Se on oikeuspoliittista keskustelua, että minä arvostelen korkeinta oikeutta ja pidä sen presidentin menettelyä suhteessa eduskuntaan asiattomana; puhe on valtion rakenteiden tasapainosta. Se ei ole oikeuspoliittista keskustelua, että presidentti Koskelo arvostelee perustuslakivaliokunnan lausuntoa numero 57/210 vp. Hän sanoi, että lautakunnalla on ollut paljon töitä viime aikoina ja ettei lausunto ole loppuun asti harkittu. Hän oli tätä mieltä eilenkin.
Se olisi oikeuspoliittista keskustelua, että perustuslakivaliokunnan lausuntoja sanottaisiin yleensä tai usein heikosti ja hätäisesti tehdyiksi. Samoin se, että maassa pitäisi olla valtiosääntötuomioistuin.
Presidentti Koskelo perääntyy nyt. Se on aiheellista. Tuomarien osallistumista oikeuspoliittiseen keskusteluun on edistetty vuodesta 1970 presidentti Kekkosen virittämässä oikeuslaitoskeskustelussa Lakimies-lehdessä ja laajemmin. Nyt Koskelo vetosi tavallisten ihmisten etuun – polttavaan pysäköintiongelmaan on saatava ratkaisu. Eikö näitä polttavia ongelmia ratkaisekaan eduskunta säätämällä lakeja, vaan KKO?
Kekkonen otti ensimmäisenä sanoja säästämättä esiin sen ongelman, että tuomarit hautuvat omassa liemessään liian miedossa lämmössä. Kekkosen sohaisu ei johtanut merkittäviin muutoksiin. Koskelo (syntynyt 1956) ei tätä muista mutta lienee kuullut. Halonen muistaa senkin, että edelleen keskustellaan väitetystä Mauno Koiviston konklaavista eli toimeenpanovallan ja tuomioistuimen suhteesta. Tänäänkin on puhe valtiovallan ja tuomioistuimen suhteesta. Sama asia mutta toisin päin.
Halosen Koskeloa tukeva haastattelulausunto uutisissa jäi hämäräksi. Minulta jäi ymmärtämättä, miten valtiosääntötuomioistuimen puuttuminen vaikuttaisi korkeiden viranomaisten vapauksiin suhteessa perustuslakivaliokuntaan.
Olisi tolkutonta, jos hovioikeuden presidentti arvostelisi julkisuudessa sellaista korkeimman oikeuden ratkaisua, jossa hänen hovioikeutensa hyvää tuomiota on muutettu. Nythän kävi niin, että perustuslakivaliokunta kieltäytyi tulemasta korkeimman oikeuden linjoille erään pysäköintiasian tulkinnassa. Ja Koskelo on sitä mieltä, että valiokunnan lausunnossa oli vikaa.
Suosittelisin presidenteille jatko-opintoja. Tuomareilla ei ole sananvapautta. Oikeudenkäymiskaari on lähes 200 vuotta kieltänyt heitä puhumasta mitään siitä, mitä tuomiota harkittaessa on keskusteltu. Tuomioistuimen sisäinen kirjeenvaihto – osa muistioista ja jäsenten niin sanotut laput – ovat pysyvästi salaisia.
Ehkä KKO:n presidentti saa sanoa, että PerVL:n puheenjohtaja Sasi on pölvästi, eikä arvostelu ole välttämättä edes virheellinen. Minä saan sanoa, että KKO:n jokin tietty ratkaisu oli virheellinen. Pysäköintijutusta olen jo sanonut, että sen voi järkevästi ratkaista suuntaan tai toiseen. Itse olisin eri mieltä kuin KKO, mutta ketä se kiinnostaa. En edes tunne jutun yksityiskohtia.
Mutta saisiko KKO:n presidentti sanoa julkisesti, että jokin KKO:n ratkaisu oli virheellinen? Esimerkiksi sellainen, jossa hän itse jäi äänestettyä vähemmistöön? En tiedä. Sellaista ei ole tapahtunut. Toistaiseksi.
Tuomareilla ei ole sananvapautta – tuomareina. Virkamiehinä ja lakimiehinä on, mutta silloinkin heidän on pidettävä suu soukalla virkaa sivuavista asioista.
Sekin jäi minulle hämäräksi, miksi terävä keskustelu liittyisi eduskunnan ja tuomioistuinten vaalien jälkeen rauhoittuviin, perinteisesti hyviin suhteisiin, kuten presidentti Halonen sanoi. Miten vaalit vaikuttavat tuomioistuimiin, joiden pitäisi olla epäpoliittisia? Saadaanko parempi eduskunta? Koskelo sanoi, että poliitikot eivät saa sorkkia tuomioistuinten ratkaisuja asianosaisten oikeusturvan takia. Tämä oli outo oppi. Minä olen luullut, että vallan kolmijako on kaikkien suomalaisissa tuomioistuimissa ehkä asioivien takia. Kuka uskoisi tuomarien puolueettomuuteen, jos poliitikot tai vaikkapa poliisit voisivat kuiskia heille kahden kesken niitä ja näitä tai ilmaista julkisesti korkean tahtonsa vireillä olevien juttujen ratkaisemisesta? Oikea vastaus olisi ollut: perustuslaki takaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, joka ei toteudu, jos asiattomat hosuvat jutun ympärillä.
Olen ajatellut keskittyä seuraavaksi neulekintaiden tekemiseen. Äidilläni on siihen tarvittava neula, ja tekniikan opin isoäitini äidiltä, joka oli karjalaisia.
Entä jos rouvat liittyisivät seuraan?
Eikös tuomioistuinten neuvonpitoon liittyvät asiakirjat ole salaisia 80 vuotta, eikä ikuisesti?
VastaaPoistaNo, nyt Kemppinen taas sotkee asioita!
VastaaPoistaSe, että tuomareilla on salassapitovelvollisuus päätösneuvottelujen osalta, on täysin eri asia kuin tuomareiden oikeus osallistua yleisellä tasolla oikeus- ja yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun. Tuomareilla on sananvapaus.
Perustuslakivaliokunta ei ottanut lainkaan kantaa KKO:n sanottuun ratkaisuun, eikä olisi edes voinut ottaa. Tämänhän Kimmo Sasi on todennut jo moneen otteeseen. Valiokunta otti kantaa vain hallituksen
lakiesitykseen, joka nyt on rauennut.
