Sivun näyttöjä yhteensä

10. syyskuuta 2007

Mies pirulla renkinä

(Kuva: Wikipedia)

Mies pirulla renkinä

Yritän joskus miettiä, millainen kirja olisi hyödyllinen. Ei se ole helppoa.

Lueskelin Turun Agricola-historiaverkkoa ja katselin keskusteluja. Kauhistuin Talvisodasta esitettyjä kysymyksiä.

Sen tiedän kyllä, että kirjoja luetaan eri aikoina eri tavoin. ”Tuntematon sotilas” on kai nuorille lukijoille samanlainen kuin ”Vänrikki Stoolin tarinat” oli omalle sukupolvelleni ja edellisille – reteitä juttuja siitä, miten pistetään ryssää turpaan. Emme mekään mistään isänmaallisuudesta totta puhuen tienneet. Ryssistä tiesimme että he ovat jotain vielä vastenmielisempää kuin naapuripitäjän pojat.

Minulla – yhdeksänvuotiaalle – ”Tuntematon” oli järisyttävä näköala sellaiseen sotaan, josta en ollut kuullut mutta jonka merkit olin nähnyt ja jollain tavalla käsittänyt. Kylissä oli puhumattomia miehiä, joiden kädet tärisivät piippua pidellessä, vaikka pyssyn piippu oli vaihtunut tupakkapiippuun. Oli kiukkuisen näköisiä miehiä, jotka astelivat mahtavasti ja toimittelivat toisarvoisia. ”Siltä on mennyt Taipaleella hermot”, kuiskattiin.

Katselin tai oikeastaan luin nyt uudestaan Veijo Meren Suomen historian kolmannen osan, kun se ensimmäinen osa (Maassa taivaan saranat) on niin hyvä. Tämä kolmas osa kuvaa itsenäisyyden vuosia.

Tuli outo tunne.

Tietysti Meri oli väsähtänyt aiheeseensa, mutta toisaalta kirja on vain hiukan yli kymmenessä vuodessa vanhentunut käyttökelvottomaksi. Sekä asiat että asenteet ovat virattomia.

Sotia koskevat uudet kirjat, esimerkiksi Pikkujättiläiset, ovat oikein hyviä, mutta jotenkin liian laajoja ja epätasaisia. Ei niistä tule hullua hurskaammaksi.

Vot perkele – miksi en sitten kirjoita itse?

Ei ole tarpeeksi tietoa.

Tämä on masentava tunnustus ammattilaiselta eli siis historian tohtorilta. Palapelistä puuttuu niin monta palaa, etten edes arvaa, mitä se esittää.

Listaan joukon asioita, jotka ovat mielestäni hyvin keskeisiä mutta odottavat vastaajaansa.

Sanon varmuuden vuoksi, että kun en ymmärrä asiaa, tämä ei ole uusia tulkinta. Tämä on harjoitelma, joka mielestäni perustuu kohtuullisiin päätelmiin, ja esitän sen siksi, ettei kukaan ole tietääkseni ajatellut asiaa näin. Paitsi Molotov.

Siis ajatuskoe Suomi Hitlerin renkinä syksystä 1939.

ð ==> Kuka maksoi välirauhan, armeijan valtavan uudelleen kouluttamisen ja aseistamisen ja lisäksi Salpa-linjan, joka oli Pohjoismaiden suurin rakennustyö?

ð ==> Miksi Suomi ei suostunut syksyllä 1939 Moskovan kohtuullisiin ehtoihin?

ð ==> Mitä Neuvostoliitto tavoitteli hyökätessään Suomeen 1939?

ð ==> Miten suomalaiset tulivat ruvenneeksi taistelemaan ase kädessä venäläistä vastaan?

ð ==> Miksi Suomen sanotaan varustautuneen riittämättömästi sotaan, vaikka armeija oli Euroopan parhaimpia ja suurimpia?

ð ==> Miksi perushankinnoissa oli niin kohtalokkaita puutteita – oli kustannettu panssarilaivoja mutta ei puhelinlankaa?

ð ==> Miksi ihmeessä Venäjä suostui rauhaan 1940?

ð ==> Miksi Kekkonen äänesti rauhan tekemistä vastaan eduskunnassa?

