Omat arkistoni ovat liian vanhoja. Vuosikirja (Suomen virallinen tilasto) on kallis. Onneksi tilastokeskus tarjoaa keskeiset tiedot verkossa altistaen asiakkaat luonteenomaisen takkuiselle käyttöliittymälle.
Suomi ei ole erikoisen väkivaltainen maa. Väkivaltarikokset eivät ole lisääntymässä merkittävästi. Ennen sotia henkirikosten määrä oli nykyiseen verrattuna kaksinkertainen.
Toisissa pohjoismaissa Suomesta on syytä puhua pahaa. Väkivaltarikoksen uhrien määrä on kuitenkin lähes kaksinkertainen Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Iso-Britannia on ollut jostain minulle tuntemattomasta syystä väkivaltarikoksia ajatellen todellinen keidas ties kuinka monta sataa vuotta.
Ehkä tämä on syy murhadekkarin pysyvään suosioon Englannissa? Olen ennenkin väittänyt, että klassinen dekkari vertautuu Englannissa ristisanatehtävään. Se on myös täysin kunniallinen mielenkiinnon kohde, koska murhat ovat maassa niin harvinaisia.
Vertailu on vaikeaa. Tapaturmissa kuolee vuosittain 3 000, heistä neljännes päihtyneinä. Itsemurhia kirjataan 1 000. Henkirikoksen uhrina menehtyi vuonna 2008 110 henkilöä.
Kuolleita on Suomessa ollut viimeiset 20 vuotta hiukan alle 50 000 vuodessa. Eliniänodotteen kasvaminen (ihmiset elävät vanhemmiksi) eliminoi väestönkasvun merkityksen. Alkoholisyyt on työikäisen väestön suurin tappaja, yli kaksi kertaa suurempi kuin esimerkiksi keuhkosyöpä (1307 verr. 401). Käsite on vaikea. En yritä selittää sitä tässä. Asian kannalta riittää, että tuon otsikon alla ei ole viinan vihollisia.
Teoista ainakin puolet, luultavasti enemmän, mahdollisesti jopa 70 prosenttia on keski-ikäisten, syvästi alkoholisoituneiden miesten tekemiä. Lisäksi ne ovat ”jäsentenvälisiä” eli juoppoporukassa tapahtuvia.
Keskustelua hallitsevat sarjamurhat ja eräät olosuhteiltaan poikkeukselliset teot, kuten nyt Ulvilassa tapahtunut. Tavallinen lehdenlukija saa erittäin liioitellut ja vinoutuneen käsityksen henkirikoksista.
Tilanne on edelleen se, että riski joutua tuntemattoman surmaamaksi on hyvin pieni. Tämä koskee myös naisia ja seksuaalisia väkivallantekoja. Menettelyohje on sama vanha: jos välttää tiettyjä paikkoja ja vuorokauden aikoja, saa hyvin todennäköisesti kulkea rauhassa. Siis ei pidä oikaista juovuspäissään yöllä Kaisaniemen puiston läpi. Monilla kaupungilla on omat kaisaniemensä. En totta puhuen tiedä, mikä tilanne siellä on tätä nykyä. Rautatieaseman läheisyys vaikuttaa, mutta olen siinä uskossa, että tyyppirikos on sielläkin ryöstö.
Maahanmuuttajien näkyvästä osuudesta väkivaltarikoksiin ei ole tietoa. Poliiseilla näyttää olevan se käsitys, jos he suostuvat kertomaan mielipiteensä, että tämä väestönosa on erikoistunut omaisuusrikoksiin. Paljon puhutut ja dekkarin kirjoittajille antoisat Viron ja Venäjän mafiat eivät näy tilastoissa. Tapauksia on toisin sanoen hyvin vähän.
Kommentoija kysyi paloittelumurhan takia, missä määrin väkivaltarikokset ovat raaistuneet. Tähän tiedät vastauksen. Ne eivät ole raaistuneet. Ruumiin hävittämistä on esiintynyt viimeisten sadan vuoden ajan. Ruumiin paloittelu on teknisestikin niin vaikea operaatio, Ruumiin kätkemistä yrittää noin joka kymmenes tappaja. Tavallisinta on koettaa upottaa ruumis veteen tai kaivaa se hiekkakuoppaan.
