Värien kulttuurihistoria on ylivoimaisen laaja aihe. Esitän vain päähänpiston kollegoille ja kiinnostuneille lukijoille.
En ole koskaan tiennyt, miksi punaista väriä pidettiin vielä oman muistini aikana maalla sopimattomana, riettaana. Jopa laulelma ”On neidolla punapaula” sisältää tuon vihjauksen.
Kansallispuvut ovat 1900-luvun perua. Silti ainakin himmeämpi punainen näyttäisi olleen luvallinen raitana, ei pintana, hameissa ja liiveissä.
Olen arvellut että punaisen karsastaminen liittyisi herännäisyyteen. Koreileminen oli yleisesti paha synti. Punainen väri vaatteessa oli selvästi koreilua. Samoin muuten rakuunaupseerien housuissa – olen nähnyt punaisia saapashousuja livenä ja lasken mielessäni, että ne olisivat jääneet Suomessa lopullisesti käytöstä vasta 1950-luvulla.
Vaikeampi kysymys on punainen sosialismin ja etenkin kommunismin värinä. Miksi punainen? Anarkistien väri oli ja on musta.
Vanhassa taiteessa punainen oli Kristuksen väri ja sininen Neitsyt Marian. Sitäkään en tiedä, oliko Kristuksen viitta punainen tai täsmentääkseni oliko luultavaa, että Jordanin virran seudulla kävelleen profeetan viitta olisi ollut punainen ja saumaton.
Keisarin väri oli purppura, mutta se vakiintui vasta oman ajanlaskumme puolella, kun purppuraa tuottanut simpukka oli käynyt harvinaiseksi.
Yhdistäisin englantilaisten ja amerikkalaisten miljonäärien ja valtiomiesten edelleen suosiman kokomustan, heränneiden ja pietistien mustan tai mustanharmaan ja sitten nämä koreat vaatteet ja vallankumouksen lipun.
Vastaus olisi: synteettiset värit. !800-luvun suurimpia ja unohdetuimpia teollisia mullistuksia on väri- ja lääketeollisuus, joka syntyi ja nousi muutamassa vuodessa valtavaan vauhtiin. Saksa oli alalla ylivoimainen, mutta kuinka ollakaan, ensimmäisen synteettisen värin (malva – mauve) kehitti englantilainen Perkin. Prinssipuoliso Albert oli näet teollisuutta edistääkseen saanut hankituksi ilmielävän saksalaisen professorin Englantiin perustamaan kemisteille koulua, ja Perkin sattui opiskelunsa yhteydessä huomaamaan tietyn kivihiilitervan värjäävän vaikutuksen.
Itse kuningatar Viktoria esiintyi teollisuusnäyttelyssä hienonhienossa, keinotekoisella aineella värjätyssä puvussa.
Hinnat tulivat nopeasti alas, vaikka saksalaiset keksivät puolittain vahingossa myös keinon valmistaa samoista aineista lääkkeitä, joiden kehityksen kruunasi asetyylisalisyylihappo Aspirin (ja ennen pitkää kuppalääke Salvarsan). Aspirin oli synteettinen, mutta särkyyn tehoavia aineita oli myös perinteisesti käytetyssä pajun kuoressa, kuten nimi (paju = Salix) antaa ymmärtää.
Punaista kangasta oli siis kaupan halvalla ja paljon ja perinteisten kristillisten ja äskettäin ankaraan uskoon tulleiden ärsyttämiseksi se oli aivan mainio keksintö. Ohimennen punaisen lipun käyttäminen herjasi myös hallitsijoita ja heidän henkivartiokaartejaan, jotka tunnettiin punaisina monessa maassa.
