Sivun näyttöjä yhteensä

22. joulukuuta 2011

Hulluja yllyttämässä


Väittävät että alkaisi olla maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Juuri siksi tuumin, että olisi vihapuheen paikka.

En ole saanut päähäni, mikä ruotsin kielessä ja kuningaskunnassa jaksaa joitakin harmittaa. Muistaakseni olen ollut asiasta hiljaa, sillä ymmärtäähän sen toisaalta, että remmi rupeaa käryämään maassa, jossa ihmiset vittuilevat vierasmaalaisille niin kiertäen ja kaartaen ettei siihen oikein pääse kiinni. Toista se on Saksassa, jossa käsityksen esimerkiksi suomalaisista ja muista turkkilaisista sanotaan suoraan.

Suhteellisen laaja kokemukseni vaikeista liikeneuvotteluista ruotsalaisten kanssa on yhtenäinen. Ystävällisyys on ylitsevuotavaa, joka asia luvataan panna lausunnolle myös siivoojalle ja hänen kissalleen, ja kun suomalaistollo luulee saaneensa jotain aikaan, ruotsalainen neuvotteluosapuoli vetää burgundinnahkaisesta salkusta loistopaperille tulostetun sopimuksen ja sanoo että nimi tuohon. Ahkera myötämieli olikin pelkkää petosta. Todellisuudessa mistään ei tingitä. Ellei allekirjoitusta tule, kysyvät vain että tuleeko taksi Arlandaan vai Värtanille, asiakkaan omaan laskuun tietysti.

Kuvassa näkyvän kirjan kirjoittajaa, muuan Chrispinsson, tuntuu olevan kova poika kirjoittamaan. ”Unohdettu historia: ruotsalaisten kohtaloita ja seikkailuje idässä vuosituhannen aikana” kertoo varjageista eli viikingeistä alkaen, miten ruotsalaisia kaupunkeja olivat Viipuri ja Turku, Talllinna ja Riika sekä tietysti Nyenskans, jonka paikalle joku suurikasvuinen ryssä – varmastikin bolshevikki – meni perustamaan ihan toisen kaupungin ja antoi sille oman nimensä, Pietari.

Ja juuri kun ruotsalaiset olivat suunnitellet siirtävänsä pääkaupunkinsa keskelle valtakuntaa eli Narvaan!

Pitipä sattua.

Toden sanoakseni en pitänyt kirjaa hankkimisen arvoisena, van tyydyin selailemiseen ja katselin verkosta joukon yhteenvetoja ja arvosteluja etsiäkseni niistä Suomea tai suomalaisia sivuavia mainintoja. Niitä ei löytynyt.

Siinä mielessä kirjaan olisi kannattanut tutustua, että nyt en tiedä, mahtoivatko ruotsalaiset myös mellakoida Brittein saarilla ja perustaa siirtokuntia Islantiin ja Grönlantiin sekä uudemman käsityksen mukaan ruotsalaisen Leif Ericsonin johdolla Viinimaahan eli Amerikan mantereelle.

Myös kirjan ruotsalaiset arvostelijat pitävät surkuteltavana tapauksena, että Ruotsi, joka kerran oli tuonut kalpansa kostavan Reinille ja juottanut ratsuilla keisarin maljan Tonavasta, on pahasti kutistunut alueiltaan. Maine kai on kumminkin kova.

Nähdäkseni Ruotsissa on nyt meneillään sellainen vaihe, että kansankotivaltio jännitti voimansa kohti tulevaisuutta eikä siksi halunnut kuulla paljon puhuttavankaan menneisyydestä. Historian opetusta on supistettu jatkuvasti, ja teoksen kirjoittajan mukaan nykyruotsalaisten käsitys menneestä suuruudesta on faktojen kannalta vallan huteralla pohjalla. Ruotsalaiset eivät tunne historiaansa.

Jos sitten on päässyt käymään niin, ettei se tieto ole hallinnassa, että valtakunnan molemmin puolin on nyt siihen ennen kuuluneet itsenäiset valtiot, nimittäin Norja ja Suomi, on ymmärrettävää, että asiaan halutaan oikaisu.