Suomen historiassa on yleensä se metodinen virhe, että se on Suomen historiaa. Ei Talvisodasta saa mitenkään syntymään järkevää kuvaa miettimättä Saksan, Neuvostoliiton, Englannin, Ranskan ja Yhdysvaltojen asioita, unohtamatta Puolaa ja Italiaa.

Tämänhetkinen arvaukseni on, että Talvisota oli Saksan eli Hitlerin taitava poliittinen liike. Se auttoi ja edisti arvaamattomasti Hitlerin pyrkimystä valloittaa Eurooppa, irrottaa Englanti sodasta ja lyödä Neuvostoliitto.

Niin ollen rahoittaja oli luultavasti Saksa.

Siten otasyyllisyys on ratkaistu perinteisesti oikein. Suomi oli Hitlerin liittolainen jo 1939.

Tätä ei tiennyt juuri kukaan. En ole varma edes Mannerheimista ja Rytistä.

Professori Ylikangas on viimeksi tehnyt suuren numeron eräästä Saksasta sodan kestäessä saadusta viestistä. Oikeastaan sitä asiaa ei ole epäilty koskaan. Saksa toivoi sodan loppuvan nopeasti, ja suomalaisten – tai vielä hengissä olevien suomalaisten – piti käsittää, ettei tämä tähän jää.

Saksa saavutti niin seikkaperäiset tiedustelutulokset, ettei parempia voi kuvitella. Helmikuun 1940 suurhyökkäyksessä Neuvostoliiton oli pakko paljastaa todellinen sodankäyntitapansa. Siihen asti se oli yrittänyt hoitaa sodan heittämällä, leningradilaisena kahakkana.

Hitler melkein voitti sodan kesällä 1941 sen ensimmäisen viikon aikana. Hän pystyi eliminoimaan lähes kolmanneksen Neuvostoliiton armeijasta ja pääsi näköetäisyydelle Moskovasta.

Miksi hän ei hyökännyt suorinta tietä eli Suomen kautta?

Kun Englanti oli valitettava selustauhka ja Ruotsi ongelma Norjan miehittämisestä huolimatta.

Hitlerin menettely kesällä 1940 osoittaa, että hän luuli vilpittömästi pääsevänsä keskeyttämään vihollisuudet Englannin kanssa eli siis saavansa vapaat kädet suhteessa Neuvostoliittoon. Hänhän päästi kokonaisen armeijan pakenemaan Dunkerquesta, vaikka olisi voinut moneen kertaan estää sen.

Sitten Hitler ja hänen hyvät ammattisotilaansa tulivat siihen tulokseen, että Englannista ei nyt kuitenkaan ollut todellista vaaraa, ja hyökkäsivät. Hyökkäys myöhästyi kolmella viikolla. Jos se olisi lähtenyt liikkeelle ajoissa, Neuvostoliitto olisi mennyt nurin. Balkanin sinänsä voitokas sotaretki, joka oli Mussolinin munaus, aiheutti viivytyksen, ja lisäksi hyökkääjä hortoili Ukrainassa, kun tavoitteena oli Moskova. Ja talvi ehti Moskovaan ennen Hitleriä.

Jouluna 1941 kaikki oli menetetty, ja ainakin muutama ihminen Suomessakin ymmärsi sen jo. Puna-armeija oli ihan rikki mutta keskeinen sotateollisuus oli turvassa, osittain Uralin takana. Jouti sitä mellastaa Ukrainassa ja Kaukasuksella. Ja Neuvostoliitto osoitti hämmästyttävän kykynsä kouluttaa uusia armeijoita. Merkittävä apu tuli Japanin hyökkäyksestä USA:n kimppuun. Neuvostojoukot siirrettiin välittömästi Tyynen meren rannasta Moskovaan, ja ne olivat hyviä joukkoja.

Suomen joutuminen Venäjän miehittämäksi 1940 olisi ollut Saksalle jonkinmoinen harmi, mutta olisi sen kanssa voinut elää. Koko Barbarossa-suunnitelma osoittaa, ettei Saksa uskonut saavansa Neuvostoliitosta todellista vastusta.

Tämä lähtökohta ei ollut mieletön.

