Sivun näyttöjä yhteensä

16. syyskuuta 2011

Ruotsin puolueettomuus


Toisessa maailmansodassa Ruotsi oli mielestään hyvin puolueeton suhteessa Saksaan. Tällä hetkellä on käytettävissä riittävästi arkistotietoa. Neuvostoliitto ja Saksa eivät kumpikaan missään vaiheessa suunnitelleet vakavissaan Ruotsin miehittämistä. Syy ei ollut Ruotsin puolueettomuus, vaan sama kuin Sveitsissä, logistiikka. Miehitys olisi sitonut tolkuttomasti voimia, ja lisäksi se oli tarpeetonta, koska nämä kaksi valtiota eivät olleet häiritsevän puolueettomia.

On huomautettu, ettei valtion politiikalla saakaan olla muuta päämäärää kuin kansallinen etu. Tämä on sama väite kuin ettei osakeyhtiöllä saa olla muuta päämäärää kuin voiton tavoittelu.

Miksi maailma on täynnä sortuneita valtioita ja raunioituneita liikeyrityksiä? Edun tavoittelussa on epäonnistuttu. Jälleen kerran Clausewitz: ei pidä tavoitella lyhyen tähtäyksen etuja pitkän tähtäyksen tappion hinnalla.

Neuvostoliiton 1930-luvun Itämeri-hankkeen tausta oli valmistautuminen sotaan Saksaa vastaan, vaikka Saksa oli 1939 hyväkin ystävä. Neuvostoliitto tarvitsi myös Suomen, mutta ei Ruotsia. Sen oli turvattava Suomenlahti sisämerekseen. Stalin ei uskonut Saksan hyökkäykseen. Se nähtiin kesällä 1941, kun Saksa kuitenkin hyökkäsi. Neuvostoliitto melkein kaatui parissa viikossa ja menetti jopa suurimman osan ilmavoimistaan lentokentille

Tuolloin, 1939 – 1941 oli varmaa ja todistettua, ettei Länsi-Euroopasta olisi mihinkään. Tanska ja Norja oli miehitetty operaatiolla, joka alkoi 9.4.1940. Ranska oli antautunut 22.6.1940. Myös Englanti oli pakotettavissa rauhaan, luultiin, vaikka maan nujertaminen ilmasodalla epäonnistui ja maihinnousuyritys pantiin jäihin syyskuussa 1940. Dunkerquesta oli hämmästyttävällä tavalla evakuoitu oli 300 000 brittisotilasta.

Kuka jätti Suomen 1939 Neuvostoliiton kynsiin yksin. Tavallinen vastaus on Ruotsi. Mutta mitähän se Ruotsi olisi voinut tehdä?

Talvisodan epäonnistuminen teki N-liitolle todeksi juuri sen, mitä ei olisi saanut tapahtua. Saksan liittolainen eli siis Suomi oli kohta taas näköetäisyydellä Pietarista. Tältäkin osin Stalin möhli pahanpäiväisesti sotansa Saksan kanssa.

Vieläkään ei ole mahdollista ottaa kantaa siihen, jättikö Ruotsi Suomen yksin 1939. Suomen heikko varustelutaso liittyi luultavasti turhaan tukeutumiseen kansainväliseen järjestelmään. Kun sen hampaattomuus oli käynyt selväksi, toivottiin varmaan apua Saksalta. Kun Saksa oli tehnyt sopimuksen vihollisemme Neuvostoliiton kanssa, avun tarjoajaa ei enää ollut. Myyjänä oli vain Ruotsi (ja pienessä määrin Yhdysvallat). Ruotsi myi velaksi.

Ruotsi oli sekin huonosti varustautunut, ja samoista syistä. Ruotsikin pelkäsi N-liittoa. Ainoa tuki oli nojautuminen Saksaan, ja sen se teki. Saksa kieltäytyi avustamasta Suomea 1939-1940. Niinpä myös Ruotsi kieltäytyi. Kun liittoutuneet suunnittelivat vakavissaan Suomen auttamista eli todellisuudessa Pohjois-Ruotsin malmikenttien valloittamista, Ruotsi ilmoitti puolustavansa malmiaan Englantia ja Ranskaa vastaan vaikka käärimällä  ratakiskot rullalle, jos malmikenttiä lähestyttäisiin.

Emme kuuluneet Ruotsin etupiiriin, emmekä Saksan. Kuuluimme Neuvostoliiton etupiiriin, ja sitä jatkui 50 vuotta. Ruotsi onnistui tehtyään kääntymyksen Saksasta 1943 avustamaan Länttä, ja otti sen pysyvästi toimekseen.  Valttikortti on harvojen tiedossa, vaikka tieto on julkinen.

Alan kirjallisuus jättää usein mainitsematta Arne Beurlingin. Britit onnistuivat avaamaan puolalaisten avulla saksalaisen salakirjoituskone Enigman viestit, ja tämä vaikutti sotatoimiin ajoittain ratkaisevasti.

Salakirjoittava teleprinter ”Geheimschreiber” oli koodiltaan vaikeampi kuin Enigma. Ruotsalaiset kytkeytyivät Osloon johtavaan merikaapeliin 1941 ja matemaatikko Arne Beurling avasi salakirjoituksen yksin, kynää ja paperia käyttäen, kahdessa viikossa.  Saavutus on ainutlaatuinen. Beurlingin ansiosta Ruotsi tiesi joukkojen ryhmityksiä myöten Saksan hyökkäyksen Venäjälle ja luki siitä erin päivittäin Saksan sodanjohdon salaisimpia tilannetiedotuksia armeijakunnille. En usko, että se olisi pitänyt niitä omana tietonaan. Venona-kirjallisuudesta päätellen Ruotsi toimi NATO:n salapoliisina myös Neuvostoliittoa vastaan kylmän sodan alusta asti. Tämä ei ole tosiasia, kuten Geheimschreiber, vaan päätelmäni. Mielestäni se selittäisi yhtä ja toista.

45 kommenttia:

  1. Tuntemani, jo edesmennyt historian lehtori ja kirjailija Åke Finnpers on kirjoittanut ruotsalaisista ja norjalaisista vapaaehtoisista kolmeosaisen romaanisarjan - perustuen kuitenkin tositapahtumiin ja ruotsalaisten, suomalaisten ja ukrainalaisten veteraanien haastatteluihin.

    Ukrainassa on vieläkin Gammalsvenskby,
    http://sv.wikipedia.org/wiki/Gammalsvenskby johon Katariina II komensi Virossa asuvia ruotsalaisia 1700-luvulla muuttamaan hyviä peltomaita lupailemalla. Totuus ei sitten aivan vastannut toiveita, ja takaisinmuutoa tapahtui. 1920-luvulla Ruotsin vasemmisto värväsi väkeä takaisin Ukrainaan.

    Finnpersin kirjasarjan ensimmäinen osa kertoo Talvisodasta Lapin rintamalla, ja on mahdollista, että ruotsalaiset vapaaehtoiset sotivat ukrainanruotsalaisia vastaan Märkäjärven tienoilla.

    Kirjassa myös kerrotaan, että suomalaiset polttivat Märkäjärven jäällä suuressa roviossa venäläisiä kaatuneita sotilaita.

    Sarjan ensimmäinen osa löytyy ainakin täältä:
    http://www.bookplus.fi/kirjat/finnpers,_%C3%A5ke/

    VastaaPoista
  2. VIHAPUHEET 1930 LUVULLA

    Ei Neuvostoliitto Suomea mihinkaan tarvinnut sen enempaa kuin Ruotsiakaan. Mutta ongelma syntyi, kun Suomi oli epaluotettava naapuri, jossa lietsottiin ryssanvihaa. Varsinkaan kesan 1940 jalkeen Suomi ei ollut kunnon vaihtoehto NL:n Itamerisuunnitelmille. Olihan heilla Tallinna ja Baltia.

    Ruotsi oli paattanyt 1800 luvun alussa, havityn sodan jalkeen, alkaa viljella ystavallista Venajan politiikkaa. Niinpa se saastyi sodalta myos NL:n suunnalta.
    --Suomi-parkakin oppi taman kesSta 1944 alkaen! NL:n 'lekalla lyonti' auttoi!

    VastaaPoista
  3. JK: "Kuka jätti Suomen 1939 Neuvostoliiton kynsiin yksin. Tavallinen vastaus on Ruotsi. Mutta mitähän se Ruotsi olisi voinut tehdä?"

    Valtioliiton Suomen kanssa.

    Se olisi nostanut hyökkäyskynnyksen aika ylös. Mutta emme voi tietää, olisko se nostanut sen riittävän ylös.

    JK: "Talvisodan epäonnistuminen teki N-liitolle todeksi juuri sen, mitä ei olisi saanut tapahtua. Saksan liittolainen eli siis Suomi oli kohta taas näköetäisyydellä Pietarista."

    Asia selviää kyllä jäljempänä, mutta koska ilmaisu on epämääräinen, niin russofiileille antifasisteille tiedoksi: Suomi ei ollut Saksan liittolainen 1939.

    Neuvostoliitto oli.

    VastaaPoista
  4. Kyllä ihmisten tappaminen on aina sen verran raakaa ja pahanhajuista puuhaa, että ei sitä edes ruotsalainen suin surminkaan haluasi nähdä tehtävän omalla pihallaan. Eikä sitä vaadi myöskään pohjoismainen yhteistyö.