Minusta Koskelo sai arvostella valiokunnan lausunnon perusteluja, jotka ovatkin niukat ja osin sekavat ja herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. Koskelon töiden paljoutta koskeva tokaisu oli sarkastinen heitto, mutta ei senkään takia kenenkään toki pitäisi vetäistä hernettä nenäänsä.
Kemppinen repi suutuspäissään pelihousunsa totaalisesti. Olisi kannattanut nukkua yön yli ja funtsia blogia hieman tarkemmin. Nyt jopa Iltalehti totesi, että Kemppisen purkaus oli "Outo yöllinen käänne, jossa älykkö raivostui."
Koskelo ei ottanut kantaa valiokunnan lausunnon sisältöön eikä "vaatinut" tai esittänyt tietyn sisältöisen lain säätämistä; toivoi vain, että asia ratkaistaisiin samaan tapaan lainsäädännöllä kuin Ruotsissa, jossa ei ole ollut vastaavanlaista "sotaa" perustuslakikysymyksestä.
Koskelon toteamus, jonka mukaan suomalaisessa keskustelussa ei keskustella itse asiasta, vaan siitä, kenellä on oikeus keskustella, oli naulan kantaa; ks. nauloista blogin kuva yllä! Tämän toteamuksen Kemppisen kirjoitus todisti paikkansa pitäväksi.
Koskelo antaa esiintymisellään uskomattomann ylimielisen vaikutelman. Kuuluneeko kuolukuntaan, jonka mukaan tylyys on pätevyyttä sinänsä?
VastaaPoistaKemppinen: "Mutta saisiko KKO:n presidentti sanoa julkisesti, että jokin KKO:n ratkaisu oli virheellinen? Esimerkiksi sellainen, jossa hän itse jäi äänestettyä vähemmistöön? En tiedä. Sellaista ei ole tapahtunut. Toistaiseksi."
VastaaPoistaMutta on meillä esimerkki toisesta korkeimmasta eli KHO:n presidentti tuon teki ns mummo-jutuissa. Tosin hiukan toisin. Mutta periaatteellisella tasolla tapaus oli analoginen.
Vietetään yhdessä naistenpäivää neuleiden ääressä.
VastaaPoistaKKO:llahan on aina mahdollisuus pyytää itse EU-tuomioistuimen ratkaisua asiassa, niin homma hoituisi? Miksi sitä ei tee??
VastaaPoistaSe nyt vain on niin, että koko tehty riitakin tulis paljon huokeemmaksi, sillä Unionin tuomioistuin sanelee meille "perustuslain"!
EKL
Alavus
Koskelon luokalleottaminen on sikäli kiintoisa että kyseessä oli kannanotto yksityisen pysäkoinninvalvonnan eduksi. Sosiaalidemokraatiksi ja maltilliseksi vasemmistolaiseksi väitetty Koskelo oli ja on Aulis Aarnion väärän valintamenettelyn syytetty.
VastaaPoistaKoskelon vastaehdokas Tulokas olisi varmaankin ollut yksityistämisen kannalla ja runnonut asian läpi pikimmiten, sisäpiirissä. Ja ehdottomasti H.T. Klamin julkisesti tukemana.
Logiikan pettäminen poliittisten ja henkilökohtaisten arvojen välillä näyttäytyy joillakin etatismina ja joillakin vain, keskinkertaisuutena. Elitistinen rahvas on tunnistamaton yhteiskuntaluokka joka on tunkenut näkymättömän kätensä poliittisiin, taloudellisiin ja kultturelliseen ytimiin.
Olen ajatellut keskittyä seuraavaksi neulekintaiden tekemiseen
VastaaPoistaKyseessä on kuitenkin neulakinnas, joka nimitys viittaa neulakudostekniikkaan. Kaikki langasta tehdyt asut ja asusteet ovat neuleita. Toisaalta ei asialla oikeasti ole väliä, koska nykyään termejä saa käyttää ja ymmärtää miten itse haluaa.
Olipa hyvä ja selkeä juttu! Ajattelinkin eilen Tarjan kommentit YLEllä huomatessani, että hyvän huumorin ja naistenpäivän hengessä olisi samaan konkurssiin sopivaa ehdottaa erokorttia Tarjallekin.
VastaaPoistaSamuli V.
Emeritus Kemppinen!
VastaaPoistaOlemme kuulleet, että teillä on lahjoja neulakintaiden tekemisessä.
Miksette keskittyisi yksinomaan tuohon puuhaan?
Kyllähän tuo Koskelon esilletulo on ollut nimenomaan puuttumista eduskunnan lainsäädäntötyöhön.
VastaaPoistaLehtitietojen mukaan (mm. Aamulehti ja HS) Koskelo on nimenomaan halunnut lainsäädännön joka mahdollistaa yksityisen pysäköinninvalvonnan. Erityisen tuomittavaa Koskelon esiintulossa on se, että tuo eduskunnan perustuslakivaliokunnan vastainen lausunto tuli perustuslakivaliokunnan antaman päätöksen jälkeen.
Meillä on siis tilanne, jossa eduskunnan perustuslakivaliokunta on sitä mieltä, että lakiesitys, jossa olisi mahdollistettu yksityinen pysäköinninvalvonta, oli perustuslain vastainen. Ja sen jälkeen KKO:n presidentti Koskelo on sitä mieltä, että perustuslakivaliokunnan päätöksestä huolimatta yksityinen pysäköinninvalvonta on sallittava!
Virolainen: "Nyt jopa Iltalehti totesi..."
VastaaPoistaOttakaapa nyt oikein kunnolla yhteen niin saa keltainen lehdistökin rahastaa valtakunnan älykköjen yöllisistä ja päivällisistä kääntyilyistä ja muut tuksulaiset hieman vapaata lööppitelineissä roikkumiseensa.
Valtakunnan älyköillä ja susirajalaisilla ei näissä kissanhännän vedoissa suuria eroja ilmene. Aiheet vain vähän vaihtelevat.
Savon Sanomat otsikoi aamun nettilehdessä "Susilta jäi kolme hirveä" ja itse uutisessa kävi selväksi, kuinka poliisit järjestivät sonkajärveläisiä riistamiehiä viemään raadot pois.
Miksi valmiiksi katettu susien ruokapöytä piti tuhota?
Että Savon Sanomat saa jälleen ensi viikolla uutisoida toisesta metsästä saman otsikon ja susivihaiset metsämiehet pääsevät painostamaan kansanedustajia tekemään lakialoitteita susikannan sukupuuttoon tappamisesta koska ne syövät hirviä.
