Sivun näyttöjä yhteensä

6. joulukuuta 2011

XAU


Eilinen kirjoitus pani selailemaan asian johdosta lausuttua. Markan sijasta kansakoulun tuominen takaisin peruskoulun sijalle olisi tarpeen. Kaksi presidenttiehdokasta osoittaisin valmistavaan kouluun, koska heidän koulukypsyytensä antaa aihetta miettimiseen. Valuutta, sen nimi ja arvo ja näihin lujalla sidoksella liittyvä ohjauskorko kun eivät kuulu millään tavalla tasavallan presidentille

Kenellä on silmät on jo nähnyt, että myös vakavissa talousasioissa löytyy aina kolmenlaisia asiantuntijoita, jotka lausuvat ”jaa”, ”ei” tai ”pihalla”.

Mielipiteitään ilmaiseva äänestäjäkunta sitä vastoi onnistuu hilpeästi sekoittamaan toisiinsa rahan ja rahan nimen.

Umberto Econ romaanina hiukan keskinkertainen mutta oivalluksia säihkyvä teos oli nimeltään ”Ruusun nimi”. Getrude Stein sekoitti aikoinaan asiaa kirjoittamalla ”ruusu on ruusu on ruusu”, jolla hän tarkoitti vain vaihtaa sanan ”ruusu” merkitystä kesken lauseen.  ”Ruusu on ruusu” on kuin ruusu.

Näiden aikojen keskustelu on toisaalta ilahduttanut mieltäni. Aina välillä joku viittaa siihen, että tämän blogin ja sen kommentoijien yleisilme on pollea. Eräiden kommenttien jälkeen käsitän, että tilanne on kuin onkin sama kuin kauan sitten kansakoulussa. Jos joku sanoi, että Helsinki on Suomen pääkaupunki, toinen kohotti nyrkkinsä ja kysyi: ”Mikä sinä oikein luulet olevasi.”

Tämä etiketti näyttää toimivan edelleen.

XAU otsikossa on kullan lyhenne pörsseissä.  Nykyviisaus sanoo, että markka on ”arvokkaampi” kuin euro, mutta arvokkain kaikista on kulta. Joistakin mielipidekirjoituksista ilmenee, että kirjoittajat luulevat Suomen tai USA:n tai kaikkien maiden olevan edelleen kultakannassa niin että setelin voisi vaihtaa kultaan keskuspankissa.

Mainitsin Umberto Econ, koska hänen romaaninsa korostaa asiayhteyttä ymmärtämisen edellytyksenä. Monessa mielessä kullalla ei ole arvoa. Luulisin ettei taksi ottaisi kuvan kultadollariani (20 dollaria) edes pantiksi, vaikka sen arvo on romukultana tällä hetkellä yli tuhat euroa. Mistäpä sen pikapäissään toteaa, onko kolikko kultaa eli ongelmattomammaksi rahaksi muutettavissa.

Tavaratalossa kultaraha toisi vain vartijat ja poliisit paikalle. Kullan hintakäyrän voi kuka tahansa etsiä helposti verkosta. Hinta vaihtelee suuresti, koska kysyntä vaihtelee. Ajatus valtioiden hallussa olevan kullan myymisestä taisi olla viimeksi julkisuudessa Portugalin paketin yhteydessä. Ajatusta pidetään huonona. Tarjonta pudottaisi hintaa, ehkä pahastikin.

Kysymys on yrityksestä selittää mahdollisimman yksinkertaisella tavalla, että myöskään rahan eli valtion valuutan ollessa puheena menneisyyteen ei voi palata. Nyt mielikuvitusleikkinä toteutettu omaan valuuttaan siirtyminen aiheuttaisi suurin piirtein sen, että palkat maksettaisiin eri valuutalla kuin se, mitä saataisiin viennistä. Palkat markkoina ja vientitulot euroina, dollareina, jeneinä ja juaneina.

Vaatii ankaraa mieltä ajatella, että näiden valuuttojen kurssi pysyisi pitkään samana.

Alle 20 vuodessa on unohdettu, millaisia seurauksia oli 90-luvun alkaessa suurta muotia olleilla valuuttalainoilla. Jälki oli pahaa. Valtion laina on välttämättömästi valuuttalainaa. Mistäpä lainan antaja kaivaisi ne markat?

Näin myös useita repliikkejä, joissa paheksuttiin valtion velkaa yleisesti ja yksikantaan. Tässä näyttää olevan vielä yksi kansakouluasia. Valtio ei ole liikeyritys eikä kunta liioin. Ajatus ei ole se, että valtio keräisi markkinoilta kauppaa käymällä varat suuriin investointeihinsa. Ne varat on ollut kautta aikain tapa lainata, ja silloinkin korko on kova kysymys.

Mainitsin jo kerran, että hyvin mielenkiintoisen uutuuskirjan mukaan Adam Smithin jälkeläisten pitäisi kansakuntien vaurauden sijasta puhua kansojen velkaisuudesta. Hyvin toimiva ja oikein mitoitettu luotto on parempi asia kuin laiskana lakossa makaava raha, oli sen nimi mikä tahansa.