Esittämäni historiallinen selitys on jokseenkin puhtaasti marxilainen. Kysymys olisi hinnasta ja saatavuudesta. Aivan tyhjää pohdintaa tämä ei voi olla. Jos hyppäämme suoraan omiin oloihimme, niin mistä niille Venäjän bolsevikeille ja kotimaisilla sosialisteilla alkaen vuodeta 1905 olisi järjestynyt niin mahdottomat määrät punaista, ellei kangas olisi ollut halpaa. Venäläisissä maalauksissa sitä näkee talonpoikaisnaisten esiliinoissa. Punainen ryssänpaita kirjottuine etumuksineen lienee tehdastekoinen kankaaltaan ja värjäykseltään. Silkkinen versio, jota sitäkin näkee kuvissa, lienee maksanut omaisuuksia.
Kukaties huovan värjääminen tai värin saaminen pysymään oli helpompaa, koska punaisia päähineitä löytyy vuosisatojen ajalta turkkilaisesta fetsistä (ei lippaa, että voisi koskettaa rukouksessa otsallaan maata) Ranskan vallankumouksen fryygialaismyssyyn. Ja meillä se tunnetaan saamelaisnaisten päähineenä, tietoni mukaan suhteellisen myöhäiseltä ajalta.
Käsittääkseni punainen vasemmiston värinä on peräisin ajatuksesta, että se kuvaa verta.
VastaaPoistaFirenze nousu maailman pankkimahdiksi oli osin kiinni paitsi Arnon silloista, myös siitä, että kun ranskalaiset olivat tehneet lopun Sisilian loistavasta valtiosta, osa heidän oppineistaan ja käsityöläisistään pakeni Perugiaan, Bolognaan ja Firenzeen. Firenzeen he sitten toivat tullessaan arabialaisen kirjanpidon ja uusia tapoja värjätä villaa ja kutoa kuvillista villasamettia.
Kun Firenzen ympäristön kukkuloilla oli paljon laidunta, ja keski-italian lampaan villa oli laadukasta, tuli Firenzen värjäreistä ja kutojista rikkaita.
Sitten villan kauppareittien varteen peustettiin pankkiverkosto, Temppeliherrojen vanhan mallin mukaan.
Aikaisemmin kirkot oli koristeltu mosaiikein, mutta Perugiassa fransiskaanit halusivat tuoda jumalan sanan sarjakuvana kansalle, sisilialaisten värit synnyttivät uudelleen antiikin aikuisen seinämaalausperinteen.
Firenzessä taas rikkaat värjärit, ennen muuta eräs apteekkari/värjäri perhe halusi korostaa asemaansa tilaamalla taidetta...
Kun ajattelen asiaa, alan väristä...
Juolahti heti mieleeni kaksi asiaa. Temppeliherrain punainen risti ja naisten huulet. Huulista puhuimme eilen saunan jälkeen aurinkotuulta katsellessamme. Psykologi kertoi naisten huulten punaiseksi saattamisen kuvaavan alitajuntaisesti klitorista. Jolloin minulta toki Chivas meni väärään kurkkuun.
VastaaPoistaPunainen lippu liehui vallankumouksen merkiksi ensimmäisen kerran Bordeauxissa Ranskassa 1650-1651. Syystä että Cromwell oli julistanut Englannin tasavallaksi ja Bordeaux kuului Englannille 1154-1453.
Ja koska kalpean ihon läpi verisuonet eivät kuulla punaisena, vaan sinisenä (sangre azul),
eivät siniverisetkään ottaneet aurinkoa. Ja kun kansa kyllästyi siniverisiinsä viiltäen kurkun heiltä auki, veri olikin punaista, kuten kaikilla.
http://www.coloria.net/
VastaaPoistaTässä taas näkyy länsisuomen ja itäsuomen ero. Jo ennen sosialismia punainen vaate oli ryssänvärinen, jos länsisuomalaiselta kysyttiin.
VastaaPoistaJos taas kysytään ryssältä, se sanoo että punainen on krasnaja eli kaunis. Sana tarkoittaa molempia.
Toisaalta sana sininen on venäjässä sinija, jos oikein ymmärrän.