Ampuma-aseista puhuttiin paljon ja lakia muutettiin. Suomalaisessa väkivaltamaisemassa tuliaseiden osuus on suhteellisen pieni. Jos nämä kaksi koulusurmaa voisi poistaa tilastoista, osuus olisi erittäin pieni. Tavallisin ase on edelleen puukko tai veitsi tai sitten mikä tahansa käteen osuva esine, esimerkiksi viinapullo.
Henkirikoksella on sosiaalinen puolensa ja ehkä myös poliittinen. Tutkimukset (esim. Janne Kivivuori, ”Suomalainen henkirikos. Teon piirteet ja tekojen olosuhteet vuosia 1988 ja 1996; sama: ”Rikollisuuden syyt”, 2008) eivät pysty erottamaan syrjäytymistä ja päihteitä. Tappajat ovat työttömiä, huonosti koulutettuja miehiä ja he juovat. Katalaa varjoissa vaanivaa viiltäjää ei Suomessa ole nähty ainakaan sataan vuoteen.
Kiitos läpivalaisusta. Siis olemme tassa suhteessa hyvin onnellisessa asemassa vaikka ruotsalaiset, tanskalaiset ja engesmannit
VastaaPoistaovat valovuoden edellä.
Muistan kun Puola alkoi päästä tämän länsi-kapitalismin makuun. Tuolloin yöllä kulki pääteillä idästä tulleita komennuskuntia suurimoottorisilla mosseilla. Lodzin Grand hotelliin sisäänkirjauduttua, ei tehnyt mieli kayda baarin puolella. Niin oli meno hurjan näköistä. En tiedä mikä oli totuus ja mitä tilastot sanoisivat. Puolalaiset kuitenkin panivat asian kuntoon. Poliisi sai uudet varusteet ja hyvat autot sekä poliisien määrä lisääntyi. Oli kuin kansakunta olisi päättänyt hoitaa tämän jutun. Tänä päivänä tätä ongelmaa ei ole.
On maita ja kaupunkeja, joissa on parasta pitää pieni rahatukko taskussa, jotta mahdollinen ryöstäjä ei pettymyksen puuskassa 'tuikkaisi kylmäksi'.
Etelä-Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan suuntautuvilla turistimatkoilla vastuunsa tunteva matkanjärjestäjä pitää asikkaansa illalla vartioidun aidan sisällä. Ei ole asiaa
kaupunkikävelylle tai taksiajelulle. -- Ei se ole oikein kivaa tällainenkään, mutta se köyhyys!
Vinkkaan kaunokirjallisuuden puolelle: Susanna Alakosken uusin "Hyvää vangkilaa toivoo Jenna" valottaa terävästi rikosten sosiaalista ja poliittista puolta. Niiden merkitystähän ilmiön käsitteellistämisessä nykykeskustelu ei enää juurikaan noteeraa.
VastaaPoistaJa kaltaiseni hölmömpi lukija ennättää aika pitkälle ennen kuin alkaa oivaltaa kirjoittajan kertovan pääosin muusta kuin minkä on sanoiksi präntännyt.
Ei köyhyys väkivaltaa mitenkään suoraviivaisesti aiheuta, vaan väkivallan kulttuuri syntyy paljon monimutkaisemmin. Kiinan syrjäseuduilla on ihan sietämättömän köyhää, mutta silti siellä saa rikas länsimaalainenkin kulkea ja katsoa, eikä missään ole mitään väkivallan vaaraa eikä mikään pelota. (Paitsi tietysti liikenne ja sen tavat).
VastaaPoistaVoisi siis miettiä, mitä eroa on Etelä-Amerikalla ja Afrikalla, versus Aasialla.
Televisiota seuraamaalla tulee väkisinkin johtopäätökseen, että vaarallisin paikka maailmassa on englantilainen maaseutu. Mutta huoli pois - Miss Marple paljastaa kyllä murhaajasi.