    VastaaPoista
  5. Välirauhan aikana kaavaillusta Valtioliitosta Ruotsin kanssa sen verran, että NL ja Saksa vastustivat molemmat sitä. Hullua kuinka Suomi olisi ollut valmis luopumaan laukaustakaan ampumatta siitä, mitä se oli juuri 25 000 sotilaan hengen vieneellä Talvisodalla 105 päivää puolustanut: ITSENÄISYYDESTÄÄN!

    Pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja ulkopolitiikan olisi hoitanut Ruotsi! Se itsenäisyydestä sen liiton jälkeen, mutta eipä jauhettaisi PAKKORUOTSIN tarpeellisuudesta... ;=)

    Aiheesta lisää:

    Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977

    Jukka Nevakiven kirjassa, Apu jota EI annettu, kerrotaan sivulla 333 kuinka Ruotsia halveksittiin Suomen jouduttua tekemään Talvisodan ryöstörauhan, juuri Ruotsin vehkeilyn ja selän takana pelaamisen takia!

    >> Tuskin koskaan tätä maata on Ranskan lehdistössä käsitelty kovakouraisemmin kuin maaliskuussa 1940. Kirjoitustyyli paljastuu armottomana otsikoissa, joita naapurimaamme edustusto poimi pariisilais-lehtien noiden päivien numeroista Tukholmaan lähetettävää lehdistökatsausta varten:
    "Ruotsin raukkamaisuus", "Ruotsin halveksittava petos", "Ruotsi häpeäpaalussa", "Ruotsin ala-arvoinen nöyristely Saksan edessä" >>

    Nevakivi Jukka Apu jota ei pyydetty - Liittoutuneet ja Suomen talvisota 1939-1940, Tammi, 1972, 305 s., 1. painos

    Saman kirjan uudempi painos, Amerikan osuus mukana:

    Apu jota ei annettu − Länsivallat ja Suomen talvisota. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24676-X.

    Tanner haukkui ruotsalaiset oikein kunnolla Talvisodan päätyttyä.

    http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=19&a=311

    Maaliskuun 13. päivä 1940 klo 12 ulkoministeri Väinö Tanner piti radiossa vaikuttavan puheen, jossa kansalle välitettiin tieto rauhasta ja sen raskaista ehdoista. Hän selostaa solmittua sopimusta ja rauhaan johtaneita syitä. Tanner ylistää Suomen armeijan ja kotirintaman kestävyyttä kamppailussa, jota Suomi joutui käymään yksin.

    Ulkoministeri moittii pohjoisia naapurimaita, jotka puolueettomuuteensa vedoten ovat torjuneet kaikki avunpyynnöt ja estäneet samalla liittoutuneiden avuntarjousten hyväksymisen.

    VastaaPoista
  6. >>Miehitys olisi sitonut tolkuttomasti voimia, ja lisäksi se oli tarpeetonta<<

    Ruotsihan oli 1930-luvun alusta alkaen ajanut pasifismin hengessä armeijaansa alas ja oli sodan alussa liki samassa jamassa Suomen kanssa. Nyt ne tekee saman taas uudestaan!

    Eikähän se olisi paljonkaan lisää joukkoja vaatinut kun kahtapuolen oli jo Saksan armeijat asemissa. Ainoa este oli Mannerheim, joka ei antanut lupaa Pohjois-Ruotsin miehitykseen Suomesta käsin. Norjasta päin se olisi ollut hankalampaa.

    Mannerheim saikin Ruotsin korkeimman sotilaskuniamerkin tuosta syystä keväällä 1942.

    Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf kävi henkilökohtaisesti Marskia tapaamassa jo syyskuun lopussa 1941 ja myöhemmin keväällä 1942 hän kävi vielä uudestaa kiittelemässä tuoden erittäin korkean kunniamerkin Mannerheimille! Mannerheimin muistelmat II osa s. 359.

    82. Kuninkaallisen Miekka-Ritarikunnan 1. luokan Suurristin Ritari.

    http://www.mannerheim.fi/13_erity/kuvat/82.gif

    Ruotsi. Myönnetty 17.3.1942. Ruotsin korkein Sotilaallinen kunniamerkki. Edellisen kerran myönnetty vuonna 1861.

    Päämajan tiedotusosaston päällikkönä toimineen Kalle Lehmuksen teos - Tuntematon Mannerheim, WG 1964, tuo esille tuon saksalaisten suunnitelman. Juttu kerrotaan sivuilla 36-54 otsikolla Ruotsin miehitysuhka


    Toki Tukholman seudulle oli omat miehityssuunnitelmat Saksan taholta. Siis Oslosta käsin ja vieläpä 1943 vuodelta.

    VastaaPoista
  7. Pari kirjaa Ruotsin puolueettomuudesta mainitakseni:

    Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa. Ruotsin idänpolitiikka vuodesta 1812 vuoteen 2002, Toimittanut Tapani Suominen. Kirja on usen kirjoittajan artikkeleista koostuva.


    Peittelyn taito. 1989. Art House.
    Ruotsalaiset Kuolemankauppiaat

    Seuraava teos valottaa Ruotsin sekä sen teollisuuden ja erään ruotsalaispankin sodanaikaista yhteistyötä natsi-Saksan kanssa:

    Aalders, Gerard & Wiebes, Cees. Peittelyn taito. 1989. Art House.

    Gerard Aalders and Cees Wiebes The Art of Cloaking Ownership: The Secret Collaboration and Protection of the German War Industry by the Neutrals: The Case of Sweden.
    The University of Michigan Press. 208 pp. 1996

    Ruotsi toimitti natsi-Saksalle runsaasti mm. rautamalmia, kuulalaakereita ja muita konepajatuotteita pitäen yllä natsi-Saksan sodankäyntikykyä ja siten välillisesti pidentäen toista maailmansotaa. Pitkittyvässä sodassa kuolee lisää ihmisiä; Euroopassa toisessa maailmansodassa kuoli kaikkiaan yli 20 miljoonaa ihmistä. Moniko heistä kuoli Ruotsin hallituksen malmin- ja muun sotatarvikemyynnin aiheuttaman sodan pidennyksen seurauksena?

    Fritz, Martin. Swedish iron ore and German steel, 1939-1940. Scandinavian Economic History Review 21, no.2: 133-144. 1985.

    Maailman Juutalaiskongressi WJC ilmoitti 1997 alussa, että Ruotsi oli toimittanut osia Saksan V2-raketteihin. WJC:n mukaan ruotsalaiset Punaisen Ristin työntekijät huolehtivat sodan jälkeen saksalais- ja ruotsalaisnatsien kirjeenvaihdosta.

    Boston Globe -lehdessä ilmestyi Walter V. Robinsonin artikkeli Sweden probes a dark secret (July 6, 1997). Ohessa lyhyt ote kyseisestä jutusta.

    But a darker chapter is being written now about the Wallenberg family and its extensive business empire, as Sweden confronts dismaying new evidence that the country's wartime collaboration was more extensive than is widely known, and that the Wallenberg family profited from secret dealings with the Nazis. For instance, documents from World War II contain evidence that Jacob and Marcus Wallenberg, Raoul's cousins, used their Enskilda Bank to help the Nazis dispose of assets seized from Dutch Jews who died in the Holocaust.

    VastaaPoista
  8. Kustaa Adolf, siis Ruotsin perintöprinssi, halusi nähdä sotaa (1941) ja tuoda Mannerheimille kultaa ja mirhamia (1942).

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_Aadolf_(Ruotsin_perint%C3%B6prinssi)

    "Kustaa Aadolfin suhtautumista natsi-Saksaan ja natseihin on joskus väitetty myönteiseksi. Asia herätti maaliskuussa 2006 paljon keskustelua ja sai jopa Ruotsin hovin kiistämään väitteet. Hovin edustajan mukaan Kustaa Aadolf hoiti natsi-Saksassa ainoastaan diplomaattisia asioita."

    http://quotationsbook.com/assets/shared/img/2893/Gustavgoring1939.JPG

    http://media.aftenposten.no/archive/00626/_M46adolfogarveprin_626935f.jpg

    - Kan ikke si at Sverige var nøytralt!

    http://www.aftenposten.no/kul_und/article2067513.ece

    http://media.aftenposten.no/archive/00626/_M46adolfogarveprin_626935f.jpg

    Arveprins Gustav Adolf (1906- 1947) hilser på Adolf Hitler i Rikskanselliet i Berlin i 1939. Arveprinsen hadde deltatt i en ridekonkurranse, han deltok også under OL i Berlin tre år før. Hans kone Sibylla var tysk, datter av hertugen av Sachsen-Coburg. FRA BOKEN


    Vanha hyvä aihe: SKF Ruotsi ja kuulalaakerit ja natsikulta palkkioina "urheille ruotsalaisille"!

    http://www.kristitynfoorumi.fi/hitlerintuki.htm

    Natsi ja natsin kaverit: Isoisä ja kruununprinssi Paksun Hermannnin kahtapuolen:

    http://sv.wikipedia.org/wiki/Fil:Gustavgoring1939.JPG

    Uutuusdokumentti paljastaa lisää tietoa Ruotsin kuningattaren isän vaietusta natsimenneisyydestä.

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010120212799689_ul.shtml

    VastaaPoista
  9. Uutinen muutaman vuoden takaa kertoo osansa Ruotsin "puolueettomuudesta":

    Ruotsi rahoitti natsi-Saksaa
    15.2.2009 14:50

    Toisen maailmansodan aikainen Ruotsin finanssiministeri Ernst Wigforss myönsi vuonna 1941 Hitlerin Saksalle suuren pankkilainan, Dagens Nyheter kertoo.