Sen maininnan luin, etteivät ruotsalaiset ole aivan selvillä merkittävän kieliryhmän asumisesta Finland-nimisessä valtiossa, tätä nykyä syrjittyinä ja sorrettuina. Tuosta minulla on omiakin kokemuksia. Ruotsini ei ole sujuvaa, enkä uskoisi sitä aivan virheettömäksikään. Puhetapani myötäilee Suomen 1800-luvun loppupuolen lakiruotsia höystettyinä sitäkin vanhemmilla kielimuodoilla. ”Kommen. Vi böra avlägsna oss!” (Kom, vi ska gå.)

Praa konsti, sano hurri kun hevosen hirtti, sanottiin Kauhavalla. Siellä esiintyi varhaisina vuosinani mielenkarvautta, kun seudulla hyvin tunnetut vöyriläiset olivat tehdä kapinan jouduttuaan kantamaan sotarasituksia ja joidenkin rannikkokuntien asukkaat pitivät kovaakin ääntä siitä, miten kaikki järkimiehet olivat hiihtäneet hyvissä ajoin Pohjanlähden yli ja olleet täten keskinäisen yhteistyön ja avunannon linjalla jo 1939.

28 kommenttia:

  1. "Kuvassa näkyvän kirjan kirjoittajaa, muuan Chrispinsson, tuntuu olevan kova poika kirjoittamaan",

    Niinpä. Toiset ovat kovia poikia kirjoittamaan historian kirjoja. Kemppiseltä nuo kirjat ovat jääneet tyystin kirjoittamati.

    VastaaPoista
  2. Se pitää paikkansa, että Suomen historiaan Ruotsin kouluopetuksessa ei juuri kajota. Tämä tuli sivumennen esiin eräässä konklaavissa; siihen näkisin pääasiassa kaksi syytä: - viime vuosisata on muutenkin sellainen kieli keskellä suuta kerrottava, ettei siihen riskipeliin ole moni länsimaa lähtenyt mukaan (mutta Kuubassa se ainakin suht´lyhyesti kerrottiin; maa joka 2. maailmansodassa natsi-Saksan kanssa kimpassa julisti sodan Neuvostoliittoa vastaan).
    Ja taas 20. edeltäviltä vuosisadoilta ei ole paljon yleisesti kiinnostavaa kerrottavaa, varsinkaan Ruotsin kannalta. Käytännössä taisteluitta omistajaa vaihtaneen provinssin nimimikin oli konnotaatioltaan jotain ylevää: "kiva" jättömaa.

    VastaaPoista
  3. Karttakuvasi on hieno! Siinähän näkyy lähes "saumaton" yhteys Ruotsin ja Suomen välillä!
    Pitäisi löytää Knasainliiton arkistoista Sveitsistä se Ruotsin väärentämä karttakuva, jossa koko Turun saaristo on poistettu, jotta Ahneidenmaa saataisiin näyttämään enemmän Ruotsiin kuuluvaksi. Tämä kerrotaan Ramstedtin Lähettiläänä Nipponissa -kirjassa. Kukahan kaivaisi kartan esiin? Se olisi sensaatio nykypäivänä! Tulisikohan lisää vihapuhieta ;=)´

    Imperialistinen roistovaltio, nimeltään RUOTSI, yritti kaapata Ahneidenmaan 1918 itselleen, jopa miehittämällä sen ja yritteli sitä vielä sopimusteitse ruikuttamalla Kansainliittoon, joka sitten päätti luotoryppäisen lopullisesti kuuluvan Suomeen. Englanti taisi toimia Ruotsin välikätenä.
    Tuon jupakan päätteeksi tehtiin lokakuussa 1921 Genevessä kansainvälinen sopimus Ahvenanmaan linnoittamattomuudesta ja neutralisoimisesta.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaan_maakunta

    Saksalaiset tosiasiassa pelasti Ahvenanmaan Suomelle. Eräs tärkein syy saksalaisten mukaantuloon olikin Ruotsin katala selkäänpuukotus Ahneidenmaalle. Se katsoi tilaisuutensa tulleen ja riensi haaskalle. Saksan mukaan tulo oli Ruotsille ankara takaisku, sillä Suomi ei olisi kyennyt pitämään puoliaan Ruotsin suorittamaa Ahvenanmaan miehitystä vastaan. Kukapa tietää, että jos Suomi olisi pyytänyt sotilaallista apua Ruotsista niin mikä olisi ollut lopputulos. Kenties vuoden 1809 ankara menetys olisi kätevästi korjattu ja Itämaa olisi kaapattu takaisin homokuninkaan hoiviin...

