoihin. Siellä on AY-järjestöjä systemaattisesti ajettu alas 80-luvulta asti. Sillä on kaikenlaisia suoria ja kerrannaisvaikutuksia. Työehdot ja työolosuhteet ovat surkeita ja sosiaali- ja terveysohjelmia pyritään leikkaamaan aina kuin mahdollista. Keskiluokka katoaa ja maassa on melkein 50 miljoonaa ihmistä köyhyysrajan alapuolella, vaikka monet näistä tekevät kahta tai kolmea työtä. Reaalipalkat ovat polkeneet paikallaan tai jopa laskeneet. (Inflaatiokorjattu minimipalkka on sellä pudonnut 70-luvulta kolmannekseen, kenties viidennekseen.) 80-luvulta lähtien maan talouskasvu on pitkälti rahoitettu kotitalouksien velkaantumisella.
      Mieti nyt tarkkaan, onko "AY-aika" huono asia.

      "Etsi käsitettä hipsteri, jos ei ole jo tuttu."

      Tunnen kyllä. Kvasi-itseironisia fiilistelijöitä naurettavissa leveäreunaisissa ikkunasilmälaseissaan.

      "Ei ole mitenkään selvää, että haluan olla työsuhteessa. Se on ies. Otan joustot."

      Kuvitteletko, että tuossa joustaa kukaan muu kuin sinä? Sitä paitsi ongelma ei ole se, että sinä halutessasi joustat. Ongelma on se, että kaikki joutuvat tuohon - halusivat tai ei. Tämä aiheuttaa ongelmia julkisen puolen rahoitukseen (eläkkeet, terveydenhuolto, sosiaalihuolto, valtion ja kuntien rahoitus, jne.). Se, että sinä "joustat" tarkoittaa, että laistat yhteiskunnallisten etuuksien maksamisesta. Yksi henkilö ei haittaa, mutta useampi henkilö tarkoittaa sitä, että joko muut maksavat enemmän tai sitten etuuksia leikataan ja siinä menee hyvinvointivaltio.

      "Osalle ihmisistä todella joustava työmarkkina toisi tulojakin."

      "Osalle" ei riitä. Pitää tuoda kaikille.

      "Vuosi 2014."

      Hyvä että edes tuon tiedät.

      Poista
  5. Eilen oli tuo liikekielen sana liikennepaikka asemaa korvaamassa ja se sai tuumimaan miksi yleensä asutaan kaupungeissa jotka eivät sijaintinsa vuoksi pidä suurista pikkuautomääristä. Kun vähän asiaa katselee kartalta on moni kaupungeistamme pöljässä paikassa ja kuin liikennesuunnittelijoiden työlle luotu. Sitä en ymmärrä että muutetaan kaupunkiin että ns. palvelut saa läheltä, kummaa propagandaa. Totisesti tarpeellisia palveluja on melko lyhyt lista, sairaala, hammaslääkäri, ruoka-, vaate- ja viinaksienkauppaketju ja loppujen tulisi tietenkin järjestyä postipaketein, ellei viinaa saisi myydä yöllä nakkikioskeista. Hullumpi ajatus kuin kirjat huoltoasemilla?
    Sellaisen tunnun saa kun syrjemmältä seuraa että suuri ja kaunis liikekeskus Helsinski ja muutama muu armon saanut Etupajula johtaa koko asumisen toimialaa ja muu maa on kuluerä. Tämä voi johtua siitä että Arkadianmäki on niin matala kumpare ja siitä että elinkeinot painottuvat juuri tuohon asioistakinaamispalveluiden tuottamiseen yhä suuremmassa määrin. Kuinka monesta parturista/kampaamosta ja pesulasta on saatava valita ja tärkeämmin, miksi? Kaikenpyhittävä kilpailu kun ei varsin kannata pienessä maassa. Peräänkuulutan vaatimattomuutta!
    Kaupunkien porteille pystytettäviä näköalakirpputoreja en ymmärrä alkuunkaan, etätyönä tehtäviä töitä suurin osa. Paahtaisivat pakettiin omat kahvinsa firmakohtaisesti ja kököttelisivät kotonaan niitä hörppimässä, siinä se todellinen sosiaalinen puoli olisi.
    Vähin vaade johon tyydyn on ratikat kaikkiin suurempiin kaupunkeihin, nysset tulisi korvata josseilla (tamperelainen tapa, nysse tulee, josse nyt tulee ollenkaan) ja keltaisilla vaaroilla.
    Taitaapa olla liikaa rahapelimiehiä ja pavunlaskijoita asialla ja varsinaisen työn tekijöitä liian vähän. Tekemisellä ei ole oikeaa arvoa tai sen arvo kieroutunut, voisi spekuloida että sen hinta on liian korkea ja viimeisen tipan puristamisen hinta laskenut, kuinka hyvänsä.
    Ahkeroidaan väärässä paikassa kun työn hintaa lasketaan, näitä peliteoreettisia laskelmia ei ole näkynyt joissa olisi todistettuna että paljonko lunta kannattaa luoda satanutta senttimetriä kohden kun Helsingissä talvella tuulee kaakosta ja silti on tiedetty yli sata vuotta että silloin yleensä, mitä todennäköisimmin sataa lunta.

