Sivun näyttöjä yhteensä

31. toukokuuta 2008

Sorokka

Nykytermein eilen käyttämäni ”miehittäminen” olisi ”ulkoistamista” tai ”aliurakointia”.

Ari Raunio selostaa yhdessä venäläisen Juri Kilinin kanssa julkaisemassa teoksessa Jatkosodan hyökkäystaisteluja 1941, josta kuvakin on otettu, muun ohella seuraavaa.

Saksalais-suomalaiset sotilasneuvottelut Helsingissä 2.-.6.1941:”…Saksalaislähteiden mukaan Heinrichsin muistio päättyi toteamukseen, että tiedoksi tulleet Saksan korkeimman sotilasjohdon ajatukset elähdyttivät suomalaisen sotiaan sydäntä ja ymmärrettiin historiallisiksi. Muistion lukemisen jälkeen Heinrichs jatkoi puheenvuoroaan todeten, että Suomen tuhatvuotisessa historiassa oli nyt ensimmäinen ja viimeinen kerta, jolloin Suomen kansa voisi ikiajoiksi vapautua perivihollisensa painostuksesta…”

”Suomalaiset halusivat perustuslain tasavallan presidentille asettamiin velvoituksiin viitaten, että Suomi ei joutuisi aloittamaan sotilaallisia toimi Neuvostoliittoa vastaan eikä vihollisuuksia aloitettaisi Suomen alueelta. Heinrichs totesi, että Suomen väestöstä 46 % oli sosialisteja. Ainoana maata koossa pitävänä voimana oli sotamarsalkka Mannerheimin persoona. Ajatus hyökkäämisestä olisi myös uusi. Suomi pitikin hyvänä, että saksalaisten operaatio alkaisi aikaisemmin, ja toivoo sen provosoivan Neuvostoliiton hyökkäämään ensin.”

Meitä on kyllä helppo johtaa harhaan. Mehän menimme oikein kuorma-autolla ottamaan ryöstetyn alueen takaisin. Siis ensimmäisenä Kannas ja Kannakselta varsinkin Viipuri.

Hyökkäys Kannakselle alkoi heinäkuun viimeisenä päivänä. Silloin Laatokan rannassa oltiin jo Vitelessä, lähellä vanhaa rajaa.

Viipuri vallattiin 29.8. Runsaan viikon kuluttua siitä alkoi ”rosvoretki” vanhan rajan yli Tuuloksesta Aunukseen ja Syvärille.

Sotilaiden ja valtiojohdon ratkaisu oli järjellinen ja kohtuullisesti kansan mielialat huomioon ottava. Ryti ja Mannerheim, jotka eivät olleet edes saksalaismielisiä, osasivat varmasti laskea, miten kiire Saksalla oli. Sen oli saatava Neuvostoliitto polvilleen ja Yhdysvalloille muuta ajateltavaa hyvin nopeasti.

Ja idän hyökkäysretken alku oli sotilaallisesti suurenmoinen.

Pidän hyvin luultavana, että Saksa rahoitti Ruotsin välityksellä armeijamme uudelleen varustamisen. Lentokoneita ja panssareita ei annettu, koska niitä ei tarvittaisi. Pöljä poika sotkee fillarilla, kuten sitten tekikin. Polkupyöräpataljoonien nimi oli muutettu kosmeettisista syistä jääkäripataljooniksi.

Tämän oletuksen tueksi ei ole tosiasioita. Jostain ne rahat kuitenkin tulivat, koska valtio ja armeija olivat konkurssitilassa 1940 ja hyvässä iskussa vuoden kuluttua 1941. Jos rahaa olisi saatu takaisinmaksun ehdolla, siitä olisi kai jäänyt arkistoihin tietoja. Nyt tiedämme vain, että sotilaallisten yhteyksien sisältöä on piiloteltu vielä 2000-luvulla.

Ammuksista ja kranaateista ei ollut puutetta. Tuuloksen hyökkäys oli miehet ja laukaukset laskien suurempi taistelu kuin El Alamein.

Neuvostoliitto oli jättänyt viisaasti Suomea vastaan hyvin vähän joukkoja ja sijoittanut painopisteen pohjoiseen, Sorokan suuntaan.

Raunion ja Kilinin kirja on sydäntä lämmittävä. Siinä on katsauksia neuvostokomentajien vaiheista, ja aika usea siirrettiin Karjalasta valvomaan esim. reserviläisten lennokinrakentamistoimintaa Ulko-Mongoliaan.

Siitä käy ilmi sekin, että Neuvostoliitto oli laiminlyönyt sotilastiedustelun pahasti.