Tosin Saksan kuuluisa yleisesikunta laski puna-armeijan voiman hyvin pahasti väärin eikä pannut tarpeeksi painoa sille tosiasialle, että sen omasta armeijasta oli jouluna 1941 jo neljännes poissa pelistä.

Hitlerin koko politiikka perustui lyhyisiin iskuihin. Kaikki tiesivät, ettei Saksan teollisuus kestä pitkää sotaa.

Suomessa Hitlerin Saksalla oli hyvin vähän kannatusta. Jotkut harvat käsittivät, ettei Saksa ”auttanut” Suomea 1941 yhtä vähän kuin se oli auttanut 1918. Saksa olisi ottanut Suomen siirtomaakseen ja ollut isäntänä varmaan yhtä kauhea kuin Neuvostoliitto.

Kansanmurhat alkoivat toden teolla joulun 1941 käännekohdan jälkeen. Teollista tappamista koskeva Wannseen kokous pidettiin tammikuussa 1942.

Vastaus melkein kaikkiin edellä esitettyihin kysymyksiin on Saksa. Suomessa uskottiin, että tiukan paikan tullen apu löytyy Saksasta sekä aluevaatimuksia koskevassa asiassa että aseistukseen.

Yksi ja toinen saattoi ajatella, ettei Saksa ole pitkän päälle sama asia kuin Hitler. En usko, että Kekkonen olisi kuulunut näihin. Kekkonen oli sellainen oman aikansa Väyrynen. Mukava mies mutta aina oikeassa väärään aikaan.

Stalin tiesi ettei Hitler ole valmis sotaan. Suuresta yhteenotosta ei sinänsä ollut epäilyä, ajankohdasta vain. Stalinilla oli tulenpalava kiire saada Baltia ja Suomi haltuunsa hyvän sään aikana – mutta sää ei ollut hyvä.

Maaliskuussa 1940 Neuvostoliiton jalkaväestö ja tykistöstä oli niin suuri osa Karjalassa, että Hitlerille oli tulossa kaikesta huolimatta jalkapallotermein avopaikka.

Länsiliittoutuneiden Ranskan ja Englannin avustushanke oli niin idioottimainen, ettei se voinut vaikuttaa Staliniin sitä eikä tätä. Eihän sieltä edes luvattu kuin muutama divisioona, ja Ruotsin malmikentille ne olisivat pysähtyneet, jos olisivat ylimalkaan päässeet etenmään Narvikista. (Käänsin kerran Otavalle surullisen kirjan "Liittoutuneet lähtevät talvisotaan".)

Sietää muistaa, että Ranskalla oli meneillään pelleilysota Saksan kanssa ja ettei Englannilla ollut vielä Euroopassa maavoimia nimeksikään. Ranskan armeijaa pidettiin paljon lujempana vastuksena kuin Neuvostoliiton. Mutta Hitlerin käsitys osoittautui oikeaksi - se lakaistiin tieltä kiertämällä linnoitukset, ja hakaristit täyttivät Pariisin kesällä 1940.

Saksan ja Neuvostoliiton oli määrä höyhentää koko muu maailma ja sitten toisensa.

Stalin oli kaatua juuri samanlaisiin virheisiin kuin Hitler – diktaattorin päätöksenteon tyypillisiin virheisiin. Yritys valloittaa Suomi oli lähes kohtalokas virhe, Saksan takia.

Mitä Suomi saavutti Talvisodalla?

Kaiken.

Meidän olisi käynyt todella huonosti, ellei sota olisi alkanut ennen aikojaan 1939 ja ellei vastarinta olisi ollut niin rajua että Neuvostoliitto joutui heittämään todelliset voimansa peliin.

Vastarinta oli hurjaa, koska kommunismin kuorrutuksen alta oli jo nähty valtapolitiikka. Vasta 1970-luvun alussa tapahtui seuraava lingvistinen käänne niin että puheet alkoivat tuntua tärkemmiltä kuin teot, ja silloinkin uskovaiset olivat nuoria opiskelijoita.

