Sivun näyttöjä yhteensä

19. heinäkuuta 2011

Eläkkönä




Tätä lausetta olen odottanut mutta en ole nähnyt.

Keskustelu eläkeiästä eli sen korottamisesta sivuuttaa elinkeinorakenteen romahdusmaisen muutoksen, joka alkoi 1992 eli myöhään.

Elinkeinorakenteella tarkoitan tässä ihmisten töitä eli ammatteja, virkoja, toimia, yrityksiä.

Olen edelleen maan kaikkein etuoikeutetuinta joukkoa. Siihen olen kuulunut koko ikäni, eikä minulla ole asiaan omaa ansiota. Olen kulkenut ainakin vuotta suurten ikäluokkien edellä ja osunut kerran toisensa jälkeen niin sanottuun saumaan. Yhteensä yhden kerran olen hakenut työpaikkaa, jonka sain. Se oli vuonna 1965.

Professorina olisin voinut loisia vielä tulevan vuoden loppuun mutta lähdin kuin pesäpalloilija, nostosta. Käytin hyväkseni sisäpiirintietoa, mikä on rikollinen teko. Tiesin, mitä yliopistoissa alkaa tapahtua. Kiirehdin alta pois.

En ole oikeasti eläkkeellä. Aalto-yliopisto makselee ainakin niin kauan kuin olen mukana kotimaista ja ulkomaista rahoitusta saavissa tutkimusprojekteissa eli luullakseni vielä pitkään. En siis puhu omassa asiassani.

Ihminen on ammattinsa. Kun ammatti otetaan pois, ihmistäkään ei jää.

Eläke oli kauan valtion virkamiesten etuoikeus. Kun he siirtyivät eläkkeelle, heistä tuli erilaisia entisiä, esimerkiksi entisiä kamreereja. Sotilaista tuli sotilaita e.v.p. Lääkärit ja papit saivat säilyttää arvonsa ulkoiset merkin, kuten valkoisen takin tai tärkätyt liperit. Vielä tosiasiassa hourupäisinä he saivat hoitaa menoja.

Entinen opettaja oli opettaja, jota luokkakokoukseen tulijat kävivät tervehtimässä vanhainkodin vuodeosastolla ja puhuttelivat opettajaksi.

Se oli luokkayhteiskuntaa. Ei eläkkeellä olevalle siivoojalle tai varastoapulaiselle, sellainen kuin esimerkiksi isänäitini, käyty näyttämässä lattialuutua eikä vesiämpäriä.  Maanviljelijäpariskunta, ja puhe on tässä talollisista, järjesti itsensä kiinteistöeläkkeelle eli syytingille ja siirtyi tarvittaessa asumaan heidän tarpeisiinsa nikkaroituun mökkiin, joka oli talon vaikutuspiirissä mutta ei vasiten näytteillä.

Voi olla, että olisin hiukan pahastunut, jos vaimoni olisi täyttäessäni 65 runsas vuosi sitten alkanut puhua entisestä miehestään, nyttemmin eläkkeellä, tai jos lapseni olisivat selittäneet, että tuo kovin vanha henkilö oli ennen eläkkeelle siirtymistään heidän isänsä.

Olen tehnyt heidän eteensä töitä varmaan enemmän kuin valtion. Silti aviopuolison tai vanhemman virasta ei mielestäni siirrytä eläkkeelle.

Nimikkeet ja tittelit ovat tärkeitä. Joillekin ne ovat suunnattoman tärkeitä. Ehdotan, että ansiotyöstä sivuun siirtyneille luotaisin kiireellisesti nimikkeet. Itsestään selviä tarjokkaita olisivat ylimääräinen neiti, määräaikainen rouva, entinen herra, virkaa toimittava marisija, alemman palkkausluokan mies, diplomi-nainen, läskipää h.c. (honoris causa), kunniatylsimys, juhlaidiootti, riemuidiootti ja Aalborgin riemuidiootti.

Jälkeläisiä ajatellen sopiva olisi myös isoisä r.l. ja isoisä i.l. – Vanhan osuuskuntalain aikana noita kirjaimia käytettiin oikein puusta sahattuina liikehuoneiston ikkunan päällä. Kortesjärven osuuskauppa r.l. Rosvoja liikkeellä, muka.

Ja sitten tietenkin mahdollisuus edetä uralla: ylieläkeläinen, pääeläkeläinen, ylipääeläkeläinen. Ylipäänsä eläkeläinen. Yläpään eläkeläinen. Ylipään Ns:n eläkeläinen. Erikoiseläkeläinen.
Yliesierikoisvaravauriovuoronvarauseläkeläisjaostopäällikkö!

21 kommenttia:

  1. Minä tunnen muutaman, jotka voisivat olla lääketieteen tohtereita, horribile dictu.

    VastaaPoista
  2. Yliesierikoisapulaisvaravaurioraivausvuorovarausratkaisupäällikkö.