VastaaPoistaHesw
Tästäpä tuli mieleen keväällä ilmestynyt Jussi Perälän mainio väitöskirja: "Miksi lehmät pitää tappaa?" - Etnografinen tutkimus 2000-luvun alun huumemarkkinoista Helsingissä, joka on mainiota kesälukemista esimerkiksi dekkarien tilalta.
VastaaPoistaOpinnäyte antaa huumemarkkinoista ja niiden toimijoista kovin erilaisen kuvan kuin media- ja viihdeteollisuus.
Vakavaa väkivaltaa huumemarkkinoilla ei ole lainkaan niin paljon kuin voisi kuvitella. Väkivallalla uhataan ja lievempää lätkimistä esiintyy, mutta harvoin ketään tapetaan. Suomalaisia huumekuolemia koskevassa aineistossa 234 kuolleesta ainoastaan kuusi oli henkirikoksen uhreja.
Yleinen mielikuva kauppiaista on myös vinoutunut. Virolaiset, venäläiset ja pyöräpojat eivät hallitse huumemarkkinoita. Mitään laajoja järjestäytyneen rikollisuuden jengejä ei myöskään ole, mitä väikkäristä poimittu poliisihaastattelu valottaa:
"-EU:ssa kun on alettu puhuu näistä järjestäytyneen rikollisuuden jengeistä niin pitää Suomessakin. Kun suuri yleisö näkisi että ketä on järjestäytyneen rikollisuuden jengiä ja sit mennään katsomaan sinne Sonkajärvelle niitä jätkiä sinne nakkikioskin ympärille niin joutuu käyttämään ihan sairaasti mielikuvitusta että niistä saa tulemaan ylipäätään jengin plus sitte jotain kriteerejä täyttämään. Mut tämä ei tarkota sitä etteikö täällä ole jäykkiä jätkiä siis jäykistä jäykimpiä ihan kansainvälisen vertailun mukaan.
-Siis suomalaisia?
-Suomalaisia ja minkä maalaisia nyt sattuu olemaankin mutta ne on sitten jäykkiä jätkiä ihan oikeesti mutta kaikki tämmöset järjestäytyneen rikollisuuden, että kuinka monta sataa ukkoo niitä nyt olikaan, olisko se kuusi sataa, ihan tällasia älyttömiä määriä... Että meidän mielestä ne julkisuudessa annetut määrät on kovasti ylimitotettuja mutta se ei poista sitä tosiasiaa että kyllä meillä täällä kohtuullisen jäykkiä konnia on ja tää jäykkä tarkoittaa sitä sitä että kun jotain aletaan tekemään niin sitten tehdään. Että kyllä meillä on ryhmittymiä tai tämmöisiä, ne on jätkiä joilla body language on osunut yhteen ja minä en puhuis näistä jengeistä mitään vaan minä puhuisin aina tällaisesta luottamuksesta ja kunniasta."
Yksi äitini tuttu tuli 30 vuotta sitten tapetuksi kotimatkalla ja juttu on edelleen auki.
VastaaPoistaYksi koulukaveri on saanut surmansa jäsentenvälisissä.
Entisen naapurin poika tapettiin rikollisjengien välisessä.
Suomen länsieurooppalaisittain korkeat henkirikosmäärät luultavasti selittyvät aika hyvin kaupungistumiskehityksen jälkeenjääneisyydellä ja ryyppyremmimurhien yleisyydellä.
VastaaPoistaHenkirikoksia tapahtuu paljon maalla kahdesta syystä: näitä syrjäytyneiden ryyppyporukoita on paljon ja apu -- kunhan edes saadaan se hälytys tehtyä -- tulee hitaasti. Toisin sanoen teko, joka Helsingissä tai Lontoossa olisi todennäköisesti pahoinpitely on Suomussalmella todennäköisesti henkirikos.