Samaiset susivihamieliset haluavat myös, että hirvilupia myönnettäisiin enemmän, koska hirvet kaluavat metsänomistajilta männyntaimikot, mutta sudet näitä hirviä ei saa nälkäänsä syödä.
Parkkisakkoasiassa samainen reviiriajattelu on saanut vallan vaikka älyä ei osapuolille olekaan pelkästään jälkiruokalusikoilla jaeltu.
Ad Anonyymi: - kiitos neuvosta. Sallisitteko kuitenkin myös villasukkien tekemisen? Oli vähän sekin ollut mielessä. Olen kuullut että tällainen on hyväksi höpertyville ihmisille.
VastaaPoistaKuulehan Kemppinen;
VastaaPoistaSaat neuloa patalappuja ja villasukkia vaan silla ehdolla, etta koko ajan mietit uutta blogia, jonka sitten toteutat seuraavan kaffeepaussin aikana! -- Sopiiko nain?
Kemppisen blogikirjoituksen lennokkaat lauseet olivat päässeet eilisen A-studion (7.3.2011) alkuteksteihin.
VastaaPoistaSe oli todella kutkuttava alku KKO:n presidentti Koskelon haastattelulle.
Koskelo puhui kuitenkin sillä mallilla ja nuotilla, ettei sitä tahtonut jaksaa kuunnella.
VIROLAINEN kirjoitti: "Nyt jopa Iltalehti totesi, että Kemppisen purkaus oli "Outo yöllinen käänne, jossa älykkö raivostui."
VastaaPoistaOnko Virolaisella ongelmia luetunymmärtämisessä?
Eri lehdet ja muu media ovat olleet kiinnostuneita Kemppisen kommenteista, koska ne ovat asiallisesti ja pätevästi haastaneet Koskelon. Media ei ole ihmetellyt Kemppisen kantaa tai julistanut sitä vääräksi - päinvastoin toimittajat ovat samoilla Kemppisen julkituomilla argumenteilla haastaneett Koskelon joka ei - Virolaisen ohella - taida oikein ymmärtää mistä on kyse.
Sen sijaan Virolaisen jatkuva vouhotus ei mediaa kiinnosta, mikä kertoo jotain siitä, kumman - Virolaisen vai Kemppisen - mielipiteillä on jonkinlaista merkitystä.
Osaisikohan Virolainen nyt päätellä että kumman? En luottaisi siihen.
PS. Ei kai Virolainen vain ole kateellinen Kemppisen julkisuudelle? Ai siitäkö tässä onkin kysymys! No ihan ymmärrettävää, Jykä..
Ennenkun täysin keskityt neuletöihin, kirjoita nyt vielä yksi yleistävämpi blogi, miksi näinkin mitätön asia onn nostanut myrskyn vesilasissa. Osaisin sekä Suomessa että ulkomailla sanoa lukuisia asioita, joilla on huomattavasti suurempi merkitys, varsinkin pitkällä tähtäimellä. Mitä merkitsee, että juuri tämä kysymys nousee framille. Vai oliko kyse vain KKO:n "kömmähdyksestä" sen unohdettua perinteisen varovaisuuden (ts odottaa EK:n käsittelyä parkkilaista tai olla ylipäänsä myöntämättä valituslupaa kun lakia oltiin valmistelemassa).
VastaaPoistaEi helsingissä! Me mitään villasukkia tarvita.
VastaaPoistaViittaan neulakintaalla iskelmäntekijän suuntaan: "Hei, älä koskaan ikinä muutu. Pysy aina tuollaisena kuin nyt oot."
"Tuomareilla ei ole sananvapautta – tuomareina." Olen mieltänyt tuomarin (oikeuspoliittisen) sanavapauden niin, että tuomari saa - jos lainsäätäjä sitä esim. EK:n valiokunnan asiantuntijana kysyy - antaa lainsäätäjän käyttöön asiantuntemuksensa, jonkin, erityisesti menettelytapoja koskevan lainsäädännön toimivuudesta. Tulevan lain tulkinnasta ei sen sijaan pidä erehtyä lausumaan mitään. Aineellista, erityisesti poliittisia arvovalintoja koskevissa asioissa on syytä pitää suuta soukemmalla; kyse sama kuin poliittisessa toiminnassa: jos tuomari on aktiivisesti puoluepoliitiikassa mukana, voiko toista pol.katsomusta edustava pitää häntä puolueettomana? Sama koskee kaikenlaista kiihkeää esiintymistä, minkä tahansa asian tai ihmisen puolesta. Sen vuoksi tuomarin kaikessa esiintymisessään niin virassa kuin yksityishenilönä pitää pitää mielessään tuomioistuinlaitoksen uskottavuus. Tuosta syystä tuomarin työ on yksinäisen, hyväksyntää kaipaamattoman ihmisen hommaa.
VastaaPoistaSanomattakin on selvää, että käsittelemistään jutuista tuomarilla ei ole jälkikäteistä ts selittelyn sananvapautta, mutta siinä lohduttaa sitäkin suurempi sananvapaus ratkaisun perusteluissa.
Ennen kuin tuo Valto Ension maakunnan päälehdestä lukema susijuttu nousee presidenttien puheenaiheeksi, niin tiedoksi paikallislehden näkemys ruokapöydän sijannista.
VastaaPoistaValto Ensio näyttää scalppinsa, ja itse asiassa kertoo, että hirvi ja susi ovat yksi kokonaisuus.
VastaaPoistaNiin se on! Ei ole sutta ilman hirvieläimiä, ei hiiripöllöä ilman hiiriä, eikä tuomaria ilman (etu)ristiriitoja.
Pontius ei kestänyt, ja pesi kätensä. Ei taideta tietää mitä mieltä hän oli kolminaisuuksista. Vallasta kuitenkin koko ajan puhutaan.
Saavutetuista eduista ei paljon periksi anneta.
VastaaPoistaMitenkahan tuon Virolisen ymmarryksen kanssa on.... Ei kai se mitaan yleisen tason keskustelua ole, jos pressa Koskelo ajaa uutisissa yksityiosta pysakoinninvalvontalakia ja arvostelee p-valiokunnan tyon laatua??
VastaaPoistaVarmaan on kansalaisia, jotka halusisivat kunnallisen pysakoinninvalvonnan tehostamista ja parantamista eika mitaan yksityisen pysakoinninvalvonnan lakeja. Poliittinen juttu siis! Virolainen saa raakkua yksityisen pys.valvonnan peraan, mutta ei kai Kokselo?
