Pyydän puheenvuoron, seuraavan puheenvuoron ja sitä
seuraava. Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Ensinnäkin kuvan polttoväli on 0,55
metriä, käsivaralta. Kohteen nimi on Tulivuori. Se ei viittaa vulkaanisuuteen.
Kun kysymyksessä on vetävä vesireitti, kai tuolla on poltettu nuotioita joskus.
Toiseksi maailmansota ei aiheutunut Sarajevon laukauksista
28.6.1914, arkkiherttuan ja hänen puolisonsa ampumisesta. Niin sanotut
anarkistit ja heidän keksimänsä ”teon propaganda” olivat tuolloin tuttuja.
Kansojen ja muiden ryhmien separatismi oli ajan aatteita. Myös Suomessa syntyi
rikosoikeudellisesti maanpetoksellista liikehdintää, pian jääkäriliike.
Ennen jouduin usein höyhennettäväksi tästä väitteestä.
Sotatilan vallitessa liittyminen vihollisen armeijaan oli silloin voimassa
olleen ja nykyisen rikoslain mukaan maanpetos tai valtiopetos, rikoksista
murhan ohella raskaimmat. Saksa oli kohta Venäjän vihollinen ja ainakin ulkopoliittisesti
olimme vastaansanomattomasti osa Venäjän keisarikuntaa. Viis siitä.
Rikosoikeuteni ei liity mitenkään tunteisiini jääkäriliikettä kohtaan. K.J.
Ståhlberg taisi olla tuota mieltä jo ennen Kansalaissotaa ja sai siitä etenkin
jääkärien ikuiset vihat niskaansa.
Se maanpetos, josta valkoisten aloitteesta tuomittiin tuhansia
punaisia kesällä 1918 ja myöhemmin, jotkut heistä kuolemaan, oli puolestaan
rikosoikeudellisesti erittäin pahasti huteralla pohjalla. Tästä ovat
kirjoittaneet myös professorit Jukka Kekkonen ja uusimmassa, hyvässä kirjassaan
Antero Jyränki. Itse kirjoitin tätä mm. kirjassani ”Oikeus kulttuuri-ilmiönä”
(1990).
Nöyrryn tunnustamaan, että tuo edellä oleva on luettavissa
myös hedelmättömänä saivarteluna. Omasta mielestäni se ei ole hedelmätöntä,
mutta ymmärrän ilman muuta, että vastakkainen mielipide on järkevä.
Monet sanovat, että aseiden puhuessa lait vaikenevat. Itse
sanon, että aseiden puhuessa tuomarit vaikenevat.
Bolshevismi ja saksalainen natsismi eivät johtuneet
ensimmäisen maailmansodan tapahtumista ja niitä seuranneesta, Saksalle (ja
Venäjälle) ruhjovan epäoikeudenmukaisesti rauhasta.
Olen Adornon esittämillä perusteilla päinvastaista mieltä
kuin Adorno. ”Valistuksen projekti”, jonka käynnisti luonnontieteiden nousu
1600-luvulta alkaen (Newton ja moni muu), ja 1700-luvun valistusfilosofia
(Voltaire, Rousseau, Montesquoi ja muut), epäonnistui perinpohjaisesti.
Vanhastaan raaka ja tunnoton ”eurooppalaisuus” johti aste
asteelta ihmisarvon yhä syvempään kieltämiseen, elämän arvon kieltämiseen ja
siitä yhä teollisempaan tappamiseen. Tuon kehityksen huippuja olivat Saksan tuhoamisleirit
ja Neuvostoliiton vankileirien saaristo ja useat Aasian järjestelmälliset
kansanmurhat. Tai ehkä huippu on jokin toinen, mutta olen liian tyhmä
havaitsemaan sitä.
Vertauskuvauksi kohosi Ranskan suuri vallankumous, joka
keksi tasa-arvon: giljotiinin.
Ihmisarvolla ja elämän arvolla en tarkoita julistuksia, vaan
sitä ajattelun perinnettä, jonka näen vuosituhansien kirjallisuudessa,
parhaiten runoudessa, ja joka mielestäni puhkeaa kukkaan Uudessa testamentissa,
nimenomaan Vuorisaarnassa. Luen ”autuas” (beatus, makarios) on ”arvokas”.
