Terve taas. Olen edelleen samaa mieltä. Helsingin Sanomat ja emoyhtiö voisivat kernaasti käyttää kunnon juristeja.
Nyt käytössä oleva freelance-sopimus on aiheuttanut laajaa jupinaa. Sen ymmärtää. Moni pelkää menettävänsä ansiomahdollisuuksiaan.
Teidänkin yhtiöittenne käyttämä sopimusmalli on kuitenkin parin perusasian kohdalla virheellinen ja siksi pätemätön. Sopimuksellanne ei ole merkitystä. Pelkkä kiistäminen riittää. Minustakin tämä on noloa isolle mediatalolle.
Selitän.
Tässä on esimerkki, joka on peräisin blogiini tulleesta kysymystä ja näyttää olevan aito. Se ei näyttäisi olevan Sanoma-ryhmän, joten asiasta on helppo kirjoittaa tässä asian selvittämiseksi.
"XX saa Aineistoon kaikkiin jakeluteihin (nykyisiin ja tuleviin) korvausta vastaan yksinoikeudella kaikki immateriaali-, teollis- ym. oikeudet mukaan lukien muuntelu- ja edelleenluovutusoikeuden…
Tuottaja vastaa siitä, että XX:lle toimitettu Aineisto ei loukkaa kolmannen immateriaali- tai muita oikeuksia. Tuottaja vastaa myös siitä, että sillä on oikeus myöntää tämän sopimuksen mukaiset oikeudet XX:lle. Tuottaja vastaa kaikista kolmannen oikeuksiin perustuvista vaatimuksista aiheutuvista oikeudenkäyntikuluista sekä muista kustannuksista…
XX:llä on oikeus siirtää tämä sopimus ja sen nojalla saadut oikeudet edelleen.
Tähän sopimukseen perustuvat oikeudet jäävät voimaan tämän sopimuksen voimassaolon päättymisestä riippumatta."
Ensimmäinen kappale on OK lukuun ottamatta lyhennettä ”ym.”, jota en ymmärrä, ja sitä, että moraaliset oikeudet eivät ole luovutettavissa. Luovuttajalla (”Tuottaja”) on oikeus vastustaa teoksen vääristelyä, esimerkiksi uutiskuvan käyttämistä arveluttavassa yhteydessä mainoskuvana.
Toinen kappale saattaa tarkoittaa takautumisoikeutta. Oikeuksien hankkija nimittäin vastaa joka tapauksessa kaikista ”kolmannen oikeuksiin” perustuvista korvauksista ja kuluista. Immateriaalioikeuden, tässä tapauksessa kai tekijänoikeuden, loukkaamisesta vastaa lain mukaan jokainen, joka käyttää teosta olematta siihen oikeutettu valmistamalla siitä kappaleita, levittämällä sitä tai muilla lain luettelemilla tavoilla (TekijäL 2 §, rikoslaki 49 : 1).
Sopimuksella ei voi muuttaa sivullisen oikeusasemaa, joka siis perustuu lakiin. Sopimus koskee vain sopimuksen tehneitä. Sopimuksella ei voi suojautua kolmannen, kuten oikean tekijän tai aikaisemman luovutuksen saajan vaatimuksilta.
Jos oikeudet näin hankkinut taho, esimerkiksi mediayhtiö, joutuu maksamaan korvauksia kolmannelle taholle, se voi yrittää periä niitä tämän sopimuksen nojalla sopimuskumppaniltaan. Sopimustekstistä huolimatta en povaa menestystä. Tekijänoikeusriidassa vilpitön mieli ei riitä puolustukseksi. Sopimusriidassa se riittää.
Sopimuksen kolmas kohta on sellainen, että usuttaisin mielelläni asianajajan potkimaan sen nurin oikeudessa. On outoa ja kohtuutonta, että oikeuksien siirto jää voimaan sopimuksen voimassaolosta riippumatta. Se on oikeastaan paradoksaalista. Esimerkiksi kirjankustannusalalla ei ole mitään vastaavaa. Vaikka kustantajat puhuvat backilististä eli oikeuksien varastosta, sen käyttäminen edellyttää umpeen kuluneen sopimuksen toisen sopijapuolen uutta suostumusta eli sopimuksen uudistamista.
