Sivun näyttöjä yhteensä

9. syyskuuta 2007

Pitkä häntä


Kirjoittaisin tästää asiasta kirjoituksen, jos osaisin.

Siis muina miehinä tärkein tietämäni tutkimuksiini (tieteeseen) liittyvä asia.

Aivan muina miehinä sunnuntain varjolla.

Mitä yhteyttä on oikeudella (tekijänopikeudella; oikeuden empiirisellä tutkimuksella) ilmastonmuutokseen, musiikkiin, kielen ja kirjallisuuden ilmiöihin?

Onko tässä blogissa suurinta yhteistä tekijää? (S.y.t.)

Ajatus että joitakin tai oikeastaan hämmästyttävän useita ilmiöitä voi lähestyä kvantitatiivisesti siten että tulokset ovat todenäköisesti hyödyllisiä.

Antin viittauksissa perjantain ilmastonmuutosjutun kommenteissa on mukana mm. Adamicin Zipf-juttu, jota olen pyöritellyt monien muiden kanssa vuodesta 2002. Saman Antin viittaama Kuscsikin ja muiden artikkeli on suhteellisen tiukkaa mallintamista. Aiheena on mm. päästöjä mittaavien sensoreiden tulosten mallintaminen eli näkökulma power law -kysymykseen eli jakauman ongelmiin. Saattaa liittyä ilmaston lämpenemisen seuraamiseen.

Oma esimerkkini: kun hyönteinen rakentaa hiekasta kekoa, se kasvaa kasvamistaan, ja kriittisessä pisteessä romahtaa äkisti. Kun Saksa hyökkää Flanderissa, hyökkäys menestyy useilla rintamilla, mutta yllttäen koko Saksa, armeija ja siviili, kaatuu kuin lankkuaita.

Power law, josta käytetään lukuisia eri nimityksiä, on kenen tahansa hahmotettavissa mm. Wikipedian artikkelista. Googlen antamat artikkelit tahtovat olla vähän vaikeatajuisia. Lisäksi asiasta on kirjoitettu paljon pötyä.

Helppo esimerkki tekijänoikeudesta - markkinoilla myytyjen kirjojen jakauma nimikkeisiin on niin äärimmäisen epätasainen, ettei se mahdu normaaliin koordinaatistoon. Sopiva tapa esittää jakauma on kahdella logaritmisela akselilla.

Jos vaikkapa USA:ssa myydään vuodessa esim. 10 miljoonaa kirjaa tai äänitettä tai muuta sellaista, yli 98 % myydyistä kappaleista on noin kymmentä teosta. Siis blockbuster-bestsellerit tuovat ainakin 98 % myynnistä. Kun katsoin viimeksi, kaunokirjallisuudessa John Grisham yksin tuotti suunnilleen kolmanneksen koko maan kaunokirjalisuuden dollareista.

Meillä syksyn kovakantisten jakauma on saman suuntainen mutta ei yhtä raju. Remes, Paasilinna ja pari muuta - siinä melkein koko myynti.

Tekijänoikeus: koko järjestelmä on olemassa niiden kymmenien tuhansien nimikkeiden takia, joilla ei ole käytännössä mitään merkitystä. Nuo kymmenen kärjessä hoitavat itse itsensä.

Patentiessa esimerkiksi MIT Technology Review'n vuotuisen score-cardit viittaavat samaan. Noin sata patentti on tärkeitä koko maailmasa - loput miljoonat eivät ole tärkeitä.

Saman näköisiä graafeja syntyy, kun tutkitaan maanjäristyksiä, lumivyöryjä jne.

Kirjallisuudessa sanotaan nykyisin aina, että näitä hyvin outoja lainalaisuuksia käytetään nykyisin laajasti biotieteissä, taloustieteissä ja yhteiskuntatieteissä.

Kukaan ei koskaan mainitse oikeustieteitä.

Pitäisi.