Vai, voisiko Sasi tai Soderman antaa YLE:lle lausunnon tai ottaa eduskunnassa puheen alle, etta yleisesti ottaen tissin tai minka muun paikan imeminen laaketieteellisessa tutkimuksessa on ok, ja lisaksi KKO nayttaa tehneen kielteisen paatoksensa kiireessa ja hutiloiden! Tamahn olisi ainoastaan mita selvin oikeus- ja yhteiskuntapoliittinen kannanotto.
Koskelo lausunnossaan totesi Ruotsissa kivuttomasti säädetyn lain yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Tätä on myös Virolainen toistanut. Muistaakseni kehitys ei kuitenkaan ollut kovinkaan kivuton myöskään Ruotsissa. Ainakin Oikeusjakohtuus-blogissa (http://oikeusjakohtuus.blogspot.com/2009/01/lukijan-artikkeli-sopimuksen.html) on kirjoitettu ruotsalaisesta kehityksestä seuraavaa:
VastaaPoista"Ruotsissa voimassa olevan, yksityistä pysäköinninvalvontaa säätelevän lain esitöissä nimittäin lainsäädännön tarpeellisuutta perustellaan nimenomaan sillä, että säätämällä asiasta lailla voidaan luopua Högsta Domstolenin (80-luvun alun päätöksissä) omaksumasta sopimuskonstruktiosta, joka on Ruotsin sopimusoikeuden järjestelmälle vieras. Laissa nimenomaisesti hylätään yksityisen pysäköinninvalvontamaksun (kontrollavgift) perustuminen pysäköijän ja maanhaltijan väliseen konstruitiiviseen sopimukseen. Kelpoisuus periä valvontamaksu perustuu yksinomaan lakiin, eikä pysäköijän katsota Ruotsissakaan enää pysäköinnin myötä "sitoutuvan" mihinkään sopimukseen.
Högsta Domstolen siis tunaroi, ja lainsäätäjä riensi korjaamaan vahingon."
En ole tarkistanut asiaa Ruotsin yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain perusteluista, mutta kovasti kehityskulku tuntuu olevan täällä samanlaista kuin naapurissakin oli 80-luvulla. Meillä tullaan vaan 20-30 vuotta myöhässä, mutta uskollisesti tehdään samat virheet ja vielä samassa järjestyksessä.
Virkamiehen ja ministerin sanavapaus on aika monipiippuinen juttu. Kysehän on siitä, että perustuslaissa taataan sanavapaus ja ihmisoikeussopimukseen liittyneet hallitukset ovat päättäneet taata samoin sananvapauden kaikille, mikä on sitten lainsäädäntöelimissä ratifioitu. Ovatko ministerit ja virkamiehet tuossa asemassaan perus- ja ihmisoikeuksien saamapuolella, vai ovatko perus- ja ihmisoikeudet taattu sitä varten, etteivät ministerit ja virkamiehet niihin puutu? Eiköhän se ole niin, että perus- ja ihmisoikeudet eivät takaa virkamiehelle oikeutta puhua virkaansa kuuluvista asioista. Ei sitä toisaalta ole kiellettykään kuin rajatusti, mutta minusta virkamiehen tai ministerin on turha vedota kansalle taattuihin perusoikeuksiin omaksi edukseen. Näin teki aikanaan oikeusministeri Koskinen, ja oli väärässä.
VastaaPoistaNarsisti Virolainen on taas vauhdissa. Kun kollegan kirjoitus ei miellytä, niin käydään selvässä asiassa vastahyökkäykseen? Häpeä Virolainen??
VastaaPoistaTuo Virolaisen Jyrki on kova poika arvostelemaan muiden näkemyksiä mutta annas olla jos sanot hänelle. Menee kaveri lukkoon ja alkaa purkamaan tunteitaan.
VastaaPoistaTässä se nähdään että ihmisiä me vain olemme, vaikka muuta väitämme.
Kemppisen ote on huomattavan asiallinen verrattuna Virolaisen tyyliin, joka alkaa olla sellaista huutomerkkien viljelyä ja "typerys" yms. kotikieleen kuuluvien ilmausten käyttöä ettei uskoisi vasta eläkkeelle jääneen professorin niin tiukalla pitäneen virkavuosina pipoaan että nyt annetaan paineiden tulla vaahdon kera pois.
Meidän poika veti pienenä herneen nenäänsä. Ei se siitä muille hisskunut, ei uskaltanut.
VastaaPoistaSitten yhtenä aamuna herne orasti, nenästä pilkisti verso. Siitäpä äläkkä nousi aamupöydässä. Herne pois nenästä.
Kemppiselle kävi toisin, se veti kourallisen herneitä neenäänsä. Siitä alkoi tupenrapina, yli sata replyä hetkessä. Se oli kuin haulikolla räiskitty!
Kyllä siinä menossa valtameediatkin kalpenivat, nekin halusivat mukaan jaolle!
Kemppinen ei ymmärtänyt naisten-lokiikka, kyllä KO-presidenttikin voi astua ulos kaapista ja puhua. Tietenkin tässä on pahinta, ettei tällaiseen ole totuttu. Ties vaikka kaapista romahtaisi ulos epäiltyjä luurankoja, joita siellä on hiiskuttu olevan.
Varsinainen asian ydin onkin perustuslakikomiteassa. Sitä on hoidettu, johdettu huonosti. Sassiloinnilla ei saada valmista aikaan. Ei edes yksinkertaisessa Parkki-Pirkko asiassa. Ei sieltä Härkätien kummastakaan päästä taitavia kokoomuslaisia löydy.
Kyllä jokainen kivenhakkaajakin valittaisi tylsistä työkaluista. Sama pätee tuomareihinkin, laki, työkalut pitää olla kunnossa. Turhille lain tulkinnan improvisoinneille ei vaan ole varaa. Pojat töihin.
Lait kuntoon, näin Naistenpäivänäkin.
Varapresidentti Biden oli naistenpäivänä kohtelias Halosen ja Kiviniemen välissä. Olisi kannattanut esitellä Linnan naapurinrouvakin, hänhän on aina ollut edustava ja ololtaan yhtä pidättyvä. Siksi en osaa tulkita hänen esiintymistään ylimieliseksi, kuten aiempi kommentoija.
VastaaPoistaVuoden 1734 laki on jo reippaasti yli 200-vuotias.