Sopimuksen suomeksi laatinut, hengenlahjoiltaan epäilemättä vähälle jäänyt henkilö, näyttää sekoittaneen omistusoikeuden immateriaalioikeuteen. Sopimus jolla oikeus luovutetaan pysyvästi, on nimeltään kauppakirja, ja puhe on silloin omistusoikeuden luovutuksesta.
Sopimusteksti näyttää olevan amerikkalaisesta suomennettu. USA:n tekijänoikeuslaki eroaa dramaattisesti eurooppalaisista juuri oikeuksien luovutusta koskevin osin. Siellä works made for hire –rakenne on ollut laillisesti käytössä sata vuotta. Euroopassa ei ole vastaavaa.
Sopimuksen suomeksi laatinut, hengenlahjoiltaan epäilemättä vähälle jäänyt henkilö, näyttää sekoittaneen omistusoikeuden immateriaalioikeuteen.
VastaaPoistaSetä on nyt taas vähän ilkeä. Eikö Jukkis muista, että lakimieskin tekee parhaansa, mutta tekee sen kykyjensä rajoissa.
Tässä on semmoinenkin näkökohta, että voi siinä sopimuksessa vaatia kaikenlaista. Eräskin ison nykyisin monikansallisen mutta silloin suomalaiskansallisen, telealan yrityksen lakimies kerran totesi meikäläisille, kun ehdotimme, että sopimustekstin voisi laatia selkeäksi kummankin oikeudet ja velvollisuudet luetteloivaksi, että: "Ei ole meidän etujemme mukaista tehdä selkeää sopimusta; tällä tavalla epäselvästi laadittu sopimus on meille edullisempi riitatilanteessa".
VastaaPoista(Nyt se toinen Anonyymi pääsee avautumaan siitä, että kommenteissakaan ei saa sallia pitkiä sepustuksia, eikä ainakaan pitikiä virkkeitä)
En tosin tiedä, kuinka epäselvä sopimus nyt sitten auttaisi, jos sama sopimus on tehty satojen freelancereiden kanssa. Ajatus voi kuitenkin olla sama.
Suurkiitos tästä selvityksestä.
VastaaPoistaHelpottaa ihmeesti kuulla, ettei ole ainakaan pelkkää vainoharhaisuutta ja omaa jälkeenjääneisyyttä häkeltyä, jos työn teettäjä näyttäisi sysäävän omat vastuunsa muille tahoille, jotka eivät voi aineiston käyttötapoihin vaikuttaa.
Enää ihmetyttää, miksi laatia näin ikäviä muotoiluja, jos ne eivät todellisuudessa kestä tarkastelua ja jäävät turhaksi uhoamiseksi. Ajatuksena varmaan on kattaa kaikki mikä voidaan, mutta ei sillä työsuhteita toiseen osapuoleen haluta kohentaa.
Toisen kappaleen viimeinen virke on meille kotiutunut indemnification hyvin suppeana versiona, yleensä siitä saadaan pitkä paragraaffi. Luulen sen olevan Suomessa sopimusjuristeille jo yhtä tuttu kuin se on litigaattoreille vielä outo. Tässä sen soveltamistilanteita on helppo keksiä, mutta esimerkiksi konsulttisopimuksissa voi mennä kaukaa haetuksi. "Legal fictioniksi" yksi alihankkijan juristi sitä kuvailikin.
VastaaPoista"MTV Oy:n sähköisten palveluiden yleiset käyttöehdot
VastaaPoista15.2.2009"
..
"Käyttäjä antaa MTV:lle oikeuden käyttää kaikessa toiminnassaan aineistoa, jonka käyttäjä on lähettänyt MTV:lle Sähköisten palveluiden kautta. MTV:llä on mm. oikeus tarkistaa ja julkaista Sähköisiin palveluihin lähetetty aineisto kokonaan tai osittain, sellaisenaan tai hyvään journalistisen tavan mukaisesti muutettuna."..
"MTV ei maksa käyttäjän Sähköisissä palveluissa lähettämän aineiston käytöstä palkkiota tai muuta korvausta käyttäjälle. Käyttäjä vastaa sekä MTV:tä että kolmansia kohtaan siitä, että julkaistavaksi lähetettävä aineisto ei loukkaa kolmannen tekijänoikeutta, tavaramerkkioikeutta tai muuta immateriaalioikeutta" ..
