Tilastoni mukaan olen kirjoittanut kaikkien näiden vuosien aikana yhteensä 13 blogijuttua patenteista. Lokakuun 24. päivältä 2009 on kirjoitus iPhonen patenteista ilmoituksin, mitä asiassa tulee tapahtumaan. Eilen se oli uutisissa.
Asia ei ole kohisemisen arvoinen, paitsi yhdestä syystä.
Kilpailijoiden ja erilaisia alliansseja hierovien tahojen kesken on tavallista ottaa patentit esiin ja käyttää niitä eräänlaisina pelimerkkeinä. Mukana on patenttijuristeja ja patenttiasiamiehiä, jotka ovat koulutukseltaan insinöörejä.
Riidat päättyvät melkein aina sovintoon. Kysymyksessä on siis kummallinen ja kallis tapa käydä lisenssineuvotteluja.
Kun aloin opettaa patenttioikeutta TKK:lla ja teetin muutaman opinnäytetyön, se herätti vihamielisyyttä. Insinöörien yleinen käsitys – joka on nyt Aalto-yliopiston yleinen käsitys – on täysin selvä. Insinöörien ei tarvitse tietää patentista juuri mitään. Jos tulee riitaa, pannaan spesialistit asialle.
Olen inttänyt kymmenen vuotta, että tuo käsitys on perin juuri väärä. Ja kuinka ollakaan, jo kymmenen vuoden kuluttua Suomen Akatemialta tuli muutama viikko sitten hyvin merkittävä rahoitus patenttihankkeelle, jossa olemme mukana me eli HIIT ja Hanken eli M. Norrgård (joka osaa nämä asiat). Meiltä vetäjänä on Olli Pitkänen, mutta patenttiosaaja on nimeltään Perttu Virtanen.
Samaan aikaan EU:n tasolla on virinnyt äkillinen mielenkiinto toisaalta innovaatioiden aikaansaamiseen, toisaalta niiden suojaamiseen. Jos iso pyörä lähtee pyörimään, hankkeissa liikutellaan äkkiä miljoonia, kun meillä vain satoja tuhansia euroja.
Teknillinen korkeakoulu ja nyt siis Aalto-yliopisto ovat tietääkseni ainoat korkeinta opetusta tekniikassa antavat oppilaitokset maailmassa, jossa ei ole korkean tason patenttioikeuden opetusta. Korkealla tasolla tarkoitan väitöskirjoihin johtavaa ja tohtorintutkinnon jälkeen tehtävää tutkimusta.
Maassa on noin kolme asianajotoimistoa, joissa on tämän alan osaamista. Patentit eivät ole omituisten ihmisten salatiedettä, vaan keskeinen osa ”technology transfer” –politiikkaa, joka on tutkimuksen ja hyvin monien alojen, etenkin biotekniikan ja tietotekniikan avainasioita.
Ohjasin muutamia väitöskirjoja patenteista, ja tulos oli ulkomaalaisten asiantuntijoiden mukaan hyvä. Yhteistyö sujui teollisuuden kanssa. Nokialla ensin Urho Ilmonen ja sitten Ilkka Rahnasto edistivät näitä hankkeita kaikin voimin.
Patenttiosaamisen merkitys jää näkymättömäksi. Hovioikeudessa oli kymmenen vuotta ratkaisemassa patenttijuttuja ja korkeimmassa sitä ennen esittelemässä niitä yli kymmenen vuotta. Suurin osa oli turhanaikaisia oikeudenkäyntejä siinä mielessä, ettei niistä keksinnöistä tullut koskaan tuotteita, ja sen näki heti. Oli siellä kieltämättä pari tärkeämpääkin. Edustin Suomea patenttituomareiden kokouksissa, ja se oli tietysti hauskaa – poliisisaattueita ja seremonioita mutta ennen kaikkea kollegojen esityksiä merkillisistä asioista, ja niiden päätteeksi illan istumista tuomariporukoissa. Myös Yhdysvallat kutsui välillä omiin patenttituomareiden tapaamisiin.
Jutun kuva on Washingtonin kokouksesta, jossa isäntänä oli liittovaltion vetoomustuomioistuin ja huvihuoneisto oli Kongressin kirjaston hallussa. Harvoin näkee niin paljon poliiseja kuin sinä iltana pensaissa.
Suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten välinpitämättömyyttä näissä asioissa on vaikea käsittää. Patenttikirja on huonoimmillaankin pääsylippu porukkaan, jossa puhutaan asiaa. Tällä hetkellä tilanne on se, että jos joku haluaisi tehdä parannuksen, meillä ei ole oikein osoittaa juristia, joka osaisi vetää professorina patenttioikeutta – siihen kuuluu todellakin koko tekniikka ja kaikki kemia ja nyt näyttää vielä siltä, että pilvilaskennan (cloud computing) tultua järjestelmät menevät uusiksi. Ja patenttiekspertin pitäisi osata myös tekijänoikeutta ja yleissiviilioikeutta, ja sitä eivät patenttiasiamiehet tietenkään osaa.
Ei näytä hyvältä.
immateriaalioikeuksien pörssi voisi olla hyödyllinen. noteerattavat standardituotteet ja sitä rataa...
