Sivun näyttöjä yhteensä

23. syyskuuta 2011

Kenen vastuu




Tämä on oikeastaan jatkoa eiliselle. On tullut mielenkiintoisia oikeustapauksia. Korkein oikeus muutti hovioikeuden ratkaisun, kun valitus oli jätetty tutkimatta myöhästyneenä. Se oli, kuten selvittely osoitti, tullut käräjäoikeuden tietojärjestelmään sähköpostina ajoissa, mutta sähköposti oli heittänyt sen roskapostin puolelle, josta se ilmaantui vasta määräajan kuluttua umpeen.

Mutta vahingonkorvaus. Se on hankala sana. Se tarkoittaa kahta hyvin erilaista asiaa.

Sopimussuhteessa esimerkiksi virheellisen tavaran toimittanut myyjä on vahingonkorvausvastuussa ostajalle. Tätä sanotaan sopimusvastuuksi. Sopimussuhteen ulkopuolella vahingon varomattomuudella aiheuttanut on vastuussa vahingon kärsijälle. Luentoesimerkki: yleisellä alueella oleva kaivanto jätetään yöksi ilman kulkuesteitä (pukki, siima) niin että kulkija putoaa pimeällä kaivantoon ja loukkaa itsensä.

Tekijänoikeudessa – etenkin verkkojakelussa – korvausperusteet ovat sekaisin ja korvaussummat ovat kohonneet ajoittain mielettömyyksiin. Osasyy on tuomioistuinten ja erittäin sotkuisen lainsäädännön. Itkettävä todiste oli Ruotsissa julkaistu ehdotus uudeksi tekijänoikeuslaiksi – siinä ei ole juuri mitään uutta, ja juuri ne ongelmat, jotka häiritsevät pahasti ihmisten tavallista elämää, on jätetty huolellisesti ratkaisematta.

Internetissä voi joutua poliisin mielenkiinnon kohteeksi ja vaikeuksiin jopa noudattaen kohtuullista varovaisuutta ja pysyttelemällä tyydyttävän kunniallisena.

Selostan tässä vertauskohtana uuden ennakkotapauksen, jossa vahingonkorvaus oli samaa suuruusluokkaa kuin joissakin viime aikojen tekijänoikeusjutuissa.

Neste Oyj joutui lopulta maksamaan vahingonkorvauksia noin 200 000 euroa, kun sen varustama bensa-asema oli saastuttanut vuosien kuluessa maaperää pahanpäiväisesti.  Asema oli lopetettu ja tontti myyty. Sitä ei voinut käyttää ennen maamassojen vaihtamista, ja Neste ilmoitti, ettei se vastaa mistään. Korkeintaan toimintansa jo lopettanut yrittäjä voitaisiin panna maksamaan.

Polttoaineen toimittajan ja bensiiniaseman ylläpitäjän suhde on mutkikas. Vaihtoehtoja on ollut useita. Joskus yrittäjä on ollut aidosti itsenäinen, vaikka öljyfirma on omistanut pumput  Joskus tiskin takana on ollut pelkästään öljy-yhtiön palkkaamia työntekijöitä. Epämääräinen yhteisnimitys on ”franchising”.

Termi on syytä liittää yleissivistykseensä. On hyvä tietää, onko R-kioskilla kassakoneen ääressä palkollinen vain henkilö, joka saa itse päättää jostain. Viimeksi mainittu alkaa olla harvinaista. S-market on aina osuuskunnan eli SOK:n tai sen yhteistyökumppanin toimipiste, mutta K-marketissa on ainakin toistaiseksi yksityinen kauppias, joka toimii yrittäjänvastuulla.

Odotan kiinnostuneena, milloin Wahlroos tai joku muu keksii franchising-pohjaisen pankin konttorin. Se olisi näppärää. Jos pankin konttorista loppuvat rahat, Nordea tai Sampo tai Osuuspankki  voisivat ilmoittaa, että he eivät sitten vastaa mistään, kun tämä onkin paikallisen, lähes varattoman pikkuyrittäjän henkilökohtainen bisnes. – Menetelmä alkaa olla suhteellisen suosittu. Kansalainen tilaa kalliin muuton tunnetulta firmalta. Kun on käynyt ilmi, että operaatio menikin aivan poskelleen, muuttoliike ilmoittaa, että sopimuksen tekijä olikin, kuinka ollakaan varaton kommandiittiyhtiö, ja sen omistava suuryritys ei niin ollen vastaa vahingoista.