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200902159092331_ul.shtml

    Ruotsi myönsi Hitlerin Saksalle pankkilainan. (REICHSPROPAGANDA- LEITUNG NSDAP / ZUMA)

    Asia paljastui salaisesta dokumentista, joka löytyi Ruotsin finanssiministeriön kassakaapista.
    Kyseinen dokumentti on saksalaisen pankinjohtajan lähettämä kirje, jossa käsitellään pankkilainaa.
    Asiasta kirjoittavat tänään historioitsija ja diplomaatti Krister Wahlbäck sekä valtioneuvoston kanslian arkistonhoitaja Bo Hammarlund ruotsalaisessa Dagens Nyheter -lehdessä.

    Wigforss oli vastuussa Wahlbäckin ja Hammarlundin mukaan nimenomaan tuolloinen finanssiministeri Ernst Wigforss on vastuussa lainasta, jonka hän päätti antaa saksalaisille.
    Kysymyksessä oli heidän mukaansa avustus, joka oli tarkoitettu tukemaan Saksaa sodankäynnin vuoksi.
    Asiasta ei kuitenkaan koskaan tehty virallisia merkintöjä.
    Ernst Wigforss oli Ruotsissa ministerinvirassa 17 vuoden ajan, kunnes hän jätti tehtävät vuonna 1949. Hän kuoli vuonna 1979.
    Asiasta kertoi Dagens Nyheter.

    ---

    Tuon 40 miljoonan lainan jälkeen Petsamon sataman tarve Ruotsille väheni huomattavasti...

    http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/pakoon-ruotsiin.html

    >>Vuoden 2009 helmikuun Dagens Nyheterin mukaan Ruotsin finanssiministeriön kassakaapista löytyi salainen paperi, jonka mukaan vuonna huhtikuussa 1941 valtion rahoista vastannut ministeri oli myöntänyt 40 miljoonan kruunun lainan Hitlerille. Samaan aikaan ruotsalaiset laivat saivat luvan ajaa Etelä-Ruotsin satamiin eivätkä enää tarvinneet Petsamoa.<<

    VastaaPoista
  10. Raha ei haise: Ruotsi tiesi natsikullan alkuperän

    Tänään (18.04.-97) Tukholmassa julkistetut asiakirjat osoittavat, että Ruotsin hallitus ja valtionpankki tiesivät, että natsi-Saksan maksuvälineenä käyttämä kulta oli ryövätty juutalaisilta.

    Ruotsi suostui vaihtamaan malmia kultaan, koska se oli hyvä kauppa. Natsi-Saksa tarvitsi toisen maailmansodan loppuvaiheissa kaiken liikenevän rautamalmin asetuotantoonsa.

    Sodan ulkopuolella pysytellyt Ruotsi oli puolestaan valmis myymään malmia Saksalle hyvällä voitolla, ja maksuvälineenä Saksa käytti kultaa.

    Liittoutuneet varoittivat useaan otteeseen Saksan kanssa kauppaa käyviä maita siitä, että kulta oli anastettu juutalaisilta, mutta näitä varoituksia Ruotsissa ei kuunneltu.

    Ruotsin valtion omistukseen siirtyi ainakin 34 tonnia kultaa Saksalta, ja uudet, tänään julkisuuteen päästetyt asiakirjat vahvistavat, että sekä valtionpankki että maan poliittinen johto olivat tietoisia kullan alkuperästä: se oli ryövätty juutalaisilta heidän omaisuutensa takavarikon yhteydessä.

    Osa oli jopa sulatettu teloitettujen juutalaisten hampaista. Nämä häpeälliset todisteet on esittänyt hiljattain kuollut, 50-luvulla Ruotsin valtionpankkia johtanut Mats Lemne.

    Lemne antoi ymmärtää, että Saksa oli uhannut Ruotsia miehityksellä, ellei tämä suostuisi kultakauppoihin. Tätä tietoa eivät kuitenkaan tämänpäiväiset asiakirjat vahvista, kertoo natsikultavyyhtiä penkonut journalisti.

    (MTV3/Kari Lumikero)

    MTV3 Internet - uutisarkisto
    18.04.-97

    http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9704/970418/9704180346.html

    http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9704/970418/

    VastaaPoista
  11. "VIHAPUHEET 1930 LUVULLA". Vihapuhetta sinkoili itärajan yli molempiin suuntiin. Leningradin punaupseerikoulussa koulutettiin 1920-luvulla miehitysjoukkojen terävää kärkeä Suomen valloitusta varten. Suomi ei ollut turvallisuusuhka Neuvostoliitolle vaan päinvastoin.

    Talvisodassa ja talvisodan jatkosodassa N-liitto yritti vallata Suomen. Sotilaallinen valtaus jäi tekemättä, mutta N-liitto toteutti henkisen ja poliittisen miehityksen Kekkosen avulla.

    VastaaPoista
  12. Mikäs maa se tunnusti ensimäisenä Baltian maiden miehityksen, siis liittämisen NL:oon?

    No Ruotsipa tietenkin.

    Tuo kaikkien pienten demokratioiden "ystävä". Ruotsi tunnusti ainoana (länsi) maana Viron miehityksen ja liittämisen NL:oon. Se teki sen vieläpä kahdesti eli 1940 ja 1944.

    Asiasta kerrotaan tässä kirjassa:

    KÜNG Andres: Mitä Suomessa tapahtuu. 1976 Gummerus ISBN 951-26-1226-7

    Ruotsalaisen, Virolaissyntyisen lehtimiehen teos on laajaan lähdeaineistoon perustuva analyysi Suomen sisä- ja ulkopoliittisesta tilasta ja suunnasta sekä mahdollisesta ulkopuolisesta vaikutuksesta. Kirjoittaja on Virosta Ruotsiin 1944 paenneiden puolihurrien jälkeläinen ja on julkaissut aika monta kirjaa.

    Mikä maa palautti 150 Saksan puolella taistellutta balttisotilasta NL:oon. Siis paljon sodan päättymisen jälkeen?

    No Ruotsi tietenkin. Se luovutti Baltiasta sodan loppupäivinä, Tanskalle kuuluneen Bornholmin saaren kautta, tulleita pakolaisia Neuvostoliittoon. NL miehitti saaren ja sanoi karkureiden tulleen NL:sta! Luovutettuja taisi olla peräti 150 ihmistä. Tässä on pakolaisten luovutuksesta kerrassaan mielenkiintoinen kirja:

    Per Olov Enquist: Miehet ilman isänmaata, WSOY, 1969, 443 s (Ruotsissa se ilmestyi 1969 nimellä Legionärerna)

    Aina niin "humaani" Ruotsihan käännytti mm. laivalasteittain maahan pyrkiviä juutalaisia takaisin sinne mistä olivat tulleetkin, eli SAKSAAN!


    Kuinkahan vikkelästi Ruotsi olisi menetellyt Suomen suhteen jos Talvisota olisi päättynyt NL:n miehitykseen?

    VastaaPoista
  13. Jopa The Economist näkee tarpeelliseksi silloin tällöin muistuttaa miten hassua on verrata valtioita ja yhtiöitä. Vaikka suurimpien yhtiöiden (konsernien) koko monilla mittareilla ylittää pienempien maiden mittareita, yhtiö kumminkin on vain työkalu osakkaille ja työpaikka työntekijöille. Valtiot ovat meille nallepuhmaisesti sanoen koti ja asunto, niistä ei ole pääsyä kuin vaihtamalla toiseen, valtiottomuus on enemmänkin käsiteleikkiä kuin oikeaa todellisuutta. Valtioille annamme kaikkemme, esimerkiksi Nokia-soturi olisi vain ontuva kielikuva.

    VastaaPoista
  14. >>Kuka jätti Suomen 1939 Neuvostoliiton kynsiin yksin.<<

    Kyllähän Suomea autettiin runsaanlaisesti. Eihän peni ja köyhä Ruotsi voinut paljoa tehdä kun se oli itsekin huonossa hapessa aseistuksensa suhteen. Sehän oli 1. MS:n jälkeisen varusteluhuipun jälkeen alkanut 1930-luvun alussa pienentämään armeijaansa ja oli heikossa jamassa 1939 sodan alussa.

    Onneksi aseita saatiin muualta. Tässä on eräs versio:

    Suomen saama aseapu Molotovin kertomana. Hän tosin unohtaa silkkaa vaatimattomuuttaan mainita NL:n antaman valtavan aseavun, jonka se toimitti paikan päälle...

    V. M. MOLOTOV
    HALLITUKSEN ULKOPOLITIIKKA

    Kansankomissaarien Neuvoston Puheenjohtajan ja Ulkoasiain Kansankomissaarin selostus
    Neuvostoliiton Korkeimman Neuvoston VI sessiassa maaliskuun 29 pnä v. 1940

    (Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan Valtion Kustannusliike Petroskoi 1940)

    Koko puhe löytyy täältä:

    http://www.histdoc.net/historia/molotov.html


    NL:n antama massiivinen aseapu pienelle sotaa käyvälle Suomelle oli vertaansa vailla.

    Asetoimitukset tehtiin, kaikista vaikeuksista välittämättä ja esteistä piittaamatta, suoraan paikan päälle.