Värien hallinta ja kielto puvustuksessa liittyy uskonnollisuuteen ja se taas oleellisesti varsinaissuomalaisuuteen, joka suuntaus tuntuu tänäkin päivänä hallitsevan ns. suomalaista mentaliteettia. Mieleen tulee Karin piirrosten kokoomuspastori, jolla on yllään pitkä musta takki. Toki myös värilliset kankaat tuomittiin kansan taloutta vahingoittavina tekijöinä since hyödyn aika.
1950-luvun puolivälin paikkeilla, jolloin farmarihousuja - Jameksia (vrt. katepillari, mono) - kotimaisen merkin mukaan, alkoi olla entistä useamman jalkaparin verhona, oli myös sinisten lisäksi punaisina ja ihan poikain housuna. Minäkin olisin semmoiset halunnut, mutta vanhempieni maailmankatsomus sen esti. Kommunisteiltakin oli revitty punaiset paidat viitisentoista vuotta aikaisemmin.
VastaaPoistakiva keskustelun aihe ! Olen joskus itsekin ihmetellyt tuon punaisen värin mystiikkaa mutta päätynyt sen juontuvan veren väristä. Joka tapauksessa myös venäläiset slafofiilit, muistaakseni, valitsivat punaisen värikseen. Siitä se lienee siirtynyt myös kommunismin pyörteisiin muine tunnuksineen jotka heillä oli.
VastaaPoistaTervehdys muuten täältä kauhavalta
Ja kapitalistipankkiiri voi palata nuoruudeen aatteensa kannatukseen housujensa värillä? Vaiko vain ärsyttääkseen (rahvasta)?
VastaaPoistaPunainen tupa ja perunamaa, aitan polku ja sitä asteleva vakaa emäntä.
VastaaPoistaKiiltävän punainen Porsche Boxter, panssarimaalattu nainen sen konepellillä.
Krzysztof Kieślowskin Kolme väriä: Punainen.
Jukka, olin yhdenmoisessa kiihkeässä vaiheessa Kööpenhaminassa, jossa anarkistit olivat aika iso ryhmä EEC:n vastaista kampanjaa. Olin läsnä vain näkijänä, en tekijänä.
VastaaPoistaLippuina oli sekä mustia että punamustia. Punamusta lippu oli sellainen että puolet, diagonaalisesti kulmasta kulmaan, oli mustaa ja puolet punaista. Joku asianomainen kertoikin lipun historian mutta en saanut hänen tanskanenglannistaan ihan selvää. Hän väitti että punamusta on ensimmäinen anarkistien väri.
Aiheesta on kirjoittanut myös August Strindberg, enkä muista oliko kirjan nimi Mustat liput vai Punamustat. On mahdollista että siis sekoitan Stendahlin Punaista ja mustaa-opukseen, mutta Strindbergillä oli jokin osuus ruotsalaisessa anarkistiliikkeessä, siis joskus 1900-luvun alkupuolella.
Strindbergin kirja kyllä on olemassa ja se on kiehtova kuin mikä. Suosittelen.
Ad Ripsa: "Svarta fanor" on Strindbergin pääteoksia. On hänellä muuten myös paljon varhaisempi "punainen huone" (Det röda rummet).
VastaaPoistaYkkösteos anarkisteja ja terroristeja kuvaavassa kaunokirjallisuudessa on Joseph Conradin "The Secret Agent" (1907). Siihen viitattiin ehtimiseen vuonna 2001 ja se on pysyvästi eerilaisilla 100 tärkeimmän romaanin listoilla.
Ad Omnia: - kuten kirjoitukseni alussa sanoin, värit symboleina ja merkkeinä on rannattoman suuri alue.
VastaaPoistaKiinnostuin halvasta punaisesta kankaasta ja sen merkityksistä.
Ei jossain Pentinkulmalla ollut rahaa kalliisiin lippuihin, mutta lippuja oli.
Merkittävän punaisista valtioiden lipuista Sveitsin punapohjainen lippukin tuli laajaan käyttöön vasta väriteollisuuden alkamisen jälkeen 1880-luvulla. Sitä oli käytetty Napoleonista lähtien, mutta vaihtelevasti.