VastaaPoistaPatenttiasiat ovat hankalia, joten ei ihme, että niistä lehtiartikkeleita kirjoittavat toimittajat ja niitä kommentoivat pankkiiriliikkeiden analyytikot menevät metsään jo perusasioissa. Sitä kummastelen, miksi niin suuri joukko suomalaisia juristeja suhtautuu patentin tuottamaan yksinoikeuteen ikään kuin se olisi käyttöoikeus. Ja monet heistäkin, jotka ymmärtävät patentin kielto-oikeusluonteet, eksyvät siinä vaiheessa, kun aletaan puhua patenttilisensseistä, vaikka jokainen heistä osaa taatusti unissaankin todeta, ettei toiselle voi luovuttaa parempaa oikeutta kuin itseellään on.
VastaaPoistaTämä oli kiinnostava näkemys. Voisit jatkaa vielä siitä, vaikuttaako puutteellinen opetus mielestäsi suomalaisen innovoinnin tuotteistamiseen.
VastaaPoistaPatentti on kehityksen seisauttava voima.
VastaaPoistaKaikki varmaan muistamme Xerox kopiokoneen patentin 60- ja 70-luvulta. Se esti muita valmistajia myymästä "Xeroxeja".
Onneksi patentti raukesi 20v piinan jälkeen ja markkinat täyttyivät monilla näppärillä Jappanilaisilla kopiokoneilla.
Kun hyvät kopiokoneet ryntäsivät markkinoille, siitä alkoi pulskasti voineen Xeroxin alamäki.
Patentti on keksintöä, oivallusta ja useinkin mieletöntä raadantaa suojaava yleisesti hyväksytty voima. Sitä voisi verrata vaikkapa yhteisen ilman hengittämisen taidoksi. Sitä varten patentteja tulisi lisenssoida sopivaa maksua vastaan muille talouselämää ylläpitäville osapuolille.
Mitenkäs Kemppinen osaisi ohjeistaa tämän yhteisen-hyvän käytön ?
Ehkä itse "patenttioikeuden opetus" on vain huonossa huudossa jostain kumman syystä, jostain kumman syystä. ...
VastaaPoistaTärkeähän se on, en minä sillä, ehkä se vielä tulee.
Europatenttilainsäädännön hyväksyminen on ollut jumissa vuosikausia. Liekö siinäkin kysymys asiantuntemuksen puutteesta. Mene ja tiedä - minulla sitä ei ainakaan ole!
VastaaPoistaImmateriaalioikeuksien pörssin rinnalla voitaisiin aivopieruista käydä päästökauppaa.
VastaaPoista"Teknillinen korkeakoulu ja nyt siis Aalto-yliopisto ovat tietääkseni ainoat korkeinta opetusta tekniikassa antavat oppilaitokset maailmassa, jossa ei ole korkean tason patenttioikeuden opetusta."
VastaaPoistaJa tämä selittää sen, miksi patenttijärjestelmää ei saada karsittua järkevälle tasolle.
"Patenttikirja on huonoimmillaankin pääsylippu porukkaan, jossa puhutaan asiaa."
Pääsylippu on kallis ja monessa mielessä paitsi turha myös paha.
Jotenkin tuntuu näiden patenttiratkaisujen povaavan tietä suurelle jytkylle, eli NFC-tekniikalle.
VastaaPoistaMicrosoft-Nokia ja Apple jakavat potin keskenään ja muut "valmistajat" jäävät nuolemaan näppejään.
Vuoden alussahan Suvi Lindén hehkutti NFC-tekniikkaa Nokian innovaationa.
Kun maailman suurimmat operaattorit juuri nyt keskustelevat asiasta salaisesti Microsoft-Nokian ja Applen kanssa, on ehkä vuoden lopulla odotettavissa suuri jytky, joka muuttaa ostamisen ja myymisen radikaalisti.
ROVIO näyttänee hieman esimerkkiä AngryBirdsillään...
Lyhyesti. Et voi ostaa yhtään mitään, ellei sinulla ole Applen tai Microsoft-Nokian kännykkää ja juuri niihin tehtyjä SIM-kortteja.
Ja tässä pyöritellään satojen miljardien bisneksiä.
Joten tankatkaa Nokiaa.
Kuulostaa JarMom in essentiaalilta, että tuollainen paketti pakoitetaan lisenssoimaan muille.
VastaaPoistaTarkoittiko nyymiö essentiaalista vapinaa vaiko essentiaalista vaginaa?
VastaaPoista(aivopieruista päästökauppaa)
VastaaPoistamainio ajatus! voisin tarjota asiantuntemattomuuttani käytettäväksi myös siellä yli torihintojen.
Suomen Kuvalehdessä näkyy olevan aiheesta tarinaa.
VastaaPoistahttp://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/nokia-ja-apple-sopuun-patenttisodassa-nain-taistelu-eteni
Tapahtuminen sotapäiväkirja:
http://www.scribd.com/doc/52195210/NokiaVsApple-11-03-31-100
Nyymiö:
VastaaPoistaEi kyse ole pakottamisesta. NFC on vapaata riistaa. Kyse on alustasta, vahvasta tunnistautumisesta ja SIM:eistä.
Esim. Google on parhaillaan lanseeramassa androidille omaa alustaansa "maksulompakkoaan".