Nesteen oikeustapaus on tärkeä, koska siinä tuottamuksesta riippumaton, niin sanottu ankara vastuu on kylmästi ulotettu öljy-yhtiöön. Ratkaisu on epähavainnollinen, koska laki on muuttunut tässä välissä pariinkin kertaan. Periaate on tärkeä. Noin isossa asiassa Neste, joka olisi tietenkin voinut olla ABC tai Teboil tai vastaava, ei päässyt livahtamaan vastuusta. Sivullinen voi luottaa siihen, että kuuluisa nimi, joka on katolla valomainoksena, on vastuussa.

On syytä käsittää pikkuyrittäjien asema. Esimerkiksi Prisman edessä on kesällä vihannesta ja marjojen myyntiä, joka voi olla luonteeltaan lähellätorikauppaa ja vallan vailla yhteyttä tavaratalon toimintaan.

24 kommenttia:

  1. Kirjoitat aivan liian pitkiä juttuja, tiesitkö?

    Ei kukaan jaksa tuollaista lukea. Ehdotan sinulle vähintäänkin osioiden huomattavaa pienennystä.

    Jos yhdessä osiossa on viisi virkettä, olet toiminut totaalisen väärin. 2, korkeintaan 3 virkettä per osio.

    VastaaPoista
  2. AdAnonyymi: - sinulla on ADHD. Pyydä äitiäsi soittamaan kouluun. Olet ehkä oikeutettu päivärahaan täytettyäisi 16 vuotta. Varo päihteiden sekakäyttöä.

    VastaaPoista
  3. Luetaanhan sitä yli 500 sivuisia kirjojakin saati sitten muutaman liuskan blogeja.

    Toisille ei lukeminen onnistu millään, kun pää tulee kipeäksi jo muutamasta rivistä.

    VastaaPoista
  4. Vähän vastakkaista palautetta: Kemppinen on blogistien kärkeä siinä, miten onnistuu lyhyillä kappaleilla ylläpitämään tekstin keveyttä, vaikka sisältö olisi asiaa. Kun päivät kuluvat paksuja teoksia ja tiukkoja artikkeleita lukiessa, en jaksa syventyä enää kovin raskassoutuisiin blogeihin. Tämä toimii.

    VastaaPoista
  5. Tuosta ankarasta vastuusta jos saisi parikymmentä juttua lisääja heti. Mutta pyrkimys tyhjentävyyteen olisi hyvä seurata mukana.

    VastaaPoista
  6. Vakilukijasi Esko täällä! Eivät juttusi liian pitkiä ole, asiaa niissä on aina. Ja kuvat hienoja.

    VastaaPoista
  7. mutta sähköposti oli heittänyt sen roskapostin puolelle, josta se ilmaantui vasta määräajan kuluttua umpeen.

    Outo päätös asiassa. Eikö lähettäjän pitäisi saada vastaanottokuittaus lähettämästään sähköpostista. Jos sellaista ei lähettäjä saa, on jossain vikaa eikä sähköposti ole mennyt perille. Tällöin lähettäjän olisi manuaalisesti tarkistettava ja varmistettava tilanne.

    Itsekin voin lähettää sähköpostia mm. valtionhallinnolle lisäämällä lähetykseen pienen hirpakkeen, jolloin lähettämäni sähköposti menee varmasti roskapostiluokitukseen. Tämä antaa mahdollisuuden pitkittää asian käsittelyä, jos niin haluan tai tarvetta on.

    VastaaPoista
  8. Anonyymin purkaus ei ole ensimmäinen eikä taatusti viimeinen. Usein törmää vastaavanlaisiin monissa blogikommenteissa. Jukan kirjoituksessa on reilut 400 sanaa. Tämänpäiväisessä Hesarin ensimmäisessä pääkirjoituksessa "Ruotsi on Euroopan Ruotsi" on kymmenisen prosenttia enemmän sanoja. Nicholas Carr on oikeassa kirjassaan "Pinnalliset", me todella pinnallistumme.

    Kalevi Kantele

    VastaaPoista
  9. "Kirjoitat aivan liian pitkiä juttuja, tiesitkö?"

