Sivun näyttöjä yhteensä

17. huhtikuuta 2009

Valaan vatsassa




”Nollatoleranssi” toimii ja onnistuu peleissä, kuten jalkapallossa. Asia on aivan yksinkertainen.

Se ei toimi suhtautumisessa rasismiin, huumeisiin, ylinopeuksiin eli siis yhteiskunnassa. Tuollaisen sanan viljeleminen on joko tietämättömyyttä tai petosta.

Kysymys voi olla aikamme muoti-ilmiöstä, joka sattuu olemaan sama kuin natseilla 1930-luvulla ja vanhan liiton kommunisteilla. Siis siitä, että otetaan epämääräinen sana, ja sitten julmistellaan sille muka täsmällinen merkitys.

Natsit joutuivat lopulta täsmentämään Nürnbergin rotulait ja jättämään niihin tietoisesti aukkoja. Osoittautui mutkikkaaksi määrätä, kuka on juutalainen, vaikka uskonnon harjoittamista ei otettu huomioon. Ei-juutalaisuus edellytti neljää ei-juutalaista isovanhempaa. SS vaati, että suvussa ei ollut esiintynyt juutalaisia vuoden 1750 jälkeen.

Mutta nollatoleranssi ei toiminut. Ilmavoimien luoja, sotamarsalkka Milch oli juutalaisen isän poika. Hänelle kirjoitettiin ”todistus saksalaisesta verestä”, ja ennen pitkää kenraalikunnasta löytyi muitakin vastaavia tapauksia. Armeijassa oli arvion mukaan sata tuhatta rotulakien kirjaimen mukaan juutalaista sotilasta; monet heistä eivät olleet itse selvillä asiasta.

Yhdysvaltojen häpeälliset rotulait osoittivat saman ongelman.

Vasta nyt tiedämme varmasti, että olemme kaikki ”neekereitä”, mutta tässä välissä rodun käsitteeltä on pudonnut huterakin tieteellinen pohja.

Nollatoleranssi suhtautumisessa rasismiin on vielä vaikeampi käsite. Se on vaikea, koska se on hullunkurinen. Ei ole olemassa käyttökelpoista kuvausta sanan ”rasismi” merkityksestä. Laissa puhutaankin kansanryhmästä. Se on useissa tapauksissa käyttökelpoinen termi.

Oikeustieteen professori Erkki Havansi näkyy asettuneen Perussuomalaisten euroehdokkaaksi. Se siitä.

Verkossa hän kirjoittaa vakiintuneista ja esimerkillisistä maahanmuuttajaryhmistä, nimittäin Suomen juutalaisista ja tataareista. Odotan jatkokirjoitusta romaneista.

Heissä on jotain niin ihailtavaa. He arvioivat elävänsä samalla tavalla valaskalan vatsassa eli kaiken ulottumattomissa kuin yliopisto.

Olen hiukan seurannut keskustelua yliopistolaista. Nyt juristiprofessori ehdottaa, että Helsingin yliopiston rehtorin ja kanslerin olisi tehtävä ”fagernäs-liliukset”, koska professorit eivät enää luota heihin.

Menin hiukan sanattomaksi.

Onko yliopiston rehtoria ja kansleria verrattava valtioneuvostoon, jolle eduskunta antaa epäluottamuslauseen? Ja Fortumia ajatellen, toimitusjohtajan erottaa hallitus, ei yhtiökokous eivätkä omistajat.

Jos viideksi vuodeksi valittu rehtori ei nauti vaalikollegion luottamusta, olisiko hänen siis erottava?

Kuten sanottu, olen ällistynyt tällaisesta ajattelusta, jos sitä nyt saa sellaiseksi sanoa, enkä ole halukas käymään asiasta enempää keskustelua.

Mediassa pyöritellään erilaisia loitsuja. Valtio ei muka voi vastata valtionyhtiöiden lomautuksista eikä puuttua pörssissä olevissa valtionyhtiöissä ilmenneisiin ongelmiin.

Tämä ei vastaa omaa kokemustani.

Eiköhän ongelma ole poliittisen ja taloudellisen vastuun sovittaminen toisiinsa. Valtioneuvosto vastaa omistajaohjauksesta, mutta on epäselvää, muuttuuko omistajaohjaus kun hallitus vaihtuu.

Yliopistolaissa haetaan ratkaisua tähän valtionyhtiöongelmaan. Budjettiohjaus on itsehallintoa loukkaava käytäntö. Yliopistolle on annettava rahaa, jonka käytöstä sen hallitus vastaa.

Jos yliopisto haluaa elää siellä valaskalan vatsassa, jossa maailman tuulet eivät tunnu, valitkoon itse hallituksen jäsenet, ja mielellään eliniäksi tai kaksi viikkoa sen yli. Jos yliopisto on osa yhteiskuntaa, ei olisi hullummaksi, että siihen sitoutettaisiin ulkopuolisiakin. Koska sen ei pidä olla valtion virasto, valtion ei pidä nimetä hallitusta.

Säätiö on hyvä ajatus. Säätiön jäsen ei edusta ketään. Ei ole ketään, joka hänet erottaisi.

36 kommenttia:

  1. tämähän on järjetöntä. valtion yliopistoihinko yksityisen tutkimuslaitoksen hallintomalli? Entä jos yksityistetään vain joku(nen) yliopisto ja katsotaan 10 vuoden päästä miten kävi.