Aluevaatimukset syksyllä 1939 olivat vain alkua. Joulukuussa divisioonat marssivat Suomeen Kannakselta, Savonlinnan ja Joensuun korkeudelta, Kuhmosta ja Suomussalmelta. Alkuvaiheessa puna-armeija oli Kemijärvellä, joten kysymys ei todellakaan ollut Suomenlahden saarista eikä rajan tarkistuksista Kannaksella.

Erään tiedon mukaan Leningradiin koottiin junia suomalaisten pakkosiirtoja varten, ja Terijoella istui Otto-Ville Kuusisen kansanhallitus edustamassa Suomen kansan todellista tahtoa.

19 kommenttia:

  1. kemppiselle:

    Miksi Suomi ei suostunut syksyllä 1939 Moskovan kohtuullisiin ehtoihin?

    Erkko, Erkko, Erkko.
    Paasikiven ja Tannerin piti totella Erkkoa Moskovan neuvotteluissa. Molempien oikeuksien kandidaatti Erkko oli luunkova juristi, halliten hallitusta ehdottomalla varmuudella. Kallion ja Cajanderin oli myös "pakko" totella juristia. Lyhyesti sanottuna, Erkko oli huonosti käyttäytyvä "viddumainen mies". Vihasi Paasikiveä ja suututti Mannerheimin perusteellisesti.

    Erkko siis käskytti Moskovan neuvottelijoita, ollen myös vastuussa neuvottelujen hoitamisesta.

    Molotov selväsanaisesti ilmoitti Paasikivelle ja Tannerille, että kun me siviilimiehet emme pääse ratkaisuun, niin nyt sitten puhuvat sotilaat.

    Paasikivi totesi neuvotteluista tultuaan, "meidän pitää olla valmiit sotaan". Mannerhein uskoi, Erkko ei.
    Pakaslahti ja Heikki Brotherus kirjoittavat näistä hyvin yhdenmukaisesti. Ja monet muut.

    Eljatti, Eljatti, Eljatti.

    Erkon arkisto? Pystyikö Neuvostoliitto myöhempinä aikoina kiristämään ketään tiedoilla, jota heillä Erkosta oli? Tai pystyikö Kekkonen kiristämään, saamillaan tiedoilla, ketä? Tutkiva "zurnalismi" ei asiaa nykyisin tutki.

    VastaaPoista
  2. Olisiko toisen maailmansodan historiassa vielä jokin salainen koodi, jota ei ole vielä kyetty paljastamaan?

    VastaaPoista
  3. "Alkuvaiheessa puna-armeija oli Kemijärvellä, joten kysymys ei todellakaan ollut Suomenlahden saarista eikä rajan tarkistuksista Kannaksella."

    Rauhan tuloshan tämän aluetavoitteen hyvin kertoo, menetettyjä alueita oli sekä etelässä että pohjoisessa:

    Karjalankannas (mm. Viipurin ja Käkisalmen kaupungit)
    Laatokan Karjala (mm. Sortavalan kaupunki)
    Osia Sallasta ja Kuusamosta eli Sallan–Kuusamon alue
    Suomen hallitsema osa Kalastajasaarentoa Petsamosta
    Suomenlahden ulkosaaret: Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari

    Muita rauhanehtoja olivat muun muassa:

    - Hangon vuokraaminen Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi seuraaviksi 30 vuodeksi
    - Menetettyjen alueiden taloudellisten laitosten palauttaminen (koneet ym.)
    - Liittoutumattomuus Neuvostoliittoa vastaan

    On eri asia puhua sodan tavoitteista. Tuskinpa sitä suurvalta muuten kuin ajatuksella miehittämisestä. Siihen taas kannattaa pyrkiä katkaisemalla Suomi kahtia keskeltä, kapeimmala paikalta.

    Hyökkäävän joukkojen johdolla on aina nahkalaukussaan ehdottoman antautumisen vaatimus. Jos joku sattuisi antautumaan.

    Se taas on helpointa, jos maa on ommistuttu helposti miehittämään.

    Muuten on lähdettävä liikkeelle antautumisesta.

    Näin rauhansopimus yleensä vasta kolmas vaihtoehto. Sehän ei ole sotilaiden vaan poliitikkojen vaihtoeho.

    VastaaPoista
  4. Suomen historiassa ei koskaan voida sivuuttaa yleistä ja yhtäläistä vittumaisuutta.