26 kommenttia:

  1. Stein taisi kumminkin laulaa ruusu on ruusun kolmasti kuten Pietari oman värssynsä kukonlaulua odotellessaan. Ecolle (ja Shakelle) riitti vähempikin ruusuisuus.

    VastaaPoista
  2. Joopa joo, luottamus pitää olla rahan arvosta molemmin puolin. Kauan sitten ennen korttiaikaa nautin myöhään illalla pari drinkkiä Raahen parhaan ravintolan baarissa. Minulla oli taskussa vain samana vuonna lyöty juhlaraha - en muista mikä, arvo taisi olla 20 mk.

    Baarin nuorehko nainen uhkasi soittaa poliisin, vaikka vakuutin, että tämä on laillista Suomen rahaa. Onneksi baarissa oli tietävämpi asiakas, joka vaihtoi mulle kolikon oikeisiin markkoihin.

    VastaaPoista
  3. Velkatalous pyörii ahkeran rasvauksen vuoksi näennäisen tasaisesti. Jopa kansakoulu pohjalta on vaikeaa ymmärtää, miksei jatkuvista leikkauksista ja tehostamisista huolimatta talous pätkii, eikä perille tunnuta pääsevän koskaan. Yhdysvallat on jo 50 vuotta ajanut velkapeikkoa takaa saavuttamatta sitä rahtustakaan. Vaikka "kultareen" painoa on kevennetty kevennetty painamalla setelirahaa reippaamman vauhdin lisäämiseksi, niin karkulaisen saavuttaminen vaikutta enää uskon asialta. Kultaakaan ei voi nakella kyydistä eikä käyttää porkkanana koska sen taika murenisi, kuin joulupukin, jolta lasten paikalla ollen, kiskaistaisiin parta pois.

    VastaaPoista
  4. Jos olosuhteiden pakosta joudumme joskus palaamaan markkaan, niin ei markan kurssia tietenkään voida kiinnittää väkipakolla mihinkään valuuttaan taikka valuuttakoriin. Siis markka kelluisi.

    Valtion velka on täysin eri asia kuin jonkun yksityishenkilön oma velka. Yksityishenkilö vastaa velastaan omalla lompakollaan. Valtion velkapotista vastaavat kaikki veronmaksajat yhdessä.

    Valtioiden velat ovat käytännössä ikuisia. Yksityishenkilön on jossain vaiheessa maksettava koko velkansa takaisin lainoittajalleen. Viimeistään kuolinpesästä otetaan siivu velkoihin taikka koko pesä.

    Kun rahamarrkkinoita vapautettiin Suomessa vuodesta 1985 eteenpäin, niin markka olisi pitänyt samanaikaisesti päästää kellumaan. Siis ihan kansantaloustieteen perusoppikirjojen opetusten mukaisesti.

    Olisi jäänyt velkavetoinen korkeasuhdanne toteutumatta, kun kurssiriski olisi tullut kaikille näkyväksi.

    Mutta kun kaikki vastuulliset tahot huusivat kurkku suorana, ettei Suomessa enää ikinä devalvoida, niin tällainen julistus tiesi bensaa liekkeihin. Velkavetoinen korkeasuhdanne pääsi ryöstäytymään ja lopulta lässähti omaan mahdottomuuteensa.

    Kun kerran rahamarkkinoiden vapautuksella pyrittiin säännöstelyn purkamiseen, niin markan ulkoinen arvo jäi kuitenkin säännöstelytalouden vangiksi tuhoisin seurauksin.

    VastaaPoista
  5. Kaikella kunnioituksella: Ei aivan aukea analyysi, paitsi siltä osin, että kansa on tyhmää ;) Pysyyhän se tyhmänä, jos sille ei viitsitä kertoa esim. sitä, mitä eurosta eroamisvaihtoehto maksaa. Noin suuruusluokkana - kymmenissä miljardeissa mitaten - ja miten tuo summa karkeasti ottaen muodostuu. Sille, joka asian tietää, kertominen on helpompaa kuin Umberto Econ analyysi.

    "...palkat maksettaisiin eri valuutalla kuin se, mitä saataisiin viennistä"

    - Mitäpä merkillistä tässä on ? Näin on toimittu maailman sivu ja toimitaan esim. Ruotsissa edelleen. Kyseessä on yleinen käytäntö edelleen myös Suomessa (vienti EU:n ulkopuolelle esim. dollareissa tai ostajamaan valuutassa).

    - Välimeren velkamaiden ongelmahan on juuri se, että ne eivät voi devalvoida, koska niillä ei ole omaa valuuttaa, vaan ne on sidottu niiden kannalta liian vahvaan euroon (vrt. hedelmät ja lippalakit).

    Toinen pieni täsmennys: Se aika, jolloin valtiot ottivat velkaa investointeihinsa (esim. rautatiet), on kaukana takanapäin. Nyt valtiot myyvät omaisuuttaan ja ottavat sen lisäksi silmittömästi puhdasta syömävelkaa. Tämän toiminnan moraalisuudesta voidaan olla montaa mieltä. Tai ei oikeastaan - tuo politiikka ryöstää lapsiltamme tulevaisuuden, jotta nyt vallassa oleva polvi voisi edelleen elä yli varojensa. Titanicin kannella orkesteri vain jatkaa ...