    Itseisarvoinen tutkimus ja perusopetus voitaneen jättää julkiselle. Sonetteja lauralle tutkitaan ehkä ziljoonatta kertaa väitöstasolle, mutta hyvä niin. Onhan yksi mahdollisuus ziljoonasta, että joutilaat sattumalta keksivät siinä sivussa jotakin kaikille tarpeellista.

    Yksityiset tutkimuslaitokset tekevät puolestaan mitä taloudellisesti järkevää tahtovat. Järkevyyden arvioisivat rahoittajat, jotka istuisivat hallintoelimissäkin. Oy -style.

    Näitä kahta EI pitäisi mielestäni sekoittaa.

    VastaaPoista
  2. Jos valtion on luontevampi suoltaa sivistystä kuin sähköä (Fortum) ja luentoja mielummin kuin lentoja (Finnair) valtionyhtiöomistuksia voitaisiin seuraavassa nousussa kenties muuttaa yliopistojen säätiösalkuiksi.

    VastaaPoista
  3. Ad Anonyymi: ei puhe ole yksityistmisestä, vaan hallintomallista. Nykyisin yliopisto on valtion hallintoviranomainen. Se voisi olla valtion laitos. Tällä hetkellä kaksi yliopistoa (Aalto ja Tampere) on soveltamassa säätiömallia, muut laitosmallia.

    Se että muillakin kuin valtion virkamiehillä on julkisia tehtäviä ja vastuu niistä, ei ole uutta. Esimerkiksi uskonnollisten yhteisöjen edustajat vihkivät avioliittoon.

    Ajatus lienee irtautua yksityiskohtaisesta budjettiohjauksesta.

    VastaaPoista
  4. Olen huolissani julkisuuslain toteutumisesta säätiöpohjaisessa yliopistossa. Jo nykyisessä tilanteessa yliopistot tai ainakin niissä toimivat virkamiehet aina välillä kuvittelevat olevansa ko. lain yläpuolella. Säätiömalli antaa mahdollisuuden jäädä kaiken julkisen tarkastelun ulkopuolelle. Pelkään, että rahoittajien kontrolli ei aina takaa riittävää kontrollia.

    Oopperan toiminta on tästä hyvä esimerkki.

    VastaaPoista
  5. Ihmettelen tätä rasismikeskustelua. Rodulla ei ole väliä, vaan koolla. Pienet miehet suurissa asemissa ovat pilanneet kautta aikain olemassa olevat yhteiskunnat. Vihatkaamme siis kääpiöitä.
    Tunnettuja kääpiöitä ovat Timo T.A. Taukki, Napoleon, Mauri Pekkarinen, Tom Cruise, Putin, mieleltään pieni Astrid Thors, Medvedev, Erkki Liikanen ja yliaktiivinen ulkoministeri Aleksander Stupido, jonka mielipiteet ja naama ovat pieniä kuin hampaattomalla pimpalla.

    Kyllähän se eräskin yliopiston rehtori kävi pilaamassa ammattitaidottomuudellaan Tietoenaattorin toiminnan, joten siitä on hyvä jatkaa samaa toimintaa säätiöissä, joiden tuloksista ei olla tilivelvollisia kellekään, eikä kukaan voi rahankulutusta omiin taskuihin tarkastella.

    VastaaPoista
  6. Ad Alo: - Hallituksen esitys: Yliopistojen valtiollinen rahoitus jatkuisi entiseen
    tapaan, mutta valtion ja yliopistojen suhde perustuisi normiohjauksen sijasta enemmän
    monivuotisiin sopimuksiin. Yliopistojen toimintaan sovellettaisiin edelleenkin julkisuusperiaatetta ja yleistä hallintolainsäädäntöä, ja ne olisivat valtiollisten valvontaviranomaisten valvonnassa.

    VastaaPoista
  7. Rotuja ei ole. Mutta rasismia eli rotuun perustuvaa syrjintää on. Tämä on normaalia byrokratian logiikkaa. Arvostelu kielletty sakon uhalla.

    Ymmärtääkseni laki kieltää kollektiiviset rangaistukset. Vai onko se urbaanilegenda?

    Ehdotankin, että tämä nykyajan stiiknafuulia – rasismi - korvataan termillä simputus.

    Nollatoleranssi ryhmä- ja yksilökeskeiseen simputukseen!

    Allekirjoitan tällaisen vetoomuksen heti, mutta hallitusherrojen keekoilua vastustan niin kauan kuin sananvapaus voittaa kieltolait.

    Eli en kovinkaan kauan.

    VastaaPoista
  8. Kemppinen & alo:

    Alon kanssa ehdottomasti samaa mieltä. Julkisuuslailla ei ymmärtääkseni ole mitään tekemistä valtiollisten valvontaviranomaisten valvontaan.

    Yliopistot muuttuvat säätiöidensä kanssa suljetuiksi laitoksiksi, joiden rahanahneus kostautuu tulevaisuudessa huikealla tavalla ahneuden ja korruption saadessa yhä raaempia muotoja.

    Me veronmaksajat maksamme koko lystin loppupelissä verotuksen kautta, tai tuotteiden hinnoissa. Mikään ei ole ilmaista.
    Ja, kuten tunnettua, lakimiehet valmistuvat yliopistoista joten kukapa omaa pesää likaisi. Siksi julkisuuslain periaatteen on oltava mahdollisimman avoimessa muodossa.

    Tosi asiahan on se, että suomalaiset yliopistot ovat jo nyt korruption ja väärinkäytösten pilaamia suurelta osin.