Olihan muuten Suomellekin tarjolla punainen vaakunalippu, joka olisi ollut onnettoman vaikea piirtää kansakoulussa...
Tiedän että blogisi ei ole jukeboksi, mutta oliko Matti Pulkkisen tuotanto sinulle kuinka tuttua?
VastaaPoistaPunaisen värin monet merkitykset vievät kauaksi.
VastaaPoistaKaikki lapset pitävät punaisesta, mutta aikuisilla punainen merkitsee jopa aivan vastakkaisia asioita eri kulttuureissa. Egyptissä, Kiinassa ja Keski-Amerikassa punainen merkitsi puhdistumista, uudistumista, Kiinassa myös pitkää ikää. Roomalaisille punainen lippu merkitsi taisteluun kutsua.
Muinaisille egyptiläisille punainen oli pahojen asioiden symboli, rukoiltiin: ”Oi, Iisis, vapauta meidät pahojen punaisten asioiden vallasta”.
Punainen on vallan väri, pyövelin väri, mutta myös täydellisen onnen ja ilon väri.
Eräs lempiväreistäni. Siinä pon sävyjä kaikkiin ikäkausiin.
http://blogisisko.blogspot.com/search/label/punaisen%20merkitykset
Tuo yllä esille tullut punamusta diagonaali taitaa olla anarkosyndikalistien lippu. Tämän verran epäolennaisuuksista eli faktoista.
VastaaPoistaAmatöörinyrkkeilyssä on punainen ja sininen, ja punainen voittaa kait tilastollisesti vähän useammin. Politiikassa on liberalismin sisäisiä uskonriitoja. Puhdasoppisempi on tietenkin samalla väkivaltaisempi ja hätäisempi.
Kaikkien suoraan voittoon tähtäävien tavoin punainen häviää taistelun heti, kun osoittautuu, että taistelu oli unta. Vastapuoli, sininen liberalismi (EU, Kokoomus etc.) häviää vasta
vähän myöhemmin, koska todellisuudentajuttomuus on sinisellä osapuolella aina väkevämpää ja houreet sekoittuvat todellisuuteen myrkyllisemmällä, taiteelle immuunimmalla tavalla.
/Kihlakunnan Kreivi/
Punainen neilikka, 100-vuotias sankari. "Punaisen" neilikan väri yllättää.
VastaaPoistaPunanen on luonnon, sateenkaaren iloinen väri, suoraan Auringosta.
VastaaPoista60-luvulla, meillä RT-kurssin oppilailla oli makeet punaiset tykistön raidat housuissa. Ei ne housut olleet mitkään pussihousut. Ne olivat suoralahkeiset, kenraaleillakin oli samanlaiset raidat, tosi coolit.
Mielestäni punainen autokin on cooli. Sen huomaa liikenteessä, tytöilläkin on silmää sille.
Minä ajan ruusun punaisella Saabilla.
Vieläkin, yli 40-vuoden jälkeen, viereisellä penkillä sama punapauloihin tartunut tyttö iskee silmää..
KIINASSA punainen on ollut iki-ajat tulen symboli ja symboloi myos hyvaa onnea ja iloa.
VastaaPoistaOlisikohan tama vallankumouksen vari periytynyt naista vanhoista Kiinan traditioista. Kylla kai se vallankumous tarkoitti tulta, hyvaa onnea ja iloa !?
(Juuri tasta syysta hautajaisissa on tiukasti kielletty punainen vari-- hautajaisten vari on Kiinassa valkoinen.)
PUNAINEN KANGS; Tuskin se punainen kangas oli halpaa; pikemmin pain vastoin. Taysi punainen vari on yksi kalleimmista varikustannuksiltaan.
VastaaPoistaJos Pentinkulman lippu olisi ollut rahasta kiinni, se olisi ollut raaka-valkoinen kuten Jukolan poikien vaatteet.
coloria.net osoitteesta lainattua:
VastaaPoistapunainen
Käyttämällä punaista sotilasasusteissa sotilaiden itsevarmuuden ja voitonhalun on uskottu olevan korkealla. Toisaalta punainen asu on osin peittänyt myös veren värin.
