Sivun näyttöjä yhteensä

12. heinäkuuta 2011

Mitä ei voi sanoa




Taiteesta levitetään jatkuvasti lapsellisia, haitallisia väitteitä. En käsitä, miten se olisi sen kummallisempaa kuin vellin keittäminen.

Runous on muka jotain ”mitä ei voi sanoa sanoin”? Kuulostaa aivan yhtä viisaalta kuin laulu, jota ei voi laulaa ääneen tai musiikki jota ei voi kuunnella.

Runous on sitä, mikä voidaan sanoa sanoin. Sanoja on vain niin monenlaisia ja tapoja liittää niitä toisiinsa on vielä enemmän.

Tuomioistuin ja lainsäätäjä kirjoittavat kuin piikkilanka-aitaa. Tulos on lineaarista eli yhtä vaakasuoraa lankaa, jonka yksitoikkoisuutta korostavat pistävät piikit. Liittyvä muisti tuo mieleen keskitysleirit ja konekiväärit.

Tavallinen eli siis huono asiateksti on puolestaan kuin lankkuaitaa. Yhdellä silmäyksellä näkee, miten tämä on tehty, ja välittömästi oivaltaa, ettei tämä lopu koskaan.

Kirjallisuus tarkoittaa sanana artefakteja eli keinotekoisia kielen ilmiöitä, jotka voivat osoittautua hämmästyttävän pysyviksi.

Runo on paras, kun se on hiukan huono. Proosa lähtee mukaan lukijan elämään, kun se potkii liikkeelle lukijan mielikuvituksen, pelot, toiveet, unohdukset.

Kirjallisen tekstin vastaanottajan puolella on kognitio. Tämä aika lyhyen aikaa käytössä ollut sana tarkoittaa tietämistä, tiedon hankkimista, ymmärtämistä, ajattelemista ja aistimista. Se tarkoittaa myös kykyä muokata tietoa, soveltaa sitä, luoda mieltymyksiä ja vaihtaa mieltymyksen kohteita.

Termi sopii tähän. Kun siihen ei kuulu psykologian käsittelemä tunne-elämä eikä muiden muassa sosiologian ja sosiaalipsykologian tutki joukkodynamiikka, se pysyy käsitettävänä. Teksti tarjoutuu siis sekä tiedolle että intuitiolle eli uumoilulle.

Kirjallisuustiede puolestaan tunnustaa, että tekstin merkitykset ovat moninaiset ja lopulta mahdottomia pysäyttää. Tämä on kirjallisuuden vahvuus. Tämä on myös sen syy, että merkittävä osa tuntemistani juristeista ja insinööreistä ei ymmärrä eikä siis siedä kirjoituksiani. He elävät piikkilangan maailmassa ja lisäksi vielä formalismien lumoissa. Heistä asiat pitää sanoa niin kuin ne ovat. Mutta kun asiat eivät ole niin, eivät näin eivätkä kuin.

Otin esimerkiksi vanhan Catullus-käännökseni, jonka useimmilla riveillä on tietoisesti monta eri merkitystä. ”Ei muuta jää” on melkein yleiskieltä, mutta alla on kaksoismerkitys ”minua ei muuta toiseksi talven jää”. ”Pimeyden syttyminen” on kielenvastainen rakenne, jonka kuitenkin ymmärtää jokainen, joka on lyöty tainnoksiin.

Kuvassa on kerrottu ruusu. Ristikkäismerkityksistä tulee talo, johon näkee. Se ei ole aita, joka sulkee eikä julkisivu, joka peittää.

”Vertaisin jumalaan miestä
tai, jos kohtalo sallii, jumalaa korkeampaan,
kun hän vierelläsi istuen näkee katseesi,
kuulee naurusi,
suloisen naurusi,
joka pehmeästi tappaa.
Kun näen sinut, Lesbia, ei muuta jää

* * *

Kieleni kangistuu, polveni pettävät,
liekkini lepattaa, korvissa jyskyttää iso ääni.
Silmiini syttyy pimeys yön.

Tuo keveys, Catullus, on turmiosi.
Riemuiten kierit aineettomassa unessa.
Jo muinoin kuninkaat ja kaupungit hautautuivat
siihen syliin.”