    Jos epäilet teoriaani niin lue hieno artikkeli Ahvenanmaan kysymyksestä ja ne kuuluisat Ruotsin väärentämät sähkeet vuodelta 1918:

    Jussi Pekkarinen: Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?

    http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&contentlan=1&culture=fi-FI

    Jos Ahvenanmaan tapahtumat kiinnostaa, niin Carl Enckell:in poliittiset muistelmat, osa II, käsittelee Ahvenanmaa -kysymystä erittäin perusteellisesti. Kirjan alussa on liki 100 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen. Kirjaa saa hyvin divareista. Kokeile vaikkapa Antikka.net tai Antikvaari.net ketjuja.

    Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2
    wsoy, 1956, 382+364 s.

    Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu Kansainliitossa

    Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu oli aika pienestä kiinni. Japani oli yllättäen Suomelle suopea varsin erikoisesta syystä. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan Kansainliitossa johtui lähinnä kansainvälisten tapahtumien vähäisyydestä tuona aikana. Tässä Ahvenanmaan kysymyksen käsittelyssä tarjoutui tilaisuus osoittaa aktiivisuutta. Suomi sai kuin saikin Ahvenanmaan riesakseen, vaikka Ruotsi teki kaikkensa, jopa väärensi kartat poistamalla Turun saariston niistä. Tämä tehtiin jotta saataisiin kokonaistilanteen näyttämään edullisemmalta Ruotsin hyväksi, ainakin kartalta katsottuna. Tämän kaiken kertoo Ramsted muistelmissaan.

    http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ramstedt.html

    "Ramstedtilla oli myös epäsuorasti huomattava vaikutus Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisuun Kansainliitossa. Hän oli seurannut tarkasti kiistan vaiheita sanomalehdistössä ja laatinut sen perusteella asiaa koskevan muistion. Kansainliiton Geneven konferenssiin osallistui myös Japanin valtuuskunta. Sen johtajana oli Tanetaro Megata, jonka sihteerinä toimi Ramstedtin suomen kielen oppilas Kiichi Toyama. Ramstedtin muistio käännettiin japaniksi ja jaettiin valtuuskunnan laivamatkan aikana kaikille sen jäsenille. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan ja sen Suomen oikeuksia puoltavat puheenvuorot vaikuttivat ilmeisen merkittävästi tehtyyn päätökseen, jolla Kansainliiton neuvosto 24.6.1921 julisti Suomella olevan kiistattomat oikeudet Ahvenanmaahan."

    Aiheesta tarkemmin tässä kirjassa:

    Ramstedt, G. J.: Lähettiläänä Nipponissa; muistelmia vuosilta 1919—1929. Porvoo 1950

    VastaaPoista
  4. Tässä karttakuvassa yhteys Ruotsin ja Suomen välillä on huomattavasti väljempi kun avauksesi kartassa. Onkohan tuo esittäsi karttakuva (kirjankansihan se tietysti samalla on) kenties jostain tulevaisuudesta, jolloin maankohoaminen hoitaa tuon, geopoliittisenkin, yhteyden kiinteämmäksi! ;=)´


    http://europa.eu/abc/maps/members/sweden_fi.htm

    Tämä karttakuva Suomen ja Ruotsin "ikiaikaisesta yhteydestä Ahneidenmaineen" alkaa jo muistuttaa sitä kuuluisaa Kansainliitolle esitettyä, Ramstedt:in kirjassaan Lähettiläänä Nipponissa, kertomaa karttaväärennöstä!

    http://www.eniro.fi/kartta/

    Aika hatara on tuo side Suomeen... ;=)

    VastaaPoista
  5. Ad Anonyymi: - Kemppisen historian kirjat - sinähän outoja väität. Väitöskirjani korkeimmasta oikeudesta perustuu ensisijaislähteisiin ja on hyvin laaja. Se tutkittiin ja hyväksyttiin nimenomaan historian tutkimuksena. Kirjani "Oikeus kulttuuri-ilmiönä" käsitettiin myös hsstoriaksi.

    VastaaPoista
  6. Hmmm... Tuntuuko bolgistista, että näissä euron hautajaisissa, jotka ovat tulossa Suomelle todella kalliiksi, Ruotsi on saamassa liikaa sympatiapisteitä ?

    Fiksuja ovat nuo ruotsalaiset, pakko myöntää. Ja tarvittaessa koviakin omassa asiassaan, kuten blogikin todistaa. Toista se on meillä.