    VastaaPoista
  9. Vasta nyt tiedämme varmasti, että olemme kaikki ”neekereitä”, mutta tässä välissä rodun käsitteeltä on pudonnut huterakin tieteellinen pohja.Pikemminkin rodun käsite on viime vuosien populaatiogeneettisen tutkimuksen läpimurtojen vuoksi vahvistunut. Yhdysvalloissa tehtiin esimerkiksi tutkimus, jossa eri rotuja tms. (valkoiset, mustat, itäaasialaiset, latinot) oman näkemyksensä mukaan edustavia henkilöitä laitettiin DNA-testiin. Näistä tuhansista ihmisistä syntyi klusterianalyysissä neljä ryhmää, jotka vastasivat noita mainittuja rotuja tms. 99,9 prosenttia tutkimuksessa mukana olleista päätyi siihen ryhmään, johon omastakin mielestään kuului.

    Rodun käsitteen kannalta on toki ongelmallista, missä yksi rotu alkaa ja toinen päättyy, koska geneettinen muuntelu on maantieteellisesti jatkuvaa, mutta vastaavia ongelmia liittyy toki lukuisiin muihinkin tieteellsiiin käsitteisiin.

    VastaaPoista
  10. Keväiset kiitokset Kemppiselle yllytyksestä! Luin juuri Aulis Aarnion "Vastahankaan" ja maalaismiljöön kuvaus palautti kuuden vuosikymmenen takaisen lapsuuden kyläyhteisön ja sen suvaitsevaisuuden mieleeni.
    Tuttua, amitsu, sanovat anonyymit kotikiusatut ja Kunnaksen Ilkka.

    VastaaPoista
  11. Eikös meillä ole kokemusta ns. yksityisistä yliopistoista ainakin Turussa ja Tampereella. Niin vain kävi, että valtion pussille nekin päätyivät. Näin käy aina. Ihan aina. Yhtä varmasti kuin Kepu pettää, niin "yksityiset" yliopistot suomalaisessa yhteiskunnassa imevät veronmaksajaa. Olkoon hallintomalli mikä tahansa.

    Palataan asiaan muutaman vuoden kuluttua kun pahin vaahto ja kuola on pyyhitty säätiöyliopistojen kannattajien leukaperistä talouden mentyä kuralle, ja tehdään taas uudistuksia, jossa valtiota eli meitä veronmaksajia taas lypsetään uusuudistuksilla.

    VastaaPoista
  12. Hallå gubbar, hallå Jarmom: Aloitetaan alusta:

    1. Yliopisto ei ole pelastuslaitos, joka pelastaa mitään firmaa eikä myöskään kumoa niitä; sen firmat tekevät ihan itse: kuka käski kuunnella mitä akateemikko sanoo koska se on aina akateemista eikä pragmaattista. Akateemisuus juontaa juurensa teoriaan ja sana teoria on näkemistä mutta se ei tarkoita, että kaiken näkemisen yhteydessä lojuu totuus; mehän näemme sitä mitä haemme nähtäväksi.
    Kun minulla oli pieniä lapsia minä näin pelkästään lastenvaunuja ympärilläni - nykyään en näe niitä lainkaan ihan kuin ei enää olisi pieniä lapsia kuskaavia vanhempia enää. Näkee mitä haluaa. Akateemikko näkee teoriansa ja akateemikon neuvo on aina akateemikon joka pohjaa loogiselle ajatukselle joka on loogisesti totta (tai todennäköisyys on suuri). Mutta se, että onko se poliittisesti fiksua hyödyntää loogisesti pidettävää totuutta siinä ja tilanteessa ei ole akateemikon syy tai neuvo, joka ohjaa. Vastuu on myös kuulijassa koska ohjauspyörän vastuuhenkilö eli operatiivinen johtaja on kaiketi myös akateemisesti koulutettu ja pitäisi olla paremmin perillä miten asiat ON. Mutta jos oma johtajuus ei olekaan ollut up-to-date? Silloin vetoaa yliopistoon ja sen korkeimpaan ikäänkuin Sokrateeseen. Mutta rehtori ei voi olla Sokrates, rehtori voi vain toistaa mitä Sokrates on joskus väittänyt. Tilanne on aina ohjaava milloin ohjauspyörää pitää vääntää ja sen lisäksi yksinkertaisesti laskentakyky: mistä arvo tulee ja mikä on menossa ja uskoa siihen itse. Jos ei usko ei voi onnistua. Itse näin miten Tietoenatorilta karkasi työntekijät pihoille kuin pelkäävät kanit: heidän mielestä kulttuurissa ei ollut inhimillisyyttä, ei johtajuutta sillä lailla vaan ainoastaan rajut menetelmät, joiden avulla prässättiin ja palkittiin prässättyjä sillä lailla, että kun vihdoin saivat ns. palkintonsa olivat samalla työkyvyttömiä pitkäksi aikaa eli loppuunpalaneita.