Antiikin Kreikassa vaalea punainen yhdistettiin sodanjumala Arekseen ja Roomassa mm. sodanjumala Marsiin (varsinaisena sodanjumala Marsin värinä on kuitenkin pidetty sinipunaista). Muinaisille roomalaisille punainen lippu oli merkki käydä taisteluun.
Spartan armeijan taisteluasu oli punaista krapilla (värimataralla) värjättyä villaa, jalkineet punaista nahkaa. Värimataralla värjättiin myös Brittiläisen armeijan punaiset villakankaiset takit 1700-luvulla (red coats) sekä Ranskan armeijan vaatteet.
Ranskan toisen keisarikunnan aikana Ranskan armeijan punaisten housujen värjäykseen käytetty väri monopolisoitiin. Kirkkaiden värien käyttö sai armeijat erottumaan selkeästi luonnon vihreistä väreistä ja siten näyttämään suuremmilta.
1800-luvulle saakka punainen oli hyvin yleinen väri eurooppalaisissa sotilasasuissa. Suomessakin punaiset 'hurmahousut' tunnettiin.
Englannissa punaiset asetakit otettiin käyttöön 1600-luvun puolen välin sisällissodassa: Englannin hallituksen joukot saivat kirkkaanpunaiset univormunsa yksinkertaisesti siksi, että punaista kangasta oli helposti saatavilla. Brittiläisten 'ohut punainen viiva' tuotti varhaisissa sodissa tulosta: levittäytymällä leveään riviin armeija sai ammuttua vihollisiaan laajalta alueelta. Sotimistyylin muuttuessa huomattiin, että toiseen väriin pukeutumalla ei ehkä olisi niin helppo maalitaulu. Pohjois-Amerikan vapaussodassa osa brittijoukoista vaihtoi punatakkinsa rusehtaviin pukinnahkoihin - joihin oli huomattavasti vaikeampi osua ja Britannian ja Venäjän välisessä Afganistanin sodassa 1880-luvulla valittiin vaatteiden väriksi pölynvärinen khaki. Kuitenkin 1800-1900 -lukujen vaihteen buurisodassa Etelä-Afrikassa brittijoukot pukeutuivat edelleen punatakkeihinsa.
Netistä en löytänyt, mutta muistelen punaisten ryöstäneen jonkin verkatehtaan ja saaneen sieltä punaista kangasta huomattavan määrän. Jostain muistelmista tämä jäi mieleeni.
Blogianne ja sen vaihtelevia kommentteja lukiessa kuviteltu sielu (joskus) ilahtuu ja käskee minun nojautua ja nostaa vielä olemassa olevat pestyt jalkani yhä olemassa olevalle punakirjaillulle kamelinnahkatyynylle.
VastaaPoistaPalvelevat neitsyet eivät kenties havahdu unelmoinnistaan. En minä niin olisikaan välittänytkään saada viileätä vettä päähäni!
P
Palavanpunaiset neilikat tulivat eurooppalaisen pääkaupungin kaduille oliko se 75. Niitä on sitten meilläkin Suomessa jäljitelty ruusuina. http://www.youtube.com/watch?v=BQ1JDqD746k
Ennen synteettisten väriaineiden keksimistä oli punainen väriaine kallista ja luksusta. Sen käyttö ilmensi siis hybristä.
VastaaPoistaMiksi Manfred von Richthofenin Fokker oli punainen? No: mitä enemmän punaista, sen kovempi jätkä.
Göring halusi erottua joukosta ja lenteli kokovalkoisella.
Elävästä elämästä.
VastaaPoistaSeinällä iltapäivälehden valokuvin varustettu
koko sivun otsake:
"Harri Koponen kyseenalaistaa
Paavo Haavikon moraalin."