Pitkä häntä on aika uusi vitsikäs sanonta, eräästä Wired-lehden artikkelista. Amazon myy tänään enemmän sellaisia kirjoja, joita eilen ei myyty lainkaan, kuin sellaisia kirjoja, joita eilen myytiin.

Tämä on käänteinen ja innostava ilmiö. Verkkojakelu ehkä sittenkin todella muuttaa jotain.

Takana on vähemmän tunnettujen nimien lisäksi erittäin tunnettu ja arvostettu Erik Brynjolfsson.

Power-law relations characterize a staggering number of natural patterns, and it is primarily in this context that the term power law is used rather than polynomial function. For instance, inverse-square laws, such as gravitation and the Coulomb force are power laws, as are many common mathematical formulae such as the quadratic law of area of the circle. Also, many probability distributions have tails that asymptotically follow power-law relations, a topic that connects tightly with the theory of large deviations (also called extreme value theory), which considers the frequency of extremely rare events like stock market crashes, and large natural disasters.

Scientific interest in power law relations, whether functions or distributions, comes primarily from the ease with which certain general classes of mechanisms can generate them. That is, the observation of a power-law relation in data often points to specific kinds of mechanisms that underly the natural phenomenon in question, and can often indicate a deep connection with other, seemingly unrelated systems...

The ubiquity of power-law relations in physics is partly due to dimensional constraints, while in complex systems, power laws are often thought to be signatures of hierarchy and robustness. A few notable examples of power laws are the Gutenberg-Richter law for earthquake sizes, or structural self-similarity of fractals, and scaling laws in biological systems.

Research on the origins of power-law relations, and efforts to observe and validate them in the real world, is extremely active in many fields of modern science, including physics, computer science, linguistics, geophysics, sociology, economics and more.

17 kommenttia:

  1. Lämpötilaa mittavat sensorit voivat olla asennettuna vääriin paikkoihin. Sensoreista suurin osa voi toimia väärin. Tiedon syöttö mallinnukseen voi tapahtua väärin ja mallinnus itsessään voi perustua etukäteisarvioihin, jotka on arvioitu ja koodattu tietokoneelle väärin. Virhemarginaali on valtava. Saa hyvän gaussin-käyrän

    Hyönteinen käyttää hiekanjyviä keon rakentamiseen. Yksi sensori mittaa romahtamista, mutta se on asennettu väärään paikkaan. Kriittisessä pisteessä keko ei romahda, vaan laajenee pysyen koossa. Yksi sensori mittaa keon korkeutta ja kolmas keon sädettä. Nämä kaksi sensoria on oikein asennettu, mutta mallintavat väärin sen sensorin kanssa, joka ilmoittaa keon romahtaneen.

    Sipoon siltakin kuuluu toiseen "ilmastovyöhykkeeseen" kuin Helsinki kaupunkina ja Porvoon jalostamo. Mitäs tuottavat lämpöä niin, että Sipoo saa kärsiä. (hymiö)

    Jos keksisin pillerin joka parantaisi kaikki vaivat, sairaudet maailmassa niin vaatisin siihen tekijänoikeudet/patentin elinajakseni ja vaatisin että kaava lääkkeelle hävitetään kuoltuani, ettei sitä kuolemani jälkeen hyväksikäytetä. Olen moraalinen ihminen, enkä halua ihmiskunnan tuhoutuvan keksimäni lääkkeen takia.
    Tai vaatisin tekijänoikeuden/patentin kaikille poikapuolisille jälkeläisilleni.

    Jos USA:ssa myytäisiin vain 10 miljoonaa kirjaa, antaisin lääkkeeni vain näille 10 miljoonalle.


    Jopa Googlen hakua voidaan lähestyä kvantitatiivisesti ja hyödyntää tulosta rahallisesti. Tai tarot-kortteja

    VastaaPoista
  2. Pitkää häntää vilautan kaikille.

    Lueskelin juuri uusinta Diploa, jossa Noam Chomsky valitti sitä, että maailman kaikki tiedotusvälineet kertovat samaa, vallanpitäjien sanattomasti hyväksymää tarinaa päivästä toiseen.