"Käyttäjä on Suomen lain mukaisesti rikos- ja vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa levittämänsä aineiston sisällöstä. Käyttäjä sitoutuu lisäksi olemaan ryhtymättä mihinkään toimenpiteisiin MTV:tä vastaan liittyen MTV:lle toimittamaansa tai Sähköisten palvelujen kautta levittämäänsä aineistoon ja sitoutuu kohtuullisesti avustamaan MTV:tä mahdollisia ulkopuolisen tahon nostamia kanteita vastaan toteutettavassa puolustuksessa, jotka johtuvat käyttäjän toimittamasta tai Sähköisten palveluiden kautta levittämästä aineistoista, sekä korvaamaan MTV:lle tästä aiheutuvat vahingot."
http://www.mtvmedia.fi/mediat/?819685#section2
Harva "luuku:ttaja" tajuaa ?
Lienee tyypillistä uutisvihjesivulla:
VastaaPoista"Varaamme oikeuden julkaista kuvan ilman erillistä lupaa, jos emme saa kuvan lähettäjää heti kiinni.
Lähetetyn kuvan tai videon uudelleenjulkaisu- ja edelleenluovutusoikeudet siirtyvät kustannusosakeyhtiö Iltalehdelle."
http://www.iltalehti.fi/uutisvihje/?ref=kn
Harrastaja ei voi urputtaa jos myöhemmin hänen uutiskuvansa koristaa äärioikeistopuolueen vaalimainosta tai diktaattorin mainosta maassa X?
(Saaneet ostettua kans.v. kuvatoimiston kautta tms jolle uutiskuva myyty).
Eikös epäselvää sopimusta tulkita tekstin laatijan vahingoksi?
VastaaPoistaOdottaako setä todella Pentikäiseltä vastausta?
VastaaPoistaOn herättänyt "jupinaa", mutta voisiko setä mainita yhtään suomalaista tai eurooppalaista tuomioistuinratkaisua kantansa tueksi vai onko kyse lähinnä vain tyypillisestä akateemisesta jupinasta?
Ad Rienzi: - tietysti näin. - Lisäksi copyright infringement on "tort", eli suomalaisittain deliktivastuusta ollaan päätävinään sopimuksella. Indemnnity clause on sopimusoikeutta (Law of Contracts).
VastaaPoistaVoi kuulostaa sivullisista hämärältä, mutta jatkan aiheesta huomisessa kirjoituksessa.
Ad Anonyymi et alii: - ainakin Pentikäinen kysäisi juuri tätä.
VastaaPoistaEsiin nostamani kysymys on alan kuumimpia. Tekijänoikeudellisen luovutuksen laajuudesta on tulossa näinä aikoina jopa Suomen KKO:n päätös.
Akateemista jupinaa ei ole kantautunut korviini. Meillä ei ole juuri edes kirjoitettu immateriaalioikeuksien luovutuksista, lukuun ottamatta aiheen vuoksi käytännössä pitkälle muotoutuneita patenttilisenssejä ("lisenssi" tarkoittaa vain luovutussopimusta).
"Helsingin Sanomien kustantajaksi ja vastaavaksi päätoimittajaksi on nimitetty 1. huhtikuuta 2010 alkaen toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. "
VastaaPoistaOnko termillä kustantaja mitään merkitystä suomalaisessa lainopissa?
Erään lehtiyhtiön yhtiökokouksessa kysyin toimitusjohtajalta, kumpi pitää erottaa, toimitusjohtaja vai päätoimittaja, jos katson levikin laskun olevan seurausta lehden journalistisesta linjasta.
Toimitusjohtaja Matti oli armollinen, suositti potkuja toimitusjohtajalle.
Kysymys on siis "alan kuumimpia", mutta tuomioistuinten ratkaisuja ei kuitenkaan näytä tähän mennessä olevan. Ainakaan blogisti ei niitä voi tai halua kertoa.
VastaaPoistaMikähän mahtaa olla tuo hovioikeuden ratkaisu ja asia, johon oltaisiin siis saamassa lähiaikoina KKO:n ennakkopäätös? Mikä hovioikeus, mikä tuomion numero ja mikä diaarinumero?