Paikalle tullut työtoveri
on ilmeisen ahdistunut,
kääntää selkäänsä leikkeelle, mutta
kun se on näyttöpäätteen suunnassa,
se ei ole mahdollista.
Minulle kirkastuu selkeästi,
mitä sanonta
"nähdä punaista"
tarkoittaa.
Mutta mitään näin ahdistunutta
en olisi koskaan voinut kuvitella.
Joo, judossa olivat tuota sinistä ja punaista tutkineet, ja myös muiden joukkueiden osalta tuolla oli todettu korrelaatio - joskin tietysti se perinteinen muna vai kana -ongelma siinä on. http://www.spiegel.de/international/zeitgeist/0,1518,570918,00.html
VastaaPoistaJoko Punainen viiva muuten oli mainittu?
... Olen arvellut että punaisen karsastaminen liittyisi herännäisyyteen ..."
VastaaPoistaNiin, syvästi sattui, kun meille, lapsuudessani, poikennut äitini kotiseudulta körttipitäjä Suonenjoelta kotoisin oleva kiertolaismummo meillä kahvia juodessaan, arvosteli syntiseksi päähäni sidottua punaista silkkinauharusettia. Vai olivatko jo nailonnauhaa 50-luvun alkupuolella. Myöhemmin äitini pehmitteli kietolaismummon lausumaa ja selitti asioita. Mutta iäksi mieleen jäi tämä ensi kerta, jolloin väri ja sen kantaja tuomittiin ...
Mitäs tule nyt sitten oli minä? Mutta kun Pekka Koponen haluaa ktseenalaistaa Kari Isometsän moraalin!
VastaaPoistaErään tunnetun körttipapin tytär kertoi, että häntä paheksuttiin kovasti kotiseudulla, kun hänellä oli punainen hiuspanta päässä koulussa. Pappi-isä oli tuonut sen tuliaisiksi kaupunkimatkalta.
VastaaPoistaEräs papinpoika herätti puolestaan pahennusta, kun ajoi kylän läpi mummonsa neuloma punainen pipo päässä. Kansa piti sitkeästi kiinni punaisen syntisyydestä.
Toisaalta - kotiseudullani oli körttipappi, joka ei hyväksynyt edes punaisia ruusuja. Sieltä osasi kaivata Helsinkiin.
- Ns ryssänsininen on лазурный.
VastaaPoista- Punaisen langan on ainakin sanottu olleen brittilaivaston köysiin tunnisteeksi punottu merkki, jota ei köyttä purkamatta voinut poistaa
Itselläni on aina jotakin punaista päällä, kun poistun kotoani.
VastaaPoistaVaakunassani on hopeakentässä tyvestä nouseva punainen hansikas, etu ja keskisormi haralleen ojennettuna, muut sormet nyrkissä.
Teollisuuden historiassa on harvoja näin perinpohjaisia vallankumouksia kuin synteettisten väriaineiden keksiminen. Asiasta on kirjoitettu erinomainen romaani, K. A. Schenzingerin "Aniliini". Löytynee antikvariaateista. Romaanissa on jotain kansallissosialistisia vivahteita, mutta sen ei kannata haitata lukemista.
VastaaPoistahttp://www.wollheim-memorial.de/en/anilin_roman_der_deutschen_farbenindustrie_von_karl_aloys_schenzinger_1937
Väriteollisuuden historiasta on kirjoitettu kiistanalainen ja puolueellinen näkemys, K. A. Schenzingerin "Aniliini". Saksassa myi miljoonia kappaleita ja Suomessakin ilmeisesti joitakuita.
VastaaPoistaSeppo Väisänen
VastaaPoistaTässä on unohdettu kolmas kristinuskon ja työväestön lisäksi ja ajallisesti niiden välissä oleva käyttäjäryhmä. Punanen oli VAPAUDEN väri. ktso Ransakan ja nYhdysvaltain liput. Väritriosta työväöestä ottoi punaisen ja porvareille jäi / tuli valkoinen tai sininen vrt Kiéslowski.