    VastaaPoista
  7. Sopivassa mielialassa kirjoitettu, viihdyttävä juttu, kiitos! Ja eheä. (Meinaan, ettei lukiessa tarvinnut virittää itseään monelle eri raiteelle.)

    VastaaPoista
  8. Hauska "oopperaduetto" Kemppinen-Anonyymi. Kirjoittajat ovat kuin samasta puusta veistettyjä.

    Historiaa ja ruotsalaisia voi aika kevyesti käsitellä. Ruotsalaisten huonon historiatietämyksen kertoi myös ystäväni, joka muutti kolmisenkymmnentä vuotta sitten Göteborgiin. Siellä hän opetti ihmetteleville sveduille Kustaa Vaasaa, Kolmikymmenvuotista sotaa ja Isoa ja pikkuvihaa ja myöhempää melskettä. Kuitenkin ruotsalaiset pärjäävät suomalaisia paremmin, keskustelukulttuuri on hallussa ja päätöksiä tehdään. Suomalaiset ovat ajamassa maataan nurkkaan, jossa se on jo geopoliittisesti.

    VastaaPoista
  9. Käsitettiin "hsstoriaksi", kun villakoiran ydintä etsittiin kissojen, koirien kanssa.

    VastaaPoista
  10. Onpa osuva arvio John Chrispinssonin kirjasta. Olen vuodesta 1959 alkaen käynyt ja asunutkin lähes 1½ vuotta, niin kovin tutulta tuntuu Jukka Kemppisen kuvailu Ruotsista ja ruotsalaisista.
    Suomalaisuuden Liitossa tarkastelimme suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikeaa suhdetta vuosisatojen ajalta kirjassa "Itämaasta itsenäisyyteen" (se on kokonaan luettavissa netissä www.suomalaisuudenliitto.fi). Suosittelen!

    VastaaPoista
  11. Kemppiselle: "kehitys kehittyy..." ja ihmisetkin tulevat järkiinsä. Praa juttu...


    "Olen aina tarvittaessa astunut esiin ja korottanut ääneni ruotsin kielen, etenkin suomenruotsin puolesta."

    17. elokuuta 2010

    Tvångströja

    http://kemppinen.blogspot.com/2010/08/verdana.html

    "Ilmoitan täten muuttaneeni mielipiteeni. Pakkoruotsiin ei ole perusteita."

    VastaaPoista
  12. Noh, olihan riikinruotsalaisilla aika hyvä syy katsoa suomalaisia karsaasti. Oikein kallonmittauksin todistivat suomalaiset mongoleiksi. Suomalaisia vilistää Tukholmassa silloin tällöin ihan tavallisinakin kansalaisina emämaan renkeinä, merimiehinä ja sellaisina.

    Ruotsi oli (on?) enemmän luokkayhteiskunta kuin Suomi. Siellä on oikeita aatelisia ja oikea kuningasperhe.

    Olen itse ollut tienaamassa opiskelurahoja Tukholmassa aikana jolloin Suomella ei ollut varaa edes taata opiskelijoiden lainoja saati tukea asumislisin ym. järjestelmin korkeampaa koulutusta.

    Siihen mennessä olin tiennyt että valkoihoiset amerikkalaiset ovat usein rasisteja. Tukholmassa huomasin että riittää että puhuu ruotsia suomalaisittain ja joutuu alimmalle työntekijäasteelle. Tämä oli toki 60-luvun puoliväliä. Ehkä kaikki on muuttunut?

    Mutta totta on myös se, että kolonialistinen ajattelu kestää kauan senkin jälkeen kun siirtomaat ovat mennyttä.

    Ehkä ruotsalaisilla ei ole enää syytä ajatella suomalaisia lainkaan? Silti sitä joskus ihan oikeasti ihmettelee, että minkä takia Ruotsin pääministeri ei puhu suomea vaan Suomen pääministeri ruotsia. Harvoin suomenkieliset tässä maassa oppivat puhumaan ruotsia.

    VastaaPoista
  13. K:n väitöskirjaa ei taideta yleisesti pitää oikeushistorian alaan kuuluvana, ei lioin kulttuurihistorian. Sama koskee myös tuota toista K:n opusta. No, jokaisella voi toki olla oma käsityksensä asiasta.

    Tarkoitin sitä paitsi oikeesti historian tutkimuksia, en mitään joidenkin reunailmiöiden rääpimistä.