    Internet tavallaan vahvistaa Chomskyn käsityksen. On kovin vaikeata löytää maailman valtalehdistä toisistaan poikkeavia selityksiä maailman tapahtumista. NY Times, Guardian, Die Zeit ja Le Monde toistavat samat tarinat päivästä toiseen. Lukekaa niin näette.

    Samalla Chomsky varmaan arvaamattaan selittää miksi blogit ovat nykyisin niin suosittuja. Ihmiset yksinkertaisesti kaipaavat tiedonvälitykseltä enemmän kuin se haluaa ja pystyy antamaan. Blogit ovat se pieni henkireikä, joka tyydyttää monien ihmisten tiedonjanon.

    Internetiin ja tiedonjanoon liittyvä pitkä häntä on mielenkiintoinen uusi ilmiö. Ei kai kukaan oikeasti odottanut, että monet olisivat halukkaita katsomaan mustavalkoiset Spede-show:t kolmenkymmenen vuoden takaa?

    Erityisesti pitkä häntä kuitenkin auttaa kansalaisia valtaapitävien vaihtelevien metkujen paljastamisessa. Internet kun ei unohda koskaan mitään. Ajatelkaapa jos Stasi olisi tallentanut vakoilijakorttinsa Internetiin! Luultavasti meidän ei olisi tarvinnut kestää mm. Lipposen urahteluja.

    Tämän vuoksi uskonkin, että pitkä häntä kielletään ennen pitkää anarkistisena ja vaarallisena. Ne tulevat luultavasti kertomaan meille jotakin sensuuntaista, että dokumenttien vapaa saatavuus Internetissä "auttaa terroristeja".

    Tätä odotellessa,

    --# mab

    VastaaPoista
  3. Ad Jarmom:

    Idea on se, että sensorit on kytketty ad hoc -verkoksi, mielellään vertaisverkon periaatteella.

    Idea on nimenomaan se.

    Eräs näkemäni muurahaisleijona-mallinnus toteutetaan niin, että "hiekkakeko" on rakennettu pelkistä sensoreista. UC Berkeleyssä on käytettävissä prosessoreita, joita menee 6 - 12 kuutiosenttimetriin.

    Kai taustalla on sotilaallinenkin projekti, mutta rahoitus on saatu lääketieteelliseen ideaan: syöt aamulla murojen sijasta pari lusikallista sensoreita. Bayes-verkko voi olla hyvin mielenkiintoinen datan käsittelmiseen. Positiivinen feed-back sensoriverkossa on tietenkin lähtökohta.

    VastaaPoista
  4. Ad mab:

    Minulle on mainitsemasi ja jokin määrä muita feedejä Netvibesin välilehtenä, joten voin vakuuttaa, eettä HeSa ja Aamulehti kuuluvat samaan papukaija-media-ryhmään.

    Joskus tuntuu, että sveitsiläinen NZZ yrittäisi rimpuilla.

    Jos Chomskyn jutusta on avoin versio netissä, muten yleensä on, panetko linkin.

    VastaaPoista
  5. mab:ille:

    Pitkän hännän vaaroistahan on jo pitkän aikaa peloteltu, myös Suomessa. Myyrmannin räjähdyksen jälkeen oltiin kovasti tohkeissaan räjähdysaineohjeista. Piratointiohjeiden (ei merirosvous- vaan tekijänoikeudensuojaamanmateriaalinlaittomankopoioinninmahdollistamiseentarkoitettujenneuvojen) julkaisemisesta on vouhkattu jne.

    Lapsipornon vastustamista keppihevosena käyttäen on Suomessakin jo säädetty sensuurilaki, jonka avulla voidaan näppärästi rajoittaa muutakin verkkoviestintää. Nettipelaamisen rajoittamista kyseisen mekanismin avulla onkin jo ehdotettu.