26 kommenttia:

  1. Mutta eniten ottaa päähän tuo jatkuva itsekehuskelu.

    VastaaPoista
  2. Ad anonyymi: - ymmärettävää ja surullista. Tulkinta on kuitenkin väärä. Käytän omia kuviani ja tekstejäni tekijänoikeussyistä. Ei travitse pelätä selkkauksia.

    Niiden tasoa en pidä häävinä.

    Itseäni ja mielipiteitäni ajatellen olen on kauan sitten ottanut yhteyttä makkaratehtaaseen kuljetuksen järjestämistä varten. Sanoivat kuitenkin, että Kemppinen kuuluu pikemmin ongelmajätelaitokselle.

    Mielelläni lopettaisin Sinun mieliksesi kirjoittamisen kokonaan, kun en osaa tätä hommaa.

    Mutta olisiko yksinkertaisempaa, jos Sinä lakkaisit lukemasta näitä?

    VastaaPoista
  3. Höps, kaiken keskinkertaisuudelta keskinkertaisuudelle kaaliin menevän voi sanoa.

    VastaaPoista
  4. Onko kyse matematiikan ihailusta vai mistä, mutta miksi edes pyritään yksiselitteisyyteen sellaisessa missä sitä ei ole, kuten kielessä? Juristeja on Suomessa paljon, jotka tulkitsevat lainlaatijan mielenliikkeitä. Vallan kolmijako-opin mukaan ei saada kysyä lainlaatijalta mitä oikein tällä lailla tarkoitit. Tällöin asiaa tuntemattomat juristit tulkitsevat lakia vähän kuin pappi Raamattua. Eihän me Jumalankaan aivoituksia tunneta. Olenko aivan pihalla vai peräti ulalla?

    VastaaPoista
  5. Olen pitänyt ilmaisua "ei voi sanoilla ilmaista" aivan järkevänä. Kuten postaus selittää ja osoittaa, monimerkityksisyys on todellinen ilmiö ja runoudessa tavoiteltava. Kuin piilokuvat piirroksessa, josta tulee mieleen niinikään järjellisenä pitämäni hokema "kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa".

    Jos tavallinen asiateksti on funktionaalinen lauta-aita, merkitys on runon takorautaportin emergentti ominaisuus.

    VastaaPoista
  6. Minusta itsekehu on oikein tervetullutta. Yleensä jos jää odottelemaan toisten kehuja, niin ne tulevat liian myöhään, niistä jää puuttumaan jotakin oleellista, painottavat vääriä asioita, puhumattakaan siitä, että ne yleensä ovat tuntuvasti alimitoitettuja.
    Kun asian hoitaa itse, se tulee kunnolla tehdyksi, jos kohta toisinaan itsekin unohtaa jonkin tärkeän detaljin, johon olisi syytä kiinnittää huomiota, mutta kokonaisuus pysyy kuitenkin tasapainossa paremmin kuin muiden suorittamana.

    VastaaPoista
  7. "Kuvassa on kerrottu ruusu." Pidän tuosta monimerkityksisyydestä.

    VastaaPoista
  8. Tuo Catullus, siis.

    Joutuiko hän maanpakoon ja pääsi käymään Sapphon luona? Vai ovatko ajat nyt ristikkäiskerrottuja?

    Harmittaa niin vietävästi että isän kaikki latinankirjat ovat ties missä. Eikä minulla ole edes Catulluksesta mitään. Muistan sen että hän oli etruski kyllä.

    VastaaPoista
  9. Ad Ripsa: Catullus löytyy kymmenillä kielillä, myös suomeks, osoitteesa
    catullus.iscool.net/

    Catulluksen runo on mukaelma Sapfon vielä kuuluisammasta runosta. Aikaeroa (elinajoissa) on 500 vuotta.

    "Catulluksen huvilaa" näytetään Laco Gardalla yleislle. Se ei ole Catulluksen, mutta samalta ajalta, ja Catulluksella oli asunto siellä.

    VastaaPoista
  10. "Wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen."

    "Jokaisessa ... aksioomasysteemissä on tosi lause, joka ei ole todistuva ao. systeemissä."

    VastaaPoista
  11. Monet, etenkin hyvät, kirjailijat ovat oikeassa.

    Väliäkös sillä.
    Ps. Mun teki mieli sano "mitä vitun väliä sillä on?". (Mutta koska en käytä alatyyli-ilmaisuja, en käytä niitä.)