    VastaaPoista
  14. Anonyymi kirjoitti:"Niinpä. Toiset ovat kovia poikia kirjoittamaan historian kirjoja. Kemppiseltä nuo kirjat ovat jääneet tyystin kirjoittamati."

    Jukka vastasi:"Ad Anonyymi: - Kemppisen historian kirjat - sinähän outoja väität. Väitöskirjani korkeimmasta oikeudesta perustuu ensisijaislähteisiin ja on hyvin laaja. Se tutkittiin ja hyväksyttiin nimenomaan historian tutkimuksena. Kirjani "Oikeus kulttuuri-ilmiönä" käsitettiin myös hsstoriaksi."

    Tulkitsin A:n kirjoituksen provokatiiviseksi vittuiluksi. Siihen kuuluu vastata esim. "No taas lensi olkiukko", tai "Mene sinä puunhalaaja sinne Venäjälle lukemaan pakkoruåtsiasi" tai ihan vaan lyhyesti "Mutsillas oli". Nyt Jukka ikävästi meni Anynyymin Nettikiusaajan vedätykseen. Nettikiusaaja 1, Jukka 0.

    VastaaPoista
  15. Hyvää Jukkaa taas Kiitos!!

    Kerropa Jukka miten puolustautua tätä "piilovaltaa" vastaan, kun ei ketään saa avustajakseen?

    VastaaPoista
  16. He, hee! Kun kerroit uudesta tekijänoikeus-oppikirjastasi, huusi anonyymi puskasta, että milloin kirjoitat muuta kuin alkeita. Miksi ei tule "oikeita tutkimuksia". Oman alamme "oikeista tutkimuksista" (ts. kansainvälisistä refereejulkaisuista, jotka ovat ilmestyneet impact-kertoimeltaan hyvässä lehdessä) on osa mielenkiinnottomia - toki taitavasti tehtyjä, mutta aiheen rajauksesta johtuen vailla mielenkiintoa olevia. Yliopiston professorit eivät enää nykyisin halua, uskalla, osaa tai pysty kirjoittamaan alansa yleisteoksia. Neliömillimetrin kartoittajia on jo liikaakin.

    Onko sinulla riittänyt kiinnostusta katsoa provo-anonyymin ip sitemeteristä? Kyseessä ei taida olla alansa johtava tutkija. Tästä johtuikin mieleeni, että missähän vaiheessa prof. V. lopetti omalla nimellään kommentoinnin täällä sinun blogissasi?

    Luultavasti jokaisella pitkään väitöskirjoja ohjanneella opettajalla on vähintään yksi sellainen opiskelija, jonka väitöskirja ei ole edistynyt ohjaajan vuoksi - tai siis hän on itse siitä täysin varma. Jos minun ohjaajallani olisi ollut blogi - ja jos hän olisi osannut lukea ja kirjoittaa - olisin käynyt vähän trollaamassa.

    VastaaPoista
  17. Tiedämme suur-ruotsalaiset maailmanselitykset aina Svedu Hedinin Aasian matkoista Janne Fridegårdin Puujumalien maahan ja kaikkiin Porvoon runoilijan mestariteoksiin.

    Inarilainen Puntsi on päästänyt maailmaan Helena Almin kirjan Pomorit. Se kertoo tekstein ja kuvin kauhistavasta pomorien kansasta,joka ei ole sopinut selitysraameihin på svenska, eikä niissä esiinny. Luetaan huviksemme ja ehkä myös hyödyksemme?

    VastaaPoista
  18. >http://www.eniro.fi/kartta/
    >Aika hatara on tuo side Suomeen... ;=)

    Mutta esim. Googlen kartta näyttää aivan erilaiselta (maps.google.com).

    VastaaPoista
  19. Paras historia, kuten kulttuuri yleensä, on jälkeenpäin nähtynä edellä aikaansa. Jos kulttuuri tuntuu tänään olevan aikaansa edellä, sitä sanotaan modernismiksi tai futurologiaksi; pahiten vanhentuneelta tuntuu eilinen edistyksellisyys.