    VastaaPoista
  6. Alan Greenspan oli kultaraha, paitsi että hänkin ikääntyi eläkkeelle. Muu kultahan
    ei vanhene. Sitä on ihmisten ilmoille louhittu ja vaskoolattu tuollaiset pari uima-altaallista. Kun Greenspan lähti,hermot alkoivat säröillä ekstriimirahan tislaamoissa.

    Alan Greenspan ihan oikeastikin lausahteli
    kuinka systeemin paalutuksen tulee yltää
    kallioon asti.Tätä olisi luottamus, joka olisi
    vankka kuin vanhassa kultakannassa. Tätä oli (ja on) rahanarvodoktriini tai -normi, tuo kuuluisa noin 2 %. Finanssien perustavinta
    sorttia seteleitä ja talletusrahaa ajettiin kahden prosentin putkistossa kautta maailman. Kaikenlaista kummaa asia poreili
    ja loiskiehui tiivisteestä liedelle ja leijui tuoksuina ilmakehässä -oikeammin ilmapiirissä jos minne ja minkälaisin kiihotuksin.

    Praktisesti oli jännää kuinka rahamäärän
    mittaaminen ja herkkäliikkeisyyden tutkaaminen pakeni suopunkiviskaaleja. Yrittämästäkin antauduttiin.
    Tätä näpsäkkää "2%-ja tyyntä-ok" auttoi myös postMao-Wallmart/Lidl -uusmaailmanjärjestys. Inflaatio jäi menneeseen maailmaan.

    Lisää levollisuutta Great Moderation ajanjakson järjestelijä-urhoille toi toinenkin
    kultaraha (kuin A. Greenspanin pappeus),
    nimittäin platinaisen varma, riskitön korollinen dollarinen, Liittovaltion
    bondi. Johdannaisten vakuus. Vajeitten ansiosta näitä oli paljon,mutta ei kyllin.

    Sosiaalipolitikan eli kristillisyyden operationaalistamiseksi Amerikassa mahdollistettiin omakoti kaikille (Myllypuron
    yksiön hintaan). Kyseinen Arava sovellutus
    Fannie/Freddie tehtaili sekin AAA velkoja
    joilla rahoilla maksettiin kirvesmiesten palkkoja ja viemäröintejä ja mitä laajakaistoja. Wall Street täytti tehtäväänsä
    Kiinan ja talonrakennustyömaan välissä. Kuten sen kuuluikin silloittaa unelmien ja
    täyttymyksen välinen rotko.

    Vakuutena oli lainan kohde: talo. Ei muuta.
    Homma kierrähti ylikierroksille. Vähäpätöisen pienen subprime-markkinan
    säröstä uusglobaali meni sekaisin. Jopa
    subprimet potensiin ja AAA leimattuina
    maailmalle Ilmarisia myöten, oli tolkullista
    AAA kultarahan varassa ja matemaattisia
    invarianseja seuraten (kuin Galileo/Newton
    ikään), joita kymmentuhantisten pörssitilastosarjojen varaan ja varaventtiileillä varusten, oltiin laadittu.

    Rahaesikunnat tuottivat UPM KONE
    Stora Wärtsilä Metso ja useat muut osinkomasiinat -ja Connecting People !
    Nokia vinosilmä - pyörösilmä yhteys on ihan perustavinta infraa
    tavaran/rahan jälleensyntymiskierron äskeisessä ilmestyksessä. Mutta.

    Väärin vaurastuttu.Euro"kriisi" kroonistettiin.
    Merkozy kokee panna uusiksi. Sarkozy antoi puoli viikkoa sitten sen verran myöten
    että "emme me yksin domesticate finances". Ja "We will not change the rules of
    globalization alone". Mutta että muutamme
    kuitenkin. Joopa. Tästä on kyse kuten Natoisat ArhinmäkiNiinistöLipponen
    private equity finassiöörien omistamissa
    (velat Varmassa) Kauppakeskuksissa selvittävät. Merkozy kokee viskoa soraa
    rapisemaan raharattaisiin, tätä mellakoitsijoiden perushuutoa, tobinia.

    Ja muuta. Ihan finanssimatematiikkakin uusiksi. Pyhäinhäväistys tässä kohtaa on
    kaavan vaihto ROE:sta ROA:aan eli tuottoa ei laskettaisikaan vain osakkeille vaan koko
    taseelle. Interbank-luomukselliset Iterahat ja muu vapaa (-sopimus-) raha tulisi ynnätä ennen kuin bonukset pannaan maksuun, perusrahana,kässinä,joiksi ihmeet ja kummat diilataan -MBA:itten kesken.