Esitin tämän hypoteesin OPTULAn henkirikostutkijalle uusimman raportin julkaisun jälkeen. Asiaa ei kuulemma ole paljoa tutkittu kyseisestä näkökulmasta etenkään Suomessa. Se verran kuitenkin, että hän piti hypoteesia todennäköisenä vaikka ei tietenkään varmana tai kaiken kattavana.
Pari korjauksenpoikasta: Raimo, engelsmannit kai ovat valovuoden edellä lähinnä väkivallan suuremmalla yleisyydellä. Ruotsissa väkivaltaa on jollain mittareilla Suomea enemmän toisilla vähemmän. EU:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan Tukholma on toiseksi turvallisin pääkaupunki heti Helsingin jälkeen.
Puistossa tapahtuvat ns. puskaraiskaukset ovat todella harvinaisia. Yleisin raiskaus on kännistä söheltämistä sammumisen rajoilla jommankumman kotona.
Väitteet suomalaisten tai suomalaisten miesten poikkeuksellisesta väkivaltaisuudesta ovat ideologisia ja nousevat lähinnä feminismistä.
Mikkelin Sanomat 1910/11
VastaaPoista"Puukko päässä toisa vuotta. Toissa vuonna juhannuksen aikaan oli Lahdessa suuri juhannustappelu, jossa m.m. erästä henkilöä lyötiin puukolla useita haavoja päähän ja selkään. Mies kitui sen jälkeen useita kuukausia Kouvolan sairaalassa, mutta eloon sentään jäi..."
Seuraavan vuoden Helsingin Sanomissa 27.6.1911) kerrotaan, että juhannuksena sairaalaan oli tuotu 42 haavoitettua.
Kummassakaan uutisessa ei ihmetellä väkivaltaa. Ensimmäisessä on kyse oudosta tapauksesta (puukko päässä kaksi vuotta) ja toisessa siitä, että kuolleita oli haavoitettuijen määrään nähden vähän.
Helingissä on sadan vuoden takaiseen yli kymmenkertainen määrä asukkaita, mutta juhannuksena kuoli "vain" yksi. Poliisin kotihälytysten määrästä tai haavoitetuista ei minulla ole tietoa.
Median vastuuta voisi kysellä tässäkin asiassa. Ei voi kuin valittaen todeta, että esimerkiksi valtakunnan merkittävin sanomalehti Helsingin Sanomat on Goebbelsinsa lukenut.
VastaaPoistaKeväällä HS kertoi koko sivun jutussa kissankokoisin otsikoin, kertasi asian seuraavan päivänä ja täydensi sanomaansa pääkirjoituksessaan, että maahanmuuttajataustaista bussikuskia oli potkaistu polveen.
Hirveää.
Tänään HS kertoi 1-palsaisessa pikkujutussa, että bussikuski oli raiskannut 16-vuotiaan tytön. Sen sijaan HS ei kertonut, että tässäkin tapauksessa bussikuski oli maahanmuuttajataustainen.
No, sellaista sattuu.
Minkä johtopäätöksen suvaitsevaiset lukijat tästä vetävät: Tapsa on hommalainen rasisti.
TV-sarja Pasilasta:
VastaaPoistaRepomies: Pöysti, sä olet nuori ihminen ja mä kerron sulle jotain. Kaikki rikollisuus mitä oikeassa elämässä on, on turpaan vetämistä. Joskus lyödään nyrkillä, joskus puukolla. Joskus lyödään vihasta, joskus rakkaudesta. Suunnitelmaa ei ole koskaan.
Pöysti: Entäpä monimutkainen psykologinen motiivi?
Repomies: Ei ole koskaan.
Pöysti: Eiks se ikinä ole?
Repomies: Aina on ahdistus ja humala motiivina. Koskaan ei ole psykologisesti monimutkaista motiivia rikollisella.
Pöysti: Kai nyt joskus on?
Repomies: Ei ole. Nyt menet ja etsit sen miehen.
Pöysti: (huokaus) Noh. Onko tapauksella silminnäkijöitä?
Repomies: On, ja syyllinenkin on selvillä: Samuli Anteroinen.
Pöysti: No mitä mulle sit jää? Etsiä se jostain lähibaarista? Ei jumankauta on tylsää!