    Suomalainen vittumaisuuden hyödyllisyys on siinä, että se sivuuttaa välillä hyötyajattelun ja kaiken kohtuuden; näin ollen, vaikka tilanne saattoi Suomen osalta järjellä ajatellen, vaikuttaa epätoivoisella ja taisteluturhalta, jatkettiin taistelua sulasta vittumaisuudesta.

    Olen sanonut, että jos minun muistokseni valetaan patsas, se pitää valaa sulasta hulluudesta.

    VastaaPoista
  5. Sulaa hulluutta olisi sellainen valaa.

    VastaaPoista
  6. Viro, Latvia ja Liettua suostuivat kohtuullisiin ehtoihin, ja kuinkas sitten kävikään? Onko päivänkakkara- eli salamitaktiikka tuttu käsite?

    VastaaPoista
  7. Olet Petja ainoa ihminen, jolle haluaisin pystyttää patsaan ihan vaan pelkästä vittumaisuudesta!

    Patsaaseen tulee kirjoitus: 'Tässä lepää niin perkeleen suuri narsisti ettei mitään rajaa eikä määrää!
    Mutta tuskin lepää rauhassa...'.

    *
    Kemppisen historiapohdinnat ovat ihan oikeasti varsin kiinnostavia.
    Niissä pysyy sitäpaitsi hyvin kärryillä.

    Ja kuitenkin opetus on se, että emme me voi tietää varmasti, koska kohtalolla oli/on liian monta sormea pelissä.

    (Kohtalo: 'ennalta määrätty sattuma'; - pyydän anteeksi kyseistä paradoksia, joka on Elämän 'realiteetti' - ei siis minun omaa keksintöäni).

    *
    Entä ketä lopulta kiinnostaa tämä valtataistelujen ihmiskunta? Ei ainakaan minua!

    Painun siis skiittaani, unohdan katoavan maailman, yritän pysyä raittiina ja ehkä jopa silloin tällöin rukoilen 'Jumalaa' - kiroilematta liikaa.

    *
    Höpöttäkööt oppineet omiaan...akateemiset, nuo kedolla käyskentelevät ja tekopirteät ajatukset, jotka Matti Klingen tavoin yltävät parhaimmillaan jopa 'hygieeniseen rämäpäisyyteen' (vapaasti Eino Leinolta ja Pentti Saarikoskelta).

    Mutta me emme tarvitse höpöttäjiä vaan hiljaisuutta, joka kunnioittaa Olemista!

    *
    Kemppisellekin voisi tietysti pystyttää patsaan, koska onhan hän - paitsi hypernarsisti myös ja nimenomaan aivan sietämätön höpöttäjä!

    Kemppisen patsaaseen kirjoitan:
    'Aikas höpötit, viimein loppui nauha.
    Tässä sulle rangaistus, tyhjä valinkauha.'

    (Se oli vain yksi vaihtoehto: näitähän voi keksiä kymmenittäin.)

    VastaaPoista
  8. Miksei myös näin päin.

    'Aikas höpötit - viimein loppui nauha. Tässä sulle palkkio, tyhjä valinkauha.'

    VastaaPoista
  9. Nyt tämä meni yli ymmärryksen.

    Ensin Kemppinen sanoo: "Vastaus melkein kaikkiin edellä esitettyihin kysymyksiin on Saksa. Suomessa uskottiin, että tiukan paikan tullen apu löytyy Saksasta sekä aluevaatimuksia koskevassa asiassa että aseistukseen."

    Tarkoittaako tämä, että Suomen halllitus kieltäytyi syksyllä suostumasta NL:n vaatimuksiin, koska luotti Saksan apuun, mutta Hitler ketvale halusi Stalinin paljastavan korttinsa sodassa Suomea vastaan? Mutta eikös Saksa kehottanut Suomea suostumaan niihin vaatimuksiin vihjaamalla, että Ribbentrop-sopimus ei ole pitkäaikainen?

    Lopussa Kemppinen kääntää kokonaan kelkkansa: "Mitä Suomi saavutti Talvisodalla?

    Kaiken.