    Ja ropiseehan pöydältä murenia,funtsi New
    Labour. Ihmis-institutionaalistettu pöyrremyrsky ei laannu,näemmä.Paitsi jos
    saisi Lauri Ihalaisen globaalistettua.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  7. "Nyt mielikuvitusleikkinä toteutettu omaan valuuttaan siirtyminen aiheuttaisi suurin piirtein sen, että palkat maksettaisiin eri valuutalla kuin se, mitä saataisiin viennistä. Palkat markkoina ja vientitulot euroina, dollareina, jeneinä ja juaneina."

    Juuri tämähän on se oman valuutan keskeisin hyöty. Jos kilpailukyky on mennyt, voidaan kiinteä valuutta devalvoida tai kelluvan valuutan arvoa heikentää laskemalla korkoa ja pumppaamalla markkinoille lisää valuuttaa. Vientiyritysten kulut pienenevät, mutta tulot eivät.

    Jos omaa valuuttaa ei ole, kilpailukyky saadaan takaisin vain vaikeasti toteutettavien palkanalennusten kautta. Tätä kutsutaan eurospeakissa "sisäiseksi devalvaatioksi".

    Valinta näiden välillä ei ole ollenkaan yhdentekevä, koska valuutan devalvoituminen voimistaa inflaatiota mutta sisäinen devalvaatio johtaa deflaatioon. Deflaation vaikutukset ovat kokonaistaloudelle tuhoisampia kuin inflaation. Ainoastaan ns. toimettomalle rahalle deflaatio on edullinen.

    "Valtion laina on välttämättömästi valuuttalainaa. Mistäpä lainan antaja kaivaisi ne markat?"

    Tämä nyt ei pidä ollenkaan paikkaansa. Kehittyneen valtion merkkinä on pidetty aina ja iankaikkisesti nimenomaan sitä, että se lainaa omassa valuutassaan. Englannin kielessä jopa erotetaan käsitteet "government debt", joka on valtion omassa valuutassaan ottamaa velkaa, ja "sovereign debt", joka on valtion vieraassa valuutassa ottamaa velkaa.

    Valtionkonttorin tilastojen mukaan Suomen valtionvelasta oli noin 62 % markoissa vuonna 1998 eli ennen markan euroon kiinnittämistä (1999). Euroon kiinnittämisen jälkeen suhde muuttui, sillä myös eräissä muissa valuutoissa (DEM, FRF, ITL, ESP, BEF, NLG, PTE, ATS, IEP) ollut laina muuttui euromääräiseksi.

    Keskeinen ongelma euroalueen valtionvelkakriisissä on nimenomaan se, että euro käyttäytyy ikään kuin se olisi Saksan valuutta. Niinpä euroissa otettu velka on useimmille maille ikään kuin vieraassa valuutassa otettua velkaa. Esimerkiksi Italialla ei missään nimessä olisi tällaisia ongelmia kuin nyt, jos sen valtionvelka olisi edelleen liiroissa kuten oli asia ennen euroon liittymistä.

    Krugman on kirjoittanut asiasta jokin aika sitten:

    http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/11/10/original-sin-and-the-euro-crisis/
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2011/11/11/original-original-sin/

    Euron ennenaikainen luominen oli virhe, joka saattaa tuhota koko sinänsä kannatettavan Euroopan integraation. Oikea aika yhteisen rahan luomiselle olisi ollut vasta sitten, kun EU olisi saanut mm. verotusoikeuden ja valtioiden välisille tulonsiirroille olisi ollut joku järkevä infrastruktuuri. Koska tulonsiirtojahan yhteinen raha edellyttää, jotta vaihtotaseiden epätasapainoa voidaan korjata.

    Mentiin perse edellä puuhun, onko siis ihme, että meinataan tulla pää edellä alas?

    Sillä tietenkään euroon liittymisen alkuperäinen typeryys ei tarkoita, että eurosta eroaminen olisi välttämättä viisasta. Virhe pitäisi kuitenkin myöntää, koska muuten upotaan vain syvemmälle suohon. Erehtymättömyys ei ole merkki viisaudesta vaan typeryyden vaarallisin muoto.

    VastaaPoista
  8. Minulla on ollut ilo viimeisen neljän vuoden aikana kehoittaa tuttaviani sijoittamaan fyysiseen kultaan. Vuosien varrella tälläkin foorumilla olen asiasta muutaman kerran maininnut. Tämän takia useat tuttavani ovat tulleet ystävikseni :) Raha ratkaisee.

    Vastoin Kemppisen mielipidettä toivoisin Portugalin myyvän kultavarantoaan, koska kullan hinta siloin nousisi.
    Intia osti äskettäin 200 tonnia kultaa. Eli joku myi kerralla tuon määrän. Kullan hinta nousi, mutta sijoittajien luottamus Intian talouteen väheni. Tuskin valtiot enää tuollaista riskiä talouteensa ottavat.
    Sijoituskullan treidaaminen on mielipuuhaani. Tiedän useita suomalaisia, joista on treidaamalla tullut miljonäärejä viimeisen viiden vuoden aikana.

    VastaaPoista
  9. Nuo maininnat kansakoulusta, tuovat mieleen todellisen koko kansan koulun, yhtenäiskoulun.