    1. asetoimitus tapahtui jo joulukuussa 1939 Tolvajärvellä. Jatkoa seurasi heti perään Suomussalmella alkuvuodesta 1940. Tämä toimituskäytäntö alkoi siis 1939-1940 vuodenvaihteessa jatkuen reilun vuoden keskeytyksen jälkeen, kesäkuun lopulta 1941 aina elokuun puoliväliin 1944 saakka.

    Onkin siis ihme, että aikoinaan Tykistömuseolla näyttelyn avajaisissa vieraillut Neuvostoliiton sotilasasiamies hermostui ja vaati näytteillepanoon muutoksia sanoen, ettei Nl ole koskaan "menettänyt" tuollaista määrää tykkejä Suomelle. Kas kun hän ei käyttänyt sanaa toimittanut! Asiasta nousi ihan diplomaattinen jupakka ja niin oli Tykistömuseon esittelyvihkosta oli yliviivattava nuo "valheet" ja sen uudemmassa painoksessa kerrottiinkin jo puhdasta "Pravdaa". Tiettävästi esillepanoakin muutettiin hieman. Tuo episodi kerrotaan Suomen Kenttätykistön historiiikissa siinä osassa, jossa käsitellään Tykistömuseon perustamista ja -vaiheita.

    Talvisodan aikana kiväärejä reilu 25 000, konetuliaseita noin 2 500, pst-tykkejä 123, kranaatinheittimiä 94, kenttäkanuunoita 89, haupitseja 49. Lisäksi suuret määrät ajoneuvoja, sadoittain hevosia, kymmeniä panssarivaunuja, ampuatarvikkeita, pistooleja sekä mm soittimia, lippuja ja valistuskirjallisuutta.

    Jatkosodassa luvut moninkertaistuivat. Pelkästään Porlammin motista saatiin 2-3 divisioonan varustus.


    Tykistömuseo kertoo kappaleen karua historiaa

    http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2000-04-03,104:7:44443,1:0:0:0:0:0:

    "Museon yli 90 tykin kokoelma on kansainvälisesti arvioiden huomattava. Venäläisten tykkien kokoelma on laajin Venäjän ulkopuolella oleva, Vilhu lisää."

    "Museon kokoelmissa on monia harvinaisuuksia johtuen kenttätykistömme kaluston hankkimistavasta. Jatkosodan päätyttyä oli kenttätykistömme käytössä satakunta erilaista tykkiä kaikkiaan 3 000 kappaletta. Näistä puolet oli vallattu Venäjän tykistöltä kolmessa eri sodassa."

    VastaaPoista
  15. Suurimmat virheet Suomella II maailmansodassa: 3 X Ruotsi, Ruotsi ja Ruotsi.

    1. Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa (1924-1939) oli harhaa

    Neuvotteleminen Ruotsin kanssa oli kylläkin aivan turhaa ajan haaskausta!

    Martti Turtolan väitöskirja Torniojoelta Rajajoelle kertoo karusti kuinka Ruotsi petti joka kohdassa kaiken mistä oli neuvoteltu.

    2. Ruotsin tuki Talvisodan rauhanneuvotteluissa oli petosta.

    Jopa Suomen päämiehet pitivät Ruotsin ottamista rauhan välittäjäksi suurena virheenä. Bror Laurlan kirjat Tie Talvisotaan ja Tie Talvisodan rauhaan kertovat tästä.

    3. Suomen havittelema valtioliitto Ruotsin kanssa kaatui onneksemme Venäjän ja Saksan vastustukseen.

    Ruotsi olisi kuitannut 1808-1809 tappionsa ilman laukaustakaan! Ohto Mannisen kirja Toteutumaton valtioliitto kertoo tästä.


    Laurlan kirjat ovat todella perusteellisia ja suosittelen muitakin tutustumaan niihin.

    Laurla Bror Tie Talvisotaan, Kustannuspiste Oy, 1978

    Bror Laurlan kirja, Tie Talvisodan rauhaan, Librum, 1982

    Bror Laurla, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986

    VastaaPoista
  16. OLet K väärässä pikku järkeilyinesi, natsien syyt sille tai tuolle olivat lähinnä ja etupäässä okkulttis-rotuopillisia tms..
    se jos jotkin rationaaliset, ulkoiset tosi asiat, joita he myös rakastivat ilman ristiriitaa edellisen kanssa, olivat linjassa okkultin sisäisen kanssa, oli vain merkki ja vahvike siitä, että premissi on oikea.

    VastaaPoista
  17. >Ruotsi oli paattanyt 1800 luvun alussa, havityn sodan jalkeen, alkaa viljella ystavallista Venajan politiikkaa.<

    Sehän kävikin jo paljon helpommin kun välissä oli puskurina Suomi!

    Kyllä Puntilan väitöskirjasta 1944) saa aivan toisenlaisen kuvan. Ehkä ulospäin oltiin ruskeakielisiä, mutta myrkynkylvöähän oli helppo suorittaa vanhaan siirtomaa-Suomeen ruotsalaisen oppineiston kautta!

    Toki itseänikin joskus ihmetyttää Suomen 3.5 miljoonaisen kansan ankara ryssäviha NL:n suuntaan. Olihan heitä sentään 170 miljoonaa!

    http://kemppinen.blogspot.com/2011/09/onko-karjalaa-ollut-olemassa.html

    Ruotsissa eli ankara viha Venäjää vastaan ja syystäkin! Menetettyään puoli valtakuntaa surkeassa sodassa, Ruotsille jäi vain ankara viha jäljelle. Olisiko tuolta saakka saatu aineksia Suur-Suomi -harhoille?

    'Ainoa mikä meitä nyt pitää koossa ja on kansallistunne, on venäläisviha'

    "Ruotsin yleisen mielipiteen kehityksen suhteenkaan ei näyttänyt olevan suuria epäilyksiä. Vireitä voimia tuntui olevan jatkuvasti sekä Skandinavian yhdistymisen puolella että kannattamassa kostosotaa Venäjää vastaan. Ruotsinmieliset saattoivat Suomen vastaisuutta suunnitellessaan luottaa melko vakiintuneeseen mielipiteeseen Ruotsissa. Erikoisen kiinteältä tuntui tässä suhteessa Ruotsin kansallismielisten kanta. Heissä eli viha Venäjää vastaan, ja viha taas oli, Tegnérin käsityksen mukaan, liikkeellepanevia voimia kansan elämässä. 'Ainoa mikä meitä nyt pitää koossa ja on kansallistunne, on venäläisviha', hän kirjoitti. Jos se voitiin uhkaillen kansasta hävittää, Ruotsi vajosi 'täydelliseen mitättömyyteen'. Vuosikymmenien kuluessa ilmenee julkisessa sanassa ja muissa ruotsalaisten mielipiteen ilmaisuissa, että 1808-09 lyödyt haavat vuotivat jatkuvasti verta. Ei voitu uskoa todeksi, kuten muuan ruotsalainen lehti 1856 kirjoitti, että Suomen puolitoista miljoonaa ihmistä, joilla oli ruotsalaiset tavat ja laitokset ja sivistys, jotka olivat vuosisatojen aikana jakaneet Ruotsin kanssa kohtalon iskut ja onnen vaihtelut ja jotka olivat taistelleet tuhat taistelua yhteisen asian puolesta, olisi ikuisiksi ajoiksi Ruotsista erotettu. 'Me ruotsalaiset kaipaamme alituiseen Suomea', muuan tyyneksi tunnettu ruotsalainen kirjailija kirjoittaa 1863 Topeliukselle, 'ja tunnemme ehkä syvemmin kuin Suomi itse, mitä olemme menettäneet.'"

    L. A. Puntila, 1944, Ruotsalaisuus Suomessa, Otava, s. 201-202

    VastaaPoista
  18. TURVALLISUUSUHKA

    Mitenkahan sen turvallisuusuhkan kanssa oli? 'Muistelen', etta kesalla 1941
    Turvallisuusuhka toteutui ja Suomen kamaralta hyokattiin voimalla Neuvostoliittoon.

    VastaaPoista
  19. STT:n uutisia muutaman vuoden ajalta

    Ruotsin puolustusvoimilta uupuu miljardi kruunua
    Maanantai 3.12.2007 klo 16.16

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200712036931732_ul.shtml

    Ruotsin puolustusvoimat on taloudellisissa vaikeuksissa.


    Suomi ja Ruotsi tiivistävät puolustusyhteistyötä
    Maanantai 26.5.2008 klo 11.17

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/200805267706128_uu.shtml

    Suomi ja Ruotsi syventävät turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötään.


    Puolustusministeri: Ruotsi ei koe Venäjän uhan kasvaneen
    Maanantai 11.8.2008 klo 19.02

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200808118084791_ul.shtml

    Ruotsi ei koe, että Venäjän uhka olisi kasvanut Venäjän Georgiaan kohdistamien iskujen vuoksi.


    Ruotsi haluaa 50 000 sotilasta liikkeelle viikossa
    Torstai 19.3.2009 klo 16.52

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200903199272109_
    ul.shtml

    Ruotsin hallitus jätti torstaina ehdotuksensa puolustusvoimien uudistuksista vuosille 2010-2014.
    Tavoitteena on, että Ruotsi saa liikkeelle 50 000 sotilaan joukot viikon varoitusajalla.