    2. Yliopiston vaara on oman kulttuurinsa vangiksi jääminen ja sen takia uusi ministeri heti määräsi pakolliseksi opiskelun ulkomaan osuuden. Tästä on ollut kyse; vaikka osaavat eespäin ja taaksepäin Katekismuksensa eivät osaa soveltaa enää meneillään olevaan maailmaan kuten Kemppinen tässä viittaa. Ovat siis lähtökohtaisesti rakastuneita omaan akateemisuuteensa ja minulle sanoi (oikeasti paras opettaja joka oli siksi hassua) ettei heidän tehtävä ole opettaa sivuaineopiskelijoita vaan etisä uusia Hintikoita ja von Wrightejä. Minä en tiennyt minne katsoa; tämä oli jotenkin hupaisaa; miten nämä akateemikot uskovat ikinä, että voisivat sellaisia edes löytää koska kompensoivat kaiken arvostelun siihen entiseen Hintikkaan ja von Wrightiin. Piti olla samanlainen ananas kuin he itse tai kokemansa. Uutta ei siis huomioitu lähtökohtaisesti ja voisin väittää että parhaimmat filosofian osaajat tulevat juuri sivuaineiden kautta koska ovat sillä lailla jotain muutakin miettineet kuin se, että kopioivat mahdollisimman lähelle Hintikkaa tai von Wrightiä.

    Oppiminen on siksi hauska laji; pitää varoa ettei vaan opi.

    Opetus on myös hauska laji; pitää varoa, ettei omaa näkemystä mene opettamaan. Siksi minua ontologiassa opettava opettaja oli hyvä, koska hän vain kertoi mitä eri teoretikot olivat sanoneet ja missä kohtaan he erosivat näkemyksistään. Oli siis helppo ymmärtää omilla aivoilla ja siirtää tieto omiin mielipidemuokkauksiin. Minä en voi sietää sellaista, kun opetus on yhtä tajunnanvirtaa, ja opettaja yrittää väkisin siirtää oman pään sisällä vallitsevaa mystistäkin uskomusta joka pyörii hänen puoleksi hypnotisoituneessa tilassa. Outoa ja täysin väärää ajankäyttöä.

    Opetuksen, valmennuksen ja coachingin eroja ei tajuta lainkaan ja ihmisiä vedätetään, istutetaan ja häiritään enemmän kuin ,että heitä vain opetettiaisiin kunnioituksella. Opettajat ja yliopiston väki potevat vähintään yhtä paljon komplekseja kuin kansa ylipäänsä mutta peittävät sen omiin omnipotentteihin (kaikkivoipaan) uskomuksiin ja kuvitelmiin omasta oikeassa olemisesta. Kunnes toisin todistetaan.

    Suomessa on ollut se hyvä tilanne, ettei meidän kulttuuri ole ihan vielä asettunut sosiaaliseksi yhteistoiminnaksi missä pitkittäisluokitusten syndroomien tutkiskelu menisi lopullisesti umpeen. Kun ihminen elää akatemiassa kuin kala elää vedessä se ei enää erota mikä on vesi ja mikä on minä. Se on sen ainoa paikka enää pärjätä ja tätä sokeutta tai tyhjyyden tilaa ei saa poistumaan ilman ,että kokemus kohtaa käsitteet ja käsitteet kokemuksen. Meillä on siis kuviteltu että voi kuivaharjoitella itselleen tietoa mutta Hume ja Locke jo sanoi, ettei voi. Kokemus on ainoa tie osaamiseen: osaaminen ainoa tie ymmärykseen ja ymmärrys ainoa tie teoriaan eli näkemykseen. Mutta meillä istutaan edelleen siellä temppelissä ja puidaan omia kalan vesi -juttuja. Kuten Kemppinen sanoo valaan vatsassa olemisesta. Ei enää kohdata oikeaa ja jos eivät saa olla yhdeydessäkään rahan osalta niin miten nämä itseriittoiset ja narsistiset ihmiset koskaan tajuavat, ettei maailma ole paha vaan he ovat itse lukkiutuneita omiin kuvitelmiinsa ja se on vielä pahempi alku seuraaville sukupolville.

    3. Jos tutkimus ja opetus on aina vain ja ainoastaan samojen henkilöiden kautta niin vallitsee tilanne missä ulkomaailma elää 1971 Skinnerin maailmassa sillä virastot olivat silloin oppineet sitä ajattelua ja se on jäänyt seiniin ja yliopoisto elää sinnikkäästi omaa 2009 maailmaa missä kuvitellaan, että virastot toimisivat heidän lailla. Mutta tämä diskrepanssi todellisuuden (maailma jossa joudumme elämään) ja yliopisto eivät kohtaa mutta ei se ole firmoista johtuva vaan virastoista! Virastot junnaavat vanhassa DDR:n mallissa ja pyrkivät estämään elämää ja vapautta ja siirtämään indoktrinoituun malliin luukusta luukulle ja paperi seuraavalle...(eivät siis todellakaan osaa asettaa ihmisiä keskiöön) ja tämä on mielestäni asia, josta ei puhuta koska nuoriso kuvittelee, että yliopiston sisällä oltaisiin pragmaattisesti perillä missä jokin asia on päin helkkaria. Ei olla - siellä lauletaan omaa laulua ja se on tavallaan oikea asia sen ns. oikean tiedon kannalta mutta elämä on myös tiedon lisäksi tunnetta, irrationaalisuutta, valtataisteluja, globaaleja poliittisia lobbauksia jne jne joista teoreetikot eivät tunnista juuri mitään kun eteen joutuvat koska eivät ole hengittäneet ulkoilmaa.

    Ja siksi ja minun mielipiteeni on se, että ulkoota pitää päästää ihmsiä sisään ainakin kertomaan mitä elämä ON ja mitä teoreettinen elämä ON ja mitkä asiat vaikuttavat vähintään yhtä paljon kun pelkkä raha (jos rahalla tarkoitetaan ostettua tiedon tuottamista). Raha sokeuttaa jos se tulee liian helposti mutta eivät kaikki köyhät silti oikeassa ole eikä kaikki rikkaat paskoja.