    En ymmärrä, miksi Suomessa ei ole yhtenäiskoulua Yhdysvaltojen ja Kanadan tyyliin. Kävin itse vaihto-oppilaana sellaista USA:ssa ja lapseni Kanadassa. Hyvin toimi ainakin Kanadassa niiden yhdeksän vuoden aikana, joina sitä seurasin. Oli tasoryhmät, mahdollisuus keskittyä lukiossa matemaattisiin aineisiin, kieliin jne.

    VastaaPoista
  10. Henkilö tuossa ihmetteli,
    miksi eläkerahoja ei laiteta kultaan.

    Etuja:

    Eläkerahasto ei olisi vale-eläkerahasto,
    koska eläkerahat eivät häviäisi "vahingossa".

    Ei tarvitsisi palkata kalliita "eläkejohtajia" ynnä muita, koska nyt homma olisi todistettavasti yksinkertainen,
    ehkä olennaisesti tietokoneen tehtävä.

    Nykyinen eläkerahasto voi olla aikamoinen pumppuasema "sijoituspäätöksineen" ja niistä
    mahdollisesti etukäteen lähetettyine signaaleineen lähitienoon. Johtajat lienevät usein poliittisesti valittuja.

    Eläkkeet siis maksettaisiin muutettuna kullaksi
    ja saatava määrä tulisi sitten osuutena
    kullassa laskettuna siitä mitä kullassa tuli laitettua. Tuon nimi on kait kultakanta.

    Onko eläkesysteemin tarkoitus joku muu
    kuin, että ihmiset saisivat suurin piirtein eläkkeensä?

    Onko eläkesysteemin tarkoitus että ihmiset eivät saa eläkettänsä surin piirtein sovituin ehdoin?

    VastaaPoista
  11. Ad Omnnia: - nimimerkin "Idiootti" kommentti on erinomainen.

    VastaaPoista
  12. Ad Omnia: - Sveitsin järvissä on tiedon mukaan muutama kuorma-autolasti kultaharkkoja. - Istuin kerran iltaa erään hyvin korkean tason spesialistin kanssa. Hän sanoi valtioiden ja pankkien olevan yhtä mieltä siitä, että tuon lastin nouseminen sijoitusmarkkinoille olisi suuri onnettomuus.

    Sitten on erilaisia höpöjuttuja aiheesta natsien kulta-aarteet.

    VastaaPoista
  13. JarMomin viittaama Intian kultaosto oli ilmeisesti osa IMF:n huolellista kultaoperaatiota, josta on napakka selvitys täällä: http://www.imf.org/external/np/exr/faq/goldfaqs.htm

    VastaaPoista
  14. Äh, tota noin, niinku duoda duoda, missä järvessä niitä kultaharkkoja siellä Sveitsissä?

    VastaaPoista
  15. Minkä nuorempana kirjoitaa se vanhemapana vastaan tulee.. Tosin yo. ikämiehenäkin kirjoitettu JK:n blogi herätti lukuisia kysymyksiä, joita Idiootti & kumpp. todella ansiokkaasti edellä kommentoi.

    Käsiini sattui blogistimme Hesarissa jo v. 1994 - siis juuri ennen Euroon liittymispäätöstä - esittämä tulkinta Kokkolassa käyneen Jacgues Delorsin näkemyksistä ja epäilyksistä rahan ja markkinoiden valtaan liittyen.
    Delors oli jo silloin ehdottanut "taloudellista turvallisuusneuvostoa, lyhyesti sanottuna isänmaattoman pääoman suitsimista". Hesarin kolumni päättyy tiivistykseen "Vapaakauppa ja integroituminen ovat esimerkillisiä hankkeita, mutta niiden rajat on tunnustettava ja tunnettava... Perusongelma on poliittinen. Tavaran ja palvelujen vaihdannan esteitä on raivattava. Rahan ja finanssipääoman vapaan kulun tielle on luotava esteitä".

    Delors on juuri DT:ssa kertonut näkemyksiään miksi "Yhteisvaluutta euron tie kohti velkakriisiä alkoi heti sen synnyttyä... "Talousministerit eivät halunneet nähdä mitään epämiellyttävää, johon heidän olisi pitänyt puuttua".

    Sama likinäköisyys lienee vaivannut viime vuosinakin niin omia kuin vieraitakin talousministereitä - sillä on kyllä ollut enemmän vaikutusta elämäämme kuin presidenttiehdokkaiden aiheeseen liittyvillä kannanotoilla.

    Em. johdannon jälkeen ihmettelen miksi JK ei enää halua erottaa keskustelua vapaakaupasta ja finanssimarkkinoiden negatiivisista ilmiöistä eikä sallisi presidenttiehdokkaiden keskustelevan tai ottavan poliittista kantaa siihen miten itsenäisessä valtakunnassa tai tulevassa liittovaltiossa eletään nyt ja lähivuosina vaikka siitä "yksin päättäminen" ei valitun presidentin tehtäviin ja valtaoikeuksiin kuulukaan - edes sen jälkeen kun valinta on tehty.