    12-vuotiaalle tarttuu kaikki päähän

    VastaaPoista
  3. Taimikon raivaaja

    Lehdessä oli artikkeli maa & metsatilasta. Kerrottiin olevan noin 100 ha metsää. Tilan laitteita ei ollut kovin paljon, mutta raivaussahoja oli kaksi. Sekä vanha isäntä että poikansa (isäntä siis) kävivät raivaamassa taimikoita.

    Osaatteko kuvitella hiemompaa eläkeläisen virkaa? Saa tehda työtä perheen ja suvun eteen.
    Työn lopullinen rahallinen tulos näkyy ehkä 100 vuoden päästä. Voi tehdä työtä oman mielihalunsa ja kuntonsa mukaan. Ympärillä näkyy vuodesta toiseen aiemmin tehdyn työn tuloksia ja ymparistö muuttuu kaiken aikaa.
    Työstä ei ole puutetta; koivu ja leppä työntävät parhaiten kasvavaa pienpuuta enemmän kuin 'eläköitynyt' herra ennättää raivata!
    Suosittelen oikeassa vaiheessa olevan metsälön ostamista (pöpelikön siis), jos ei satu olemaan! Ei maksa paljon.

    VastaaPoista
  4. Yksi kokee eläkkeen onnenpotkuna, toinen häpeänä. Jos ymmärtää jokaisen päivän uutena mahdollisuutena, eläke on tilaisuus. Mutta jos elämä on Kalifornian matkailun muistelua, eläke voi tuntua uhalta.

    VastaaPoista
  5. Herra.
    Äitini hoiti hautaan -50 luvulla neiti kansakoulunopettajan, Tupelan Mantin hautaan. Täysihoidosta tyytyväisenä Manti usein istahti keikkastuoliin, taputti vatsaansa, huoahti: "Kun lukee itsensä nuorena herraksi, saa vanhana olla näin."

    VastaaPoista
  6. Aikoinaan, ehkä seitsenvuotiaana, kysyin isältäni, mitä eroa on lääketieteen lisensiaatilla ja lääkärillä. Isän leimasimessa kun luki lääk.lis + kaikenlaista muuta.

    Isä selitti lapselle ymmärrettävästi, että lääkäri on ammatti. Sen harjoittamiseen vaaditaan laillistus, jonka voi töppäilemällä menettää. Sen sijaan lääketieteen lisensiaatin oppiarvoa ei voi menettää, vaikka tekisi mitä.

    Silloin tuo kuulosti kovin komealta. Sitten, kun olin suorittanut ensimmäisen akateemisen tutkintoni, tajusin, miten syvällisestä asiasta on kyse. Minäkin olen tohtori, luutnantti (res) ja ammattinimikekin minulla on. Koska olen yksityisellä töissä, en joskus vuosikymmenten päästä eläkkeelle jäätyäni voi ammattinimikettäni enää käyttää. Paljon nopeamminkin sen voin menettää, jos työt loppuvat. Sotilasarvonkin saatan menettää, jos oikein pahasti satun töppäilemään. Sen sijaan tohtori minä olen vielä huru-ukkonakin.

    Tosin ammatillisesti on usein järkevämpää puhua itsestään diplomi-insinöörinä. Sekin on totta eikä herätä kateutta läheskään yhtä paljon.

    VastaaPoista
  7. Blogistin Lappeenrannassa aiemmin hoitamaa informaatio- ja teknologiaoikeuden professuuria ei ole blogistin v. 2009 tapahtuneen eläköitymisen jälkeen täytetty. Kyseinen professuuri on ilmeisesti lakkautettu.

    Onkohan blogistin opetus ja tutkimustoiminta ollut niin tehokasta, ettei enempää enää tarvita?

    VastaaPoista
  8. Pelottava ajatus tuo odottava eläkööntilanne. Eläköön eläkkeelle.
    Jos nyt eläkeläisiä on 1 360 000 ja eläkemenot 22,5 miljadia, niin kymmenen vuoden kuluttua eläkeläisiä olisi 37 prosenttia tätä päivää enemmän ja eläkemaksut luokkaa 32 miljardia.
    Huh, huh.

    Muistan lapsuudesta naapurin leskimummon, joka ihmetteli kuinka pärjää jäätyään eläkkeelle.
    Eli pitkän elämän ja jotenkin pärjäsi. Ihmetteli viimeisinä aikoinaan hoitaneensa virkaansa yksin ja kuinka samaa hommaa oli 80-luvulla hoitamassa 6 virkailijaa. Kunnan väkiluku ei ollut kasvanut vaan vähentynyt. Ihmetteli kuka noidenkin eläkkeet lopulta maksaa.

    Tulevaisuuden eläkeläiset voivat kunnialla kantaa nimitystä eläkeläinen pa.