    Eettiisyys on tapa ajatella, praxis josta ei myöskään mitään puhuta; kun on oikea ajattelu pedagogisesti ei rupea tuomitsemaan Kantin lailla pikkujutut, typerät lässytykset ja narsistiset mutu-fiilikset vaan osaa katsoa korkeamalta mutta ihmisen osaaminen on aina sitä mitä on tehnyt eikä sitä mitä on pelkästään lukenut joka on vain hologrammi (Locken idea vrt impression). Yliopiston ihmiset osaavat kirjaston hyllyt, missä on wc:n ovi, missä on keittiö ja missä lautaset, missä on B-hylly ja missä on hissi. Sen he osaavat - siis OSAAVAT - koska se on heidän kokemus. Jos ovat joskus esimerkiksi joutuneet kamppailemaan elämästään esim. yrittäjänä ja kolme huutavaa lasta kotona, velkoja, laskuja, dokaava mies jne niin osaavat jotain ihmisenä olemisesta kun se ei nojaa muiden vastuuseen. Olisi hyvä kaikille tietää realismi ensin.
    Kun ovat seuranneet miten esim. mainontaa tehdänä alkavat oppimaan miten vale tehdään kun se tehdään tyylillä ja ajan hengessä. Kun ovat joskus tehneet ICT:n pohjia tietävät mitkä asiat voi vaikuttaa lähtökohtaisesti väärään järjestelmään joka on enemmän portti sisään kuin portti ulos eli puhtaasti urkinta-laite ja se myydään silti Halleluja- silmin mm kunnille. Tietää mitä on mahdollista ja miten optiot ja suuret rahat saavat ihmiset tekemään mitä vaan. Mitä vaan. Narkkarit pestataan siksi, että ne vasta tekee mitä vaan. Minä jouduin sanomaan yhdelle (taisi tulla Tietoenatorista myös) ettei hänen pidä laittaa reikiä ihmisten sovellutuksiin koska se vastaa jo sitä, että hammaslääkäri poraisi reikiä (!) eikä paikkaisi niitä.
    Jos siis lähdemme kulttuurina epäeettiselle linjalle siksi ,että oma minuus on metsäläinen edelleen eikä ymmärrä miten itsenäinen maa ei voi elää sillä, että kaikki kusettavat kaikkia - niin kulttuuri tulee kuolemaan. Ellei siis meidän johtajat ota vastuuta (tarkoittaa rehellisyyttä, pitkämielisyyttä ja hyvyyttä tyhmien kaitsimiseen) niin ei pelasta kulttuuria mikään Stubb eikä muukaan naama.

    Silloin valta - kuka vaan - vie sen, mitä emme oman typeryytemme takia kykene ylläpitämään omanamme. Käy kuin Kosovolla jos huonosti käy; Jugoslavia oli vielä ihan kiva paikka - kunnes alkoi idiotismi ja sikamaisuudet kulissien takana. Johtajat siis edellä mitä pienet perässä. Pitää antaa periksi vaikka sielua sattuu.

    Nimimerkillä: tiedän miltä tuntuu sorsinta, kiusaamiset ja ikuiset taistelut edes ihmisarvon puolesta - ja silti SILTI NAURAN VIELÄ.

    4. Yliopiston ongelma on siis sen oma henkilökunta ja sitten jokin idealistinen porukka joka peräänkuuluttaa demokratiaa tietämättä miten juuri demokratiassa käy näin kun on käynyt jos emme omaa korkeampia johtajia, joiden silmät ja aivot ovat lähtökohtaisesti eettisempiä.

    Demokratia lasten huutamana on kuin Jenkkien huutamana; we want more power, we want money and honey. Ongelmat eivät sillä lähde en usko ainakaan. Ongelmat lähtevät kertomalla missä on paha ja miksi kaikki temppelin sisällä eivät edusta oikeaa pragmatismia ja miksi ne, jotka sen tajuavat joutuvat muiden silmätikuksi. Siksi, että ovat vastus idiotismille. Keep on siis: älä lannistu - tämä on vain ajassamme juuri nyt. Kyllä se vielä helpottuu.

    I love you enyvei. Puss och kram: håll ut.

    VastaaPoista
  13. Jollakin on nyt faktat oikosulussa: TietoEnatorin ja Tietoteht aan pitkäaikainen toimitusjohtaja vuorineuvos Matti Lehti toimi muutaman vuoden hallituksen puheenjohtajana, kaikkea muuta kuin ulkopuolisena. Hän on Kauppakorkeakoulun kanslerina aktiivisesti ollut Aaltoa ajamassa, mutta nimenomaan akateemisissa ympyröissä business-henkilönä, ei toisinpäin.

    Hallintoneuvostot eivät nykylain mukaan nimitä toimitusjohtajia, mutta yhtiökokous sen voisi tehdä. Listayhtiöiden corporate governance -koodi tosin perustellusti suosittaa toisin.