    Meidän olisi käynyt todella huonosti, ellei sota olisi alkanut ennen aikojaan 1939 ja ellei vastarinta olisi ollut niin rajua että Neuvostoliitto joutui heittämään todelliset voimansa peliin."

    Miten tämä sopii edelliseen? Vai tarkoittaako tämä Wahlbäckin tavoin "oikea päätös mutta väärät premissit".

    VastaaPoista
  10. Kannatan patsasta Petjalle ja tietenkin mieluiten ratsastajapatsasta!

    Ehkei kuitenkaan nostettaisia Marskia satulasta, vaan jos siihen johonkin viereen; tai vaikka postitalon katolle....

    Voisin alkaa Pohjanmaan alueen patsashankevastaavaksi, ihan pelkästä kunnioituksesta Petjan persoonaa ja vaatimattomuutta/nöyryyttä kohtaan.

    Kemppisen kirjoituksesta. Äärimmäisen mielenkiintoista, kylläkin.

    Historia rivi kirjoja; niihin mahtuu koko maailma...
    ei kaikki olekaan kirjoitettu kansien sisään, vaan ulkopuolelle jäänee paljonkin.

    VastaaPoista
  11. Ad Rauno
    *
    Auts skiks stiks...

    No, ma tiesin sen jo...


    Aaaöööaaaaaa.....mc0åichr9qpububcowen dl-oubv

    VastaaPoista
  12. Ai saatana.

    Tämä tuli tänne..

    Ei ollu tarkoitus.

    VastaaPoista
  13. Loistavaa ja ennakkoluulotonta pinevaltiomachiavellististä pohdintaa. Ajatus on kiehtova; pirun rengiksi ja liittolaiseksi voi joutua ei ainoastaan liittosopimuksen puuttuessakin vaan jopa ilman että sitä itse edes käsittää. Ajatus Saksasta välirauhan rahoittajana on Ylikankaan yhteen kirjelappuseen verrattuna aika paljon painavampi haaste vallitsevalle tulkinnalle. Jokipiin "Jatkosodan synnyn" rivien välistä ja C.L. Lundinin "Suomi toisessa maailmansodassa" -teoksen ihan riveiltäkin lukemalla tällaiseen käsitykseen voi päätyä.

    Teimme kollegojen kanssa historiantulkintoja eri puolilla vanhoja rintamia esittelevän teoksen "Sodan totuudet", joka tulee ulos ensi kuussa Ajatus Kirjojen kustantamana. Neuvostotulkinnat talvisodan syistä ja synnystä ovat varsin mielenkiintoisia, kun niistä riisuu ylenmääräisen stalinistisen propagandahöpötyksen.

    VastaaPoista
  14. Kannatan myös lämpimästi Kemppiselle pystytettävää höpöttäjän patsasta, kuka organisoisi kansalaiskeräyksen? Vaikka eihän se nyt ole kovin vaikeaa saada patsasta Suomeen, mutta entäs ulkomaille? Tämä tuli mieleeni käydessäni juuri Venäjän Karjalassa kuvaamassa O.W.Kuusisen patsasta ja keskustelimme sitten siitä keitä suomalaisia on ikuistettu näköispatsaiksi Suomen ulkopuolella. Kuusisen lisäksi tietysti tulee mieleen Herman Liikanen, mutta onko heitä muita?

    Kuusisen ja Liikasen patsaiden kuvat ja aiheesta lisää:
    Suomalaisten näköispatsaat ulkomailla?

    VastaaPoista
  15. Paavo Nurmi luonnolisesti

    VastaaPoista
  16. Ai hitto, niin tietenkin, olen aina aivan toivoton näissä urheilujutuissa täytyypä päivittää. Mannerheimin muistomerkki on Montreux'ssa mutta sehän ei olekaan "näköinen"
    http://www.parkkinen.org/mannerheim.html

    VastaaPoista
  17. Oli miten oli,ja sama sille kenelle Perkeleelle
    sitä renkinä oltiinkin niin ryssän Saatanat tuli
    Suomeen väkisin ja vääryydellä,mitä siitä sitten
    kommarit yrittääkin vääntää!Nyt se on jo nähty mitä kommunismi oli ja on,samanlaisia paskiaisia,
    Karjala takas ja Viina vapaaks!!!!

    VastaaPoista