    VastaaPoista
  20. Tuossa aiemmin oli puhe Ahvenanmaan Ruotsiin liittämisestä ja siihen kisaan kuuluvista kartoista. Sama meno on jatkunut myöhemminkin. "Bonniers stora Bil&Turist Atlas Sverige" vuodelta 1990, ISBN 91-34-51056-7, esittää sivulla 43 myös Ahvenanmaan kartan. Valtakunnan rajan ja nimen merkintä noilta tienoilta unohtui tyystin. Kirjan otsikossa lukee: Sverige. Tornionjoella ei ole rohjettu tehdä samaa virhettä.
    Pekka Tammi

    PS. Pakkoruotsi alkoi vasta peruskoulun tulon yhteydessä. Papinkouluun meno oli vapaaehtoista!

    VastaaPoista
  21. Kaiken maailman viisaat ovat laskeskelleet millainen kansantaloudellinen tappio on esim. yleinen asevelvollisuus, mutta enpä ole nähnyt vastaavaa laskelmaa siitä kuinka paljon maksaa se, että teemme 5 %:n kielestä väkisin tasa-arvoisen 95 %:n kielen kanssa.

    Ja kuinka paljon annamme tasoitasta tällä kaksoiskuormituksella kilpailijamaillemme, esim. Ruotsille.

    Ruotsikielisille pitää taata palvelut siellä missä he asuvat, mutta kielipakolla ei saa kuristaa yksikielisiä alueita, kuten nyt tapahtuu.

    On se ihme, ettei tällainen yksinkertainen asia mene jakeluun.

    VastaaPoista
  22. Tästä lyhennetystä Goolge-mapsin kartasta näkee kuinka hullu idea oli tuo Ruotsin tekemä karttaväärennös Kansainliitolle!

    http://tinyurl.com/ctg39r8

    Taisi se Affenanmaan menettäminen olla kova pala siinä missä koko Itämaatakin kaipailtiin.

    Ruotsissa eli ankara viha Venäjää vastaan ja syystäkin!

    'Ainoa mikä meitä nyt pitää koossa ja on kansallistunne, on venäläisviha'

    "Ruotsin yleisen mielipiteen kehityksen suhteenkaan ei näyttänyt olevan suuria epäilyksiä. Vireitä voimia tuntui olevan jatkuvasti sekä Skandinavian yhdistymisen puolella että kannattamassa kostosotaa Venäjää vastaan. Ruotsinmieliset saattoivat Suomen vastaisuutta suunnitellessaan luottaa melko vakiintuneeseen mielipiteeseen Ruotsissa. Erikoisen kiinteältä tuntui tässä suhteessa Ruotsin kansallismielisten kanta. Heissä eli viha Venäjää vastaan, ja viha taas oli, Tegnérin käsityksen mukaan, liikkeellepanevia voimia kansan elämässä. 'Ainoa mikä meitä nyt pitää koossa ja on kansallistunne, on venäläisviha', hän kirjoitti. Jos se voitiin uhkaillen kansasta hävittää, Ruotsi vajosi 'täydelliseen mitättömyyteen'. Vuosikymmenien kuluessa ilmenee julkisessa sanassa ja muissa ruotsalaisten mielipiteen ilmaisuissa, että 1808-09 lyödyt haavat vuotivat jatkuvasti verta. Ei voitu uskoa todeksi, kuten muuan ruotsalainen lehti 1856 kirjoitti, että Suomen puolitoista miljoonaa ihmistä, joilla oli ruotsalaiset tavat ja laitokset ja sivistys, jotka olivat vuosisatojen aikana jakaneet Ruotsin kanssa kohtalon iskut ja onnen vaihtelut ja jotka olivat taistelleet tuhat taistelua yhteisen asian puolesta, olisi ikuisiksi ajoiksi Ruotsista erotettu. 'Me ruotsalaiset kaipaamme alituiseen Suomea', muuan tyyneksi tunnettu ruotsalainen kirjailija kirjoittaa 1863 Topeliukselle, 'ja tunnemme ehkä syvemmin kuin Suomi itse, mitä olemme menettäneet.'"

    L. A. Puntila, 1944, Ruotsalaisuus Suomessa, Otava, s. 201-202

    VastaaPoista
  23. Eriävä, sanoi mustapukuinen mies, mielipidetorstaina, 22 joulukuuta, 2011

    Sanojen pyöritystä. Kulttuurihistoriassa arvo on olla ajankohtaista ajassa. Sitä Kemppisen kirjat olivat, minä tiedän kun olin vähän niissä asioissa silloin kiinni käytännöllisesti.

    VastaaPoista
  24. Tala: "Suomalaisuuden Liitossa tarkastelimme suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikeaa suhdetta vuosisatojen ajalta kirjassa "Itämaasta itsenäisyyteen" (se on kokonaan luettavissa netissä www.suomalaisuudenliitto.fi). Suosittelen!"