    Valitsematta jääneet jatkavat poliitikkoina ja vaalityön hedelmiä kerätään puolueiden pussiin vielä ensi syksyn kunnallisvaaleissakin.

    Se on selvää kenellä ehdokkaista taustaryhmineen on syytä pyrkiä vähättelemään tai vaientamaan kriittistä keskustelua nykyisestä EU- ja Euro-kriisistä.

    VastaaPoista
  16. Ad Anonyymi: - kiitos. Tutkin hakemistoja. Olin luultvasti lukenut Delorsin tuolloin uudet kirjat. On siis aihe ottaa ne esiin.

    Mainitsemasi uusi haastattelu löytyi suoraan hakukoneella.

    VastaaPoista
  17. ad Idiootti:
    Mihin se perustuu, että jos Italiassa olisi ollut liira, niin he eivat olisi rakentaneet velaksi 'hyvinvointivaltiotaan'? Omham maita velkakriisejä ollut valtioissa, joilla on oma valuutta.

    VastaaPoista
  18. Jos joku pieni järkyttävästi mutta toivuttavissa oleva meteori-isku Lappiin tai Gobin autiomaahan tapahtuisi, niin siitä jo skenaarionakin saisi jännittävän talousscifin.

    Ensin suuronnettomuus mutta sitten maalle suuri onni, kun 2 biljoonan edestä lapioitaisiin kultaa, platinaa ja muita arvoaineita.. Maailmantalous menisi sekaisin pelkästä pelosta?

    (Monissa asteroideissa on paljon korkeammat, hyvinkin korkeat metallipitoisuudet, kuin maassa).

    MrrKAT

    VastaaPoista
  19. Hmm, siis jos Intian valtio ostaa massiivisesti kultaa ja mikrotasolla kysyntää pitää yllä Aasian ja erityisesti Kiinan kasvava keskiluokka, on siis kulta pitkällä ja keskipitkälläkin short. Pienet ostavat ja isot myyvät. Short.

    JarMom, ota siis vuoden pariin sisään rahat ja juokse.

    Esimerkkinä viime keväältä, jossa lyhyen ajan sisään kolme merkittävää investointipankkia antoi vihjeitä hinnan selvästi noususta. Se laski merkittävästi kuukauden sisään. Samoin nyt lokakuun ennuste 2200usd/oz yhdeltä pankilta johti pienehköön, mutta selkeään laskuun juuri äskettäin. Ihan sattumaa, voi joku uskoa, tosin kaava on aina sama. Minä shorttaan seuraavien suositusten tullessa.

    Vielä manipuloidumpi hopea näyttää esimerkkiä mikä on homman nimi. High-Frequency-Trading laski tunneissa hintaa 12% toukokuun alussa. Tunnetut ja tunteettomat hedge-rahastojen säännöt pakottavat teknisiin myynteihin eli lumipaakun tiedetään vierivän jättipalloksi ja siksi paakku onkin ilo lykätä liikkeelle.

    Merkittävästi noussut kulta alkaa antaa siis indikaatiota hinnanmuodostuksesta kuin hopea, joka nousi 9 -> 49usd/oz 2008-2011. Etenkin P5/10-P5/11 merkittävä nousu joko johtui että JP Morganilla ei ollut budjettia estää nousua tai sitten viimeiset puoli vuotta nousua ei hillitty ja päinvastoin sissimarkkinoinnilla lietsottiin ylös (JP Morgan ja hitlervideo hopeashorteista). Ja sitten myyntikone käynti ja jättishortit kiinni. Kolme teknistä syytä annettiin julki yleisessä keskustelussa ja vain muutama blogi esitteli neljättä syytä, shorttipositioiden erittäin merkittävää kevenemistä. Juuh, ei ole manipuloitu hinta isossa mittakaavassa.

    Lisäksi fraktaalialgoritmit ja muut konekaupankäynnit ovat nyt kehittyneet tarpeeksi hyviksi. Jos seuraatte sijoituskeskustelupalstoja ja blogeja, huomaatte aiheen olevan kuuma; ihmiset ovat häviämässä. (päälle Ruotsin tapaus, jossa piensijoittaja toimi markkinariskillä pörssissä ja tuomittiin rikollisena, koska oli päihittänyt ohjelmoituja robotteja...).

    Hopea oli hyvä hevonen, mutta nyt ohjakset ovat vieraissa käsissä, muutama vuosi sitten perustettu ETF myytiin ajatuksena paremmasta markkinasta ja todennäköisestä kohteen arvonnoususta näkyvyyden ja helppouden vuoksi. Oikeasti tämä olikin vipukahva hedgeille ja isoille pelureilla päästä veivaamaan hintaa haluttuun suuntaan, varantosääntöjä ei noudatettu. Hopeasta näkee pelin hengen, kultaan kasataan samaa supertoivoa. Mites olisi 30% hinnasta pois parissa viikossa? Eihän se ole mahdollista, eihän? Kullallahan on se jatkuva hyötykäyttö, eikös?

    Kulta on ollut mahtava sijoitus viimeisinä vuosina. Historia ei ole tae tulevasta. JarMom, ota rahat ja juokse.