    Ruotsin armeijan leikkausten kohtalo selviää
    Torstai 19.3.2009 klo 10.55

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200903199269498_ul.shtml

    Ruotsin puolustusvoimien tulevaisuutta valotetaan tänään.


    Ruotsi ehdottaa pohjoismaista ilmavalvontaa Baltiaan asti
    Perjantai 12.6.2009 klo 16.38

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200906129765768_
    ul.shtml

    Ruotsi neuvottelee Suomen, Norjan ja Naton kanssa yhteispohjoismaisesta ilmavalvontajärjestelmästä.
    Puolustusministeri Sten Tolgfors kertoi perjantaina Dagens Nyheter -lehdelle, että valvontajärjestelmä voi ulottua Baltiaan asti.


    Asevelvollisuus kumotaan Ruotsissa
    Tiistai 16.6.2009 klo 17.15

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200906169785540_ul.shtml

    Ruotsissa valtiopäivät on kumonnut yleisen asevelvollisuuden.
    Maahan perustetaan vuoden 2014 jälkeen ammattiarmeija.


    Suomi ei seuraa Ruotsia palkka-armeijaan siirtymisessä
    Tiistai 16.6.2009 klo 20.22

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/200906169786495_uu.shtml

    Suomessa ei yllätytty Ruotsin päätöksestä lopettaa yleinen asevelvollisuus ja siirtyä palkka-armeijaan.
    Ruotsin päätös lopettaa yleinen asevelvollisuus ei yllättänyt Suomessa
    - Tämä vahvistaa trendiä, joka ruotsalaisilla on jo ollut pidempään. Siitä ovat merkkinä muun muassa huomattavat puolustusbudjetin leikkaukset, jotka ovat ravistelleet puolustusvoimia jo pidemmän aikaa, arvioi strategian opettaja, kapteeni Jarno Limnéll Maanpuolustuskorkeakoulusta.
    Ruotsissa on ollut asevelvollisuus vuodesta 1901 saakka, mutta sen suorittaneiden määrä on laskenut tasaisesti. Viime vuosina vain noin 12 prosenttia asevelvollisista on käynyt armeijan.


    Ruotsi lupaa Suomelle sotilaallista tukea
    Perjantai 20.11.2009 klo 20.04

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/2009112010639386_uu.shtml

    Ruotsi lupaa sotilaallista tukea Baltian maille ja Suomelle, jos niitä uhataan, kertoi MTV3:n uutiset perjantaina.
    Sten Tolgfors edellyttää myös naapurimailta tukea, jos Ruotsia uhataan.
    Ruotsin kanta perustuu ensi kuun alussa voimaan astuvan Lissabonin sopimuksen solidaarisuusjulistukseen. Julistus velvoittaa EU-maat antamaan tukea kaikin keinoin, jos johonkin jäsenmaahan hyökätään. Tuen on kuitenkin noudateltava YK:n sääntöjä.


    Ruotsin armeija ei houkuttele työnhakijoita
    Maanantai 17.1.2011 klo 12.32

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011011713021782_ul.shtml

    Ruotsin armeijalla on värväysongelmia.
    Armeijan oli määrä rekrytoida 5 300 sotilasta ja merimiestä vuodenvaihteeseen mennessä, mutta määrä jäi alle puoleen tavoitteesta. Asiasta kertoo Svenska Dagbladet -lehti.


    Ruotsin armeijan rekrytointi takkuilee
    Maanantai 17.1.2011 klo 14.49

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011011713022798_ul.shtml

    Sotilaiden värväys Ruotsin armeijaan ei ole sujunut odotusten mukaisesti.
    Armeijan oli määrä rekrytoida 5 300 sotilasta ja merimiestä vuodenvaihteeseen mennessä, mutta todellisuudessa määrä jäi alle puoleen tavoitteesta, kertoi Svenska Dagbladet -lehti.

    VastaaPoista
  20. >>Vieläkään ei ole mahdollista ottaa kantaa siihen, jättikö Ruotsi Suomen yksin 1939. Suomen heikko varustelutaso liittyi luultavasti turhaan tukeutumiseen kansainväliseen järjestelmään.<<

    Ei kait Ruotsilla ollut mitään velvoitteita Suomen puolustamiseen. Suomelle olisi riittänyt, että Ruotsi olisi myynyt aseita ja ammuksia runsaammin ja että Ruotsin läpi olisi päästetty ulkomaiset apujoukot ja sieltä saadut aseet. Mutta kun ei niin ei! Nyt Ruotsi vitkutteli tahallaan kaikissa mahdollisissa asioissa.


    1918 oltiin aivan sodan partaalla Ahvenanmaan separatistien keittämän sopan takia ja tämä kostautui 1918. Ruotsi jo kertaalleen miehitti tuon Suomen jatkuvasti oireilevan "peräpukaman". Suomen oli kutsuttava Saksa apuun ja heidän joukkonsa tuleminen saikin Ruotsin vetäytymään luotoryppäältä tosi rivakasti! Jopa Mannerheim itse hermostui Ruotsin sähkepetoksen avulla pois toimitetun Uudenkaupungin Suojeluskunnan palattua maitse Vaasaan. silloin oli jo sota lähellä ja ruotsilla olikin 5000 miehen prikaati Haaparannalla valmiina pelastamaan Suomen ruotsalaista kultturia ja mahdollisesti kuittaamaan 1809 menetyksen.

    Jos epäilet teoriaani niin lue hieno artikkeli Ahvenanmaan kysymyksestä ja katso samalla ne kuuluisat Ruotsin väärentämät sähkeet vuodelta 1918:

    Jussi Pekkarinen: Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?

    http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&contentlan=1&culture=fi-FI

    Jos Ahvenanmaan tapahtumat kiinnostaa, niin Carl Enckell:in poliittiset muistelmat, osa II, käsittelee Ahvenanmaa -kysymystä erittäin perusteellisesti. Kirjan alussa on liki 100 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen. Kirjaa saa hyvin divareista. Kokeile vaikkapa Antikka.net tai Antikvaari.net ketjuja.

    Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2
    wsoy, 1956, 382+364 s.

    VastaaPoista
  21. Ennen kuin puhuu mitään Ruotsin puolueettomuudesta II maailmansodassa kannattaa tutkia tarkasti tämän päivän epistolan kuvituksena olevaa karttaa. Oli se Aatu vaan melkoinen tekijä Euroopassa. Ruotsi oli juuri sellaisessa rakosessa, että kannatti kustantaa Göringille illallinen ja avustaa liittoutuneita tiedusteluasioissa sekä hymyillä lempeästi venäläisille.
    Miksi Sveitsin puolueettomuudesta ja kultaostoista ei puhuta? Varmaan siksi, että Sveitsiä tarvitsivat sodan aikana kaikki. Sitä tarvitaan myös nykyisen hauraan rauhantilan aikana.

    VastaaPoista
  22. 1918 Ahvenanmaan tapahtumat aiheutti kovasti juopaa Suomen ja Ruotsin välille. Se kostautui 1939-40.

    Saksalaiset tosiasiassa pelasti Ahvenanmaan Suomelle. Eräs tärkein syy saksalaisten mukaantuloon olikin Ruotsin katala selkäänpuukotus Ahvenanmaalle. Se katsoi tilaisuutensa tulleen ja riensi haaskalle. Saksan mukaan tulo oli Ruotsille ankara takaisku, sillä Suomi ei olisi kyennyt pitämään puoliaan Ruotsin suorittamaa Ahvenanmaan miehitystä vastaan. Kukapa tietää, että jos Suomi olisi pyytänyt sotilaallista apua Ruotsista niin mikä olisi ollut lopputulos. Kenties vuoden 1809 ankara menetys olisi kätevästi korjattu ja Itämaa olisi kaapattu takaisin homokuninkaan hoiviin...

    Jussi Pekkarinen: Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?

    http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&contentlan=1&culture=fi-FI

    Carl Enckell:in poliittiset muistelmat, osa II, käsittelee Ahvenanmaa -kysymystä erittäin perusteellisesti. Kirjan alussa on liki 100 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen.

    Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2
    wsoy, 1956, 382+364 s.

    Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu Kansainliitossa

    Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu oli aika pienestä kiinni. Japani oli yllättäen Suomelle suopea varsin erikoisesta syystä. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan Kansainliitossa johtui lähinnä kansainvälisten tapahtumien vähäisyydestä tuona aikana. Tässä Ahvenanmaan kysymyksen käsittelyssä tarjoutui tilaisuus osoittaa aktiivisuutta. Suomi sai kuin saikin Ahvenanmaan riesakseen, vaikka Ruotsi teki kaikkensa, jopa väärensi kartat poistamalla Turun saariston niistä. Tämä tehtiin jotta saataisiin kokonaistilanteen näyttämään edullisemmalta Ruotsin hyväksi, ainakin kartalta katsottuna. Tämän kaiken kertoo Ramsted muistelmissaan.

    http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ramstedt.html

    "Ramstedtilla oli myös epäsuorasti huomattava vaikutus Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisuun Kansainliitossa. Hän oli seurannut tarkasti kiistan vaiheita sanomalehdistössä ja laatinut sen perusteella asiaa koskevan muistion. Kansainliiton Geneven konferenssiin osallistui myös Japanin valtuuskunta. Sen johtajana oli Tanetaro Megata, jonka sihteerinä toimi Ramstedtin suomen kielen oppilas Kiichi Toyama. Ramstedtin muistio käännettiin japaniksi ja jaettiin valtuuskunnan laivamatkan aikana kaikille sen jäsenille. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan ja sen Suomen oikeuksia puoltavat puheenvuorot vaikuttivat ilmeisen merkittävästi tehtyyn päätökseen, jolla Kansainliiton neuvosto 24.6.1921 julisti Suomella olevan kiistattomat oikeudet Ahvenanmaahan."