    Oikeasti kirja löytyy tuolta:

    http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Lehdet/Itamaasta_itsenaisyyteen.pdf


    Eipä Kemppinen oikein tykännyt kirjastanne!

    Jukka Kemppinen kirjoitti...

    http://kemppinen.blogspot.com/2011/10/aate-pyha.html

    >>Ad Anonyymi: - vallitttavasti minun on annettava "Itämaast itsenäisyyteen" -teoksestsa kielteinen palaute. Kirja on harrastelijamainen ja luonteeltaan lähinnä kiistakirjoitus.

    Olen pahoillani niiden lukijoiden puolesta, jotka hankkivat tietonsa tällaisesta lähteestä.<<


    http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/onko-suomi-olemassa.html

    >>Näkyypä Kemppiselläkin tuo Ruotsi joskus hieman hiertävän "kengässä" ;=)

    Ota ja lue tuosta hyvä kirja aiheeseen liittyen:

    Itämaasta itsenäisyyteen : Suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikea suhde.
    Suomalaisuuden liitto ry, 2010, ISBN 978-951-96348-8-3 (sid.) <<

    Päätoimittaja Heikki Tala

    Julkaisija Suomalaisuuden Liitto

    http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=19

    VastaaPoista
  25. "Pakkoruotsi alkoi vasta peruskoulun tulon yhteydessä. "
    Mutta toki jo sitä ennen kansakoulussa sai lukea vapaaehtoisesti, mistä kiitän yhteiskuntaa. OLi just päässyt suvussa kaksikielinen kulttuuri katkeamaan kansalliskiihkoisten hegemonian ja ties mimmoisten kaikkien syiden takia.

    VastaaPoista
  26. Kuvaus ruotsalaisten kanssa neuvottelemisesta oli hyvin tutun tuntuinen. Hainpa itsekin vahvistusta saksalaiselta ystävältäni, joka on biologian tohtori. Hän työskenteli ensin brittiläisen Glaxon palveluksessa ja vaihtoi sitten ruotsalaiseen Farmaciaan. Kyllästyi viimein siihenkin, koska omistajat vaativat Schleswig-Holsteinissa sijaitsevaa tuotantolaitostaan palauttamaan emämaahan 25 % liikevaihdosta, ei siis pelkästään voitosta. Nyt kaverini onkin toiminut pitkään itsenäisenä yrittäjänä. - Samoin ruotsalaisten historiantuntemus on hämmästyttävällä tasolla. Itsekin olen kertonut niin tutkijoille kuin tavallisille tallaajille Suomen osuudesta toisessa maailmansodassa ja valaissut samaan aikaan jatkunutta Kiirunan malmin kuljetusta Natsi-Saksaa auttamaan. Muistaakseni Kaari Utrio kertoi radiossa nähneensä kohtalaisen ruotsalaiskirjaston johtajan kanssa Kustaa II:n Adolfin patsaan torilla. Johtaja oli ylpeänä esitellyt:"Tässä on meidän entinen hallitsijamme." Suomalaisvieras oli tähän todennut:"Niin, kyllä hän oli meidänkin kuninkaamme." Tämä oli vetänyt isännän aika vaisuksi. Siispä joulu- ja opiskelurauhaa niin ruotsalaisille kuin kaikille muillekin.

    VastaaPoista
  27. Lueskeli näitä ja tuli mieleeni, että tämä suomalaisten tietynlainen suhtautuminen Ruotsiin ja ruotsalaisuuteen on niin vanhaa perua, että sitä lienee aika vaikea kitkeä pois nopeasti. Vrt lukemattomat ruotsalaisiin liitetyt homovitst. Kuinka vanha lienee esim. pilkkalaulu "Eikä me olla veljeksiä vaikka me ollaan kahden, jala jalla jne. Tavallisen korreita mammanpoikia toiselta puolen lahden..."
    Tässähän ei puhuta Lahti- nimisestä kaupungista vaan Pohjanlahdesta.

    VastaaPoista
  28. Terve Jukka,
    tähän tekstiin liittyen minulla olisi eräs ehdotus, josta kertoisin mielelläni enemmän sähköpostissa. Otatko yhteyttä jahka ehdit, terveisin AS, aleksis.salusjarvi(at)gmail.com

    VastaaPoista