Minä Jumalauta tiedän, ettei Suomen ja USA:n suhteissa ole mitään virkkaa..
VastaaPoistaEKL
Alavus
Koska olen tullut täällä joissakin kommenteissa mainituksi, ajattelin kertoa, että luen tätäkin blogia ja kommentoinkin joskus, anonyyminä, mutta Kemppisen nenässä en ole käynyt.
VastaaPoista(nenäherNe)
Luettuani eri blogeja, olen päätynyt seuravaan:
VastaaPoistaViroilainen ja ehkä Koskelokin on hirttäytyt sanaan 'valvontamaksu', joka ei heidän mielestään nimensä perusteella voi olla sakko, seuraamus tai muu vastaava rangaistus. Mitään muuta loogista ei tuosta löydy.
Jokainen muu tietää, että rangaistuksen luonteiselle maksulle on aina ollut kansan suussa nimi sakko, eikä se nimeä vaihtamalla muuksi muutu. Ja poliisikin taitaa olla samaa mieltä sen määräämisen oikeudesta.
PeVl ei mitenkään voinut perustuslain ko. pykälää ohittaa ja sallia ykisyisen sakotuksen mahdollistamaa lakia.
Toisena asiana KKO:n presidentti Koskelo on ilmeisen selvästi jäävännyt itsensä kaikista tulevista KKO:n päätöksistä, joissa käsitellään yksityistä sakottamista. Saahan sitä töitään noinkin keventää, mutta muutaman vastaavan ulostulon jälkeen häneltä vähenevät työt olemattomiin.
Jukka Ryhänen on näköjään päässyt nyt "henkiseen kotiinsa."
VastaaPoistaYrittelee vielä joskus kirjoitella minullekin, mutta huonolla menestyksellä.
Vapaaherratar Pauliine Koskelo ja miehensä, Gerhard af Schulten on Halosen perheystäviä.
VastaaPoistaOikeastaan tuo ilmentää sitä kuinka kauaksi demarit ovat päätyneet työväestön maailmasta.
Keski-Suomessakin demarien työväkeä edustaa eduskuntavaaleissa erään keskisuomalaisen x-yliopistoprofessorin aikamispoika. Toivoo palautetta kampanjalleen Sak:n sähköpostiosoitteessa.
Biden kahden "hihittelijän" välissä! Ohhoh!
VastaaPoistaHalonen sai Bideniltä kutsun Valkoiseen taloon, vihdoinkin - ei kuitenkaan Obamalta! Voihan harmi!
Jyrki Virolainen blogissaan kirjoittaa, että "meillä on 1.7.2007 astunut voimaan ryhmäkannelaki, jota ei ole sovellettu kertaakaan"?
VastaaPoistaYritin oikaista hänen täysin väärää käsitystään, mutta eihän Jyrki julkaise tekstiä, joka ei sovellu hänen reformiinsa!
Tein Suomen ensimmäisen ryhmäkanteen Euroopan ihmisoikeuskomissioon 2.12.2004 ja minulla oli 8 päämiestä.
Tuo kanne koskin yksityisyyden loukkausta ja 8 artiklan suojaamaa "puhelin- ja kirjesalaisuuden" suojaa, jota Suomen valtio härskisti loukkasi maamme vankiloissa.
Valitus oli rekisteröity ja käsitelty nimellä: "Helin et al. v. Suomi 26739/95".
Onnistuisiko Kemppiseltä myös karjalanpiirakoiden teko?
VastaaPoistaErkki - Ryhmäkannelaki tuli kuitenkin voimaan vasta 1.10.2007.
VastaaPoistaOlit siis vuonna 2004 todella aikaasi edellä!
Erkkiin ei siis päde sanonta "Laki ennen mua syntynyt .." jne.
Ryhmäkannelaki, josta minä kirjoitin, ei koske lainkaan rikos- ja rötösasioita, ainoastaan siviiliasioita.
Kun tänne Kemppiselle näyttää kirjoittelevan pari kolme sellaista henkilöä - mm. Erkki K. ja Jukka R. - jotka tuntuvat valittelevan sitä, että minä en toistaiseksi julkaise heidän kommenttejaan, niin tulkoon selityksenä mainituksi, että minä yritän pitää blogissani yllä tiettyä laatutasoa.
VastaaPoistaKemppinen on minulle sympaattinen hahmo, ja olenkin valmis soveltamaan tässäkin asiassa kaikkien maanpäällisten runoilijoiden jumalallista oikeutta: joka on parempi käsitteenmuodostaja, on oikeassa.
VastaaPoistaAsia on siis tältä osin päivänselvä, koska olen aikanaan päätynyt seuraamaan tätä blogia kiskaisemalla hakumoottoriin outoja mielleyhtymiä yövuorossa, kun taas näistä muista osallisista en ole kuullutkaan, mitä nyt Virolainen käy täällä tuuppimassa jotain ihme sälää, josta en ole koskaan ymmärtänyt mitään - siis intentiota.
Asiat, asiat... Mistä tässäkin nyt sitten oikeastaan on kyse? Aihe kuulostaa siltä, kuin Robert Musil olisi jo kyllästynyt päivän pilkkaansa ja nukahtanut yölampun ääreen. Kaipa sillä on jotain merkitystä tahoille, joiden mielestä radikaali pettyy aina.
Minä taasen porskutan eteenpäin - tai jonnekin joka tapauksessa - syvästi tietoisena, että aina on pudoteltu päitä turhaan - nykyinen maailma on aina edellisen ajan radikaaleimpien säädynvihaajien unelma. Odottaakaahan vielä vuosisata tai kaksi.
Niin, olettaen, että sivilisaatio ei romahda. Voi se vaikka romahtaakin, kun tätä pysäköintidiskurssia katselee. Kun on laitonta pysähtyä, niin kaarre voi olla paha paikka.
VIROLAINEN kirjoitti: "Nyt jopa Iltalehti totesi, että Kemppisen purkaus oli "Outo yöllinen käänne, jossa älykkö raivostui."
VastaaPoistaOnko Virolaisella ongelmia luetunymmärtämisessä?
Eri lehdet ja muu media ovat olleet kiinnostuneita Kemppisen kommenteista, koska ne ovat asiallisesti ja pätevästi haastaneet Koskelon. Media ei ole ihmetellyt Kemppisen kantaa tai julistanut sitä vääräksi - päinvastoin toimittajat ovat samoilla Kemppisen julkituomilla argumenteilla haastaneett Koskelon joka ei - Virolaisen ohella - taida oikein ymmärtää mistä on kyse.