    Aiheesta tarkemmin tässä kirjassa:

    Ramstedt, G. J.: Lähettiläänä Nipponissa; muistelmia vuosilta 1919—1929. Porvoo 1950

    VastaaPoista
  23. Heh, heh! Onpas perusteellisia tutkielmia teemasta!

    VastaaPoista
  24. >Myyjänä oli vain Ruotsi (ja pienessä määrin Yhdysvallat).<

    USA oli ryssän liittolainen nro:1

    Se ei myynyt eikä antanut, vaan jarrutti minkä kerkesi. USA suhtautui Suomeen suorastaan vihamielisesti asehankinnoissa. Muuten kyllä näytettiin suurta hyväntekijää ulospäin. Ei muka myynyt sotatarvikkeita sotaa käyvään maahan, siis Suomeen, MUTTA NL:lle möi! Suomalaiset laivat odotti lasteja viikkokaupalla USA:n satamissa ja samaan aikaan NL:laivat lastasi strategisia materiaaleja kuten lentokoneen moottoreita, lentokonebensiiniä, alumiinia, kuparia, aseita ja ammuksia minkä ehti ja laivat lähti tuota pikaa kohti Murmanskia ja Arkangeli tai nopeimmin Vladivostokiin! NL maksoi kullalla, mutta Suomi olisi maksanut rahalla tai velkarahalla.

    Martti V. Terä: Tienhaarassa
    Bror Laurla: Tie Talvisotaan, Tie Talvisodan rauhaan ja Talvisodasta Jatkosotaan.

    Paras kirja USAn olemattomasta avusta Talvisotaa käyvälle Suomelle: Apu jota ei annettu − Länsivallat ja Suomen talvisota. WSOY, 2000

    Jukka Nevakiven vuonna 1972 ilmestynyt Apu jota ei pyydetty oli kiitetty historiateos, jota ulkomaita myöten kehuttiin alansa perusteokseksi. Teos käsitteli liittoutuneiden lupaamaa apua Talvisodassa, jos Suomi olisi sitä vain virallisesti pyytänyt. Tätä Suomi ei kuitenkaan koskaan tehnyt. Nevakiven teos tutki lännen motiiveja ja Suomen päätöstä useilta eri näkökulmilta. Olivatko länsivallat valmiita luopumaan Suomesta Neuvostoliiton hyväksi kesällä 1939? Halusivatko liittoutuneet ennen kaikkea estää Ruotsin malmitoimitukset Saksaan? Estikö Suomi kieltäytymisellään sodan leviämisen Skandinaviaan? Nyt teos ilmestyy uudistettuna laitoksena, johon Nevakivi on lisännyt runsaasti tuoretta materiaalia sittemmin saataville ilmestyneen arkistomateriaalin pohjalta. Vasta nyt avautuneista amerikkalaisista arkistoista paljastuu suorastaan sensaatiomaisia asioita: niiden mukaan yleisen mielipiteen Suomi-sympatioista huolimatta Yhdysvallat viivytteli Suomelle lupaamiaan lainoja ja asetoimituksia samalla kun toimitti Neuvostoliitolle bensiiniä. Teoksesta käy myös ilmi, että Neuvostoliitto päätti lopettaa sotatoimensa helmi-maaliskuussa 1940 ratkaisevalla hetkellä, koska se pelkäsi Englannin ja Ranskan puuttumista Talvisotaan.

    VastaaPoista
  25. Ad Omnia: - Ahvenanmaan kysymymyksen vetäminen keskusteluun oli erinomainen ajatus. Samoin kannattaa tosiaan kiinnittää huomiota Carl Eckellin muistelmiin. Siinä oli miehellä pitkä ura.

    Kuulin aikoinani, eettä kun erittäin arvostettu siviilioikeuden professori Jan Hellner tuli Suomeen sotien jälkeen kutsuttuna puhujana, hän oli ollut hiukan hädissään ja kysellyt, vieläkö Suomessa muistettiin, että hänen isänsä oli ollut Ruotsissa ministerinä Ahvenanmaan kysymyksen aikana.

    Ahvenanmaa-sepraratismin johtomihistä ainakin J. Sundblom istui palkkana vaivoistaan vankilassa Suomessa.

    VastaaPoista
  26. Ad Omnia: - kiinnitäen vielä huomiota Ruotsin demarijohtoon. Ensimmäisen Ruotsi-jutun kuvassa on Per Albin Hanson. Hänen valtiosihteerinään toimi sodan aikana nuori mutta sitä lupaavampi Tage Erlander.

    Suomella oli tiettävästi talvi- ja jatkosodan aikana rinnakkainen keskusteluyhteys aatetovereihin. Sitä pitivät yllä Tanner ja ennen kaikkea K.A. Fagerholm.

    VastaaPoista
  27. >>Ahvenanmaa-sepraratismin johtomihistä ainakin J. Sundblom istui palkkana vaivoistaan vankilassa Suomessa.<<



    Miten se Kekkonen kirjoittikaan aikoinaan?

    http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/10283/TMP.objres.3422.html?sequence=1


    Veljenpoika Suomen kuvalehti 1948

    Vahingollisia ruotsalaisia

    Historia toistaa usein itseään; samojen syitten seuraukset ovat usein samat tai ainakin samankaltaiset. Näin on vallankin laita tapauksissa, joissa kansallisilla intohimoilla on ratkaiseva osuus. Tämä on syytä hyvissä ajoin palauttaa ruotsinkielisten poliitikkojemme mieleen, kun he nyt ovat uusimassa itsenäisyytemme aamuhämärässä kolme vuosikymmentä sitten tekemiään virheitä.
    Ruotsinkielistemme pyrkimykset kohdistuivat tuolloin kahdelle taholle: toisaalla olivat ahvenanmaalaiset, jotka halusivat kokonaan eroon vastaikään itsenäistyneestä ja kansalaissodan haavoittamasta maasta; toisaalla muut ruotsinkielisemme, jotka eivät niinkään suopein silmin katselleet Ahvenanmaan separatistien hankkeita, koska heidän eroamisensa olisi heikentänyt ruotsalaisuuden kokonaisvaikutusta Suomessa.
    Ahvenanmaalaisten yritys epäonnistui, mutta pitkällinen kiista heitti synkän varjonsa "emämaan" ja "saariston" välille. Suomessa on totuttu kunnioittamaan tehtyjä sopimuksia, ja siksi Ahvenanmaa kaikkine valtakunnallista itsetuntoa loukkaavine erioikeuksineen sai elää rauhassa omaa elämäänsä. Tosin jotkut pilkkakirveet lisäsivät hyvään marssilauluumme "Oolannin sotaan" mojovan "vastalauseen": "Jos Sundblom ois Oolannin keisari. niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii." Siihenpä sitten pysähdyttiinkin. Mutta ei myöskään päässyt syntymään mitään välitöntä, sydämellistä suhdetta muun Suomen ja Ahvenanmaan välille. Sundblom halusi pysyttää "valtakuntansa" eristettynä, eikä täältä käsin haluttu ystävyyttä tyrkyttää. Maksettiin vain ja maksetaan edelleen kovilla verorahoilla tarpeelliset kymmenien miljoonien vuotuiset lisät Ahvenanmaan menoihin.

    Jatkuu, lue linkistä loput!

    VastaaPoista
  28. >>Ahvenanmaa-sepraratismin johtomihistä ainakin J. Sundblom istui palkkana vaivoistaan vankilassa Suomessa.<<

    Väinö Tanner kertoo muistelmissaan, Kahden maailmansodan välissä, vuoden 1918 armahdusasiaan liittyen erikoisia juttuja armahdusasian käsittelystä.

    Hän teki kansanedustajana jo vuonna 1919 marraskuussa Väinö Huplin kanssa eduskuntaesityksen kansalaissotaan osallistuneille ja siitä tuomituille saatavasta armahduksesta. Olihan se ollut sosiaalidemokraattien vaaliteemakin. Oikeisto vastusti jyrkästi, samoin osa Maalaisliittoa. Keskustan enemmistö kuitenkin kannatti esitystä, ja se hyväksyttiin äänin 125-68. Lain perusteella 590 kapinasta syytettyä pääsi ehdonalaiseen vapauteen ja 30 000 kansalaisluottamuksen menettänyttä sai sen takaisin. Kesti kuitenkin lähes vuosikymmenen ennen kuin armahdukskysymyksessä päästiin lopullisiin tuloksiin. - Halusimme täydellistä armahdusta kaikille kansalaissodan johdosta vangituille lukuunottamatta murhaan tai murhapolttoon syyllistyneitä. Sivut 14-20

    1921 armahdusasia tuli taas esille käsiteltäessä Ahvenanmaan itsehallintolakeja. Niihin liittyi mm. amnestia ahvenanmaalaisille separatisteille. Tuolloin Ruotsi painosti Suomea jopa Geneven päätöksillä. Asiaan sekoitettiin vuoden 1918 vankien amnestia, samanlainen jonka ahvenanmaalaiset saavat esitettyjen lakien perusteella. Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa ja saman tien Ruotsin painostuksesta ARMAHDETTIIN!

