Kuvassa on se Stora Enson, aikaisemmin Stora Kopparbergin "osake" vuodelta 1288.Kuten sanottu, Stora saattaa olla sekä elinkeinotoimintaa harjoittavana yhteisönä että yhtiönä maailman vanhin.
Maailman vanhinta yhteisöä on turha etsiä, koska siinä joudutaan vain määrittelyongelmiin. Luostari eli sääntökunta? Rooman publikaanien yrittäjäkonsortio? Intialaiset kauppayhteisöt? Germaanien sukuryhmät? Mammutinmetsästäjien porukat?
Pirkkalaisilla oli yllättävänkin selviä sääntöjä, ja he jakoivat lappalaisia ja erämaita keskenään. Kun mukaan otetaan nykyisenkin yhtiöoikeuden keskeinen ilmiö, nimittäin rosvokopla, ollaan äkkiä tunnetun historian alkulähteillä kymmenien tuhansien vuosien takana.
Rosvokoplan ja suurenmoisen sotajoukon ero on, kuten tunnettua, menestys taistelussa. Yleensä hävinneet ovat roistoja tai nykyisin terroristeja ja voittajat ovat sankareita, jotka ottavat tavakseen kekkaloida kummallisissa kuteissa.
Mutta oikea ongelma on edustus.
Tämän asian selvittely on minulta kesken päätoimessani. Miten voisi järjestää edustuksen (agency) vertaisryhmissä? Eikö tekijänoikeudella jyrääminen ole demokratian vastaista? Demokratia lienee tarkoittanut pari tuhatta vuotta edustuksellisuutta.
Kanonistit pohtivat, että esimerkiksi munkkiporukassa on joskus tarpeen kuuleminen eli neuvon eli mielipiteen kysyminen ja joskus taas suostumus. Sama koskee hiippakuntaa.
Kun huomattiin, että sama koskee koko kirkkoa ja siis paavin asemaa, monelta juristilta meni luu kurkkuun. Ja sitten huomattiin, että sama koskee valtiota eli keisaria tai kuningasta.
Alan hienoin kirja on kauan sitten ilmestynyt E. Kantorowiczin King's Two Bodies.
On kaksi mystistä ruumista. (Ruumis on latinaksi corpus - kirkko on Kristuksen ruumis ja sana "corpus" on korporaation ja monien muiden yhteisöä tarkoittavien termien lähtökohta.)
Toinen on Kristuksen mystinen ruumis eli kirkko. Toinen on poliittinen ruumis, body politick. Englannin edustuksellinen hallitusmuoto rakentui juuri tällaisen fundeeraamisen varaan.
Ja kysymys on, milloin "body", joka nykykielessä tarkoittaa miten tahansa elintä tai organisaatiota, on velvollinen kysymään toisten eli lähinnä jäsentensä mielipidettä ja milloin suostumusta. Ja eräissä tilanteissa erilaiset oltermannit ovat oikeutettuja päättämään juoksevista asioista omin nokkinsa, koska heidät voidaan tarvittaessa jättää valitsematta.
Kuten tiedetään, osakeyhtiöt eli kauppakomppaniat voittivat kuningaskunnat. Englannin ja Hollannin Itä-Intian kauppakomppaniat voittivat kilpailussa Portugalin ja Espanjan valtiot. Ja Pohjois-Amerikassa turkiskauppaa hallitsi järkyttävän menestyvä Hudson Bay Company.
En kuvittele selostavani yhtiön historiaa yhdessä blogin postauksessa. Kirja siitä olisi kirjoitettava. Mutta ehkä sellainen kirja ei ole kirjoitettavissa. Asia on nimittäin hämmästyttävän heikosti tutkittu. Minulla on vain runsaat kaksikymmentä kirjaa aiheesta, ja olen seurannut sitä iät ajat. Kuuluisin ja kai paras on Alfred D. Chandlerin Scale and Scope, mutta se on kirjoitettu Yhdysvalloista eikä siinä mennä kovin etäälle historiaan. Chandlerin kuuluisin kirja on Visible Hand, liikkeenjohdon historia, mutta tuo ensin mainittu on vielä antavampi.