Sen sijaan Virolaisen jatkuva vouhotus ei mediaa kiinnosta, mikä kertoo jotain siitä, kumman - Virolaisen vai Kemppisen - mielipiteillä on jonkinlaista merkitystä.
Osaisikohan Virolainen nyt päätellä että kumman? En luottaisi siihen.
PS. Ei kai Virolainen vain ole kateellinen Kemppisen julkisuudelle? Ai siitäkö tässä onkin kysymys! No ihan ymmärrettävää, Jykä..
Piirakoista takaisin pipariin:
VastaaPoistaArvoisa professori kirjoitti taas asiaa. Virkakunnan sananvapaus ei ulotu aivan mihin tahansa. Varsinkin silloin, kun sananvapautta käyttää instituutio, ollaan aina tarkalla. Instituutiota nimeltä "korkeimman oikeuden presidentti", ei ole valittu vaaleilla, eikä hän edusta Suomen kansaa.
Riippumatta siitä, ovatko henkilöt mieleisiä, perustuslakivaliokunta on korkein instituutio, joka perustuslakia tulkitsee. Onkohan tuolla aloitetulla "oikeuspoliittisella keskustelulla" tarkoitus muuttaa tätä asetelmaa?
Upseeri (sananvapaus rajoitettu)
Niin muuttu ihmisen mieli. Näin kirjoitti Virolainen lokakuussa 2010:
VastaaPoista"Presidentti Koskelo on tullut tunnetuksi oikeusministeriön ja lainsäätäjän arvostelusta muissakin yhteydessä. Myös tässä mediajuttuja koskevassa asiassa Koskelo näyttää haluavan sysätä vastuun lainsäätäjälle, vaikka kyse on selvästikin lainkäytön viheistä.
Eivätkö korkein oikeus ja sen presidentti haluaisi oikein kantaa vastuuta ratkaisuistaan? Vastuunkantoa ovat meillä aiemmin vältelleet lähinnä kansanedustajat ja muut johtavat poliitikot. Tehtävissään möhlineistä poliitikoista on mahdollista päästä eroon seuraavissa vaaleissa, jos äänestäjät niin tahtovat. Tuomarit sitä vastoin ovat perustuslain mukaan erottamattomia."
Anonyymille, joka siteerasi minun Koskelosta erään jutun yhteydessä kirjoittamiani rivejä, totean vain, että en ole sitoutunut olemaan kenenkään "kaveri" tai kenenkään puolella aina ja ikuisesti taikka aina ketään vastaan, kuten ilmeisesti joillakuilla toisilla blogsteilla on taipumusta tehdä.
VastaaPoistaOlen asialinjalla ja arvioin ja arvostelen asioita ja henkilöitä tekojen tai laiminlyöntien perusteella, en siis sillä perusteella, kenen tekemisistä kulloinkin on kysymys.
Jos kyse on mielestäni KKO:n virheistä, on arvostelu suunnattava sinne. Jos taas esimerkiksi perustuslakivaliokunta on mokannut, niin minä en lähde syyttämään asiassa suinkaan KKO:ta.
Tulikohan tämä nyt selväksi?
Jyrki hyvä, siinäpä sinun "laatu tasosi" joutuinevat koetukselle. Erkkikin tietää ryhmäkanteen ja ryhmäkannalain eron! Hah..
VastaaPoistaPohjanpoika
Erkki K.
Erkki - Ryhmäkannalaki, jonka mainitsit, mikäs se sitten on?
VastaaPoista"Joutinevat koetukselle", mitä pohjanpoikakieltä tuo on?
Laatutaso on muuten yhdyssana...
Mitä mutten Jakelle kuuluu, sille sinun...
Pakko vielä komentoida kun en eilen ehtinyt, että Koskelo suorasanaisesti kertoi, KKO:n po. ratkaisun olevan käytännön näkökulmien sanelema. Siis perustuslakivaliokunta ja sen kuulemat hallinto- ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijat ovat väärässä, koska käytännössä lopputulos on huono! Jo on juristilta outoa puhetta. Koskelo on ylimielisyydessään varsin vastenmielinen hanhmo. Valta ei sovi sovi kaikille (useimmille).
VastaaPoistaTämän tunneilla istuneena ei voi kun muuta todeta, antaa miehen höpöttää. Itse kävin kahdella tunnilla ja se riitti.
VastaaPoistaEi sinänsä ei minulla mitään yhteiskunnallista keskustelua vastaan ole, eikä Kemppistäkään vastaan. Ja olen samaa mieltä, että presidentin tulisi erota. En toki Kemppisen tässä yhteydessä mainitsemilla syillä.
Kaikki opiskelijat tiesivät 2000 -luvulla kuka on se Lappeeenrannan yritysjuridiikan "oikea" proffa, jolla on tatsi reaaliseen yritysjuridiikkaan. Sääli ettei tätä proffaa juuri koululla enää näy. Tämän proffan suhtautuminen oli nimittäin aivan huippuasiallista, jopa perusopiskelijoihin. Enkä tarkoita Kemppistä.
Ja kaikki tiesivät kuka on sellainen filosofinen pyörittelija, mitä tulee yritysjuridiikkaan. Henkilö kommentoi vähän kaikkea - mitä nyt humanisti voi kommentoida. Näillä tunneilla ei kyllä paljon oikeasta aiheesta irti saanut.
..No kysykää vaikka asianajokunnalta mielipidettä..
Myönnettäköön, ettei entisen perusopiskelijan (nykyisen Ekonomin) tulisi arvostella professorejaan. Mutta tehtäköön tämä vastaavin oikeutuksin, millä Kemppinen professorina arvostelee valtion päämiestä, Presidenttiä.
Odottelemme Virolaisen lopetusilmoituksen täytäntöönpanoa.
VastaaPoistaKommentointia haluava blogisti joka ei kestä vastakkaisia mielipiteitä on lopetuspäätöksen edessä.
Hauskuutetaanpa vielä hieman: Jyrki Virolainen "hukkaa 10 vuotta", mutta Itä-Suomen poliisi pani paremmaksi ja "hukkasi 20 vuotta".. Kyllä lähtee, sanoi kummelipojat!
VastaaPoistaAd Anonyymi: - tietysti professoreita pitää arvostella.
