Ruotsin puolueettomuus

Toisessa maailmansodassa Ruotsi oli mielestään hyvin puolueeton suhteessa Saksaan. Tällä hetkellä on käytettävissä riittävästi arkistotietoa. Neuvostoliitto ja Saksa eivät kumpikaan missään vaiheessa suunnitelleet vakavissaan Ruotsin miehittämistä. Syy ei ollut Ruotsin puolueettomuus, vaan sama kuin Sveitsissä, logistiikka. Miehitys olisi sitonut tolkuttomasti voimia, ja lisäksi se oli tarpeetonta, koska nämä kaksi valtiota eivät olleet häiritsevän puolueettomia.

On huomautettu, ettei valtion politiikalla saakaan olla muuta päämäärää kuin kansallinen etu. Tämä on sama väite kuin ettei osakeyhtiöllä saa olla muuta päämäärää kuin voiton tavoittelu.

Miksi maailma on täynnä sortuneita valtioita ja raunioituneita liikeyrityksiä? Edun tavoittelussa on epäonnistuttu. Jälleen kerran Clausewitz: ei pidä tavoitella lyhyen tähtäyksen etuja pitkän tähtäyksen tappion hinnalla.

Neuvostoliiton 1930-luvun Itämeri-hankkeen tausta oli valmistautuminen sotaan Saksaa vastaan, vaikka Saksa oli 1939 hyväkin ystävä. Neuvostoliitto tarvitsi myös Suomen, mutta ei Ruotsia. Sen oli turvattava Suomenlahti sisämerekseen. Stalin ei uskonut Saksan hyökkäykseen. Se nähtiin kesällä 1941, kun Saksa kuitenkin hyökkäsi. Neuvostoliitto melkein kaatui parissa viikossa ja menetti jopa suurimman osan ilmavoimistaan lentokentille

Tuolloin, 1939 – 1941 oli varmaa ja todistettua, ettei Länsi-Euroopasta olisi mihinkään. Tanska ja Norja oli miehitetty operaatiolla, joka alkoi 9.4.1940. Ranska oli antautunut 22.6.1940. Myös Englanti oli pakotettavissa rauhaan, luultiin, vaikka maan nujertaminen ilmasodalla epäonnistui ja maihinnousuyritys pantiin jäihin syyskuussa 1940. Dunkerquesta oli hämmästyttävällä tavalla evakuoitu oli 300 000 brittisotilasta.

Kuka jätti Suomen 1939 Neuvostoliiton kynsiin yksin. Tavallinen vastaus on Ruotsi. Mutta mitähän se Ruotsi olisi voinut tehdä?

Talvisodan epäonnistuminen teki N-liitolle todeksi juuri sen, mitä ei olisi saanut tapahtua. Saksan liittolainen eli siis Suomi oli kohta taas näköetäisyydellä Pietarista. Tältäkin osin Stalin möhli pahanpäiväisesti sotansa Saksan kanssa.

Vieläkään ei ole mahdollista ottaa kantaa siihen, jättikö Ruotsi Suomen yksin 1939. Suomen heikko varustelutaso liittyi luultavasti turhaan tukeutumiseen kansainväliseen järjestelmään. Kun sen hampaattomuus oli käynyt selväksi, toivottiin varmaan apua Saksalta. Kun Saksa oli tehnyt sopimuksen vihollisemme Neuvostoliiton kanssa, avun tarjoajaa ei enää ollut. Myyjänä oli vain Ruotsi (ja pienessä määrin Yhdysvallat). Ruotsi myi velaksi.

Ruotsi oli sekin huonosti varustautunut, ja samoista syistä. Ruotsikin pelkäsi N-liittoa. Ainoa tuki oli nojautuminen Saksaan, ja sen se teki. Saksa kieltäytyi avustamasta Suomea 1939-1940. Niinpä myös Ruotsi kieltäytyi. Kun liittoutuneet suunnittelivat vakavissaan Suomen auttamista eli todellisuudessa Pohjois-Ruotsin malmikenttien valloittamista, Ruotsi ilmoitti puolustavansa malmiaan Englantia ja Ranskaa vastaan vaikka käärimällä  ratakiskot rullalle, jos malmikenttiä lähestyttäisiin.

Emme kuuluneet Ruotsin etupiiriin, emmekä Saksan. Kuuluimme Neuvostoliiton etupiiriin, ja sitä jatkui 50 vuotta. Ruotsi onnistui tehtyään kääntymyksen Saksasta 1943 avustamaan Länttä, ja otti sen pysyvästi toimekseen.  Valttikortti on harvojen tiedossa, vaikka tieto on julkinen.

Alan kirjallisuus jättää usein mainitsematta Arne Beurlingin. Britit onnistuivat avaamaan puolalaisten avulla saksalaisen salakirjoituskone Enigman viestit, ja tämä vaikutti sotatoimiin ajoittain ratkaisevasti.

Salakirjoittava teleprinter ”Geheimschreiber” oli koodiltaan vaikeampi kuin Enigma. Ruotsalaiset kytkeytyivät Osloon johtavaan merikaapeliin 1941 ja matemaatikko Arne Beurling avasi salakirjoituksen yksin, kynää ja paperia käyttäen, kahdessa viikossa.  Saavutus on ainutlaatuinen. Beurlingin ansiosta Ruotsi tiesi joukkojen ryhmityksiä myöten Saksan hyökkäyksen Venäjälle ja luki siitä erin päivittäin Saksan sodanjohdon salaisimpia tilannetiedotuksia armeijakunnille. En usko, että se olisi pitänyt niitä omana tietonaan. Venona-kirjallisuudesta päätellen Ruotsi toimi NATO:n salapoliisina myös Neuvostoliittoa vastaan kylmän sodan alusta asti. Tämä ei ole tosiasia, kuten Geheimschreiber, vaan päätelmäni. Mielestäni se selittäisi yhtä ja toista.