Kirjoittajan tehtävä on nähdä mielenkiintoisia yhteyksiä etenkin siellä, missä niitä ei varsinaisesti ole.
Siihen toimeen esteettömänä ja halukkaana ehdotan siten, että hallitusneuvottelijat saisivat Säätytalolla kukin annoksen enterohemorraagista Eschericia coli –bakteeria, jolle on vakiintumassa otsikossa esitetty tuttavallinen nimitys. Timo Soinille tuplana.
Muistaakseni niissä tarpeellisissa tiloissa, jotka sijaitsevat osittain Säätytalon pääportaikoin alla, ei ole kehumista.
Niin julma en ole, että ehdottaisin noiden tilojen lukitsemista, saati avaimen hukkaamisesta Kirkko-, Rauhan- tai Ritarikadulle, koska otaksun, että sopu oleellisista asioista löytyisi ilmankin.
Kun olin asianajajaliiton jäsen, mieleen juurtui, että tuloksettomissa sopimusneuvotteluissa puhuttua ja ehdotettua ei sovi käyttää oikeudenkäynnissä. Jos toinen osapuoli on siis esimerkiksi tarjonnut sovintoa tinkimällä rahavaatimuksestaan, vastapuolen ei ole asiallista ilmoittaa oikeudenkäynnissä, että kerran tuo oli jo valmis tinkimään.
Lehdissä sanottiin, että nyt hallitusneuvottelut menivät karille, kun joku toimi kuin työehtosopimusta rakennettaessa. Mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu.
Tuo väite pitää paikkansa, mutta se koskee kaikkia sopimusneuvotteluja.
Ero oikeudenkäyntiin on suuri. Vaatimukset ja vastaus esitetään jutun alussa, ja lukuisat kiellot estävät vetäytymästä niistä. Jos vastaaja on myöntänyt esimerkiksi vuokran velkomuksen perusteeltaan oikeaksi, juttuun liian myöhään juoksutettu juristi ei voi tehokkaasti väittää, ettei mitään vuokrasopimusta ollut olemassakaan.
Tuo on pääsääntö. Siitä on poikkeuksia. Niin sanottu kielletty kanteenmuutos on kysymyksessä, jos oikeusjutun kantajaosapuoli keksii kesken asian perusteeltaan uusia vaatimuksia. Niitä ei oteta tutkittavaksi.
Työehtosopimuksissa ja hallitusohjelmissa on nykyisin sama ongelma kuin liike-elämässä ja yksityisilläkin.
Jotkut asiat on suunniteltava ja sovittava, esimerkiksi tehtävän aikataulu ja rahoitus. Toisia asioita ei saa yrittääkään sopia. Kihlapari tekemässä kirjallista sopimusta tuonnempana solmittavan avioliiton aikana ehkä saatavan lottovoiton jakamisesta ja käyttämisestä toimii oudosti.
Luottamus mainitaan jopa monissa siviililaeissa, kuten Saksan ja Ranskan. Se ei tarkoita perusteltua odotusta siitä, että toiset osapuolet pitävät kiinni lupauksistaan. Lain mukaan se on lähtökohta, vähimmäisvaatimus. Luottamus tarkoittaa odotusta, että muutkin tähtäävät samoihin julkilausuttuihin ja julki lausumattomiin päämääriin ja ovat valmiit sopeuttamaan toimintaansa niiden tavoittamiseksi.
Tässä on puhuttu paljon sopimusten pitämisestä ja sääntöjen mukaan toimimisesta. Totta mutta ei koko totuus. Meille paljon vaikuttaneissa lakikirjoissa säädettiin jo 100 – 150 vuotta sitten ”oikeuden väärinkäyttämisestä” (Ranska) tai ”yleisistä oikeustoimen perusteista (allgemeine Geschäftsgrundlage). Pohjoismaissa, myös Suomessa, tunnetaan ns. edellytysoppi. Ensimmäinen tutkimus aiheesta julkaistiin Suomessa 1940 –luvulla – myyjän sopimussidonnaisuudesta olosuhteiden muutettua (B. Godenhielm).
Pesulanomistajien iloksi esittelen vielä yhden innovaation. Poliisi käyttää Suomessakin etälamautinta. Muuan sellainen on Taser, joka ampuu kaksi sähkölankaa enintään 10 metrin päähän ja lamauttaa kohteen. Jäin miettimään, miten tehokas olisi nykyisen, luvanvaraisen pippurisumutteen korvaava risiiniöljysumute. Rosvot ovat näet usein arkoja kunniastaan.
Olen kysynyt muutamalta lääkäriltä, jotka ovat arvelleet, että tehoaisi muutamassa sekunnissa. Idea on kieltämättä peräisin Italian fasisteilta.