    Komeasti koleaääninen, ylioikeustasoa, tohtori Kolbe esiintyi kummastuttavasti Markku "von" Heikkisen yliopistokeskustelussa vähän aikaa sitten. Minä kyllä ostan kunnallisvertauksen, ei ole hyvä jos asioista päättävät palkolliset, ulkoiset jäsenet todella tarpeen. Voin todistaa miten erilaista on ulkoinen hallitustyö sisäisestä. Valitsijat katsokoon etteivät valitse ulkopuolisia, jotka pihalla, säätiöyliopistoissa ainakin on jo aluksi kovat tiede- ja johtamisammattilaiset liikkeellä. Onkohan VTT:n pääjohtaja joukosta ainoa, jolla tohtorius on honoris causa.

    VastaaPoista
  14. http://www.snapsvisor.eu/dryckesvisor/alla-visor.asp

    Se mikä laulaen tulee se viheltäen menee..

    Kivoja snapsilauluja ja muita kerättyjä tietoja valaan vatsassa liikkujille onnettomille, joiden holyness alkaa tänään illalla jossain

    VastaaPoista
  15. Rienzille kirjoittaa JarMom Jollakin:

    Matti Lehti (s. 1947) on Helsingin kauppakorkeakoulun kansleri. Aikaisemmin hän oli TietoEnator Oyj:n toimitusjohtaja vuosina 1989–2005 ja sen jälkeen yhtiön hallituksen puheenjohtaja 8.5.2008 asti.

    Tätä minä tarkoitin. TietoEnatorin kummalliset "väärinkäytökset" ja epämääräiset muut sotkut lisättynä huonolla suunnittelulla ja korruptiolla lisääntyivät suuresti vuosien 2000-2004 aikana.

    Ja mitä tulee yliopistojen (lue:henkilöiden) veronkiertoon ja korruptioon, on asia helposti tarkistettavissa ja hoksattavissa esimerkiksi Osakeyhtiöhaulla nimien perusteella.

    VastaaPoista
  16. Ad Homo garrulus,

    En tiedä, kuka uusi ministeri "määräsi pakolliseksi opiskelun ulkomaan osuuden". Ainakaan tutkintoasetukset eivät tällaista pakollista osuutta tunne. Tutkintoasetusta alemmat määräykset opintojen sisällöstä ovat puolestaan osa yliopiston itsehallintoa, johon ministerin ei pidä puuttua.

    Ad JarMom,

    Eivät suomalaiset yliopistot ole "korruption pesiä". Päivastoin: liiallinen "objektiivisuuteen" pyrkiminen vie järkyttävästi resursseja, jotka despoottisemmassa hallintomuodossa jäisivät järkevään käyttöön. Esimerkkinä olkoon tutkijakoulujen virkojen jako: Nämä kolmivuotiset palkalliset tohtorikoulupaikat jaetaan yleensä etukäteen tohtorikouluun osallistuvien laitosten ja yliopistojen kesken ja annetaan professoriensa esittämille hakijoille. Muodollisesti kyse on kuitenkin tavanomaisesta viran aukijulistamisesta ja avoimesta hausta. Resursseja säästäisi, kun professoreille annettaisiin virallisesti lupa nimittää kiintiönsä mukaiset tohtorikoulutettavat mielivaltaisilla perusteilla ilman valitusmenettelyjä tai avointa hakua.

    VastaaPoista
  17. Ad Omnia: ei Suomeen olla perustamassa yksityisiä yliopistoja.

    Opetukseen haetaan joustavampia rakenteita. Tällä hetkellä vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että opetus- ja tutkimushenkilökunta joutuu haaskaamaan 75 % ajastaan "laitoshallintoon" ja vastaavaan.

    Itse en jaksa olla huvittunut siitä, että junalippu (esim. Helsinki-Turku) on liitettävä matkalaskuun. Sama koskee lentolippua, jonka yliopisto on tilannut asianomaisen virkamatkamääräyksen nojalla. Ellei lipun kantaa ole, matka jää omaan piikkiin.

    VastaaPoista
  18. Ad Omnia: tietyisti yliopistojen rahoitus on tarkoitus jatkossakin hoitaa veronmaksajien varoilla.

    Millä muullakaan?

    "Säätiöyliopisto" ilmeisesti johtaa sanana ajatukset harhaan. Tärkeää on kai, ettei yliopiston johdossa istu opetusministeriön virkamiehiä tai pelkästään professoreita vailla vastuuta varainkäytöstä.

    VastaaPoista
  19. Ad Antti Kolari: - En ole ennen kuullutkaan säätiösalkuista.

    Säätiö ei saa periaatteessa harjoittaa liiketoimintaa. Siksikin on erikseen Stadionsäätiö ja erikseen Veikkaus Oyj.

    VastaaPoista
  20. En ole byrokraatti - uusi opetusministeri mainitsi poliittisesti tärkeäksi sen, että ulkomaanosuutta lisätään ja pakollistetaan mahd. pitkälle. Tämä on ministerin työtä: kertoa painopisteet. Kuka laki-ehdotuksia väsää ja vie läpi on siis kuten sanoit byrokraattien asia, mikä pitäisi olla sopisoinnussa ministerien puheiden kanssa, mitä eivät usein ole. Ja näistä lyhyistä virkaintoisista herrasmiehistä niin sanottakoon se, että Pekkarinen on kuulemma niitä ainoita (Tuomiojan lisäksi) joka lukee kaikki paperit.

    Se on siis jotain myös: pitää huolen että sanamuodot eivät falskaa loppumetreillä.

    Muuten olen huomannut sen, että pieni räksyttää, isot haukkuvat ja keskikokoiset toimivat parhaiten. Mutta poikkeukset vahvistavat sääntöä ja pieni voi olla kuten ruotsalainen sanoo: naggande god.