Silti suomalaiset saivat kokea saman kuin Saksa. Neuvostoliitto ei mennyt potkaisemalla kumoon. On vaikea uskoa, että jouluun 1941 mennessä kertyneiden tappioiden suuruutta olisi arvattu ennalta.

Enkä vieläkään ymmärrä, mitä suomalaiset tekivät siellä Syvärillä ja Äänisellä. Selitykset eivät vakuuta. Matka sinne oli liian raskas. En ollut ennen tiennyt Raunion kertomista useista kokonaisten pataljoonien kieltäytymistapauksista.

Olisiko syy sittenkin ollut se, että nuoriso oli tottunut elämään jalat ilmassa ja että todellisuuden taju ei ollut silloinaan kansamme eikä sen herrojen vahva puoli?

Pohdin näitä sotaisia asioita selvästä syystä, en kiinnostuksesta sotahistorian, joka vähäinen. Epäilen jatkuvasti, että toisen maailmansodan erinäisissä tapahtumasarjoissa on tiivistettynä sellaisia sosiaalisia ja poliittisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat edelleen tässä ja nyt.

33 kommenttia:

  1. Taas yksi kirja ostettava Kemppisen blogin syyksiluettavaksi.

    Tuo Heinrichs on täynnä salaisuuksia. Kummasti vaivaa mitä mies jättää kertomatta. Mitä enemmän miehestä oppii lukemalla, sitä enemmän avoimia kysymyksiä kertyy. Luultavasti salaa enemmän kuin Airo.
    Ei käy yhteen miehen sodanaikainen toiminta ja jälkeiset YYA-sopimisineen.

    Sosiaalisia ilmiöitä oli I-maailmansodassakin havaittavissa.
    Joyeux Noël, ohjaaja Christian Charion.

    VastaaPoista
  2. Ei Itä-Karjalan valloitus ollut Suomen keksintö, vaan Saksan määrittämä hyökkäyssuunta (olihan mukana saksalaisten oma divisoona 163, joka pääsi Kuuttilahteen. Edellisen päivän tekstiin kommentiksi: aseleposopimus oli jo vuoden 1917 puolella Neuvosto-Venäjän ja Saksan välillä, jossa Lenin selkeästi luopuu Suomesta.

    VastaaPoista
  3. Ei Suomi mennyt Itä-Karjalaan omasta halusta vaan Saksan vaatimuksesta,koska saksalaisten hyökkäys eteni Olhavanjoen suuntaan, jossa oli tarkoitus tavata. Suomalaisilla oli vahvistuksena yksi saksalainen divisoona (163.), jonka paras taistelutahto oli jäänyt Suojärven korpiin.

    VastaaPoista
  4. Kyselet todellisuudentajunkin peraan; jalkikateen arvioiden tietysti nayttaa heikolta, ja laumasielujahan me ollaan. Saksa oli Pariisissa ja Balkan olivalattu ja Venajalla mentiin pitkalla. Tottakai siina vakaampikin innostuu. Mainion 'Rytin paivakirjat' teoksen mukaan realisti Rytikin piti montaa aivan mahdottomalta tuntuvaa juttua selviona ja tavoitteena. (Esim. koko Kuollan saaminen Suomalaisille tai USA:ta uhkaava 'bolseviikkiromahdus'). MUTTA jossain oli suomalaisilla jaita hatiussa! Uskomatonta, etta me suomalaiset emme lahteneet Pietaria 'runnomaan' emmeka systemaattisiin rankkoihin siotarikoksiin.

    VastaaPoista
  5. Wikipediasta löytyy melkoisen mielenkiintoisia artikkeleita, kuten tämä, jonka muutoshistoriasta näkee, että sitä on ollut laatimassa mm eräs yleisesikuntaeverstiluutnantti.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Sodankäynnin_vanhat_totuudet

    siitä siis seuraava;

    "Systeemiteoreettinen tarkastelu tässä tapauksessa on se, että systeemin osien suhteessa on tapahtunut muutos, laadun vuosikasvu on noussut muutamista prosenteista kymmeniin prosentteihin.
    Jos ja kun laatua pystytään nostamaan kymmeniä prosentteja vuodessa, mikään määrä ei pysty ko. laatua pidemmällä aikavälillä korvaamaan.....

    Tietotekniikan, uusien organisaatiomallien, uuden doktriinin, uuden koulutuksen jne. kautta laadun kohentaminen on mahdollista aivan uudenlaisina määrinä. Oleellista yhä enemmän on siis nopeus, oppiminen ja uudenlainen toiminta.

    Toista maailmansotaa pidetään vaiheena, josta laadun ylivoima aikoi. Siinä tekniikan määrä korvattiin paremmalla tekniikalla. Sodan aikana tuli käyttöön monia täysin uusia asejärjestelmiä: tietokone, elektroninen sodankäynti, suihkuhävittäjä, herätesytyttimet, ohjukset, ydinase.