    Päinvastoin, juttu oli liian lyhyt, en päässyt kahvissa kuin puoleenväliin kuppia.

    VastaaPoista
  10. Ad ensimmäinen anonyymi, twitter on eri osoitteessa.

    VastaaPoista
  11. >>liian pitkiä juttuja<<

    Eivät ole. Hyviä juttuja lukee vaikka kuinka pitkästi. Kemppisellä niitä kyllä riitääkin: sekä hyviä, että tarpeeksi pitkiäkin!

    Taisipa arvon blogistilta löytyä ns. arka kohta...

    Toivottavasti kommentti on tarpeeksi lyhyt tuolle ADHD -tapaukselle.

    Loppuun pitää kysyä että piruakos pakkaat tänne? Miks läksit, kuka käski?

    ;=)'

    VastaaPoista
  12. Professori on hyvä ja jakaa kappaleensa ihan niin kuin parhaaksi näkee, ja kirjoittaa niin pitkästi kuin huvittaa. Minua ainakaan ei haittaa - on joskus joku lähes kokonainen kirjakin tullut luettua

    VastaaPoista
  13. Ha ha haa !

    Jukka pöläytti jauhot anonyymin silmille..

    VastaaPoista
  14. Blogistin arka kohtako... höpö höpö... etkö ole vielä oppinut ymmärtämään Kemppisen huumoria. Hymiölläkö se olisi pitänyt merkata?

    (Onneksi JK ei käytä niitä. Jää jotain lukijankin vastuulle.)

    VastaaPoista
  15. Ei Suomessa ole parempaa ja viisaampaa blogistia.
    Mukava lukea kirjoituksiaan aamuisin heti herättyä; päivät alkavat mukavasti. Ihmettelenpä kuinka Kemppinen jaksaa moista kirjoitusurakkaa vuodesta toiseen, säntillisesti.

    VastaaPoista
  16. Ensimmäisen kommentoijan pitäisi joskus lukea Jyrki Virolaisen blogia niin tarkistaisi varmaankin kantaansa.. Myönnän auliisti että jätän monasti suurimman osan J:n tekstistä lukematta ja siirryn suoraan kommenttien pariin. Ei anna sisu periksi..

    VastaaPoista
  17. Ensimmäiselle anonyymille:

    Jos jaksat lukea vain sähkösanomatyyliin kirjoitettua tekstiä, pysy sarjakuvissa. Niissä onkin paljon hyviä.

    Jäät kuitenkin paljosta paitsi, jos et jaksa syventyä pidempiin teksteihin ja miettiä välillä rivienkin välistä, mitä kirjoittaja haluaa sanoa.

    VastaaPoista
  18. Jos ihminen ei putoa (siimalla tai pukilla verhottuun) kuoppaan, vaan leijuu sen yli, hänen pitäisi mielestäni saada siitä S- tai K-kaupan Plus-pisteitä. (Onhan se nyt herran jumala kummallista. Tommonen leijuminen.)

    VastaaPoista
  19. Kerran, muuten, eräs ihminen putosi katukaivoon. Tämä tapahtui Singaporessa. Totta kai hän oli juopotellut ja oli muutenkin paksu (joka tietysti on toinen asia) mutta hän putosi pää edellä semmoseen kaivoon. Huusi vaan että "help, help me". Siihen tuli (kuulema) parikin poliisipartiota jotka sitten vetivät hänet sieltä ylös.

    Mistäs minä tämän tiedän? Istuin eräässä singaporilaisessa kahvilassa kun siinä rupateltiin - oli ihan kiva välillä puhua suomea - niin yks akka - niitä oli monta - sano "eilen kuulema joku suomalainen tipahti katukaivoon... heh, heh, heh". Se mua vastapäätä istuva ukko, Pauli muuten nimeltään, ja tavallaan vähän ränsistyneen näköinen, sanoi että "se olin minä".
    Akat lopettivat nauramisensa. Minä rupesin hymyilemään.

    VastaaPoista
  20. JarMom on väärillä jäljillä.

    Mail-client lähettää kuittauksen,
    jos se niin sille asetetaan.

    Jos meili ei mene perille, väärän osoitteen tjms. syyn tähden,
    siitä lähettäjä saa kuittauksen.

    Eli, lähettäjän kannalta kaikki oli ok.