    VastaaPoista
  20. Oma valuutta on vapaakaupan este. Devalvaatio on käytännössä tuontitulli ja vientituki. Kaupan päälle saadaan inflaatiota, joka taas on velkojen maksamattajättämistä, tai siis maksamista huonommalla rahalla, kuin mitä lainatessa itse sai. Toisaalta, velkapotti ei voi kasvaa suhteessa tuloihin ilman että korot tippuvat kohti nollaa, muuten loppuu ostovoima ja tulee väistämättä lama. Siksi onkin välttämätöntä jättää velat maksamatta. Yksilön moraali tappelee vastaan, mutta jo muinaiset heprealaiset keksivät jubilee-konseptin. Uusjako on aina välillä pakko tehdä, muuten yhteiskunta tekee itsemurhan. Elämme kaikki petoksen vyyhdessä, jota yhteiskunnaksi kutsutaan.
    Koko talous taitaa olla pelkkää rosvousta ja huijausta. Sijoittakaa tölkkisafkaan ja haulikkoon.

    VastaaPoista
  21. eiseniinvaikeaaolelle:

    Samaa mieltä kanssasi.
    Nyt on menossa "juokse poika juokse" vaihe.

    Mikrotasolla Kiinan kasvavan keskiluokan ohjattu käyttäytyminen kullan suhteen voisi antaa kuvan, tai mielettömän ajatuksen Kiinan siirtymisestä kultakantaan. Kiinalla taitaa 3000 tonnia kultavarannossaan tulla ensi vuonna täyteen.
    Tai jos Kiina ja USA päättävät yhdessä myydä kultavarantojaan, olisi realistisin vaihtoehto?
    30% hinnasta pois kahdessa päivässä olisi silloin mahdollista.

    Ehkä sittenkin tänään suosittelisin sijoittamaan aikapankkiin, jonka valuuttana on tovi. :)

    http://stadinaikapankki.wordpress.com/

    VastaaPoista
  22. "... kirjoittajat luulevat Suomen tai USA:n tai kaikkien maiden olevan edelleen kultakannassa niin että setelin voisi vaihtaa kultaan keskuspankissa."
    Eiköhän noissa kommenteissa sittenkin enemmän heijastu keynesiläisen ja monetaristisen talous- ja rahapolitiikan ero.
    Ei ajatus markkaan paluusta - pakosta tai vapaaehtoisesti - aivan hullu ole: mahdollisuus hoitaa talousongelmat kelluvalla valuutalla (Ruotsi) tai devalvoimalla on yhteiskuntarauhan kannalta parempi kuin jatkuvat kaiken kurjistavat säästöt tai syömävelan otto. Todellakin on suuri ero suuriin investointointeihin (esim. infrastruktuuri) otettavilla tai säännöllisiin menoihin otettavilla lainoilla ("syömävelka"). Edellinen tuottaa varallisuutta, mutta jälkimmäinen on epätervettä taloudenpito paitsi suhdannevaisteluissa. En usko, että sen paremmin valtio kuin yksityinenkään henkilö voi pitkän päälle rikkoa sääntöä "ei voi syödä enemmän kuin tienaa". Valtiolla tuo aika vain on pidempi, Kreikalla se on päättynyt, USA:lla se kuluu.

    VastaaPoista
  23. Sarjassamme tyhmiä kysymyksiä, kysyn kohteliaimmin seuraavaa:

    Kun tiedämme, että maailma on täynnä rahaa, joka etsii kiivaasti tuottavaa ja turvallista sijoittumiskohdetta, niin mihin sijoittuvat nyt ne sadat miljardit, jotka eivät uskalla sijoittautua kriisimaiden velkapapereihin?

    Tuskin ne missään holveissa nollakorolla makaavat.

    VastaaPoista
  24. Laajennettua lainausoikeutta

    HS - Kulttuuri - 25.7.1994 - 4197 merkkiä - 1. painos

    Taivaanranta

    logo: NÄKÖKULMA

    Jukka Kemppinen

    TAIVAANRANTAA maalattiin viikon

    vaihteessa Kokkolassa harvinaisen arvo

    valtaisin voimin. Jacques Delorsin esitys

    tuntui lyhyiden uutispätkien perusteella

    arvioiden heijastavan samoja ajatuksia,

    jotka esitti Jacques Attali 1990 kirjassaan Lignes d'horizon, suomeksi "Taivaanran

    toja". Attali oli Ranskan akateemisen hallintoperinteen ylpeys. Tällä hetkellä hän ei ole maineikas eikä suosittu haaksirikkouduttuaan pankinjohtajana ja koettuaan lahjakkaan mutta leuhkan miehen kohtalon.

    Attali julisti kirjassaan rahan vuosikymmentä, mutta Delors vaikuttaisi nyt epäilevän rahan ja markkinoiden valtaa ja ehdottaa jälleen taloudellista turvallisuusneuvostoa, lyhyesti sanottuna isänmaattoman pääoman suitsimista.

    Otan vapauden tulkita herrojen ajatuksia.