Repomies: Eei ole lähibaarissa, on kotonaan nukkumassa. Menet ja haet sieltä. (puhelin soi) Haloo? Aha. (sulkee puhelimen) Ei tarvi hakea, sen veli tuo sen.
Feministien äänitorvet ovat jo vuosia toitottaneet, että Suomi on maailman (!) väkivaltaisin maa ja että Suomessa miehet aamuisin töihin mennessään rutiininomaisesti hakkaavat vaimonsa sinelmille. Feministien uskon mukaan meillä miehet hakkaavat naisia, muu puhe väkivallasta on höpötystä.
VastaaPoistaTällä kai yritetään pelotella Suomeen saapuvia vaimoehdokkaita. Thai-naiset on feministien taholta käsin jo demonisoitu tauteja kantaviksi huoriksi. Hyvin pahoja ovat myös venäläiset ja virolaiset naiset - kai lähinnä siksi, että he ovat sielukkaita ja kauniita.
Blogi-isäntämme huomautus toisiaan tappavista syrjäytyneistä juopoista lienee lähellä oikeaa. Itse tunnen pari tapausta, jossa mies tapettiin maistettuaan väärästä pullosta. Olen joskus miettinut, olisiko suomalainen alkolipolitiikka suurin syy näihin kaveritappoihin. Jos halpaa viinaa saisi yöllä ja päivällä kaikista kioskeista, ei olisi syytä tapella yhdestä pullosta.
"Sotakamreeri"
Jännä keskustelu..., mutta ette te kyllä tiedä mikä on Suomi tai mitä on suomalaisuus, jos ette ole asuneet vähintäin kymmentä vuotta yhtäjaksoisesti muualla. Itse olen ollut noin 15 vuotta latinomaassa kohtalaisen köyhällä, tiiviisti asutulla, samalla alueella, ja pystyn luettelemaan naapurustosta heti viisi eriväristä kansallisuutta.
VastaaPoistaTänä aikana en ole nähnyt ainoatakaan tappelua, juopunutta - taposta nyt puhumattakaan. Kellonajankin pystyy tarkistamaa ulos vilkaisemalla. Me kaikki heräämme samaan aikaan, menemme nukkumaan samaan aikaan, syömme samaan aikaan ja kaiken lisäksi samaa ruokaa. Oli siinä suomalaisella opettelemista tämän temperamenttisen maan täsmällisyys ja järjestelmällisyys.
Olisi käsittämätön häpeä hortoilla kujilla juovuksissa, käyttäytyä epäsivistyneesti öykkäröiden tai olla ottamatta huomioon muita kanssaeläjiä.
Kun tulen käymään Suomessa, tarvitsen pitkän henkisen valmistautumisajan kestääkseni sen aggressiivisen ilmapiiri siellä sekä muita huomioonottamattomuuden. Kaikki kulkevat kyynärpäät edellä kasvoillaan murhamiehen ilme. Se on pelottavaa, ja kaikki on niin arvaamaatonta - mitä tahansa voi tapahtua koska tahansa.
Kolme viikkoa on maksimi sitä omituisen sekaista ja primitiivistä menoa - neljännellä viikolla voisin jo itsekin huitasta, on aika palata kotiin.
Ilmoittaisitko naapuristasi jos ne hankkivat ja juottavat lapsilleen (12-17v) metyylikarbinolia
VastaaPoista(C2H6O) ? Sitä muuten käytetään teollisuuskemikaalina ja -liuottimena. Se on hermo- ja maksamyrkyllinen. Tosin lievästi mutta siihen liittyy kohonnut suu- ja maksasyöpäriski.
Ilmoitusintoani laskee se, että 2/3 vanhemmista on valmiita ostamaan tai sallimaan oston lapsilleen tuota ainetta juotavaksi. Viidesosa suomalaisista näin tekeekin. (HS-nettiuutiset 3.6.2011)
Hullu maa vai hullu maailma?
(metyylikarbinoli=hydroksietaani=etyylialkoholi)
MrrKAT