Arvokkaita ovat köyhät.
Historian tenttikysymyksistä käytetyin, ”ensimmäisen
maailmansodan syyt”, hoituu yleensä sadan vuoden takaisten tapahtumien
kertaamisella, maininnoin Saksan teollisen potentiaalin nopeasta nousemisesta,
maininnoin jostain, mitä nimitetään imperialismiksi.
Näen asian täsmälleen toisin. Hylkään esimerkiksi useimpien
kirjoittajien (kuten Tuchmanin) tulkinnat ”onnellisesta aikakaudesta” (belle
epoque), josta odottamatta suistuttiin sotaan. Hylkään Marxin selityksen, koska
kesän 1914 sota ei todellakaan ollut kapitalistien operaatio. Mielestäni
kysymyksessä oli jatkuvan raaistumisen ja ”positivismin” kultin edistämä
instituutioiden (järjestelmien) murentuminen. Ne 39 000 nuorta ja lupaavaa
miestä päivässä, jotka esimerkiksi
Englanti tapatti omistaan esimerkiksi
eilen televisiossa esitellyssä Ypres’ssä ja sitten Sommessa ja Verdunissa,
menivät kuolemaan kuin tämän päivän itsemurhapommittajat, pelottavan
fanaattisuuden vallassa ja melkein vapaaehtoisesti.
Eräät (Lenin) istuivat Sveitsin kahviloissa viisastelemassa.
Eräät (Hitler) menettivät vähänkin järkensä taisteluissa ja jatkoivat niitä
vuodesta 1919 alkaen. Suomessa uskovaiset isäntämiehet puhkoivat naisia ja
lapsia pistimillä (Tampereella). Kaikkea tällaista alettiin nimittää
edistykseksi.
Mahtaako nykyinen EU:n (ja Naton) itälaajeneminen viedä edistystä itään blogistin tarkoittamassa mielessä? Ja mitä hyvää siitä on tarjolla meille suomalaisille?
VastaaPoistaPannaan Venäjä "alati syvenevän integraation" avulla kerrankin polvilleen niin, että se ei siitä enää nouse - vai miten se nyt meni?
Valitettavasti menee itse kukin polvilleen integroiduttatessa (yksipuolisesti) Yhdysvaltojen kanssa.
PoistaMinä näen asian maailmankuvan mekanisoitumisena. Toivottavasti siitä pikkuhiljaa ollaan pääsemässä takaisin uskomalla vaikkapa uniin.
VastaaPoistaMinä näen asian maailmankuvan mekanisoitumisena. Toivottavasti siitä pikkuhiljaa ollaan pääsemässä takaisin uskomalla vaikkapa uniin.
VastaaPoistaMinä näen asian maailmankuvan mekanisoitumisena. Toivottavasti siitä pikkuhiljaa ollaan pääsemässä takaisin uskomalla vaikkapa uniin.
VastaaPoistaPahoittelen kolminkertaista viestiä -- testausta, kun selain ei annakaan enää viestiä siitä että se lähti ja on hyväksynnässä.
PoistaVoisit ehkä vähän tarkentaa tuota "positivismin kulttia".
VastaaPoistaJuuri Ypresistä taitaa olla kuva nuoresta Hitleristä, vuosimallia 1914.
VastaaPoistaRanskan vallankumoushan ei loppujen lopuksi tuottanut juuri lainkaan tasa-arvoa, kuten Piketty on vakuuttavasti osoittanut (Capital in the 21th century). Omaisuuden jakautumisen epätasa-arvo kasvoi Ranskassa koko 1800-luvun ja saavutti huippunsa I maailmansodan kynnyksellä: 1% omisti noin 60% kaikesta varallisuudesta, seuraavat 9% noin 30% ja puolet väestöstä käytännössä ei mitään. Suhde oli sama Briteissä ja Ruotsissa (!), mutta USA:ssa 1% omisti vain 45%. Ylin 10% ja varsinkin 1% (sekä ne jotka katsoivat tuohon valittuun joukkoon kuuluvansa, vaikka eivät kuuluneet) määritteli ihmisarvon: ei arvoa ilman omaisuutta.