    Hampaattomallekin.

    VastaaPoista
  21. Hyvä Jukka Kemppinen:

    Itse en jaksa olla huvittunut siitä, että junalippu (esim. Helsinki-Turku) on liitettävä matkalaskuun. Sama koskee lentolippua, jonka yliopisto on tilannut asianomaisen virkamatkamääräyksen nojalla. Ellei lipun kantaa ole, matka jää omaan piikkiin.Kuten totesit, veronmaksajien rahoilla sitä matkustellaan. Pidän yhteiskunnallisesti erittäin tärkeänä juna- lentolipun liittämistä matkalaskuun. Se on pieni vaiva.

    Viime vuonna selvittelimme eräitä kummallisia yliopistoväen matkusteluja, joissa matkalaskut antoivat alkusysäyksen korruption pohdinnalle.

    Matkalaskuista selvisi määränpää, mutta mitään muita kuluja (hotelli-ruuat-jne) ei löytynytkään. Ajankohdan perusteella oli helppo oivaltaa mitkä firmat olivat oleskelun viinoineen, hotelleineen (luxus) ruokineen ja juhlimisineen kustantaneet, ja joilta ko. henkilöt myöhemmin "tarjouskilpailun" jälkeen tilauksensa tekivät.

    Tällainen oli vain jäävuoren huippu siitä, millaista korruptiota, Hyvä Veli-järjestelmää ja väärinkäytöksiä yliopistomaailma on täynnänsä.

    Julkisuuslaki:

    www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621

    ei tule toimimaan, kavennusten takia, uusissa yliopistoissa.

    VastaaPoista
  22. JarMomille: Ensin kirjoitit erään rehtorin käyneen sotkemassa yhtiön asioita ja synnytit sillä aivan väärän kuvan asioista. Ko. yhtiö on Lehtin luomus. Hän muuten aloitti kanslerina jo hpj-aikanaan, Prihtin seuraaja.

    VastaaPoista
  23. Kun on kysytty kuka haluaa määrätä pakolliseksi ulkomaan osuuden niin pari havaintoa Turun yliopistoon v. 2002 perustetusta Eduskuntatutkimuksen KeskuksestaKeskuksen huippututkija Henna Virkkunen vaikutti telkkarissa niin tavattoman kiltin ja ahkeran oloiselta, että joku looginen selitys hänen ministeriydelle pitää löytyä. Niinpä surffasin sinne ja tänne ja sieltähän se pulpahti pian esille: lisensiaatintyö "Ministeri saa syyttää vain itseään". Ministerieroihin johtaneet poliittiset skandaalit uutistapahtumina Juhantalosta Jäätteenmäkeen 1991-2003, lisäksi väitöskirja työn alla - siis oikeasta aiheesta tähän aikaan ja paikkaan.

    VastaaPoista
  24. veronkiertoa veronkiertoa...

    eikös panna yksi verokanta vaan. aina kun rahaa liikkuu tai omaisuutta vaihtuu, niin 5 % valtiolle. Eikä yhtikäs mitään muita veroja...

    jokainen tietäis, että valtiolle heti 5 %... pois vuotuiset veroilmoitukset ja tilikaudet. vain yksi tilikausi, syntymästä kuolemaan, perustamisesta romukoppaan.

    tietoteknisesti helppo juttu.

    VastaaPoista
  25. Tarkennus TH:lle.
    Tieteellisiä käsitteitä ovat kunta, pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku ja laji. "Rodun käsite" ei ole tieteellinen eikä vahvistu minkään tutkimuksen kautta. Mikä tahansa käsite vahvistuu vain käsitteitä kuvaavia termejä käyttävien ihmisten kielellisten ratkaisujen kautta. "Populaatiogenetiikka" ei tutki "rotuja" vaan "populaatioita".

    VastaaPoista
  26. Rienzille:

    Sorry meni ajatuksissa kirjoittaen rehtorit ja kanslerit sekaisin-

    Minusta muutama vuosi jonkin yrityksen toimitusjohtajana on käynti ja yli 6 vuoden käynti oleskelua ja yli 10 vuoden oleskelu on jo liikaa.

    VastaaPoista
  27. Voihan sitä yrittää toisenlaista lainkäytäntöä. Että, kaikki mikä nyt on rikkollista, onkin tulevassa salittua. Vaan se joka lankaan menee, onkin rikollinen.

    Jos logiikka oli ennen a & b, niin uusi logiikka olisikin NOT(a & b ).

    VastaaPoista
  28. Ad JarMom_ - taisi jäädä minulta epäselvästi sanotuksi. Kuitti junalipun (2. lk) ostamisesta ei kelpaa. Vaaditaan leimattu lippu.

    Tähänastinen ennätykseni on 13 meiiä, faksia ja kirjettä junalipusta Turkuun ja kahden tunnin kuluttua takaisin.

    Tuo "veronmaksajien varoilla" hiukan väsyttää välillä. Valtion varoilla minä olen elänyt 40 vuotta. Mistä ne veronmaksajat ovat ne varat saaneet? Työantajilta ynnä muilta.

    VastaaPoista
  29. Jukka Kemppiselle:

    Itsekin epäselvensin. Tähdennän veronmaksajilla olevaa oikeutta tarkistaa ja tarkistuttaa kaikki julkisuuslain mukaiset tiedot, koska valtion varoista on kyse.
    Tästä syystä osakeyhtiöt erikseen.

