Minun oli lämmin ja nukuin ja
uneksin valkoisista, valkoisiin puetuista naisista
Saimaan kanavalla, Venäjän puolella;
siellä en ole koskaan käynyt.
Vesi kohosi ja laski ja paikoilla
oli kuultuja, luettuja nimiä.
Laiva liikkui alamäkeen ja uhkasi
mennä kartalta pois.
Ohukainen ja Paksukainen vilkuttivat
hatuillaan. Heillä oli haalarit.
Ehkä he olivat kanavatöissä.
Samassa Heikki herasi. Hän itki
kovin.
Hän oli nähnyt unta kahdensadan
tuhannen miehen suurtaistelusta, joka oli juuri alkanut,
ja tilanne oli ollut juuri sellainen
kuin on kuvattu, tai ei,
se oli kuvaamaton.
Minä nostin Heikin syliini ja annoin
hänen itkeä itkua paitani pehmeää vasten ja sanoin:
"Heikki! Ei ole mitään hätää.
Koko Panssaridivisioona on reservissä Juustilassa. Taisteluosasto Puroma marssii
jo.
Se on kova paikka mutta toivoa ei
ole menetetty vaikka Viipuri on ja aina on jaksettava ojentua näkymättömän
mukaan
ja aika ei ole sellaista kuin luullaan.
Aika tihentyy ja ohentuu ja tekee
mutkia ja siinä on kuoppia ja ryppyjä ja sopukoita.
Vain japanilaiset luulevat, että se
muka liikkuu numero numerolta.
Se on heidän käsityksensä ja
annetaan heidän pitää se.
Me otamme nyt Mozartia ja
kuuntelemme, miten aika läikehtii silmissä kuin sametti tai keltainen silkki,
jota tuuli hulmuttaa,
ja käyrätorven ääni tuo mieleemme syvänvihreän,
sanomattoman salomaan, jossa joku menneisyyden ihminen metsästää."
Niitä ei kokoa enää kukaan. XCVII AK, XCVIII AK, CIX AK, CVII AK
ja Kolmaskymmenes Kaartin Armeijakunta ovat yhtä
kaukana kuin se karhu, jonka vatsanahasta oli viilletty se
talja, josta oli tehty suuri hattu,
joka putosi Moskovan tielle,
kun Suuri Armeija perääntyi
jättäen jäljet vain ja lunta,
niin
paljon
lunta.
Kuva 1974, runo kokoerlmasta "Kiertävä kivi on kuollut", WSOY 1986,
jotenkin ajankohtainen tänään 29.6.2014 Espooss.
Ei kukaan ole niin typerä kuin luku - ja kirjoitustaitoinen suomalainen, sillä hän ei ymmärrä kansallisen tietoisuutensa määrittyvän elämisestä Ilmestyskirjan pedon vieressä.
VastaaPoistaKannattiko sitä lukutaitoa käyttää Ilmestyskirjan soveltamiseen? Puhumattakaan "kansallisesta tietoisuudesta".
PoistaKyllä, sillä some syrjäyttää kirjan näkymättömän paljastajana.
PoistaHuomenna yhdysvaltalaiset joukot valtaavat ensimmäisen kunnollisen sataman Cherbourgissa.
VastaaPoistaRunokokoelma on hyllyssä, mutta muutenkin ovat nämä sanat hieman muunneltuina tulleet Kemppisen teksteissä sen verran vahvasti esiin, että voisi ajatella jopa hänen tunnuslauseekseen, vaikkapa etäämmältä kirjoitetun, toivottavasti vasta kaukana tulevaisuudessa tarvittavan, muistokirjoituksen otsikoksi: "Jaksettava ojentua näkymättömän mukaan."
VastaaPoistaOnko sota hyvä vai huono juttu? Jos se on hyvä, on pyrittävä saamaan lisää sotia, jos huono, pitää sotia yrittää estää. Erään Pentin mukaan sodat varmaan ovat hyviä siinä mielessä, että niissä kuolee paljon luonnon pahimpia tuholaisia eli ihmisiä, huonoja siinä mielessä, että niissä tuhotaan mielettömasti luonnonvaroja. Jokaisen sotaintoilijan pitäisi lukea Harri Tapperin kirja Loimu ja lumi. Jos asia on liian järjetön, liian pelottava ja mieletön, se on parasta tehdä naurettavaksi - tai ainakin yrittää tehdä.
VastaaPoistaMuinaiset kansat ovat olleet viisaampia, liikakansoittumisen estämiseksi on uhrattu potentiaalisia äitejä Jumalille. Lopulta me taistelemme leivästä ja elintilasta.
Sota on huono juttu ja niiden syttymistä ja seurauksia pitää estää kaiken tavoin. Ikävä kyllä joskus myös asein.
PoistaSotaintoilijoita on vähän - historiasta kiinnostuneet eivät sellaisia ole, eivät edes sotahistoriasta kiinnostuneet. Enemmän on rauhanaivisteja, jotka luulevat sotien loppuvan kun me täällä tanssimme kaduilla.
Oikeat sotaintoilijat eivät voi lukea Tapperin kirjaa, sillä he eivät osaa suomea. (Tämä vain muistutukseksi siitä, ettei meidän suomalaisten syyllistäminen vähennä sotimista maailmalla yhden paukkupatin vertaa.)