En oikeastaan ymmärrä, miten kukaan voi harrastaa kilpailuoikeutta tuntematta tuota kirjaa yksityiskohtaisesti. Siinä selostetaan kuitenkin aika tarkoin Saksan pankkien merkillinen vaikutusvalta yhtiöihin ja yhtiöryhmiin ja kartellien ja konsernien keskinäinen suhde. Siinä selvitetään Ranskan teollisuuden järjestelmä, jossa viis konservatiiveista tai sosialisteista valtion osuus myös rahoittajana on ollut vanhastaan hyvin keskeinen. Ja myös Englannin ulkomaankaupan oivalluksista on runsaasti keskeistä tietoa.
Etenkin IG Farben oli Saksalle sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa suunnattoman tärkeä rakenne. Ensimmäisessä maailmansodassa Farben kehitti synteettisen ruudin ja taistelukaasut. Toisessa sodassa tehtiin synteettistä öljyä ja menestystuotteita, kuten Himmlerin tuhoamisleireille tilaama Zyklon B -kaasu.
Sotien jälkeen Farben onnistui vähä vähältä saamaan takaisin sekä asemansa että pääomansa, jotka olivat olleet tallessa mm. Sveitsin pankeissa. Farbenin kuuluisia osia ovat mm. Bayer, Basf ja Agfa.
Komein yksityiskohtaisesti tuntemani yrityshistoria on Zeissilla, jonka "Jenan lasi" (Jenaer Glass / Schottglass) valloitti sekä laboratoriot että kotien keittiöt (tuttipullot). Carl Zeiss Stiftung suorastaan keksi työväensuojelun 1800-luvun alussa ja 1944 yhtiö onnistui evakuoimaan osaamisensa länteen Mainziin, vaikka slobot veivät koneet Jenasta.
Kuuleman mukaan ne ruostuivat jonnekin Rostovin radan varteen.
Niinpä. Venäjä ja Neuvostoliitto eivät päässeet koskaan sinuiksi yhtiöiden kanssa.
Palaan yhteisöihin vielä toisella kertaa, mutta miten on, millaiseen nykyaikaiseen liiketoimintatapaan voisi rinnastaa täysfeodalistisen kartanotalouden.
VastaaPoistaOlen mielestäni nähnyt eräissä yhtiöissä hyvinkin läänityslaitosta vastaavia rakenteita.
HS:n kirjallisuustoimittaja Antti Majander esitteli ehkä parisen vuotta sitten erään Lohjalta kirjailijatalosta työtilan ja asunnon perheelleen saaneen nuoremman polven kirjailijan sota-aikaan sijoittuvan teoksen.
VastaaPoistaKirjailijan mukaan "suomalaismongolit" toivat venäläisiä sotavankeja sikäläiseen kalkkikaivokseen.
Kertomatta jäi, sekä Majanderilta että ilmeisesti myös kirjailijalta, Lohjan kalkkitehtaan patruuna "Kalkki-Petteri" Forsströmin osuus tapahtumiin.
Tämä tuli oikeastaan mieleeni viimeaikaisten työkokemusteni kautta, kun olen kantapään kautta oppinut että ns. RUK-lainen johtamiskulttuuri käytännössä tarkoittaa yhä sitä, että johtaja ottaa kunnian kaikesta onnistumisesta ja kaikki epäonnistuminen pannaan alaisten syyksi.
http://www.thecorporation.com/
VastaaPoistaYmmärsinkö oikein tuon edustuksen yhteisöissä, tai yhtiöissä... jos väitän "edustuksen" perustuvan kaikissa suhteissa yleisesti ja yhteisesti hyväksyttyyn laittomuuteen. Esimerkkinä eduskunta joka edustaa. Eipä kansanedustaja pystyisi edustamaan ilman ryhmäkuria. Rikkomisesta seuraa rangaistus. Ryhmäkuri on lainvastaista. Entäpä "laittomat" lakot? Nekin hyväksytään... sakkoa 10.000 euroa, mutta aiheutettu vahinko 10 miljoonaa euroa. Vastaavia "hyväksyttyjä edustukselisia laittomuuksia" ja esimerkkejä löytyy mielin määrin.