    Onhan näitä muitakin vastaavia kuittipelleilyjä muillakin, kuten Porvoon ryhmällä. Matkakuitit löytyvät, muttei mitään tietoa kuka oleskelun ulkomailla kustantaa... joskin helppo selvittää...

    VastaaPoista
  30. Kaikille meille jotka olemme "valtion varoilla matkustaneet" ja niille, jotka siitä ovat katkeria.

    Ei sitä matkaa olisi ikinä tehty ilman työmäärettä.

    Ennen ei ollut vittumaista kuittisotaa, sen kun antoi kuitit niistä vastaavalle ja itse maksamat lippurahata tulio joskus, yleensä noin viikossa tilille.

    Nyt maksaa itse, sisäänlaittaa tietokoneohjelmaan jota ei ymmärrä, itse, eikä se raha tule takaisin.

    Eräs viisas, jonka nimen arvoisa bloginpitäjä ehkä muistaa, arvioi että ns. liipaisukynnys on n. 20 euroa. Että sitä pienempiä kuitteja ei perkele vieköön aleta niihin itsestään isä perkeleestä kotoisin oleviin ohjelmiin syöttämään. Kun siinä voi mennä päivä.

    Kerrotaan se sadoillatuhansilla ihmisillä...

    Kyllä, huonosti toimiva hallinto on varas.

    Joka tienaa sille organisaatiolle paljon niistä ei-maksetuista juna- ja taksikuiteista.

    Mutta meillähän julkishallinnossa oli jo muutenkin niin hyvät liksat.

    VastaaPoista
  31. Jarille:

    Muistaakseni Travel-matkahallintajärjestelmää markkinoitiin ja tetstautettiin pilottina maininnalla sen olevan niin helppokäyttöinen, ettei loppukäyttäjien koulutusta ei tarvita. (*nauraa kippurassa*)

    Lainaus:
    Sekä omien että asiakkaidemme kokemusten mukaan järjestelmä on helposti ja nopeasti käyttöönotettavissa ja maksaa itsensä takaisin poikkeuksellisen nopeasti (*nyt nauraa kippurassa kattokruunussa*)

    Kerran kyselin mitä maksaa yhden rastittavan ruudun laittaminen ohjelmaan. Maksaa 300.000 euroa, koska pitäisi asiakkaat kouluttaa. Laajempi ohjelman muokkaus maksaa sitten 4 kertaa itsensä, koska pohja on niin huonosti koodattu, ettei siitä enää kukaan ota selvää kuka mitäkin ristiin tehnyt, eikä dokumentteja kaikista korjauksista ole edes olemassa. (*nauraen tipahdin kruunusta lattialle*)

    Jäljet johtavat tässäkin sylttytehtaalle. Halpaa beta-paskaa myydään kalliina ja valmiina tumpeloille.

    Kyllä me katkerat veronmaksajat olemme tästä ihan hämillämme. Ei ole olemassa huonoa hallintoa, vaan epäpäteviä yksilöitä hallinnossa.

    VastaaPoista
  32. "Ko. yhtiö on Lehtin luomus."

    Rappiota. Rappiota. Hävetkää te, jotka ette osaa sukunimiä taivuttaa.

    Syvää halveksuntaa.

    VastaaPoista
  33. Vuoden ympäristöpalkinto Travel-ohjelmalle"(RONDO) Pohjoismaiden neuvosto on päättänyt myöntää vuoden 2009 ympäristöpalkinnon matkanhallintaohjelma Travelille. Perustelujen mukaan julkishallinnossa laajasti käytetty Travel on vähentänyt työmatkoja huomattavasti, koska kukaan ei osaa käyttää ohjelmaa tai käyttäjä saa akuutin aivoverenvuodon ennen matkasuunnitelman valmistumista.(...)"

    VastaaPoista
  34. Sukunimien taivutuksesta:

    Eihän tuo tainnut ihan putkeen mennä; tosin mieluummin teen vääryyttä kielelle kuin totuudelle.

    Ja yleisesti ottaen, ei pidä leimata asiaa aivan ongelmattomaksi. Vaikka nyt on taas muodissa astevaihtelun ehdoton ulottaminen sukunimiin, joka pääsääntö toki onkin, on meillä ollut sellaisiakin rappiovirtauksia, että appellatiiveihin (yleisnimiin) sotkeutuvat proprit (erisnimet) pidetään erossa astevaihtelua löysäämällä; tunnen esimerkiksi Meri ja Lumme -nimisiä, jotka jo useassa polvessa taivuttavat Merin ja Lummen. Eikä kukaan liene häpeäkseen unohtanut taivutusta Ryti - Rytin (eikä Rydin) tai, tasapuolisuuden vuoksi, Tanner - Tannerin (eikä Tantereen).

    VastaaPoista
  35. "Ad Omnia: ei Suomeen olla perustamassa yksityisiä yliopistoja."

    Ja säätiötkö ja siinä sivussa perustettavat säätiöyliopistot eivät ole itsenäisiä oikeushenkilöitä ja ovat siis osa julkista hallintoa?

    Kyllä lukisin ne yksityissektorille.

    VastaaPoista
  36. Ad Anonyymi: - esimerkiksi Sitra on itsenäinen, julkisoikeudellinen, lailla perustettu rahasto.

    Sanan "säätiö" käyttäminen ei ole sama asia kuin "yksityinen yliopisto".

    Katso lähemmin hallituksen esitys yliopistolaiksi 2009

    VastaaPoista