The orginators were Swedes - more exactly Finns - in 17th century Delaware.
Seurasaari is an open air museum in Helsinki. There are buildings, even a church from time before "Mayflower".
The photo is frok the blogger's own summer-house. Traditional, sophisticated and the timbers are joined using only axe.
Kunnianosoitus Seppäsen veljeksille. On tekomiehiä vielä, mutta aika harvalla on kärsivällisyyttä lohenpyrstösalvoksiin. Tämä lamasalvoksen muunnos on siitä ilkeä, että yksi epäonistunut kirveenisku, ja koko hirsi on susi.
Tätä salvosta käyttäen pirtti on mahdoton kengittää, koska seinän voi purkaa vai ylhäältä käsin.
Alussa englanniksi esittämäni väite on epämääräinen. Se ei ole välttämättä totta. Monissa amerikkalaisissa lähteissä hirsimökki mainitaan skandinaaviseksi, ruotsalaiseksi tai suomalaiseksi keksinnöksi. Olkoon niin, koska ensimmäiset siirtolaiset tekivät niitä ja opettivat taidon toisille. Amerikkalaisille "hirsimökki" on melkein pyhä asia. Lincoln oli hirsimökin poika ja osasi tiemmä alan tekniikan, kunnes kävi ilmi, että myös Washingtonissa oli kirveelle töitä.
Taustalla on taannoin selittämäni totuus, että varsinainen käsisaha on myöhäinen ruotsalainen teollisuustuote. Siksi kaikki rakennustyö (kattomalkoja ehkä lukuun ottamatta) loi kirvestyötä.
Esimerkiksi Karunan kirkkoa nuorempi ja tietysti komeampi Kizhin kirkko Äänisellä esiintyy oppaissa ja myös Internetissä (Kizhi church) ihmeenä, joka on tehty "nauloja käyttämättä".
Hirsistä salvotuissa rakennuksissa ei tietenkään käytetty nauloja. Mihin niitä olisi tarvittu? Itse asiassa nykyisissäkään hirsitaloissa ei viljellä nauloja, vaikka vaarnojen tilalla on teräspultit.
Vuorilaudoitus - myöhäinen lisäys - on sitten eri asia.
Lamasalvos tiivistyy oman painonsa johdosta.
Norjalainen, keskiaikainen pystyhirsikirkko, stavkirke, on rakenteeltaan jotain aivan toista, pylväiden varaan rakennettu.
Minulle on epäselvää, mikä muu kuin kylärakenne aiheutti sen, että Aunuksen puutalot ja ne harvat jäljellä olevat ovat niin komeita. Otaksuisin että ilmiö on näennäinen ja että venäläiset olivat nopeita villiintymään lehtisahauksesta. Meillä räystäiden koristelistat paikantavat talonpoikaistalon. Pohjanmaalla ne ovat yleisempiä järvikunnissa kuin rintapitäjissä. Molemmissa vaikutuksen tekee sopusuhta, ei koristeet.
Terve periaate.
Panen tähän isäni ottaman valokuvan, joka on suvun paras, toistaiseksi. Vuosi on 1942 ja paikka on Nurmoila. Kamera on Zeiss Ikon Super Ikonta ja linssi Tessar f=3.5. Pojat heittävät kyykkää karjalaistalon edessä.
Suomalaiset keksivät hirsimökin, mutta amerikkalaiset naiset keksivät tehdä hirsimökkitäkin (log cabin quilt), joka pitää hirsimökin jatkuvasti ainakin amerikkalaisten ja muidenkin käsitöiden harrastajien tietoisuudessa.
VastaaPoistaKarjalantalojen komeus on peräisin heidän tavastaan toteutaaa yhteisöllisyyttä ja karjalaisen kulttuurin tavasta heimottua.
VastaaPoistaSalvokset palauttavat mieleeni sukusiteet.
Olen antanut kertoa itselleni että suomi ja gaeli olisivat olleet kieliä, joissa on olllut eniten sukullaisuus suhdetta määritteleviä sanoja euroopan kielistä.
Tuttu tohtori sanoi että karjalan talot ovat itämeren itäosien vastineita linnoille, ja vastaavan talon esiasteita on ilmeisesti ollut balttiassa ennen saksalaisten tuloa.
Balttian valtaushan oli kiven ja hirren taistelua.
Hieno kuva. Ihana.
VastaaPoistaJäin pitkään miettimään ja kuvittelemaan, miten peli eteni, mitä pojat puuhasivat sen jälkeen, pianko mentiin syömään. Vai uimaanko ensin?
Mitä heistä tuli miehityksen ja sodan jälkeen?
Missä he nyt ovat? Jos ovat.
Heimottuminen on muuten luonnollista, jos ajattelee, millaisessa yhteiskunnassa karjalaiset elivät: kaskiviljelyssä asuinpaikkaa muutetaan muutaman vuoden välein. Kun ihmistä ei voi määritellä pysyvästi asuinpaikan perusteella, hänet määrittää suvun jäsenyys.
VastaaPoistaEräs mielenkiintoinen Suomen historian osa-alue on Stolbovan rauhan jälkeinen Lieksan ja Ilomantsin Karjala. Alue oli "venäläisten" eli ortodoksisten karjalaisten asuttama. Uudemmat muuttajat, savolaiset olivat puolestaan "ruotsalaisia" eli luterilaisia. 1600-lukua ennen alueella ei ollut mitään järjestynyttä hallintoa, mutta Ruotsi sovelsi siellä aivan normaalia Ruotsin lakia. Valtiopäiville voittomaa ei kuitenkaan lähettänyt edustajia.
Se, mikä on uskomatonta, on Ruotsin hallinto- ja oikeusjärjestykseen kohdistunut luottamus. On säilynyt tapauksia, joissa ortodoksiset (eli "venäläiset") karjalaiset ovat tulleet Ruotsin puolelle rajaa käymään oikeutta sopimuksistaan. Venäjän puolella oikeusolot olivat paljon epävakaisemmat.
Kun nyt tuli Seurasaari ja Balttiakin mainituksi, niin voisin ehkä mainostaa Tallinnassa olevaa Rocca al maren ulkoilmamuseota, jossa on hienoja vanhoja rakennuksia eri puolilta Viroa 1700-luvulta lähtien:
VastaaPoistahttp://www.evm.ee/
Tai:
http://www.abcmatkatoimisto.fi/ulkomuseo_ulkoilmamuseo_rocca_al_mare_tallinna_viro_esittely.htm
Varsinkin saaristossa tehdyt talot ovat suomalaiselle "kotoisen" näköisiä :-)
Kaski- ja peltoviljelyn väliseen eroon perustuu eräs perheemme aikanaan käymistä yksityissodista.
VastaaPoistaTosin olen antanut kertoa itselleni, että kaskiviljely ei olisi ollut karjalassa samalla tavalla toteutettua kuin savolaisilla serkuilla, vaan enemmän vakinaiseen asumiseen, jossa sitten ympärillä olevaa maata kaskettiin eräänlaisen vuoroviljelyn mukaan.
Karjalassa sitten heimokulttuuria edisti raja, mutta siitä toisten.
Itsessäni on Uhtuan verta 7 sukupolven takaa.
Jos hänellä on runsaasti kiinnostavia kuvia, hän voisi harkita suorastaan niiden myymistä
VastaaPoistaHuhut kertovat, että kauppa käy ja ihmisten tekeminen myy varsinkin - tiedä sitten onko perää. Toi oli vain yksi kuvapankki.
Suomessa oli lamaa jo 300-luvulla jKr.
VastaaPoista