    Nykyaikana ollaan jatkuvasti siirtymässä kohti keskiajalla vallinnutta tilannetta, jolloin taistelukenttää dominoi laatu (ritarit, pitkäjousimiehet, janitsaarit, samurait, mamelukit jne.) ja massan tehtävänä oli vain tukea laatua – liian suuri armeija oli vain logistinen painolasti.

    Pienimmän itsenäiseen toimintaan taistelukentällä kykenevän yhtymän koko on jatkuvasti pienentynyt. Napoleonin aikana se oli armeija (100,000+ miestä). Ensimmäisessä maailmansodassa se oli armeijakunta (50,000+ miestä) ja toisessa maailmansodassa divisioona (20,000+ miestä).

    Nykyisin perusyhtymä on prikaati (5000 miestä) ja USA:n armeijassa se on taisteluosasto, jonka muodostaa panssarijalkaväkipataljoona ja telatykistöpatteristo (noin 1000 miestä).

    Elävän voiman tarve on siis pienentynyt sadassa vuodessa viideskymmenesosaan. Määrä on korvautunut laadulla aseteknologiassa, suojausteknologiassa, informatiikassa ja koulutustasossa."

    Siis muutos on suuri, jos lähdetään siitä, että Saksan tappioon vaikutti oleellisesti liian korkea laatu, esim lentokoneet.
    (Ja kai sen miespullistumankin merkitys jatkuvasti vähenee?)

    Piru kun en tältä istumalta muista, mitkä amerikkalaiset pankit olivat mukana junailemassa jatkuvaa rahoitusta Saksan sodankäyntiin, ainakin Chase Manhattan Bank - nykymuodin mukaan Chase - tulee mieleen, mutta mukana oli kyllä muitakin. Sveitsin kautta asiaa hoidettiin, mutta en vain muista minkä nimenomaan sitä toimintaa varten perustetun pankin puitteissa se homma tapahtui, enkä jaksa nyt asiaa alkaa selvittämään. Ainakin sodan jälkeen kyseiset toiminnot - rahat ja henkilöt, Saksassa, Sveitsissä, USA:ssa ja muualla - löysivät tiensä ja toimensa Chasen holveihin ja konttoreihin.

    Ehkäpä J.K. tietää asiasta enemmän tai sitten Alfred DuPont Chandler, Jr.

    ;)

    VastaaPoista
  6. ”Viipuri vallattiin 29.8. 1941 Runsaan viikon kuluttua siitä alkoi ”rosvoretki” vanhan rajan yli Tuuloksesta Aunukseen ja Syvärille.”

    Ja miksi sen puutavaran pitäisi olla niin kannattavan halpaa vieläkin. Istutaan
    Uhtualla – nykyisessä Kalevalassa, kun ei tuota Shemeikkaa ole niin kunniakasta
    muistaa. Emäntä kertoo miten ruotsalainen lääketehdas kerää pihkaa – se on ainut
    työpaikka paikkakunnalla. Että ensin rahdataan tukit pois ja sitten humanitaarista
    lämmikettä tilalle.

    ”Epäilen jatkuvasti, että toisen maailmansodan erinäisissä tapahtumasarjoissa on tiivistettynä sellaisia sosiaalisia ja poliittisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat edelleen tässä ja nyt.”

    Esim. se että vision nimissä toimitaan ja jalkoihin jääviä ei tarvitse laskea. Syvärille vai Serbiaan – pikakeikka vai ns. kestävä kehitys! Ja samat ihmiset pystyisivät rakentamaan
    maailmaa rauhaa ja toisiaan kunnioittaen. Jos haluaisivat.

    VastaaPoista
  7. Kieltäytymisistä.

    En tiedä tarinan tarkkaa oikeaperäsiyyttä mutta edesmennyt äidin isä kertoi seuraavan tarinan.

    Hänen rykmenttinsä oli Aave (5) jota komensi tässä vaiheessa monissa asioissa mukana ollut A. Paasonen. Kertoja oli em. rykmentin jääkärijoukkueessa. Naapurirykmentin (26) keskuudessa esiintyi runsaasti kieltäytymisiä ja uhkana oli että joku laittaa porukan tai osan siitä sotaoikeuteen. Miksi Paasonen selvitti asiaa on täysin tietämätöntä, mutta ehkä hän osasi suhtautua asiaan viileämmin kuin ao. rykmentin komentaja. Paasonen oli myös sotilasdiplomaatti ja tottunut neuvottelelija, joten ehkä sekin vaikutti

    Paasonen sai tilanteen laukeamaan useamman päivän neuvotteluiden jälkeen. 26 hajotettiin, osa kotiutettiin jne. jne. etc. etc. osv.