    MARKKINAT OLISI ymmärrettävä nykyistä analyyttisemmin. Sanat "markkinat" ja "markkinavoimat" ovat vastikään muuttuneet sisällyksettömiksi taikakaavoiksi, joita toistellaan siinä toivossa, että jotain hyvää tapahtuisi tai että mitään pahaa ei tapahtuisi.

    VastaaPoista
  25. Hesarin merkit liikaa yhteen pätkään.

    Otan vapauden tulkita herrojen ajatuksia.

    MARKKINAT OLISI ymmärrettävä nykyistä analyyttisemmin. Sanat "markkinat" ja "markkinavoimat" ovat vastikään muuttuneet sisällyksettömiksi taikakaavoiksi, joita toistellaan siinä toivossa, että jotain hyvää tapahtuisi tai että mitään pahaa ei tapahtuisi.

    Taloudelliseen ajatteluun on mahdollisesti pesiytynyt sama positivismin harha, joka on surullisen tuttu ajattelun monilta muilta rintamilta. Vain "tosiasiat" merkitsevät jotain. Sitä mitä ei käsitetä tai osata määritellä, laskea tai punnita, ei lueta tosiasiaksi. Tällä tavoin maailma saadaan typistetyksi ja leikellyksi "tieteen" vaatimusten mukaiseksi. Mutta monissa tapauksissa noin positivistisesti nähdyllä maailmalla on yhtä vähän käyttöä kuin esimerkiksi tiedolla ihmisruumiin kemiallisesta koostumuksesta hänen terveytensä ja mielensä hoidolle.

    Taloudellisessa ajattelussa tuo positivismi voisi tarkoittaa syvään juurtunutta luuloa, jonka mukaan rahamarkkinat toimisivat joittenkin luonnonlakien ylläpitäminä, hyvän ja pahan tuolla puolen, ja raha puolestaan olisi milloin tahansa tavaraksi tai muuksi vauraudeksi muutettavaa, ehdotonta ja varmaa. Tuon luulon lamauttamina hallitukset ovat olleet vuodesta toiseen keinottelijoiden heiteltävinä, ja tyhjä raha tyrannisoi teollisuutta ja tuotantoa.

    Rahamarkkinat ovat vain tuotannon kieltä - metakieltä. Rahan kieli voi irtautua todellisuudesta eli tuotannosta aivan samalla tavalla kuin tieteen ja taiteen kieli irtautuvat joskus kuvattavistaan.

    RAHA YHTEISKUNTIEN ohjaajana on paljastanut oikeat kasvonsa. Ne eivät ole kauniit. Teollisuus vikisee välistä, ettei rikkaus synny rahasta, vaan siitä mitä rahalla tuotetaan.

    Myös teollisuus on osoittanut moneen kertaan kyvyttömyytensä hallitsemiseen. Teollisuus ja koko tuotannollinen sektori on aivan erinomainen, aivan elintärkeä renki, mutta huono isäntä.

    Mikä siis neuvoksi? Maaottelumarssit, mottitalkoot vai käpyjen keräily?

    Jacques Delors vastasi Kokkolassa järkevästi: tuotanto mutta ohjattu tuotanto. Tuotanto mutta sosiaalinen ja ekologinen vastuu ja edesvastuu.

    MIKÄ MUU AUTTAISI ajankohdan kriiseissä kuin teollisesti suunniteltu ja toteutettu apu? Jos tarkoituksena on pelastaa ihmisiä Ruandassa tai Balkanilla, siihen tarvitaan ruokaa, lääkkeitä ja lentokoneita. Ruoka, lääkkeet ja lentokoneet eivät ole taivaan lahjoja, vaan tuotteita, joita valmistavat maatalous ja teollisuus.

    Mikä muu auttaisi aikakauden kriiseissä, kuten väestöräjähdyksen ja elinympäristön tuhoutumisen ongelmissa, kuin teollisesti suunniteltu totaalinen sota maapallon puolesta.

    Teollisuus on yhtä vähän hyvä tai paha kuin puukko. Kysymys on siitä, kenen kädessä se on ja mihin sitä käytetään. Vapaa kansalaistoiminta, poliittinen painostus, kuvat, kirjoitukset ja mielenosoitukset ohjaavat liikettä, mutta tuloksiin pääseminen edellyttää teollisuutta ja teollisuus edellyttää mieltä.

    VAPAAKAUPPA JA INTEGROITUMINEN ovat esimerkillisiä hankkeita, mutta niiden rajat on tunnustettava ja tunnettava. Vapaakauppa ja kaikki kauppa katkeaa, jos yhteiskunta repeää. Yhteiskuntia repii yleisimmin avoimen saalistuksen salliva eriarvoisuus.

    Perusongelma on siis poliittinen. Tavaran ja palvelujen vaihdannan esteitä on raivattava. Rahan eli finanssipääoman vapaan kulun tielle on luotava esteitä.

    VastaaPoista
  26. Anonyymi kirjoitti tosi hienosti rahapositivismista. Mutta kaikkein hienoimin rahasta kirjoitti jo Karl Marx Pääomassa.

    VastaaPoista