    Jälleen kerran nähtiin ettei laki ole sama Suomen ruotsalaisille ja suomalaisille. Tai ehkä se välillä onkin sama, mutta tuomiot ainakin vaihtelee...

    Amnestialaki s. 83

    Armahdusasiasssa saatiin ratkaisu huhtikuussa 1927 eduskunnan hyväksyessä hallituksen esityksen 96 vastaan 94.
    "Lakiehdotuksen mukaan kaikki ehdonalaisessa vapaudessa olevat tai valvonnan alaisiksi rangaistuslaitoksen ulkopuolelle asetetut henkilöt, jotka oli tuomittu yksinomaan osanotosta kansalaissotaan tai sen yhteydessä tehdyistä rikoksista, vapautettiin heille tuomituista rangaistuksista ja niiden seuraamuksista. Kaikille kansalaissotaan osallistumisesta tuomituille, jotka jo olivat kärsineet saamansa rangaistuksen, tuli palauttaa palautettiin kansalaisluottamus. - Maalaisliitto, ruotsalainen kansanpuolue, ja kokoomus olivat lain hylkäämisen kannalla, samoin edistys, joka tosin kannatti armahdusta, mutta ei hallituksen esittämässä muodossa."


    Tanner Väinö Kahden maailmansodan välissä
    Tammi, 1966, 275 s., 2. painos

    VastaaPoista
  29. On syytä muistaa tämäkin: Boforsin asekehitysyhteistyö saksalaisen Kruppin kanssa oli tiivistä! Useimmat tykkimallit kehitettiin Ruotsissa Versailesin rauhansopimuksen kieltäessä Saksan asekehittelyn.

    Ruotsalainen Bofors oli maailman johtavimpia asekehittelyssä 1920-30-luvulla ja yhteistyö saksalaisen Kruppin kanssa poiki paljonkin eri tykkimalleja. Eri asia oli valmistiko Bofors itse niitä. Paremminkin se möi lisenssejä muille.

    Näitä ainakin tuntuu olleen monella taholla:

    Bofors K-34 ja 37 K 36

    http://www.pkymasehist.fi/pstk36.html

    "Tykkiä valmistettiin myös Puolassa lisenssillä mallimerkinnältään Armata przeciwpancerna wz.36. Suomi sai ostaa Unkarista 10 kpl puolalaisvalmisteisia tykkejä Talvisodan aikana, mutta nekin jäivät Saksan satamiin sodan ajaksi, kuten moni muukin sotamateriaali. Saksan varikoista Suomi sai sittemmin ostaa lisäksi 20 puolalaista alkuperää olevaa tykkiä välirauhan aikana, mikä saksalaiselta mallimerkinnältään oli 3,7cm PaK 36(p).Puolassa valmistetut tykit oli leimattu Puolan vaakunalla lukon päältä..."


    NL sai Puolasta 1939 syksyllä Boforsin tykkejä sotasaaliiksi. Tykkeihin piti ammuksia saada ja mistäpä muualta niitä olisi saatavilla kuin Ruotsista.

    Onko kenelläkään tullut vastaan tietoa noista ase- ja ammuskaupoista Talvisodan aikana ja -kestäessä?

    Näin on kerrottu: "Boforsin tehtailta lähti ammuksia sekä latinalaisin että kyrillisin kirjaimin varustetuilla osoitelapuilla. Ruotsi tuki siis myös Neuvostoliittoa - pääasia oli, että rahaa tuli."

    NL miehitti liki puolet Puolasta ja varmasti sai aseitakin runsain mitoin. Ainakin suomalaiset sai Raatteesta NL:n 44.D:n jäämistöstä puolalaisia tykkejä runsaasti!

    VastaaPoista
  30. Anonyymi: "'Muistelen', etta kesalla 1941
    Turvallisuusuhka toteutui ja Suomen kamaralta hyokattiin voimalla Neuvostoliittoon."

    Anonyymin logiikka on musertavaa.

    Kun siis näen huomenna naapurini, voin mennä ja pamauttaa sitä pirua kuonoon, ja jos hän lyö takaisin, voin puolustautua väittämällä, että arvasinhan, hän oli kuin olikin turvallisuusuhka - sen todistaa se, että hän löi takaisin.

    Eli rautalangasta: olisiko Suomi hyökännyt 1941, ellei Neuvostoliitto olisi hyökännyt 1939?

    VastaaPoista
  31. Ruotsin kavalan lehdistön takia Suomelle aiheutui valtavasti haittaa. Italiasta tulevat hävittäjät juuttui Saksaan ja Unkarista aseitten tulo loppui jne.

    Suomen Kenttätykistön historia, osa 2

    Saksasta Talvisodan ensipäivinä lukkoon lyöty 54 kpl:een 105 mm haupitsikauppa 54 000 ammuksineen peruuntui NL:n saatua tiedon asiasta! Tästä kerrotaan sivulla 527.

    Paljonkos niitä tykkejä saatiinkaan Ruotsista Talvisotaan? Jotkut puhuu jopa 250 kpl:n määristäkin. Pannaanpas asiat oikeaan kontekstiinsä eli puhutaan VAIN kenttätykeistä. Tuossa luvussa, noin 250, lienee mukana kaikki PST -tykit ja IT-tykit jne. PST-tykit oli enimmäkseen vain lainassa ja palautettiin heti Talvisodan loputtua.

    Listaan tähän vain karkeasti muutamia lukemia ilman aseiden kuntoa tai tyyppiä ja tarkkaa Suomeen saapumisaikaaa tms.

    sivut 529 - 532

    Ruotsista ja Ranskasta Talvisodan aikana hankittu tykkikalusto:

    Kenttätykkejä Ruotsista 101 kpl, joihin laukauksia 48 179 kpl,

    -noista oli lainassa ainakin 24 kpl ja ne palautettiin huhtikuussa 1940.

    Jäykkälavettisia kenttätykkejä Ranskasta 232 kpl, joihin laukaksia 258 000 kpl, helmi-maaliskuussa 1940

    Joustolavettisia kenttätykkejä Ranskasta 84 kpl, joihin laukaksia 124 000 kpl, helmi-maalis-huhtikuussa 1940

    Sivu 529:

    Englannista saatiin tammikuussa 1940 24 kpl 114H18 tykkejä ja maaliskuussa lahjoituksena 30 kpl 84K18 kenttäkanuunoita.
    Nuo 4.5" haupitsit ehtivät mukaan Talvisotaan.

    Belgiasta ostettiin helmikuussa 1940 13 kpl 120H13 haupitseja ja 15 000 laukausta.

    s. 532

    Lisäksi Talvisodassa saatiin sotasaaliina 160 kenttätykkiä ja menetettiin 25 kpl, joista suurin kertamenetys oli Summassa Lähteen lohkolla menetetyt 11 kpl 150H14J eli ns. Japanilaishaupitsit. Lisäksi menetettiin 10 kpl jäykkälavettisia meripuolustuksen käytössä olleita kenttätykkejä.

    VastaaPoista
  32. Kukahan tietäisi onko Erlanderin muistelmien 2. osaa koskaan suomennettu ja julkaistu?

    Tässä 1. osassa käsitellään hieman Talvisotaan liittyviä juttuja, mutta 2. osa olisi varmaankin jopa paljonkin mielenkiintoisempi.


    Erlander Tage Muistelmia 1901-1941
    Tammi, 1973, 288 s., 1. painos

    VastaaPoista
  33. Nippelijyvä Ruotsin sotavoimista. Tiesittekö, että viimeinen ruotusotilas (indelte soldat) palveli sopimuksensa loppuun 1970-luvulla. Ruotujärjestelmä lakkautettiin 1900-luvun alussa, jolloin Ruotsi siirtyi miehiä koskevaan asevelvollisuuteen.

    VastaaPoista
  34. Ad Tapsa,

    Taidat laskea leikkia vakavalla asialla? Esitin, etta Suomessa viljeltiin 'ryssanvihaa' nakyvasti ja kuuluvasti ennen sotia ja etta Suomi oli turvallisuusuhka Neuvostoliitolle. Ruotsi pelasi fiksummin, ja valttyi sodilta.

    Ei edella mainittu anna oikeutta hyokata piskuisen Suomen kimppuun, mutta tekee Stalinin toimet ymmarrettaviksi!? 'Muistelemani' hyokkays Suomen kamaralta v. 1941 oli jollain lailla pakon sanelema; Suomi taisteli olemassaolostaan Stalinin ja Hitlerin valissa. -- MUTTA ei nainkaan ajatellen
    Suomen muodostama turvallisuusuhka eika vihankylvo poistu ja ero Ruotsin viksumpaan politiikkaan sailyy ilmeisena!

    VastaaPoista
  35. >>Kirjassa myös kerrotaan, että suomalaiset polttivat Märkäjärven jäällä suuressa roviossa venäläisiä kaatuneita sotilaita.<<

    AD kariav: Tuhansien sotakirjojen, sotaan liittyvien poliittisten muistelmien yms. omistajana ja lukijana en ole ikinä törmännyt tuollaiseen asiaan. Talvisodan Taipaleen rintamalla ammuttiin Suvannon jäälle valtava määrä venäläisiä. Puhuttiin jopa 2000:sta kaatineesta vihollissotilaasta. Sinne ne jäi jäälle. Aseet tosin evakuoitiin sikäli kuin se oli mahdollista, varmaankin öisin, koska viholline oli vastarannalla.