    Ilmeisesti kieltäytymiset olivat melko yleisiä ja ne hoidettiin suomalaisen hiljaa.

    Tätä taktiikkaa voi verrata työmarkkinaneuvotteluihin, juuri ja juuri jotakin kerrotaan, mutta harva tieto julkisuudessa pitää paikkaansa, esim. rahasummat ovat yleensä hyvin runsaasti pielessä alaspäin, eli korotukset ovatkin suurempia kuin mitä kerrotaan, kustannus on siis raskas.

    VastaaPoista
  8. Ad Anonymous:

    KV eli Klimenti Voroshilov näyttää muuten olleen näitä lennokinrakennusmiehiä, vaikka sai pitää asemansa. Vakaan käsitykseni mukaan Zhukov oli todellinen sotapäällikkö.

    VastaaPoista
  9. Ad Antti:

    Juuri tuo mainitsemasi joukko mainitaan.

    Paikannimiä oli Tsalkki, Tsopina, Prääsä...

    VastaaPoista
  10. Ad Jussi:

    Rockefeller.

    Erittäin mielenkiintoinen on myös tarina IG Farbenin menestystuotteista. Farbenin amerikkalaisten yhteistyöyritysten voittovarat vapautti jäädytyksestä Robert Kennedy.

    Lentokonebensiinin ilmasotaan Englantia vastaan 1940 myi Luftwaffelle saadun tiedon mukaan Royal Dutch Shell.

    VastaaPoista
  11. Ad Anonyymi - Brest-Litovskista: pitää paikkansa, mutta rauhansopimusta sorvttaessa Trotski heittäytyi hankalaksi.

    Sopimus allekirjoitettiin 3.3.1918.

    Syy- ja seuraussuhteet ovat kiinnostavia. Venäjän armeijan ja yhteiskunnan romahdus, joka johti rauhansopimukseen, teki bolshevikkien kaappauksen mahdolliseksi lokakuussa (maraskuussa) 1917. Heillähän ei ollut enemmistöä eikä merkittävää kannatusta.

    VastaaPoista
  12. ""teki bolshevikkien kaappauksen mahdolliseksi lokakuussa (maraskuussa) 1917. Heillähän ei ollut enemmistöä eikä merkittävää kannatusta.""

    Bolshevikeilla taisi kuitenkin olla vuonna 1917 tarpeeksi vaalirahoitusta sekä vaikutusvaltaisia ystäviä. Loka-Laitinen esittää seuraavan arvion päivän Iltalehdessä.

    "Puolueesta tuli merkittävä vasta sitten, kun Saksan yleisesikunta antoi sille 80 miljoonaa kultamarkkaa vuonna 1917. Sillä rahalla Lenin pani Venäjän asiat sekaisin. Se oli Saksan tarkoituskin."

    Paavo Alkio kuvaa omissa päiväkirjoissaan sotilaiden taisteluväsymyksistä johtuneita "kapinointia", joka tapahtui loppuvuonna 1941. Sotatuomari selvitti tilanteen käyttäen "pehmeitä" menetelmiä. Aluksi upseeristo ei hyväksynyt tätä, mutta kun aikaa kului sai Alkio kiitosta myös komentajilta toiminnastaan.

    Nikke Pärmin lapsenlapsen kirjoittamassa elämänkerrassa on mainittu myös Risto Rydin pojan kirjeestä presidentille(loppuvuosi 1941). Niilo toteaa, että mikäli hänen yksikkönsä joutuu lähtemään eteenpäin Karhumäestä ilman riittävää lepoa, on uhkana kapina.

    VastaaPoista
  13. Ad Jussi: Olen samaa mieltä kanssasi tuon laadun osalta ja silti minä tulkitsen vain sitä tyhmentämistä minkä näkee kun katsoo tätä kansaa. Ei saa edes puhua ihmisille enää sillä he ovat niin pelkääviä, että ensin katsovat mitä naapuri tai joku auktoriteetti on sanonut. Eivät siis uskalla enää kuullakaan vaikka kertoisi heille missä uponnut laiva jossa kultaharkkoja. Eivät siis senkään vertaa kuuntele. Outoa on ollut ja oudommaksi meni kun menin yliopistoon missä minua arvovaltaisemmat ihmiset pakosta halusivat olla tyhmiä. Oli niin outo meininki ja sen sanominen siinä paikan päällä ei ollut mitenkään mahdollista. Nyt alkavat itsekin ymmärtää omaa käyttäytymistä.