    Eläkeläiset ovat kautta aikojen tottuneet makuuttamaan rahojaan pankkitalletuksina. Pankkiasiakkaiden talletuksilla on Suomessakin 100.000 euron talletusturva.
    Kiinnostaisi tietää mistä rahat tuohonkin turvaan revitään tilanteen iskiessä päälle. Mahtaako Urpilainenkaan tietää. Vastaukseksi ei riitä että valtio jää silloin eläkkeelle pa.

    VastaaPoista
  9. Tittelimäärä tekee vaikutuksen vain Titteli-ihmiseen.
    Etuoikeutettu = parempiosainen omista toimista riippumatta. Eli Taivaan Isän suosikki.
    Mutta se, mitä pitää etuoikeutenaan, ei ole välttämättä kaikkien mielestä Etuoikeus. Etuoikeustunne on tärkein ja jokaisen pitäisi saada kokea se joskus jollakin saralla.

    Usko Viitanen laulaa, kyllä hän laulaakin hyvin!

    Pirkko A

    VastaaPoista
  10. Hieno ehdotus! Mielestäni myös eläkeläisten virkapukujen käyttöönottoa tulisi kiirehtiä. Se voisi auttaa myös nuorison kunnioituksen puutteeseen. Kyllä hiljenisi lättähattuporukka ja nöyrän kohteliaasti avautuisi Sokoksen ovi, kun jannu heti olkapoleteista huomaisi, että sieltä rahjustaakin varttuneempi eläkepäällikko, eikä mikä tahansa mummo.

    VastaaPoista
  11. Taannoin oli Turun seudun puhelinluettelossa (nimi muutettu)Matti Meikäläinen, lääkärin veli.
    Oma tittelini kloppipoikana oli ensimmäisessä veroilmoituksessa 'maanviljelijän poika'
    Luultavasti omakin eläkeikä menee pusikoita raivatessa ja klapeja tehdessä... jos elää saa.

    VastaaPoista
  12. Makeaa sanailotulitusta ! Otsikkoon kun laittaisi ?-merkin, olisi melkein oulua , ELÄTKÖ SINÄ ?

    VastaaPoista
  13. Nauroin katketakseni lukiessani lopun titteleitä!

    Hauskinta Kemppistä ikinä :)

    VastaaPoista
  14. Voiko saksalaisen kopiotohtorin tutkinnon suorittaneelle suomalaiselle valelääkärille antaa i.v-oikeuden?/RR.

    VastaaPoista
  15. ja vielä vastaus otsikon kysymykseen: elähämmää

    VastaaPoista
  16. Olen tuntenut itseni eläkepommittajaksi jouduttuani eläkkeelle alaikäisenä (57 v.). Tuli käyttötunnit täyteen vaan ei vuodet. Jos on pommeja, niin täytyy olla pommittajiakin.

    VastaaPoista
  17. "Ihminen on ammattinsa. Kun ammatti otetaan pois, ihmistäkään ei jää."

    Tätä en kyllä niele.

    VastaaPoista
  18. "Teknologiaoikeuden professuuria ei ole blogistin v. 2009 tapahtuneen eläköitymisen jälkeen täytetty. " Anon lausahti.

    Voi, voi, millä muulla kuin teknologian tehokkaalla käytöllä Suomi maksaa eläkeläisprofessorien eläkkeet? Siinä vaiheessa kun tämä Siperian oppitunti menee luihin, taitaa vain olla liian myöhäistä.

    Missä se tulevaisuuden teknologia luuraa?
    Katsotaan vaikka täällä vilautetusta Fergusonin Civilizationin
    Patentit per hakijan kotimaa, Figure 9 1995-2008
    1. Japani
    2. Yhdysvallat
    3. Etelä-Korea
    4. Saksa
    5. Kiina

    Kiinalla on sen verran kova kulmakerroin, että lienee tänä päivänä sijalla neljä.

    Japanin ohi ei mennä, vaikka yhdistettäisiin sijat kaksi ja kolme.
    Japanissa on käsittääkseni poikkeuksellisen vähän juristeja, liekö siinä syy maan taloudelliseen menestykseen?

    VastaaPoista
  19. mää elän elämää enkä eläkkeelle mää

    VastaaPoista
  20. Ad Mika Lako: - tuosta maininnasta viran täyttämättä jättämisestä voi saada vääränkin käsityksen. Ei ollut jatkajaa. Olin teettänyt neljä väitöskirjaa neljässä vuodessa, kaikki laudatureja. Väitöskirja tuo rahaa yliopistolle.

    Järjestelyt oliat yhteydessä HIITin toimintoihin, samoin useimmat jatko-opiskelijat.

    VastaaPoista
  21. Titteli, jonka voisi ottaa uusiokäyttöön: vähän käytetty neiti.
    Yksinhuoltajaäidin tilialle.

    VastaaPoista