Sivun näyttöjä yhteensä

1. kesäkuuta 2014

Lintuelegikko



Suomen ensimmäinen nimeltä tuntematon suuri runoilija sai Matti Kuuselta nimen ”lintuelegikko”. Nimi perustuu kielikuviin. Kuusen mielestä teksteissä helähtää neidon ääni, jolla ei ehkä ole vertaa.

”Suomen runottaressa”, josta siis olisi kaikella raivolla saatava aikaan ensin e-kirja ja sitten uudistettu laitos tämän 1990 ilmestyneen vanhennuttua, on kiitos valistuneiden toimittajien Kalevalan ja Kantelettaren sijaan alussa muinaisrunoja eli tekstiä sellaisena kuin se on merkitty muistiin. Jotkut on kirjoitettu jo 1700-luvulla, useimmat seuraavalla vuosisadalla.

Nämä ovat Kuusen esiin nostamia:

Alahalla on allin mieli
uiessa vilua vettä,
alempana armottoman
käyessä kylän väliä.
Sydän kylmä kyyhkysellä
syyessä kylän kekoa,
vilu vatsa varpusella
juuessa vilua vettä,
kylmempi minun poloisen,
kylmempi minun sitäkin. 

 = = =

Jopa illakko tuleepi
hämärikkö häilähtää –
illakko miun isoini
hämärikkö veikkoseni
päivänlasku lankoseni.

Jo alko vilu vihata
kaste suuri karkotella.
Mistä tien vilulle viitan
hallalle hyvän hamosen
paian pitkän pakkaselle
sukat suurille lumille?

Keritsen kesoisen uutin
talvilampahan takitsen,
tuost tien vilulle viitan
hallalle hyvän hamosen
paian pitkän pakkaselle
sukat suurille lumille.

 = = =
Ja modernisti – nainen. Muistiinpano on Ilomantsista

Kun on tuttuni tulisi
ennen nähtyni näkyisi,
virstan vastahan mänisin
peninkulman peipetäisin
aitoja alentamaha
veräjiä purkamaha.
Sille kättä käppeväisin
vaikk ois kalama kaulan piällä,
tuolle suuta suikkoaisin
vaikka oisik suu suven veressä
ja vielä viereen mänisin
vaikk ois vieri verta täynnä.


Ehdotan lukemaan nämä Ornette Colemanin kappaleen ”Lonely Woman” säestyksellä. Lähes vastaavat, vakioidut, pastöroidut ja homogenisoidut Lönnrotin Kantelettaren versiot saanevat taustakseen Modern Jazz Quartetin version samasta teoksesta.

6 kommenttia:

  1. Jag hatar om finska språket.

    VastaaPoista
  2. Jukka, muistanko väärin, että Matti 6 on joskus kertonut viimeisimmän runon "Kun tuttuni tulisi ..." olevan yksi maailman eniten käännetyistä runoista. Hataran muistini mukaan se olisi käännetty yli 400:lle kielelle? Saksaksi sen käänsi itse Johann Wolfgang von Goethe.

    Kalevi Kantele

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä näin on. Teksti tunnettiin Turussa ja sen välitti muuan näistä matkailijoista, ja tiedottaja oli F.M: Franzen.

      Poista
  3. Olisiko tuo "Keritsen kesoisen kuutin..."?

    Arvelee Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  4. Onko kutkuttavaa kirjoittaa tuollaisesta lintu sinisestä/lintu jostain muusta. Kun ei sillä ole mitään vitun merkitystä.

    VastaaPoista