    Maailmassa on varmaan lukematon määrä blogeja, joita kannattaisi seurata. Pitäisi vielä löytää tapa seuloa ne hyödyllisimmät. Vaikka sensuuria ei olisikaan, en pitäisi mahdottomana sensorien taholta tapahtuvan tahallisen spammauksen tai muun sekaannuksen aiheuttamista ollenkaan mahdottomana tapana estää vaihtoehtoviestintää. Tätäkin on tapahtunut koko Internetin hostorian aikana. Esimerkiksi Usenetissä kirjoittanut David Sternlight on joidenkin mielestä virtuaalihenkilö. sci.crypt:iä spammataan jatkuvasti jne.

    VastaaPoista
  6. Ohessa linkki Chomskyn haastatteluun, joka minua ajatutti:

    http://mondediplo.com/2007/08/02democracy

    --# mab

    Ps. kiitos NZZ vinkistä.

    VastaaPoista
  7. Tämäpä mielenkiintoista, että on 80/20 -säännön lisäksi on jopa kymmenen kappaletta tuottaa 98% myynnistä -sääntö.

    VastaaPoista
  8. Olen yrittänyt selittää tätä pitkää häntää dokumenttielokuvan tekijöille ja alan ihmisille.

    Ei ole helppoa.

    VastaaPoista
  9. Harakka istui katolla ja katseli.

    Kraak se huusi. Ja vielä kolme kertaa kraak!

    Se halusi varoittaa muita harakoita - ja siinä se oli etevä...

    VastaaPoista
  10. Toivomus: Kirjoitat Jukka jatkuvasti tekijänoikeuksista ja otat kovasti kantaa. Keskustelet ja perustelet. Mutta kun päätehtäväsi näkyy olevan nykyisen järjestelmän vastustaminen, meikäläisen kaltaisille ohikulkijoille pointtisi näyttävät kylläkin kunnollisilta ja yleisesti ottaen älykkäiltäkin, mutta se kokonaisuus jää ymmärtämättä.

    Eli millä tavoin sinun mielestäsi tekijänoikeuden tärkein ominaisuus, kohtuullinen korvaus tehdystä työstä, pitäisi turvata

    a) megaluokan muusikoille ja kirjailijoille
    b) tavallisille muusikoille ja kirjailijoille
    c) tietokirjailijoille
    d) kääntäjille
    e) muille "sisällön"tuottajille?

    En ollenkaan epäile, ettetkö ole tätä kokonaisuuttasi tykönäsi hahmottanut, mutta kun tyylinäsi on jättää myös lukijan ymmärrettäväksi jotakin. Auta nyt hitaampia mäjes.

    Eli olisiko tässä yksi lähipäivien kirjoituksen teema: auta miestä mäessä? (JOs nimittäin kokonaisuus kristalloituisi meille tyhmemmillekin, siitä voisi olla arvaamatonta hyötyä - osa meistähän voi istua vaikka valtion taidetoimikunnissa tai puolueiden säädöshautomoissa.)

    Touko Mettinen (nimimerkki)

    VastaaPoista
  11. sedikselle:

    Miksi asian selvittäminen ei ole helppoa?
    Kaikista yksinkertaisista asioista voidaan tehdä samanlaisia "pitkiä häntiä". Ja kertoa "se" uutena asiana.

    Asiahan on ollut selvillä jo todennäköisyyslaskennan alkuajoista lähtien ja suomalaisille kantapään kautta viimeistään sota-ajan mustan pörssin kaupoista alkaen.

    No, kolme vuotta sitten tutkittiin vertaisverkoissa (DC-hubit) tapahtunutta "imurointia".
    Puolen vuoden aikana lähes 90 prosenttia ladatuista musiikkikappaleista oli muita kuin uutuushittejä.
    Jostain kumman syystä elokuvien osalta asia oli päinvastainen.

    VastaaPoista
  12. Ad Anonyymi:
    Noin sävyisän toivomuksen täytän kernaasti, mutta vastaus kysymykseesi mahtuu valitettavasti yhteen lauseeseen:

    tekijänoikeus ja tekijänpalkkio ovat eri asioita; jälkimmäinen on kuin palkka, joka määräytyy markkinoilla.