VastaaPoistaEi kait demokratia enää nykyisin tarkoita edustuksellisuutta. Mielestäni nyttemmin on siirrytty Demo-kratiaan, eli demonstroituun kratiikkaan (demopraktiikka).
Parhain esimerkki viime ajoilta on "Koiviston konklaavi", jossa presidentti Koivisto pystyi naruttamaan (määräämään) tuomarikuntaa mennen tullen. Mitään laitontahan tässä ei ole (lue: selviä), koska presidentti Halonen salasi äskettäin asiaa koskevat asiakirjat, huh, huh. Aiheutettuja ruumiita ei tarvitse poimia Siperianradan varrelta... paikallisilta hautausmailta ne löytyvät.
Suomen Armeija taisi käyttää yhtä paljon Zyklon-B:tä Jatkosodan aikana kuin mitä 2 tuhoamisleirillä yhteensä käyttettiin. Kaasutettiin siis vaatteita.
Kirkko ja kanonisointi, huh, huh... ja tekijänoikeudet. Avatkaapa uusin Raamattu ja siinä lukee... "Tekijänoikeudet:
Tämä raamatunkäännös on Kirkon keskusrahaston omistama. Teksti on tarkoitettu tutkimus-, opetus- ja opiskelukäyttöön. Tekstin saa hakea itselle henkilökohtaiseen tutkimuskäyttöön. Muuta käyttöä varten tarvitaan erillinen lupa Kirkon keskusrahastolta.
Levitä siinä sitten Jeesuksen oppien mukaan jumalansanaa Ambomaalla... Mahtais Jeesus kääntyä haudassaan.
Heikki Rönkölle:
VastaaPoistaRUK-lainen johtamiskulttuuri käytännössä tarkoittaa yhä sitä, että johtaja ottaa kunnian kaikesta onnistumisesta ja kaikki epäonnistuminen pannaan alaisten syyksi.
Näinhän kävi Jatkosodan syyskuista välirauhaa solmittaessa. Venäläiset neuvottelijat sopivat aamuyöllä YHDEN aikaan että aseet vaikenet HUOMENNA kello 08:00 aamulla.
Suomalaiset ymmärsivät asian väärin , eli tarkoittavan samaa aamua.
Ei siinä mitään. Hyvä asia tuo RUK on. Ellei RUK:ta nykyisin olisi, olisivat rukin käymättömät miehet edelleenkin samoissa korkeissa asemissa, mutta työpaikkakiusaaminen olisi dramaattisesti laskenut. Siis tässäkin syy ja seuraus sekoittuvat kunkin katsantokannan mukaisesti.
Tapahtuu Namibiassa nekeri-heimon luona.
VastaaPoista- Nekeri: Kuule pappi, selitä ja lue minulle kertomus tuhlaajapojasta?
- Pappi: Poikani, en voi sitä tarkasti kertoa enkä lukea.
- Nekeri: Miksi et voi, pappini hyvä?
- Pappi: Minun on soitettava Suomeen ja pyydettävä lupa lukeakseni sinulle tekstin.
- Nekeri: Soitatko Jumalalle?
- Pappi: Poikani, en soita. Soitan rahastoon ja pyydän luvan.
- Nekeri: Ahaa, soitat siis Ahtisaarelle? Onko Hän jumalanne?
- Pappi: Poikani, Hän ei ole jumalamme. Soitan Jumalan sanan tekijöille.
- Nekeri: Eikö jumalanne kirjoittanutkaan Raamattuanne?
- Pappi: Poikani. Kyllä Jumala kirjoitti Sanan, mutta hän loi lakimiehet ja siitä syystä minun on pyydettävä erikseen lupa Raamatunneuvontaa varten, joka ei siis ole sama kuin opetuskäyttöön saamani lupa.
- Nekeri: Pappini rakas, olet nyt soittanut Suomeen sata kertaa. Olet antanut aina saman selityksen. Kylämme on köyhtynyt puhelinmaksujesi takia. Onko jumalallanne tarjota mitään ilmaista?