VastaaPoistaEpätasa-arvo tuhoaa inhimillisyyden, äärimmäinen epätasa-arvo täydellisesti. Ilman inhimillisyyttä millään ei ole mitään arvoa -- paradoksaalisesti tämä tarkoittaa myös äärimmäistä tasa-arvoa = = 0.
Mikä mahtoi olla epätasa-arvon aste neuvosto-Venäjällä? Kukaan ei omistanut mitään mutta silti joitakin (useita) pistettiin surutta teloituskomppanioiden eteen tai heitettiin vankileireihin. Positivismin puute paha, negativismi pahempi?
PoistaIlman muuta jääkäriliike oli maanpetos. Se petetty maa oli Venäjä.
VastaaPoistaHyvä tarkennus asian oikeasta laidata.
Poista”Vanhastaan raaka ja tunnoton ”eurooppalaisuus” johti aste asteelta ihmisarvon yhä syvempään kieltämiseen, elämän arvon kieltämiseen ja siitä yhä teollisempaan tappamiseen. Tuon kehityksen huippuja olivat Saksan tuhoamisleirit ja Neuvostoliiton vankileirien saaristo ja useat Aasian järjestelmälliset kansanmurhat. Tai ehkä huippu on jokin toinen, mutta olen liian tyhmä havaitsemaan sitä.”
VastaaPoistaNoista huipuista en tiedä, mutta eivätkös liittoutuneiden massapommitukset Saksan siviilikaupunkeihin edusta myöskin melkoista ihmis- ja elämän arvon kieltämistä ja teollista tappamista…
Puhumattakaan – taas siviilikaupunkeihin – Hiroshimaan ja Nagasakiin pudotetuista ydinpommeista.
Tai entä USA:n sotilaallinen toiminta Lähi-Idässä (ja aiemmin Vietnamissa)?
Minulla ei ole minkäänlaisia sympatioita mainitsemiasi kehityksen huippuja kohtaan, mutta osatotuudesta tulee vale jos sitä aletaan pitää koko totuutena.
Tajusin todella vasta kohta kaksikymmentä vuotta sitten, että isäni opiskeli Hannoverissa 1940-luvun alkupuolella ja kun yliopisto pommitettiin raunioiksi, hän siirtyi Sveitsiin ja valmistui Bernistä. Jostain syystä hän ei koskaan puhunut noista ajoista. Ainakaan minulle.
MHI
Pistimet..edistys..
VastaaPoistaNykyiset pistimet ovat erilaisia, mutta kyllä niitä löytyy.
Tappamisen kiima lienee ihmisessä svällä. Aivoissa luultavasti samoissa hyvyyksissä on seksin kiima. Ja samantyypisin eettisen perustein ja yhteisön voiman avulla kurissapidettäviä.
VastaaPoista"Se maanpetos, josta valkoisten aloitteesta tuomittiin tuhansia punaisia kesällä 1918 ja myöhemmin, jotkut heistä kuolemaan, oli puolestaan rikosoikeudellisesti erittäin pahasti huteralla pohjalla."
VastaaPoista'Miks valtopetos harvoin onnistuu?
Kas kun niiin käy, on nimi muu'
"Hylkään esimerkiksi useimpien kirjoittajien (kuten Tuchmanin) tulkinnat ”onnellisesta aikakaudesta” (belle epoque), josta odottamatta suistuttiin sotaan. .. Mielestäni kysymyksessä oli jatkuvan raaistumisen ja ”positivismin” kultin edistämä instituutioiden (järjestelmien) murentuminen."
VastaaPoistaEikö Tuchmanin selityksen ydin ts. sotaan ajauduttiin siksi, että silloinen sotilaallinen (liikekannallepanojärjestelmä) järjestelmä "pakotti" Saksan julistamaan sodan Ranskalle ja Venäjälle, jotta se ehtisi lyödä Ranskan ennen kun Venäjä olisi ehtinyt liikekannallepanna oman armeijansa ts välttänyt kahden rintaman sodan, ollut kuitenkin loppulaskussa uskottava?