Vastaus aiemmin esittämäni omaan kysymykseen:
VastaaPoistaBlogisti tarkoittaa ilmeisesti markkinaoikeuden päätös 20.1.2010 asiassa dnro 267/09/M7. Päätöksellä markkinaoikeus on hylännyt Suomen Journalistiliiton hakemuksen. Päätöksestä on ilmeisesti valitettu KKO:een.
Olisi hyvä, että blogikirjoitukset olisivat hieman informatiivisempia ja lukijaystävällisiä, jottei lukijan tarvitsisi alkaa itse arvailla, mistähän oikeastaan on kysymys ja ryhtyä etsiskelemään tarvittavaa tietoa asiasta.
Totean, että setä ei halunnut blogitekstissään kertoa mitään ko, markkinaoikeuden ratkaisusta eikä siitä, että siitä on haettu valituslupaa KKO:lta.
KKO on myöntänyt vuonna 2010 valitusluvan (KKO 2010:57) tällaisessa asiassa:
VastaaPoistaTEKIJÄNOIKEUS - TEKIJÄNOIKEUDEN SIIRTYMINEN
H oli tehnyt kirjankustantajan kanssa käännössopimuksen, jonka mukaan kustantaja sai yksinoikeuden monistaa ja julkaista teoksen käännöksen kirjan muodossa omalla toiminimellään. Käännökseen liittyvät tekijänoikeudet olivat muilta osin jääneet H:lle. Kustantaja oli tämän jälkeen tehnyt toisen yhtiön kanssa sopimuksen, jonka sanamuodon mukaan kustantaja luovutti yhtiölle yksinoikeuden valmistuttaa ja markkinoida taskukirjana teosta, jonka julkaisuoikeudet olivat kustantajalla. H:n kääntämä teos oli julkaistu pehmeäkantisena taskukirjana, jonka nimiölehdellä oli tietoja sekä kustantajasta että yhtiöstä. Kysymys kustantajan ja yhtiön välisen luovutussopimuksen tulkinnasta, taskukirjapainoksen tosiasiallisesta kustantajasta sekä kustantajan ja yhtiön hyvitys- ja korvausvelvollisuudesta H:lle.
Blogisti lienee tarkoittanut tulossa olevalla KKO:n ennakkopäätöksellä tätä asiaa.
Olisihan tuon tiedon voinut aivan hyvin mainita yksilööidysti blogitekstissä.
Ad Omnia: - "Loisto" -taskukirjoja koskeva valituslupa KKO 2010:57 on juttu jota tarkoitin.
VastaaPoista"Sopimuksen suomeksi laatinut, hengenlahjoiltaan epäilemättä vähälle jäänyt henkilö, näyttää sekoittaneen omistusoikeuden immateriaalioikeuteen."
VastaaPoistaValaiseppa nyt kaikkia mikä on omistusoikeuden ja immateriaalioikeuden ero - tai yhtäläisyys?
Minua kiinnostaa myös lainopillinen näkemys näiden sopimusten allekirjoittamiskiristyksestä: täysin tavallinen näkemys a-lehdillä, allerilla ja ainakin sanomilla on että jos allekirjoitat saat töitä, jos et allekirjoita et saa töitä. Ja tämä näkemys tuodaan kiertelemättä esille. Näillä sanoilla. Onko eri lehtiyhtiöt mahdollisesti sopineet tästä, onko kyseessä jo jokin muoto kartellista?
VastaaPoistaKemppinen näyttää siis poikkeavan periaatteestaan, jonka mukaan hän ei kommentoi keskeneräisiä oikeusjuttuja. Ei taida olla ensimmäinen kerta.
VastaaPoistaNo, nyt siten nähdään, onko K:n kannanotolla vaikutusta KKO:n ratkaisuun.
Ad Anonyymi: - uskopa huvikses jo kerran tänään kirjoittamani. KKO:n juttu koskee luullakseni aivan muita ongelmia tekijänoikeussopimuksissa. Asiasta en tiedä muuta kuin valitusluvan tekstin, joten paha sitä olisi kommentoida.