    I. H.

    VastaaPoista
  6. "Suomessa on jo huomautettu, että lainsäädäntö estää tällaiset hankkeet. Taksia saa ajaa vain ammattilainen ja ammattilainen on vain se, jolla on luvat."

    Mielipide: asiasturvallisuuden, erityisesti naispuolisten, vuoksi on perusteltua, että taksitoiminta on luvanvaraista. Eri asia on, että lupajärjestelmän tulisi perustua hakijan soveltuvuusharkintaan, ei toiminnan tarveharkintaan: Tarveharkinta johtaa siihen, että lupajärjestelmällä suojataan alalla olevien liiketoimintaa, etten sanoisi ylisuuria voittoja. Eihän muunkaan liiketoiminnan kannattavuutta suojella: alalle - esim. ravintola - pääsee jokainen sovelias ja markkinat ratkaisevat kuinka paljon ja ketkä alalla pysyvät.

    Pienen varauksen tekisin maaseudulle, jossa palvelun olemassaolon turvaamiseksi sallisin tarveharkinnan edelleen. Kaupungissa pitäisi kaikkien soveltuvien päästä kokeilemaan ja hintojenkin pitäisi olla enimmäishintoja, jotka saa alittaa.

    VastaaPoista
  7. Taksien liikennelupajärjestelmä on itse perkeleestä (Perkeleestä?). On täysin kuluttajan (kansalaisen)etujen vastaista, että valtio kontrolloi jonkun elinkeinon harjoittajien määrää, päämääränään elinkeinon harjoittajien riittävän suuri ansio. Sen ymmärrän, että tässäkin tapauksessa Taksiliitto varjelee omien jäsentensä etua, mutta on täysin käsittämätöntä, että tuohon toimintaan on saatu mukaan niin suuri määrä poliitikkoja kansalaisten etuja vastustamaan.

    Usein sekoitetaan (tarkoituksella?) elinkeinon harjoittamisen vapauttaminen siihen, että elinkeinonharjoittajalle asetetaan vaatimuksia. Siis että määrän rajoittamisesta luopuminen tarkoittaisi kaikista vaatimuksista luopumista. On aivan mahdollista asettaa vaatimustaso, joka jokaisen elinkeinoa harjoittavan on täytettävä, ilman että rajoitetaan muuten elinkeinonharjoittajien määrää tai työntekoa.

    Miksi ihmeessä taksiliikenne olisi elinkeino, jonka harjoittaminen olisi jostain syystä valtiovallan erityisessä suojeluksessa yrittäjien tulotason yllä pitämisen osalta. Ainoa syy ei voi olla, että se on lainsäätäjien pääasiallinen liikkumiskeino ja mahdollisesti sitä syystä heidän sydäntään lähellä.

    Sitä paitsi jokainen taksiliikennettä käyttävä on tietoinen siitä, että nykyinen järjestelmä ei mitenkään erityisesti ole onnistunut turvaamaan laadukasta liikenteen harjoittajien tai alalla työskentelevien joukkoa. Ehkä jopa päinvastoin.

    VastaaPoista
  8. Olen antanut itseni ymmärtää, että näistä tämän tyyppisistä palveluista ei ei piitata maaseudulla. Että siinä olisi jokin kynnys minkä jälkeen ei enää toimi kun tarjoajia ja kyyditettäviä on liian vähän. Niinhän toki on busseissa ja muissakin. Tyhjänä kulkevat yhä harvemmin. Saa koulukyydit ajaa taksi tulevaisuudessakin.