    Kyse tässä esimerkillisessä tapauksessa oli vastaanottajan omista roskapostisuodin asetuksista.

    VastaaPoista
  21. Sen jälkeen kun asiakkaan fifi nosti
    koipeaan maassaolevien mansikkalaatikoiden
    kohdalla, minun ei ole ollut tarvetta
    perehtyä ko. kauppiaiden tuotteisiin.

    nimim. havainto, sivullinen.

    VastaaPoista
  22. Näillä kulmilla missä asun on useita kuoppia minne pudota ,monetkin heppoisesti suojattuja kaapelitöiden jälkeen .Iltahämärässä pyörällä ajaessa saa varoa noita kuoppia ja kepin kanssa kulkevalle näkövammaiselle olen huikannut läheisistä kuopista mutta viesti niistä oli jo mennyt eteenpäin.Vuosia sitten kuulin työkaveri hoitajalta että ovat poikakaverin äidin hautajaisiin menossa ,kävi ilmi että rouva oli Helsingissä pudonnut vyötäisiään myöten maahan syntyneeseen kuoppaan johon oli purkautunut putkistosta tulikuumaa vettä. Palovammat oli niin laajat että rouva menehtyi myöhemmin sairaalassa.Karmea tapa kuolla .

    VastaaPoista
  23. Vastuukysymykset kiinnostavat, koska pikkuinen toiminimeni sai isommalta virmalta sopimusehdotelman, jolla nähtävästi luovutan kääntämäni tai kirjoittamani aineiston oikeudet kertakaikkisesti yksinoikeudella ja samalla otan ikuisen vastuun matskun käytöstä, vaikken voisi käyttötapoihin vaikuttaa.

    Eihän sentään voi olla niin, että jos saan virmalta materiaalia käännettäväksi, vastuu on minun, elleivät he olekaan hankkineet siihen oikeuksia? Näinkin voisi sopimusta lukea. Tai jos käännös ei loukkaa nyt kenenkään oikeuksia, mutta myöhemmin käytettynä tai muunneltuna uudessa yhteydessä voisi loukata, eikö virhe ole jälleenkäsittelijän ja vastuu siellä? Enhän voi kaupata käännöksen kohdalla kuin oikeuden julkaista sen muotoiluni toisen teoksesta.

    Tämmöiset avainkohdat paperissa vaivasivat, muotoilu leikattu ja liimattu suoraan, Yhtiö vain vaihdettu XX:ään:

    "XX saa Aineistoon kaikkiin jakeluteihin (nykyisiin ja tuleviin) korvausta vastaan yksinoikeudella kaikki immateriaali-, teollis- ym. oikeudet mukaan lukien muuntelu- ja edelleenluovutusoikeuden.

    Tuottaja vastaa siitä, että XX:lle toimitettu Aineisto ei loukkaa kolmannen immateriaali- tai muita oikeuksia. Tuottaja vastaa myös siitä, että sillä on oikeus myöntää tämän sopimuksen mukaiset oikeudet XX:lle. Tuottaja vastaa kaikista kolmannen oikeuksiin perustuvista vaatimuksista aiheutuvista oikeudenkäyntikuluista sekä muista kustannuksista.

    XX:llä on oikeus siirtää tämä sopimus ja sen nojalla saadut oikeudet edelleen.
    Tähän sopimukseen perustuvat oikeudet jäävät voimaan tämän sopimuksen voimassaolon päättymisestä riippumatta."

    Kun en voi tulevaa käyttöä määrätä, eikä siitä ehkä mitään enää kysytä, tarvitsee ainakin vakuutuksen muiden virheitä ja omiakin vastaan.

    Se edistysaskel tuossa oli toisen tahon postitse ilman saatteita lähettämään sopimuslappuun, etteivät ilmoittaneet kaiken aikaisemminkin toimitetun aineiston oikeuksien kuuluvan heille ilman eri korvausta. Sitä en allekirjoittanut. Ei yritystäkään olla suoraan neuvotteluyhteydessä, sama paperi vain tuli kolmesti postissa ilman käyntikorttia kummempia saatteita.

    Aika kovaa leikkiä minusta, mutta kustannusalalla on ilmeisesti raskasta.

    VastaaPoista
  24. Anonyymi kirjoitti...

    JarMom on väärillä jäljillä



    Ei ole. On testattu.

    VastaaPoista