    Lieneeköhän yksikään toinen maa kohdellut kaatuneita sotilaitaan karseammin kuin NL? He itse käyttivät jäätyneitä sotilaitaan jopa taisteluesteinä pinoamalla niitä kuin halkoja.


    Loppuun vielä kaikille sellainen kummajainen kuin yleinen tapa kirjoittaa Talvisota pienellä kirjaimella. Mielestäni on vain 1 talvella käyty sota Suomen ja NL:n välillä, sota, joka kesti 105 päivää eli non 3.5 kuukautta 1939-1940. Minusta on oikein kirjoitta se AINA ISOLLA alkukirjaimella, onhan kysessä vain tämä tietty tapahtuma. Joissain 1950-luvulla kirjoitetuissa kirjoissa näkeekin joskus noin tehdyn ja on muutamia upseereita, joiden kirjoittamissa kirjoissa Talvisota on aina isolla alkukirjaimella kirjoitettu.

    Loppuuun hupaisa kommentti Talvelasta. Minä itse en tuota juttua missään nähnyt, joten en ole ihan varma onko se edes totta. Kenraali Paavo Talvelalle kuulemma tuotti kovasti päänvaivaa muotoilla sanottavansa siten, että lause alkaisi sanalla Talvisota, koska hän ei kuulemma halunnut kirjoittaa sitä pienellä alkukirjaimella!

    VastaaPoista
  36. "Ruotujärjestelmä lakkautettiin 1900-luvun alussa, jolloin Ruotsi siirtyi miehiä koskevaan asevelvollisuuteen."

    Jos tarkoitat yleistä asevelvollisuutta Ruotsissa, niin sekin on jo lakkautettu 2009.

    Ruotsin pääministerin puheet taannoin olikin kuin huonoja vitsejä hänen kehuessaan kuinka he voisivat hoitaa Suomenkin puolustamisen ja heti perään tällaisia uutisia.

    Tuolla ylempänäkin näkyy olevan linkki:

    Asevelvollisuus kumotaan Ruotsissa
    Tiistai 16.6.2009 klo 17.15

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200906169785540_ul.shtml

    Ruotsissa valtiopäivät on kumonnut yleisen asevelvollisuuden.
    Maahan perustetaan vuoden 2014 jälkeen ammattiarmeija.

    VastaaPoista
  37. Ei Ruotsissa ole ollut yleistä asevelvollisuutta sen enempää kuin Suomessakaan. Ainoa maa jossa sellainen on, on Israel.

    Miten muuten kommettisi liittyy omaani? En kirjoittanut muuta kuin että ruotuväki lopetettiin ja Ruotsi siirtyi asevelvollisten käyttöön. Mitä tekemistä asevelvollisuuden lopettamisella on asian kanssa tekemistä?

    VastaaPoista
  38. Upeaa keskustelijat ! Aivan upeaa keskustelua, mykistyn ja luen - ahmimalla !

    VastaaPoista
  39. >mykistyn ja luen - ahmimalla !<

    Joskus totuus saataa aiheuttaa tällaisenkin reaktion. => Ole hyvä vaan!

    Historia on aika mielenkiintoista, mutta nuo kaikki jutut on niin pieninä palasina eri kirjoissa, että useimmilla loppuu into kesken niitä selvitellessä. Minulla ei ole loppunut.

    Joskus vaan tuntuu, ettei meinaa löytää kaikkien juttujen lähteitä, ei varsinkaan vuosia sitten luetuista jutuista. Ei vaikka kaikki kirjat on tuossa ihan käsillä, muutamissa kirjahyllyissä.

    Ideana em. kerrotuissa jutuissa onkin se, että ilman lähdeviitettä kerrottu juttu on aika arvoton, koska useinmiten se leimataan valheeksi. Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, ja näin on etenkin valtioiden välisissä asioiden hoidossa. Liekkö se sitä diplomatiaa?

    Suomen historiaa ei opeteta oikestaan lainkaan koulussa. Sodan jälkeinen propaganda hyppäsi silmille 1970 -luvun sarjakuvista. Silloin ihmettelin kuinka sarjakuvien tyhmä natsi-sakemanni oli pystynytkin valtaamaan lähes koko Euroopan. No se on sittemmin selvinnyt, se "tyhmyys"... ja paljon muutakin.

    Vuosisadat Vierivät -historiankirjassa oli oppikouluaikanani noin sivu Talvisotaa ja pari sivua sitä "Karjalan mäntyä"... Historian opettaja, vanhapiika, oli sijoittanut nekin asiat niin, ettei niitä käyty koko 5 vuoden aikana kertaakaan läpi. Ei käyty kun aika loppui kesken joka kevät... sopivasti tai ennakoidusti.

    Nyt olen ottanut lisää tietoa ja sitä onkin ainakin 60 hyllymetriä: sotahistoriaa ja siihen liittyvää politiikaa + muistelmia sen tekijöistä.

    Ystävämme Ruotsi on usein mielenkiintoni kohteena, sillä se "ystävyys" oli hieman erikoista sorttia... ja on tänä päivänäkin juuri sellaista. Mitähän muuten Ruotsin valtion lähettiläs ja edustajat puuhailevat tällaisissa järjestöissä Suomessa? Olisiko oikea termi "sekaantuminen vieraan valtion sisäisiin asioihin?

    Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa

    http://www.svenskanu.fi/pdfs/pdf_3_4

    27.6.2011

    VastaaPoista
  40. "Tämä on sama väite kuin ettei osakeyhtiöllä saa olla muuta päämäärää kuin voiton tavoittelu."
    Eikö tämä ole ihan hyvä periaate kun muistetaan, että valtion asia on yleisen hyvän huomioiden asettaa ne rajat, joissa voiton tavoittelu toteutetaan (esim. huume- ja asekauppa).
    Eri asia on, että tämän voiton tai valtion asioissa kansallisen edun tavoittelun ei tarvitse olla lyhytnäköistä.
    Liike-elämässä pitkää strategiaa tosin rajoittaa se, että jos pari neljännesvuosikatsausta ei osoita voittoa tai osakkeenarvon nousua, toimitusjohtaja saa kenkää ja voi ryhtyä kirjoittamaan kirjaa tai pitämään luentoja yritysten pitkän strategian toiminnasta liikkeenjohdon konsulttina. (Konsultti: henkilö, joka neuvoo toisille sitä, mitä ei enää itse pysty tekemään. Esimerkki: salvettu sonni).
    Poliitikoillakin pitkän tähtäimen ajattelua rajoittaa vaalitaistelu: poliitikko, joka ei jatkuvasti tai ainakin vaalien alla kerää irtopisteitä muuttuu entiseksi, usein katkeraksi poliitikoksi. Niitä harvoja, jotka voittavat tämän rajoitteen, kutsutaan valtiomiehiksi.

    VastaaPoista
  41. Tapsa: "JK: 'Kuka jätti Suomen 1939 Neuvostoliiton kynsiin yksin. Tavallinen vastaus on Ruotsi. Mutta mitähän se Ruotsi olisi voinut tehdä?'

    Valtioliiton Suomen kanssa."
    Ja vastaavasti Suomi voisi nyt tehdä kahdenkeskisen talous- ja valtioliiton Kreikan kanssa.

    VastaaPoista
  42. Niinhän se menee, anonyymi on oikeassa, reaalipolitiikka.

    Kun toinen on kusessa, on parempi jättää se oman onnensa nojaan ja yrittää olla hyvää pataa isompiensa kanssa. Kaduilla tämä oppi on kunniassaan. Katso muualle. Älä auta.

    Joittenkin idealistien mielestä tällainen on viheliästä, mutta ei meidän, anonyymin ja minun.

    VastaaPoista
  43. Miten Ruotsi Talvisodan voitti I

    http://kemppinen.blogspot.com/2012/03/miten-ruotsi-talvisodan-voitti-i.html


    Miten Ruotsi voitti Talvisodan II

    http://kemppinen.blogspot.com/2012/03/miten-ruotsi-voitti-talvisodan-ii.html

    Suomalaiset puolustivat ankarasti maataan, ja toki Ruotsinkin etuja, maksaen kalliin hinnan sodasta. Omituista kylläkin oli, että Suomi olisi ollut valmis tuota pikaa luopumaan kaikesta siitä, mitä se oli asein puolustanut 105 päivää, eli 25 000 suomalaisen hengen vaatineesta itsenäisyydestään. Siitä oltiin luopumassa Ruotsin hyväksi laukaustakaan ampumatta, kun kaavailtiin valtioliittoa Ruotsin kanssa. Ruotsi olisi samalla kuitannut 1808-1809 tappionsa laukaustakaan ampumatta! Onneksi Saksan ja NL torppasivat hankkeen heti tuoreeltaan ja niin Suomen itsenäisyys säilyi!

    VastaaPoista
  44. Mutta valtioliiton avulla Karjala olisi vaurasta aluetta nyt ja meillä olisi autot verottomia, tiestö hyvässä kunnossa ja nuuska vapaata. Valtioliitto sopisi hyvin vieläkin.

    VastaaPoista
  45. Älä muuta sano ja Kreikkan lainoihin ei olis tarvinnut mennä takaajaksi. Ruotsin Suomen valtioliitto olisi myös torjunut Kekkoslaisuuden ja nykyisen virkamiestyrannin Suomen alueella ja BKT olisi tällä hetkellä +15% korkeampi

    VastaaPoista