VastaaPoistaAd Anonyymi: - yksi keskeinen ja iso omistusoikeuden (kaupan) ja immateriaalioikeuden ero on vastuu kaupan kohteessa. Jos ostat irtaimen esineen, joka on tietämättäsi, alkujaan joutunut vääryydelä pois omistajaltaan,saat sili pitää sen. Tekijänoikeudessa luovutusketjussa jokainen vastaa, vaikkeiolisi syyllistynyt varomattomuuteen.
VastaaPoistaTeokseen ei voi kohdistua hallintaa, joka legitimoisi.
Omistusoikeus kestää ikuisesti, immateriaalioikeus märäajan.
Aivan perustvaia eroja on niin paljon, että vastaaminen on kuin vertailisi alivuokraa ja hevoskauppaa.
Tämä postaus oli hyvä, ja MTV:n pikkupräntin kopioiminen tähän ketjuun valaiseva esimerkki siitä syövästä, jota mediakonsernit sisällään kasvattavat. On täydellisen käsittämätöntä, että tällaisia sopimuksia on olemassa ja että niihin voidaan yksipuolisesti painostaa avustajia.
VastaaPoistaSe on vastenmielistä syndikaattien vallankäyttöä, josta terve järki sanoo heti, että tällaisen pelaamisen jäljet tulevat olemaan joko lyhyet tai pelottavat. Ehkä tässä mitataan sitä valtaa, joka mediayhtiöillä on tässä maassa. Täytyy vain toivoa, että se ei ole niin iso, että ne voivat jatkossa huolettomasti vetää kaikkia heikommassa asemasssa olevia nyrkillä turpaan.
Miksi Kemppinen sitten toi esiin tämän KKO;n valitusluvassa mainitun tapauksen, jos se koskee hänen mukaansa ("luullakseni") aivan muita ongelmia tekijänoikeussopimuksissa?
VastaaPoistaTarkoittaako Kemppinen asialla, josta on tulossa "parin päivän sisällä" KKO:n ennakkopäätös, sitten em. markkinaoikeuden päätöstä?
Sekavaa, kovin sekavaa, mutta tämähän kuuluu blogistin tyyliin.
Muutamia huomioita.
VastaaPoistaKuvatoimistokuvaajat eli Lehtikuva-STT:n noin 15 kuvaajaa luovuttavat kaikki oikeudet kuviinsa sopimuksella, joka on tehtävä, jotta töihin pääsee.
Niin tein minäkin vuonna 1977 ja sopimus jatkui 1984 saakka, jolloin siirryin Pressfotoon. Siellä samansisältöinen sopimus.
Pressfoton arkiston osti A4 media, joka on esimerkiksi estänyt minun pääsemiseni tutkimaan tuota arkistoa, jossa ovat kuvani 1984-1989.
Jos luen tai käsitän Kemppistä oikein, minulla onkin oikeuksia kuviini, eivätkä ne ole ikuisesti menetettyjä???
Toinen huomio.
Kemppinen on varmasti oikeassa laintulkintansa suhteen. Itseasiassa on mukavaa lukea siitä, että kaikki ei ole niinkuin rikkain ja suurin väittää. Vahingoniloa?
Mutta asiassa on raadollisempi puoli.
Jos aikoo maksaa asuntonsa ja ostaa leipää on pakko tehdä töitä.
Jos aikoo tehdä Sanomille töitä, on allekirjoitettava ao sopimus, vaikka tietäisi ,että se olisi pätemätön oikeudessa. Ja jos menee oikeuteen EI tee tässä maassa enää yhteenkään lehteen koskaan töitä.
Mistä tämä sitten johtuu.
Freelanvekuvaajat ja toimittajat ovat näennäisestä solidaarisuudesta huolimatta toistensa kurkussa kokoajan töiden suhteen.
Selkäänpuukotus ja erillaiset suosikkijärjestelmät takaavat sen, että elantoaan puollustavat tai hakevat freet tekevät tyhjäksi kaikki yritykset muuttaa alan käytäntöjä. Ja SJL ja SLK katsovat vieressä peläten tehdä mitään sellaista, josta syntyisi ns. riita.
Pattitilanne siis.
Laki on laki ja käytäntö on käytäntö.
Raiskaajapoliisi pääsee oikeudessa vähällä, tavallinen raiskaaja ei.