VastaaPoistaEikä tarvitse tietää, että niitä luentoja kuunteli ja tenttejä suoritti vuodesta toiseen aina kymmeniä opiskelijoita kerralla. Vastaukset olivat ylipäätään erittäin hyviä, vaikka kysymykset saattoivat olla vaikeita, kuten "yrityssalaisuus" tai "tavaramerkin vesittyminen".
Yleinen huomautus: Eikö Korkein oikeus ja Korkein hallinto-oikeus pitäisi alkaa nykyaikana jo kirjoittaa isolla k-kirjaimella, Onhan se ikään kuin erisnimi ja ainakin KKO:ssa ovat alkaneet itsekin sitä käyttää ratkaisuselosteissa.
VastaaPoistaJyrki
On se hyvä, että prof. Virolainen hallitsee "oikeinkirjoituksen", kun me rähmäkäpälät ei..
VastaaPoistaAd Jyrki Virolainen: "yritän pitää blogissani yllä tiettyä laatutasoa."
VastaaPoistaIlmeisesti tarkoituksesi ei ole jatkaa valitsemallasi linjalla tässä blogissa?
Korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus itse käytävät isoa K-kirjainta. Sen sijaan yleisessä kielenkäytössä ja myös juridisessa kielenkäytössä lähes poikkeuksetta ne kirjoitetaan kyllä edelleen pienellä k-kirjaimella.
VastaaPoistaVielä k-kirjaimesta. Näin on kuin prof. Virolainen sanoo ja itsekin olen ollut tässä suhteessa vanhan liiton miehiä. En jaksa muistaa miten sitä on perusteltu juridisessa kielenkäytössä, mutta viime aikoina se on alkanut tuntua jotenkin kummalliseltä ja olenkin siirtynyt käyttämään kirjelmissäni isoa k-kirjainta kummastakin tuomioistuimesta.
VastaaPoistaJyrki A.
Törmäsin "K-asiaan" KKO:n esittelijän oppaassa. Myönnettiin, että pienellä pitäisi, mutta suuren käyttöön ohjattiin sisäisesti.
VastaaPoistaAsiasta on ytimekäs teksti (K)otimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla, josta siteeraan:
(http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2019)
"
- -
Kielitoimisto lähetti vuosina 1982 ja 1995 virastoille ja laitoksille kyselyn, jossa tiedusteltiin niiden kantaa nimensä alkukirjaimeen. Varsin moni niistä halusi siirtyä ison kirjaimen käyttöön entisen pienen sijasta. Kielitoimisto ja suomen kielen lautakunta olisivat olleet valmiit suosittamaan kaikkien julkishallinnon nimien kirjoittamista isolla, mutta valtionhallinnon perusorganisaatioon kuuluvat laitokset, joukossa juuri tuomioistuimet, eivät halunneet muuttaa perinteistä käytäntöä, eikä tätä haluttu vastustaa. Niinpä tuomioistuinten nimet suositellaan edelleen kirjoitettavaksi pienin kirjaimin, ja tämä käytäntö on hyvin juurtunut kirjoittajien mieleen: korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, vesiylioikeus, työtuomioistuin ja muut tuomioistuimet aloitetaan pienellä alkukirjaimella.
Vakiintunut sääntö säästää kirjoittajan vaivaa
Monenlaista ja monista syistä lähtöisin olevaa kirjavuutta on hallinnon nimien alkukirjainkäytännössä paljon. Poikkeuksia aiheuttaa vanhentunut kirjoitustapa, jota perinteen vuoksi säilytetään, kuten nimessä Suomen Pankki. Kunnioituksesta kirjoitetaan toisinaan Tasavallan Presidentti tai Korkein oikeus, vaikka pieni alkukirjain on muuten vakiintunut kirjoitustapa. Jotkut noudattavat tarkasti lakitekstiä ja kirjoittavat vaikkapa säteilyturvakeskus pienellä kirjaimella siitä huolimatta, että keskus-loppuiset nimet kirjoitetaan ohjeiden mukaan isolla. - -"
Isoilla K-kirjaimilla esiintyessään esim. advokaatti osoittaa kunnioitusta ja haluaa kenties siten hieman avittaa sanomansa perillemenoa paremmin kuin pikku-k-kirjaimilla kirjoittaessaan!
VastaaPoistaKiitos [M]ustapukuiselle miehelle hyvien lähteiden etsimisestä! Itse kiinnitin huomioni tuossa siteerattussa kohdassa siihen, että peruskysymyksessä kielenhuollon ammattilaiset olisivat suosittaneet isoa kirjainta, mutta mm. tuomioistuimet harasivat vastaan. Nyt tilanne on toinen ainakin KKO:ssa ja KHO:ssa, joten estettä vanhan (vanhentuneen) käytännön muuttamiselle ei tässä suhteessä enää olisi.
VastaaPoistaAlkukirjaimen isontaminen lähti minulla erisnimityyppisestä ajattelusta (toki myönnän, että kun sen ison alkukirjaimen ensimmäisiä kertoja laittoi, niin mielessä kävi juuri tuo ajatus, että ei tämä ole ainakaan haitaksi asialle).
Nostan vielä esille ajatuksen eurooppaoikeuden mahdollisen vaikutuksesta tähän kysymykseen. Korkein oikein ei ole enää siinä mielessä korkein oikeutemme kuin ennen, jonka vuoksi voitaisiin ehkä ajatella, että pienellä alkukirjaimella forum ei yksilöidy kunnolla. Eli jos ei kirjoiteta isolla alkukirjaimella, niin sitten pitäisi ehkä käyttää ilmaisua Suomen korkein oikeus?
Jyrki A.
Jyrki A on oikeassa. Mutta ollakseni nimimerkilleni uskollinen, esitän eriävän ehdotuksen: högsta domstolen i Finland/ korkein oikeus Suomessa.
VastaaPoistaMuuten, tuo siteeraamani juttu Kotuksen sivuilla lähti liikkeelle juuri kansainvälisten tuomioistuinten nimistä.
lakitekstissä KKO ja KHO kirjoitetaan johdonmukaisesti pienellä k-kirjaimella.
VastaaPoistaMinäkin mietiskelin tuota prof. Virolaisen mainitsemaa seikkaa siinä mielessä, että legitimoiko lakiin kirjoittaminen jotenkin tuon kirjoittamistavan (esim. "Laki korkeimmasta oikeudesta"). Ilmeisesti asiaa ei näin ole nähty, koska po. tuomioistuimet ovat uuden kirjoitustavan omaksuneet. Toisaalta joku positivisti voisi nähdä tuossa vaikka perustuslaillisen kriisin ainekset ylimpien tuomioistumien otettua asian omiin käsiin ilman lakiin perustuvaa toimivaltaa.