- Pappi: Poikani, Jumala on luonut kärsivällisyyden ja kärsimyksen.
- Nekeri: Pappini, miksi Jumalanne on jakanut meille kärsimyksen ja teille valkoisille kärsivällisyyden?
- Pappi: Poikani nekeri,
(puhelin soi, jatkuu...)
Eivät oppineet slobot kameroita rakentamaan, mutta hyviä okulaareja tekivät.
VastaaPoistaI.G. Farbenilla oli aika merkittävä osuus Primo Levin viimeiseksi jääneessä kirjassa The Periodic Table, joka on suomennettu, mutta en tiedä oliko nimi juuri Jaksollinen järjestelmä, joka on siis alkuaineiden lista.
VastaaPoistaKirjassa matkustetaan mielessä Auschwitz-Birkenausta nykyaikaan ja Pohjois-Italiaan. Ja takaisin.
Levi putosi katolta ollessaan korjaamassa sitä. Porvarilliselta ammatiltaan hän oli kemian tutkija.
Ad Ripsa:
VastaaPoista"Jaksollinen järjestelmä".
Kun esitit ajatuksen mahdollisesti vanhimmasta yhteisöstä, niin ihmisyys on niin syvästi kytketty yhteisöllisyyteen, että ihmisyys sinällään on sidottu yhteisöön, ihminen on ihminen juuri yhteisössä ja ihminen on tullut ihmiseksi yhteisön kautta.
VastaaPoistaSe taas, että ihmisen yhteisöllisyys on hakenut erilaisia muotoja historian aikana on toinen juttu.
Juuressa on perhe, saman äidin äidin kanssa yhtäaikaa elossa olevat jälkeläiset, joka ei ole ollut paljoa.
Sen päällä keräilijätalouden ravintotalouden ja liikkuvuuden määrittelemä laumakoko, joka on ollut noin 175-200 yksilöä.
Tähän on integroitu sitten noin 10 yksilön metsästysseura, ikään kuin perheen luoman perusyksikön mallin päälle.
Kun metsästyskulttuuri ja suurriistan metsästys loivat sitten työnjaon yhteiskunnan organisoitu sitten inhimillinen kulttuuri näitten yhteisömallien päälle, niin että meidän apinaprosessorimme alkoi hahmottaa aliyhteisöjä jotta selviäisimme suuremmistakin ihmismääristä kuin se vanha laumamme.
Jotenkin tästä tulee mieleeni ajatus siitä, että yhteisöt eivät edelleenkään olisi sen suurempia kuin tämä vaeltava lauma, ne yhteisöt jotka näyttävät suuremmilta eivät oikeasti ole yhteisöjä, vaan metsästysseurojen toisiinsa sarjoittama yhteisöjen verkko.
Tästä minun kirjani kertoo.
Roomalainen legioona taidettiin mainita "maailman vanhimmaksi organisaatioksi" (näin muistelen) joko Tiede- tai Yliopisto-lehden pikku-uutisessa muutama kuukausi sitten. Määrittelyistähän se on toki kiinni, mutta onkohan tällä väittämällä tukevakin pohja? Yli tuhat vuotta taisi toimia, tasavallan alusta aina Itä-Rooman loppuun.
VastaaPoistaKylläpäs RUKki saa nyt kyytiä. Ei taida olla RUKin polkeneitten kommentteja? Ihan hyvä homma se oli yleisen elämänkokemuksen kannalta. Joukkoon mahtui aikoinaan aitoja kusipäitä, huipputyyppejä ja enimmäkseen perusmukavia suomalaisia jätkiä. Niin kouluttajissa kuin oppilaissakin. Liekö opit viime aikoina muuttuneet, mutta ennen tärkeintä oli pitää joukkue koossa ja toimintakykyisenä: sooloileva johtaja ei kyllä saanut koskaan hyvää palautetta. Ja hommat sujuivat, koska lusmuilijat olivat RUK-vaiheessa jo tippuneet kyydistä (RaUKissahan niitä vielä oli siedettävä).
VastaaPoista