    Minä sain silti koiranpään - se vaan paheni tietysti sillä eivät ne halunneet sanoa mistä oli heille muuodostunut jotain ns. totuuksia. Siinä sitten torvit ohjeisti tervettä niin, että puihin meni.

    Meni puuhun: en itse tippunut puusta vaan jouduin katsomaan kun he tippuisivat. Nyt yrittävät kuvata minun kuvallani (koira litistettynä puuun ja kuoren väliin) miten minä asperger-tautinen mukamas olen niin reppana, että hädin tuskin pysyn puussa. He he onpa huonoa ja mautonta huumoria ja tämän päivän Hbl:ssa se reportteri joka on kehdannut mollata tuota poikaa jolla todella ON aspergersyndrooma on mennyt siihen mukaan. Hävytöntä Hbl:ltä.

    Yrittävät mollata minua kun itse olivat tyhmiä jossain suomenruotsalaisissa piireissä. On karvasta sanoa miten asia on ja heille tuo sadistinen huumori on ainoa huumorin laji. Oppisivat siis nauramaan vähän itselleenkin: se on tervettä.

    Laatua ollaan siis juuri noin pienennetty kuten kerrot ja se ei ole leikin asia sillä kansa haluaa ymmärtää omaa maailmaansa eikä taistella sokeita ja kummallisia struktuureja vastaan. Se sairastuttaa ja syö energiaa.

    Jotta firmat menisivät hyvin pitää kunnioittaa ihmisiä ja antaa heille kaikki oleellien, jotta voisivat varttua ja kypsyä. Nyt se estetään ja näin nämä itse itsensä jumalaksi tehneet saavat pian varoa terroristeja sillä he ovat suora seuraus. Ei voi olla nokkela: oikea jumala näkee kaiken ja me, jotka olemme kypsyneet näemme jo paljon enemmän kuin ne, jotka pelaavat nokkelina.

    Kansantalous siis häviää vaikka joku laskee suojaamiseen tai puolustukseen hirveästi kestävyyttä. On paradoksi sekin.

    VastaaPoista
  14. On ollut mielenkiintoista seurata, kuinka sotahistoriamme on taipunut nöyrästi palvelemaan kunkin aikakauden poliittisia tarkoitusperiä.

    Nyt on jo vuosia korostettu ulkomaisen avun merkitystä osasto Kuhlmayn ihmeitä tekevästä vaikutuksesta koko sodankäynnin ulkomaiseen rahoitukseen.

    Mikähän mahtaa olla se Kemppisen 'piilo-opetussuunnitelma', josta hän antaa aina silloin tällöin vihjeitä ja nyt lopettaa sitä aavistellen.

    Propagandahan on aina tehokkainta silloin, kun sen vaikutuksen alainen luulee itse tekevänsä johtopäätökset.

    VastaaPoista
  15. Jussille: " .. taistelukenttää dominoi laatu.." ja "Elävän voiman tarve on siis pienentynyt sadassa vuodessa viideskymmenesosaan."

    Muistaakseni (Defense News n. v. 2000 jälkeen) Hitler oli varustanut huipputekniikalla vain noin 5 % maavoimistaan (armeijastaan?). Tämä keihäänkärki avasi tien ja miesvahvuiset huonommin varustetut joukot putsasivat perässä tienoot.

    Jos katsoo Irakia. Siellä on sama juttu. Sota on julistettu voitetuksi jo vuosia sitten, mutta siivous on kesken ja pahasti. Siivous vaatii edelleen miehiä ja paljon. Mikä sitten katsotaan sodaksi ja mikä ei, on tietenkin määrittelykysymys. Maavoimat valtaavat edelleen maata, muut tukevat?

    VastaaPoista
  16. Itä-Karjalaan menohan on perinteisesti selitetty ihan sotilaspoliittisesti eli kolmen kannaksen puolustuksen helppoudella verrattuna vaikka nykyrajaan.

    Jos sakut olisivat jyränneet neukut maan rakoon, niin Kuolaa ei vain kuolattaisi, vaan siellähän sitä patsasteltaisiin herroina.

    Olen minäkin ihmetellyt, miten 1940 viimeisillään hoiperrullut armeija olikin jo 1941 kovassa iskussa. Luulin vain, että jossakin olisi asia selitetty. Eikö siis ole?

    VastaaPoista
  17. Epäilen jatkuvasti, että toisen maailmansodan erinäisissä tapahtumasarjoissa on tiivistettynä sellaisia sosiaalisia ja poliittisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat edelleen tässä ja nyt.

    Autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku.
    -suomalainen kansanviisaus

    Suomen kansalla on ollut historiansa aikana monta tilaisuutta hukkua.
    -Mauno Koivisto

    Suomen olemassolo on historiallinen ihme.
    -Björn Wahlroos

    VastaaPoista
  18. Tapsa P: ".. Olen minäkin ihmetellyt, miten 1940 viimeisillään hoiperrullut armeija olikin jo 1941 kovassa iskussa..."

    Sen verran osayleisselityksenä, että teollisuus ei kerinnyt talvisotaan mukaan. Strategien mukaan sodan piti syttyä aikaisintaan 1945, mutta kun joku hätäili tai töpeksi, miten vain.

    Oli perustettu vv. 1937 -38 mm. seuraavat toimikunnat: ammuspuristimien hankinta (3.3.1937), Valtion patruunatehtaan laajennus (22.4.1938), sytytinkone hankinnat (26.4.1938), Valtion ruutitehtaan laajennus (9.5.1938)ja hieman myöhemmin varastointi- ja raaka-aineiden hankinta toimikunnat.

    Perushankintamääräraha-38 oli varsin avokätinen ruutien, patruunoiden, sytyttimien sekä näiden raaka-aineiden hankintojen suhteen.

    Myöhäissyksyllä 1939 sodan puhkeamisen aikoihin olivat toteutuneet mm. seuraavat hankinnat:ammusteräs, johtorengaskupari, patruunoiden raaka-aineet, lentopommien ja aseiden valmistukseen ja korjaukseen tarvittavat raaka- aineet.

    Kun talvisota oli loppu, maassa oli potentiaalia polkaista perinteistä sotamateriaalia vuodessa melkoinen kasa. Mistä raha tuli, voi olla mielenkiintoinen kysymys tai sitten ei.

    VastaaPoista
  19. Ad anonyymi: "Suomi ei mennyt Ita-Karjalaan omasta halustaa". -- Mitenkas suu sitten pannaan, kun sotahistoriantutkimus tuo paivanvaloon, etta koko valtavan pohjoisen pihdin idean myivat Hitlerille ja Goeringille kaksi suomalaista kenraalia ja 2 tai 3 everstia! Sanotut henkilot saivat vaatimalla ja makeilemalla Pietari-Tihvina-Louhi-pihti asialle eka luokan tarkeyden, vaikka oljy ja muut rikkaudet olivat aivan muualla. Varsinaiseen suunnitteluun osallistuivat molempien veljesten (vom Bruederschaft) a.o. sotilas-stabit.

    Tata asiaa tutkii jo emeritus Heikki Y-K ja ex-jousnalisti Jukka K (saadun tiedon mukaan juttu). Ainoa hankaluus on se, etta kun nama Suomen sotilaat eivat perinteisesti tehneet mitaan paperille (tai -lla). Aiemmin taman teorian pitavyyden todennakoisyys oli vain 2% mutta nyt se on noussut jo 22 %:iin!

    VastaaPoista
  20. Kun on noita karjalaisnaisia suvussa ja tämä on päähinemyönteinen blogi, muistelen ääneen, että sorokka on myös se käsittämätön huivikas tötsä, joka naidulle naiselle pantiin päähän. Ei hulmunnut neidon hiuksisto enää vapaana sorokan jälkeen.

    Niin että pitäisi kyllä keksiä Suomi-neidolle jokin vähemmän neitseellinen nimitys. On hänen helmojaan sen verran hivuteltu ja sorokkaa päähän soviteltu.

    VastaaPoista
  21. Ad hg

    mulla on tossa seinällä printattu kuva (Schulzin) Ressusta kirjoituskoneen ääressä - naputus menossa; "Oli saattanut olla synkkää."

    Ad kaminiitto

    Näyttäisi siltä, että Irakin suhteen USA on saavuttanut sen mitä oli sieltä hakemassa, se vetäytyminen Irakista on sitten toinen juttu.

    *

    siitä tuli mieleen, että;

    jospa se Irakin sota alkoikin jo Clintonin aikana ja ihan muualla, eli Kosovossa.

    sotien voittajille on aina ollut vaikeaa opettaa, ettei väkivalta kannata, enkä oikein jaksa uskoa, että siinä suhteessa mikään tulee muuttumaan.

    Donald Rumsfeld lainasi Al Caponea elokuussa 2003; "You get a lot more with a kind word and a gun than you do with a kind word alone." eli
    "Kauniilla sanalla ja aseella saa enemmän kuin pelkällä kauniilla sanalla."

    VastaaPoista
  22. Jussi: oletko Amadeus vai Tellu?
    Soitatko ressulle vai vihaatko sitä?

    VastaaPoista
  23. Ad hg

    no joo, mä oon aina ollut Eppu, melkein yhden suhde yhteen, mutta mä olisin kyllä halunnut olla Ressu.