VastaaPoistaToisaalta tuo seikalla on käytännön merkitystä, jos kirjoitustapaa lähdettäisiin lakitasolla muuttamaan. En osaa arvioida kuinka työlästä se olisi, mutta sellainen hallituksen esitys olisi ihan hauska nähdä. Eri asia tietysti on löytyiskö siihen poliittista tahtoa.
Mustapukuisen esitys on oikean suuntainen, mutta riittämätön ja varsinaisen ongelman siirtämistä tuleville polville,
Jyrki A.
Kirjoitustapa "Korkein oikeus" tai "Korkein hallinto-oikeus" ei tietenkään ole uusi, vaan hyvin vanha.
VastaaPoistaVirolainen on väärässä väittäessään, että korkein hallinto-oikeus kirjoittaisi nimensä isolla alkukirjaimella. Asian voin jokainen tarkistaa lukemalla korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja Finlexistä.
VastaaPoistaTuomioistuinten ratkaisuissa korkein oikeus kirjoitetaan lähes aina isolla alkukirjaimella, mutta vain niissä. Kuten Virolainen totesi, kyseessä on vanha tapa. Internet-sivuillaan ja lausunnoissaan korkein oikeus kuitenkin käyttää johdonmukaisesti pientä alkukirjainta. Jyrki A:n väite, että KKO olisi omaksunut uuden kirjoitustavan, ei siten pidä paikkansa.
Kiitos täsmennyksistä tässä kirjainasiassa. Asiatiedot kannattaa näköjään aina tarkistaa ennen kuin niistä jotain lausuu.
VastaaPoistaKKO:n nettisivuilla huomaisin kuitenkin tällaisia poikkeuksia:
http://www.kko.fi/27078.htm
"Oikeudenkäynti Korkeimmassa oikeudessa
Laki Korkeimmasta oikeudesta (www.finlex.fi)"
Ajatus oerustuslaillisesta kriisistä oli tämän varsinaisen kirjoituksen innoittamaa huumoria, mutta tuota kirjoitustapaa voisi ainakin minun mielestäni tarkistaa.
Jyrki A.
Niille, jotka eivät pureksimatta ole nielleet Jyrki Virolaisen sekä KKO:n 3-2 äänestyspäätöksellä hyväksymää sopimuskonstruktiota, Virolainen viittaa kintaalla ja kehottaa lukemaan KKO:n päätöksen ("sieltä ne perusteet löytyvät"). Olen sopimusteoriaa vastaan tarjonnut muutamaa asiallista kommenttia, mutta niitä ei blogisti ole julkaissut. Tarjoanpa viimeisimmän nyt kilpailijalle. Virolaisen käytännön mukaan julkaistavaksi tuntuvat kelpaavan vain samanmielisten hymistelyt tai sitten sellaiset, jotka on helppo ampua suoralta kädeltä alas.
VastaaPoista------------------------
Jyrki Virolainen sanoi:
"Miksipä päätös olisi siitä muuttunut, jos korkein oikeus olisi perusteluissaan sanonut, että "tässä tapauksessa ei siten ole kysymys perustuslain 124 §:ssä tarkoitetusta julkisen vallan käytöstä, vaan vaan ainoastaan siitä, onko yksityisten välille syntynyt pysäköintiä yksityisellä alueella koskeva sopimus ja onko sopimusta rikottu."
Sopimuskonstruktio on siis keskeinen, jos lähdetään siitä, ettei kysymys ole julkisen vallan käytöstä (vaan sopimusrikkomukseen perustuvasta yksityisoikeudellisesta velvoitteesta).
Ainakin Helsingissä löytyy tällaisiakin kylttejä:
"Yksityisalue. Pysäköinti kielletty. Ehtojen vastaisesta pysäköinnistä veloitetaan valvontamaksu 40 €."
Kyltissä ei edes väitetä kiellon vastaisella pysäköinnillä syntyneen sopimusta. (Virolaisen mielestä näin kai kuitenkin on käynyt.) Mihin tuo "valvontamaksu" näin ollen voisi perustua? Luonteeltaan se on ilmiselvästi rikemaksu, nimitettäköön sitä miten tahansa. Jos parkkifirma saisi yksipuolisesti määräämänsä 40 € tuomituksi, niin tuskinpa perusteena voisi olla ainakaan sopimuksen rikkominen.
Asian ydin, jota Virolainen parhaansa mukaan kiertää kuin kissa kuumaa puuroa, on juuri sopimuskonstruktio, jota KKO:n äänestyksessä (3-2) vähemmistöön jääneet kaksi oikeusneuvosta eivät hyväksyneet.
En ole Virolaisen leimaama parkkihuligaani, ja hyväksyn yksityisenkin pysäköinninvalvonnan, jos siitä on säädetty lailla. Mutta sitä mieltä olen, että sopimuskonstruktio on liian keinotekoinen ja puutteellinen käydäkseen yksityisvalvonnan perusteeksi.
----------------
Vihannes Jorolaisen sukunimikaimalle:
VastaaPoista>>Jyrki Virolainen kirjoitti...
Kun tänne Kemppiselle näyttää kirjoittelevan pari kolme sellaista henkilöä - mm. Erkki K. ja Jukka R. - jotka tuntuvat valittelevan sitä, että minä en toistaiseksi julkaise heidän kommenttejaan, niin tulkoon selityksenä mainituksi, että minä yritän pitää blogissani yllä tiettyä laatutasoa.<<
Huvittava tyyppi! Röhveltää Kemppisen blogissa minkä kerkiää ja sitten vielä kveruloi Kemppiselle kommnetoijien teksteistä ja niiden tasottomuudesta! ;=)
Laittakaahan Googleen hakusanoiksi tuo "Vastaavanlaisiin anonyymien minuun kohdistamia" niin huomaatte mistä löytyy parku ja valitus!
http://kemppinen.blogspot.com/2011/03/natsi-sotsi.html
http://kemppinen.blogspot.com/2011/03/alansa-ennatys.html
"Vastaavanlaisiin anonyymien minuun kohdistamia kommentteja olet julkaissut jo aiemminkin. Toivon, että tämä käytäntö ei enää jatkuisi."
Hyvä kirjoitus ja asianmukaisia kommentteja! Kyllä tässä pitää nostaa asiat kunnolla esille.
VastaaPoista