    Pss. Kerran kun ajettiin, siis minä ja tyttöystäväni Mäntyharjun ohi, hän sanoi että "minä muistan semmoisen laulun kuin että 'Kun Mäntyharjun pojat lähti reissulle niin...'" Hän meni totiseksi, oli pitkän aikaa hiljaa; sitten hän sanoi "En mää kyllä siitä laulusta enempää muistakaan".

    Arvaa, oliko mulla (oli) ilo laulaa hänelle ne puuttuvat kuusitoista säkeistöä!

    VastaaPoista
  12. ... Kun Mäntyharjun pojat lähti reissulle, niin Mäntyharjun pojat lähti reissulle. Ja kun Mäntyharjun pojat lähti reissulle, niin Mäntyharjun pojat lähti ressulle. Ja kun Mäntyharjun pojat lähti reissulle niin ...

    VastaaPoista
  13. Jo edesmennyt kansantaloustieteen professori Lauri af Heurlin sanoi kerran luennollaan ..."Vaatimattomuus kaunistaa, mutta harvoin valloittaa"...

    Eräs kaukainen esimieheni sanoi kerran, että ..."olkoot ne vaatimattomia, joilla on siihen aihetta".

    VastaaPoista
  14. Kiitos Jukka!

    Kunhan tässä vartun ja vanhenen niin opin käyttämään vielä nettiäkin. Tuohan on mainio sivusto! Ja latinakin siellä mukana. Tulee tutkimustöitä.

    Sitä en tiennyt että Lesbian henkilöllisyys on selvitetty. Kouluaikoina Sappho ja Lesbia menivät sekaisin.

    VastaaPoista
  15. Em mää jaksa lukea edes omia kommenttejani. (Ainakaan aina loppuun asti.) Miksi siis kommentoin, edelleen?

    Hyvä kysymys. (Eli vastaus:)

    ... rakastan bloginpitäjän suomenkielenkäyttöä.

    VastaaPoista
  16. ...siitä on syytä vaieta.

    VastaaPoista
  17. Kansamme outoja piirteitä on se, ettei saa sanoa muuta kuin kiitos tai anteeksi tai muuten tekee hirveän etikettivirheen.

    Voi olla, että maankuoremme urat eivät ole jääkaudesta vaan ylettömästä itsensä alentamisesta lähtöisin.

    Pidän itsekehua hiukan tehottomana. Mieluummin perustan ympärilleni hovillisen liehittelijöitä. Voisin myös ostaa käkikellon, joka sanoo vartin välein: "oot kurko" ja paukauttaa narusta henkseliäni.

    VastaaPoista
  18. No sanotaan kuitenkin tuolle Clodialle kysyen: Quod fellas, vitium, dic mihi, cuius habes?

    Eli olisipa suorassa tv-lähetyksessä ollut aikoinaan katsottavissa Martialiksen ja Catulluksen väittely pilkkarunoista.

    VastaaPoista
  19. Ad JarMom et alii: antiikin tarinan mukaan pilkkaamiskilpialu pidettiin Kreikassa. Bupalos veisti Hipponaksista hirvittvän patsaan. Tämä kosti kirjoittamalla niin kauhean kolijambin, pilkkarunon, että Bupalos sen luettuaan välittömästi hirttäytyi.

    VastaaPoista
  20. Arvoista professori,
    nuo itsekehumoitteet ovat moitittavia, eikä niihin huomiota kannata haaskata.

    Asiateksti ei onneksi ole ainoa oikea oppi. Surullisen hahmon ritari Arto Paasilinna sanaili romaanissaan "Koikkalainen kaukaa", että sadut ovat lapsille kerrottavia valheita.

    VastaaPoista
  21. Toipila kirjoitti...
    Jo edesmennyt kansantaloustieteen professori Lauri af Heurlin sanoi kerran luennollaan ..."Vaatimattomuus kaunistaa, mutta harvoin valloittaa"..

    Eräs tunnettu muunnelma tästä:
    Kannattaa ennustaa vakuuttavasti täysin pieleen, kuin ennustaa oikein, mutta kuitenkin sinnepäin. Jos sattumalta olet oikeassa ensimmäisessä vaihtoehdossa, niin saat palkinnoksi toimittajatontuilta gurumyssyn.