Tämä modifoitu Ehec vaikuttaa kätevältä karsimaan vaikkapa 90% maapallon väestöstä.
VastaaPoistaMetafora EHEC:sta on aika erikoinen. Viittaan oman blogaukseni - tältä päivältä - medisiinapläjäys-osioon.
VastaaPoistaTässä voi tulla Camus´n rutto kohta käteen mentoriksi.
Korttipelissä - viittaan aiempaan kommenttiini - kyseessä voi olla eurooppalaisuuden pelastus, koska paiserutto ja lintu-influenssa iskevät paljon lujemmin trans-oseaaniseen kuin transatlanttiseen ihmisen kulttuuriin.
Eli ei pärjätäkään isojen pelissä (grandi, rami) soolaamalla vaan pärjätään misäärissä (nolossa): tikit ovat siinä tuhoisia.
http://anttiliikkanen.blogs.fi
Luottamusoppi ja edellytysoppi ovat välttämättömiä pacta sunt servanda -opin rajoiksi.
VastaaPoistaMutta miten on sopijapuolen keskinäinen lojaliteettivelvollisuus ja sen sisäinen ja ulkonen ulottuvuus. Eikös se, erityisesti ulkoinen ulottuvuus, juuri johda reneg-tilanteeseen, velvollisuuteen suostua sopimuksen tai sen osan uudelleen neuvottelemiseen, kun olosuhteet ovat merkittävästi muuttuneet sopimuksen tekoajasta?
Paljon mahdollista, että EHEC peräisin Saksan armeijan sotilaslaboratoriosta.
VastaaPoistaGooglaamalla löytyy tietoa asiasta. HS ei tietenkään ole kiinnostunut sellaisesta mahdollisuudesta.
http://liten.be//A1E22
http://liten.be//jicAX
http://www.youtube.com/watch?v=DJ36GOUp_hA
"pippurisumutteen korvaava risiiniöljysumute"
VastaaPoistaJoo, ehdottomasti viranomaisen täytyy saada käyttää ihmisarvoa loukkaavia keinoja!
Kuka ilkeäisi ottaa sellaisen rosvon kiinni, jolla on niin vetelät paskat housuissaan, että lahkeesta tippuisi ulos?
VastaaPoistaKysyn vaan.
EI ISOT MENESTYKSET SYNNY SOPIMUKSILLA !!
VastaaPoistaNama kahden viikon neuvottelut ovat malliesimerkki siita, etta ei sopimustekniikalla saada aikaa muuta kuin riidanaiheita. Jos sopimukset tehdaan silla mielella, etta niita kaiken aikaa luetaan ja tulkitaan, niin ei tule mitaan.
Pitaa olla halu saada aikaan jotain maan parhaaksi. Vois olla parempi olla raami, jota vastaan kukin voi arvioida, onko yhteistyotovereilla halu ja kyky toimia aidosti
yhteisten paamaarien saavuttamiseksi.
Tulipa mieleen tutun opettajan kollega, joka tosissaan esitti sähkölamauttimen käyttöönottoa oppilasmateriaalin hallinnassa. Pääsi eläkkeelle ehkä vähän vastoin tahtoaan jokin aika sitten.
VastaaPoistaOportolainen, siis portugalilainen, sanomalehti teki jutun kuvineen Kreikan lakkotilanteesta ja mielenosoituksista. Ensimmäisessä kuvassa, joka sitten vaihdettiin, oli kuva naamiopäästä, joka kai miellettiin rosvoksi. Samassa taulussa oli pitkänomainen sininen risti, viime päivinä sekä Kreikassa että Portugalissa tunnetuksi tullut grafiikan tuote. Vaikea on marssia ns. hyvän ja oikean eturivissä, päättäjän päättämispöydässä istumisesta puhumatta! Joh!
VastaaPoista.
"Kirjoittajan tehtävä on nähdä mielenkiintoisia yhteyksiä etenkin siellä, missä niitä ei varsinaisesti ole."
VastaaPoistaJos kirjoittajalla joku tehtävä on, se voisi olla tämä, mutta se mikä kirjoittamalla on luotu, se myös kirjoittamalla voidaan tuhota, mitätöidä ja hävittää, kuin uniaika.
Eikö olekin niin, että hiljainen tieto, joka, jos kirjaimia käytetään tiedonsiirron välineenä, näkyy rivien välissä.
(Blogivaeltaja)
Tuo valokuva jotenkin liittyisikö lippujuhliin.
VastaaPoista(Blogivaeltaja)
mitä mieltä ruokapolitiikasta?
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=jNz7xyCuQjE&feature=related
en aivan ymmärtänyt tuota vesitilkkaa. löytyykö keneltäkään selvitystä?