    Lyhyt selitys: esimerkiksi klassisen musiikin ja lyriikan saatavilla oloon tekijänoikeus ei vaikuta tuon taivaallista, koska kumpikaan ei voi tulla toimeen omillaan vaan vaatii julkista tukea.

    VastaaPoista
  13. 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen jatkuva tekijänoikeus ei ainakaan ole tarkoitettu tekijän kohtuullisen toimeentulon turvaamiseksi. Aikaisemminhan aika oli "vain" 50 vuotta, mutta hyvin saatiin Saksassa käytössä ollut poikkeuksellinen 70 vuotta lobattua EU:n normiksi. Sibeliuksen tuotanto olisi vanhan lain mukaan tullut tämän vuoden lopussa yhteiseksi omaisuudeksi.

    Mitä tulee Jukan mainitsemaan tekijänpalkkioon: Ehkä maksujärjestelmien kehittyessä ja pienten maksujen helpottuessa kehittyisi kulttuuri, jossa hyvästä ja hyödyllisestä halutaan maksaa sen sijaan, että siitä on pakko maksaa. Koko nykyinen viihde- ja kulttuurituotanto perustuu liikaa monopoleihin, mikä taas estää kokonaan markkinoiden toimimisen. Monopolisointi ulottuu tekijänoikeusjärjestöjen sopimuksiin saakka. Jos haluaa tekijänoikeuskorvaukset esimerkiksi Teoston kautta, on pakko tehdä sopimus, joka estää minkään omien teosten antamisen ilmaiseksi mihinkään käyttöön. Jos ei asiakassopimusta halua tehdä, joutuu korvaukset haalimaan jotenkin muuten. Ehkäpä Suomeen tarvittaisiin nykyaikaisiin mekanismeihin pohjaavia jäsentensä etuja oikein ajavia tekijanoikeusjärjestöjä. Saataisiin niille pitkille hännillekin edunvalvontaa.

    VastaaPoista
  14. Kylmän sodan aikaan oli samasta asiasta ainakin kaksi erilaista uutista, nykyään lähinnä yksi.
    Hauskaa oli kuunnella juttu ensin vapauden radiosta ja sitten tiltulta moskovasta. BBC vaikutti puolueettomalta ja suomalaiset hissukoilta.

    Säätiedotukset ovat sentään melko puolueettomia ja taitavat vaihdella uutistoimistoittain. Jotain aitoa.

    VastaaPoista
  15. Alo kirjoitti: "Ehkä maksujärjestelmien kehittyessä ja pienten maksujen helpottuessa kehittyisi kulttuuri, jossa hyvästä ja hyödyllisestä halutaan maksaa sen sijaan, että siitä on pakko maksaa."

    Itsessäänkin huomaa, että vapaamatkustajaongelma on todellinen. Olen jo vuosia nauttinut Topfieldin digibokseihin tehtyjen TAP (Topfield Application Programme)-ohjelmien aateliin kuuluvan JAG EPG:n ilmaiskäytöstä, vaikka se lisää tallentavan digiboksin käyttöarvoa vähintään kymmenillä prosenteilla. Nyt vasta kun ilmaisversion jähmettyminen 12.9. tuli liki ilman tietoa jatkoajasta pakottauduin maksamaan tekijälle hänen pyytämänsä hyvin kohtuullisen 15 euron lisenssimaksun. Häpeän itseäni. Mutta tämä esimerkki samalla muistutukseksi kaikille muillekin Topfield-käyttäjille kuten muistaakseni Kemppiselle (ohjeet esimerkiksi http://www.topfield-europe.com/forum/showthread.php?t=11739).

    VastaaPoista
  16. Säätiedotukset eivät ole puolueettomia vaan äärimmäisen geopoliittisia mm. visuaaliselta esittämistavaltaan.

    VastaaPoista