    Ehkä juristit joskus huomaavat elämän olevan ei lineaarista, vaan epälineaarista. Ensimmäistä maailmaa voi yrittää ennustaa, epälineaarinen on sellaista kaaosta, että ennustamisen sijasta kannattaa miettiä miten selviää kuivin jaloin, mieluiten vähällä vaivalla.


    P.S. Silloin kuin ei ymmärrä Kemppisen lankakerän pyörimissuuntaa, joka
    kaltaiselleni pölkkypäälle tapahtuu aina silloin tällöin, ihailen tekstin sijaan kuvitusta.

    VastaaPoista
  22. 'Ad JarMom et alii: antiikin tarinan mukaan pilkkaamiskilpialu pidettiin Kreikassa. Bupalos veisti Hipponaksista hirvittvän patsaan. Tämä kosti kirjoittamalla niin kauhean kolijambin, pilkkarunon, että Bupalos sen luettuaan välittömästi hirttäytyi.'

    Hitto - blogi-kirjoitteluni perimmäinen kannustin, innostin ja moraalinen[?] motiivi paljastettiin tässä yhdellä iskulla/RR

    VastaaPoista
  23. Niin, Suomessa on viisainta pitää suu visusti kiinni, jos haluaa välttyä piikikkäiltä kommenteilta. Niitähän nimittäin riittää, jos on liian osaava ja taitava ja kaiken lisäksi vielä tyytyväinen elämäänsä.

    Lapsen terve innostus ja ilo oppimisesta saavat nopeasti kolauksen, kun vain opettaja ja äiti enää kannustavat. Muut haluavat ottaa kaverilta turhat luulot pois, ettei se vaan ylpistyisi.

    Pian lapsi tajuaa, että tyyliin kuuluukin inhota koulua ja mieluummin valittaa kaikesta kuin olla tyytyväinen. Jos lapselta kysytään, mikä on mukavinta koulussa, vastataan - välitunti. Ja kouluruoka on tietenkin pahaa.

    No, onneksi on myös tyytyväistä asennetta omaan elämään. Minusta on kiva lukea tekstejä, joiden pohjana on loputon kiinnostus ja innostus kaikkeen mahdolliseen. Kiitos näistä blogeista ja kommenteista!

    VastaaPoista
  24. Jukka,

    Olen kai jo ennenkin kehunut blogejasi siitä, että et koskaan pysy asiassa.

    Joudun päivittäin työkseni osallistumaan EU-lainsäädännön muokkaamiseen ja voin vakuuttaa, että suoran rautalangan vääntäminen on vaikeaa, ja piikkilangan piikit löytyvät yllättävistä paikoista.

    Muistelisin, että deadline on peräisin siitä, että sotavankeja on jouduttu pitämään avoimella kentällä. Vankien ympärille on piiretty viiva, jonka ylittäjät ammutaan. Siitä deadline. Yksi kaverini joskus tarjosi suomennoksiksi "kalmanviivaa" ja "raatorajaa", mutta eivät ne näytä tarttuneen yleiskieleen.

    Viehättävä runosuomennos, kiitos. Runous menisi pilalle, jos se olisi yksiselitteistä, sillä sitten se ei voisi sanoa mitään yllättävää ja uutta juuri minulle.

    VastaaPoista
  25. "Runous on sitä, mikä voidaan sanoa sanoin. Sanoja on vain niin monenlaisia ja tapoja liittää niitä toisiinsa on vielä enemmän".

    Juuri näin.

    Minä oli pakko kurkata Catulluksen kuuluisan 16 runon muutamat käännökset, ja kyllä tekemäsi suomennos pani miettimään. On siinä eroa. Käsittääkseni "pedico" ja "irrumo" ovat aikanaan tarkoittaneet sitä itseensä, mutta käännökseesi olet löytänyt loistavan lyyrillisen ilmaisun. Ei välttämättä aukea kaikille/Kale

    VastaaPoista
  26. Mutta eniten ottaa päähän tuo jatkuva itsekehuskelu.

    Möhöhöhö. Kemppinenhän on Maakunnasta kotosin. Vähän kuin sanois savolaiselle, että eniten ottaa piähän tuo jatkuva sanojjen viäntely.

    VastaaPoista