    Toki ennen oli huonommin. Mihin katosi liftaaminen? Itse olen kahdesti liftannut. Kimppakyytejä suosin pitkillä matkoilla. Siinähän on mukana myös sosiaalinen ulottuvuus sekä auttamisen tunne. Nykymaailmaan siirrettynä vertailu lienee CoachSurfingin ja AirBnB:n välillä. Eipä silti, jos matkaa tarvitsee ei siinä sosiaalisuutta kysellä, mutta jos sen haluaa ilmaiseksi niin sitten asia on toinen.
    OnniBus tahi -Express on saanut istumaan bussiinkin jo kymmenisen kertaa, kilpailijana tietenkin juna.

    VastaaPoista
  9. Luovuin autosta muutettuamme kaupungin keskustaan. Junayhteydet ovat eläkeläiselle miellyttäviä. Yksi erikoinen kokemus taksin käytöstä. Tulin Helsinkiin junalla ja tarkoitus oli mennä taksilla Espooseen. Ihmettelin kun olin taksijonossa vasta toisena kun minulle hövelisti annettiin vuoro. Taisi syynä olla kuljettajan habitus. No en ole ennakkoluuloinen. Menin sisään ja annoin osoitteen. Kuljettaja alkoi kysellä mitä reittiä sinne ajetaan. Tein virheen ja kysyin miksei hän käytä navigaattoria. Navigaattorin naputtelu alkoi ja kesti. Lähdimme liikkeelle. Postitalon luona navigaattori pyysi tekemään u-käännöstä. Silloin kysyin osaatteko ajaa Länsiväylälle. Osasi navigaattorin herjatessa. jatkoimme annoin ajo-ohjeita hieman epävarmoin ottein, koska en nyt niin kovin usein ollut käynyt kyseisessä osoitteessa. Pääsimme perille navigaattorista huolimatta.
    Kuljettaja oli kyllä muuten kohtelias. Tenttasi tekemisiäni ja perhettäni ym. enemmän kuin olisin halunnut. Vaikea oli olla kohtelias ja ajattelin missähän täysin pääkaupunkiseutua tuntematon matkaaja mahtaisi seikkailla u-käännöksineen.
    Toinen kokemus Espoossa samalla reissulla. Vanha harmaapäinen kuljettaja. Alan yrittäjä. Kysyin kuinka hyvin uudet kadut, joita Espoossa on runsaasti. Jäävät mieleen ja tarvitaanko usein navigaattoria. Kerroin edellisen päivän kokemukseni. Hän oli jonkin verran tuohtunut ja kertoi jotakin alan yrittäjien ongelmasta nimeltä positiivinen syrjintä.

    VastaaPoista
  10. Kehitys kehittyy ja ammatteja katoaa. Näin on käynyt kautta historian. Kadonneet ovat reikäkortinlävistäjät, latojat, kuvankehittäjät, metsurit, hevonlannan katukerääjät ja ties ketkä. Taksikuskien vuoro lähenee, vaikka kuinka vikisevät vastaan.

    VastaaPoista
  11. Venäjästä näitä itse-sanalla (сам-muotoineen) on tuttuja esimerkiksi самовар, itsekeittävä eli samovaari ja samojedi, itsensäsyöjä (kannibaali).

    PS Tietysti paha on persoonallinen, siitä Perkele.

    VastaaPoista
  12. Olen n. 4 vuotta sitten luopunut autosta ja ollut Helsingin taksin vakioasiakas. Siis siksi, että taksilla on monopoli. Palvelu on mitä sattuu, enimmäkseen sitä ei ole, ei, vaikka vuosi sitten olleen polvioperaation jälkeen piti olla visuaalisesti selvää, että tarvitsen apua. Ei viitsi lihava ja laiska kuski nousta ylös eikä auta kassien, vaikka hyötyliikunta olisi ollut paikallaan, siis hänelle. Ja sitten on epäkohteliaita ja epäystävällisi