    VastaaPoista
  24. Olen samaa mieltä kuin Airo, joka yhdessä Laguksen ja Raappanan kanssa suunnitteli päämajan toimeksiannosta offensiivia Sorokkaan.

    Hänen perustelunsa Sorokan operaatiosta kysyttäessä oli jota kuinkin niin, että "kun tässä oli kerran sotimaan ruvettu, niin sota oli pyrittävä voittamaan".

    Kyllä minäkin muussa tapauksessa Kemppisen kanssa yhdessä ihmettelisin, miksi Itä-Karjala ylipäätään vallattiin.

    Ja joka tapauksessa oli strategisesti tarpeelista, että etulinja oli tarpeeksi kaukana idässä, jotta mitään taisteluja (esim. keväällä -42) ei tarvinnut käydä kanta-Suomen alueella.

    VastaaPoista
  25. Jos taas Sorokka tarkoittaa neljääkymmentä, niin se on nimeltään varmaankin sama kuin vaara, jonka etunimi on Kiihtelys, joka vastaa 40 oravannahkaa.

    Karjalassa päin oli paljon tavoiteltavia oravannahkoja.

    Täällä etelässä oli makoisia oravaisia vähemmän, kuten Tikkurila nimellään hyvin osoittaa (tikkuri eli dickur eli 10 oravannahkaa).

    Tarton rauhassa taisteltujen Repolan ja Porajärven aikaan oravannahkat olivat jo puuta.

    Karjalasta haettiin juuri sitä. Jopa niin paljon, että sodan sytyttämiä metsäpaloja eli kuloja ryhdyttiin sammutettamaan kesken taistelun. "Jokainen puu ja korsi tarvitaan", vakuutetaan eräässä katsauksessakin sammutuskuvien yhteydessä.

    Rikkaudet olivat kuitenkin Kuollassa, josta toinen ällä on tipahtanut tähän päivään tullessa pois. Se oli talousmies Rytin mielessä enemmän kuin Karjala, joka oli aina KOP:n mielessä viimeistään Tarton rauhasta lähtien. Ei Ryti enää silloin anglofiili ollut kun näistä Saksan lähettilään von Blücherin kanssa keskusteli. Hän oli muuttunut, uuden kohtalon määräämä mies. Kannattaa käydä oikein luvan kanssa lukemassa. (Varsinkin kun elämänkerturit eivät viitsi.)

    Saksalaisten hinta oli oikeus Kuollan hyväksikäyttöön. Niin se oli ollut edelliselläkin kerralla. Ensin tyydytetään suurvallan tarpeet ja loput jäävät itsenäisyydestään mesovalle protektoraatille. Aika monet ajattelivat 1941, että Suomi ei voi jäädä itsenäiseksi toimijaksi, kun suurvalta Saksan kelkkaan lähdetään. Ryti oli käsittääkseni yksi näistä.

    Vastikkeeksi saatiin helmiä ja mielikuvitusta kiihottavaa tulilientä.

    Suomelle luvattiin ennen sotaa mm. Belgian Kongo, kuten Väinö Auer Tulimaalta Berliinin kautta palattuaan ulkoministeriölle raportoi.

    Mutta sitä varten olisi ensin pitänyt hoitaa homma, eli valloittaa koko maailma.

    On muuten muistettava, että Suomen etenemisen itään pysäyttivät vastapuolen taistelevat joukot.

    Eikä lähietäisyydellä sinne päin mentäsessä ollut mitään erityisesti tavoiteltavaa.

    Eihän todellisena tavoitteena voi olla se, että jokin rata tai kaupunki tuhotaan, kuten sotahistoriamme spekuloi.

    Heimoaate valjasti monet mielet taisteluun, mutta he olivat niitä, jotka ensiksi näkemäänsä ja kokemaansa pettyivät. Kun sitten toiset ampuivat takaisin, Suur-Suomi -tervehdykset kirjeiden lopusta hiipuivat viimeistään vuoden 1942 lopussa, kuten Kustaa Vilkunalla.

    Nyt noinkin myöhäisiä terveisiä kannattaa vain ihmetellä. Oliko se realismi niin hukassa. Ja miksi ne, jotka osasivat laskea, eivät saaneet sanomaansa läpi. Ja miksi tämä kaikki on niin salaista.

    VastaaPoista
  26. Jarmom kirjitti: "Ei käy yhteen miehen (Heinrichsin) sodanaikainen toiminta ja jälkeiset YYA-sopimisineen."

    Ai miksei? Molempina aikoinahan nojattiin mahtavimpaan valtioon. Se valtio vain vaihtui.

    VastaaPoista
  27. "Heillähän ei ollut enemmistöä eikä merkittävää kannatusta."