    VastaaPoista
  13. ...kommentti katkesi, nämä hipaisulaitteet...! Siis monopoli luo epäkohtia ja niille ei mahda mitään.
    Se kutsutuksi, olen käyttänyt sitä lentokentälle mennessäni ja olen tyytyväinen.
    Hesan taksiin en ole. Milloinkahan ne antavat asiakaspalvelukoulutusta. Ja milloin tulee esim taksin painoindeksi, nämä pulskat raskaana olevat miehet eivät pysty tai halua auttaa asiakasta, saati, että katsoisivat, pääseekö asiakas turvallisesti kotiin,
    Ja sitten ovat nämä, jotka katsovat asiaspalveluun kuuluvan asiakkaan arvostelun, esim. Yksi taksi kehotti minua menemään takaisin Teneriffalle, kun rohkenin sanoa, että pitäisi odottaa, että jalankulkija pääsee suojatien yli, kuten Puertossa kaikki taksit tekevät.
    Juu, Hesan taksilla on kuulema jokin valituslautakunta tms. No, minä en tilaa taksia voidakseni valittaa, vaan päästäkseni rauhassaan pisteestä a pisteeseen B.
    Toivottavasti meille tulee kilpailua takseissa. Ja lähettäisin Hesan taksit opintomatkalle asiakaspalvelussa Teneriffalle.

    VastaaPoista
  14. Uber keskeisin osin onkin ollut Puolassa jo vuodesta 1958 ja menestyi 90-luvun alkuun saakka, ellette usko niin katsokaa Hitchwikistä kohdalta Poland.

    I. H.

    VastaaPoista
  15. Taksilla ajelu, viinan juonti ja ravintolassa käynti ovat syntiä. Siitäkö johtunee se, että ne kaikki ovat Suomessa erityisen kalliita harrastuksia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kilpailuttakaa ja ulkoistakaa syntinne että ne tulisivat halvemmiksi.

      I. H.

      Poista
    2. Renfe (Red Nacional de los Ferrocarriles Españoles) on vuonna 1941 perustettu Espanjan valtiollinen rautatieliikenneyhtiö.

      Poista
    3. Sorry herra K. Ihan väärään paikkaan meni kommenttini.

      Poista
  16. Ad Omnia: - Olen yllättynyt. Odotin vieroksuvia kommentteja. Erityisesti jäin miettimään repliikkiä ay-ajasta, jonka annetaan ymmärtää menneen ohi.

    Kun katselen Antti Rinnettä (nytkin, toisella silmillä), mielessäni käy, että mistähän tuokin on karannut. Olen pahoillani. Rinne lienee kunnon mies. Mutta edellä lainaamani ajatus ei siis ole vieras. Tilastojen karusta kertomasta olen suunnilleen selvillä.

    VastaaPoista
  17. Uber on ollut Pietarissa tätä päivää ties kuinka kauan. Käden roikottaminen 45 asteen kulmassa Nevskillä ja taksi on paikalla minuuteissa, jopa verotoimiston virkailijalla on vara käyttää taksia liikkumiseen.

    VastaaPoista
  18. Olen taksin suurkuluttaja. Helsingin keskustassa kun ei kannata pitää omaa autoa, ja olen 95% tyytyväinen asiakas. Laadusta ja turvallisuudesta maksan ilomielin.

    Ostan myös kaikki uudet kirjani Akateemisesta Kirjakaupasta niin kauan kuin se on vielä olemassa, entistä suuremmalla syyllä nyt, kun tiedämme, miten Amazon on tuhonnut yhdysvaltalaisen kustannusalan ja kirjakaupat ja romuttanut kirjailijoiden toimeentulon. (George Packer on kirjoittanut aiheesta vuoden jutun New Yorkerissa:
    http://www.newyorker.com/reporting/2014/02/17/140217fa_fact_packer?currentPage=all)

    Samoin ostan kaikki tavarat, en verkosta, vaan lähikaupoista ja tavarataloista, joiden laadukasta palvelua ja asiantuntemusta mielihyvin haluan tukea, omaksi edukseni.

    En halua rikastuttaa finanssikeinottelijoita, joilla ei ole kiinnostusta sitoutua alaan, jota he kullakin hetkellä lypsävät kuiviin. Meille muille jää vain raunioita.

    VastaaPoista
  19. Mutta asianhan voisi hoitaa liftaamalla. Miksi kaikki pitää tehdä ujosti ja hankalasti tietokoneiden välityksellä?

    Puhukaa toisillenne.

    VastaaPoista