    Bolsevikeilla oli enemmistö siellä missä sillä oli merkitystä eli Pietarin ja Moskovan työläis- ja sotilasneuvostoissa. Toki asialla ei olisi ollut merkitystä, jos olisi Venäjällä ollut vastavoima, mutta kuten jo Mannerheim mainitsi muistelmissaan, Venäjällä sitä ei ollut mutta Suomessa oli. (Ja tähän oli syynä oli Suomen taloudellinen ja poliittinen kehitys 1860-luvulta alkaen.)

    Totta kai Saksan tuki vaikutti, mutta vain yhtenä tekijänä. Vain Lenin oli valmis uhkapeliin eli ottamaan vallan, kun monet muut bolsevikit epäröivät. Kun Saksa uskoi Lenin panevan Venäjän sekaisin, niin Lenin uskoi vallankumouksen leviävän Saksaan ja muuuhun Eurooppaan.
    vallankumouksen leviävän.

    VastaaPoista
  28. Marjolle:

    No, siksei. Kun ei ole ihan näin yksinkertaista: "Terve, terve, vaihdetaanpa valtiota."

    VastaaPoista
  29. En minä vaan näe Heinrichsin toiminnassa sodassa ja sen jälkeisessä rauhassa mitään outoa - isänmaan parasta hän kai molemmissa yritti.

    "Toista maailmansotaa pidetään vaiheena, josta laadun ylivoima aikoi."

    Mutta eikö koko sodankäynnin historia ole pyrkimystä parempaan "laatuun" eli tehokkaampaan sotateknologiaan?

    Clarken kulttikirjassa kuvataan ensimmäinen tällainen laatuhyppäys, kun ihmisapina keksii kumauttaa vastapuolen bossia nuijalla päähän. Ja loppu on historiaa.

    VastaaPoista
  30. Tapsa P:lle:

    En minä vaan näe Heinrichsin toiminnassa sodassa ja sen jälkeisessä rauhassa mitään outoa - isänmaan parasta hän kai molemmissa yritti.

    En tarkoittanut etteikö olisi parastaan yrittänyt. Lähinnä tarkoitin asioita, joita jätetään sanomatta, kuten aiemmin mainitsin.
    Kaikki H:n salaiset tapaamiset ja neuvottelut. Tapasiko venäläisiä sodan aikana? Venäläisten outo suhtautuminen. Mitä rauhanoppositio ajatteli H:sta ja mitä suunnittelivat. Miksi H kertoi keväällä 1960 Kustaa Vilkunalle, Kekkosen lisäksi, että Arvo Poika Tuominen on edelleenkin Kominformin tiedottaja, eli vakooja. Ja muka saksalaisetko juoksuttivat päätöksiään H:n kautta toteutettaviksi?
    H:sta on aivan liikaa sellaista tietoa, joka osoittaa H:n olleen ja tehneen paljon muutakin kuin mitä kertoo olleensa tai tehneensä. Siis hyvää.

    VastaaPoista
  31. Ad Sedis:

    Juu, puolustusministeri Wallden oli puunjalostusyhtiön johtaja.

    Aivan samalla tavalla voisi sanoa, että talvisodan syynä oli se, että NL:lla ei ollut tarpeeksi sellutehtaita myöhempään sodankäyntiin. Ne se sai Suomelta ja vielä maailman moderneimmat.

    Kaiken kaikkiaan, historiaa on kai vaikea ymmärtää siksi, että tiedämme lopputuloksen. Tekijät eivät vielä tienneet. Näkökulmamme on siis eri.

    VastaaPoista
  32. Marjo:
    Niin, huvikseenhan sitä sotia. Tai aatteen palosta.

    VastaaPoista
  33. Mainitset kolumnissasi, että "valtio ja armeija olivat konkurssitilassa 1940 ja hyvässä iskussa vuoden kuluttua 1941". Tätä olenkin pitkään ihmetellyt: mistä köyhä Suomi sai rahat sotimiseen? Clint Eastwood antaa ymmärtää mainiossa elokuvassa "Isiemme liput", että Yhdysvallat oli Iwo Jiman maihinnousun aikoihin konkurssitilassa ja Iwo Jiman sankarareita tarvittiin kansan kukkaroiden hellittämiseen. Adam Tooze tuo erinomaisessa Natsi-Saksan taloutta käsittelevässä teoksessaan "The Wages of Destruction" esille sen, että Saksa oli koko Hitlerin ajan enemmän tai vähemmän rahaton. Jos Yhdysvallat ja Saksa olivat tuollaisessa tilassa niin millä ihmeen rahalla köyhä Suomi pystyi käymään sotaa?

    VastaaPoista